as77

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

52

Kommenttia

1292

  1. kukapa tuon kuormituskeston takaa. Keinu? Eili vaihteleva kuormitus. Sinuna en riskeeraisi

    (hyvä ja oikein asennettu kiila-ankkuri kestää parhaimmillaan parisataa kiloa)
  2. ... se, että ulko-sisälämpötilaerotuksen pienetessä (huone jäähtyy nopeasti) lämpövirta sisältä ulos pienenee.

    olet viikon matkoilla. Sillä aikaa kivimassaan varaamasi kallis lämpö päivästä toiseen virtaa ulos.
    Vähemmän virtaisi jos huoneesi olisivat heti jäähtyneet

    (btw: 15 kk asuin vuokraluukussa, jossa lämpeni kovin hitaasti ja päästi jäähtymään. Kivitalo vm 1969)
  3. > Suihkun vaihtaja pysyi päällä vasta kun lorotti vettä melkein täysillä

    jos ämpärillinen minuutissa lämmitettävä 35 asteella, vaatii 30 kilowatin tehon tuona aikana tai varaajan

    tai sitten veden lämpötila laskee. Elikkä siis toisinsanoen energiansäästön lisäksi käyttömukavuus vaatisi täysjärkisesti konstruoituja suihkukalusteita ... onkohan niitä saatavilla. Ehkä mieluummin virittelen noita poikkipinta-alan supistuksia
  4. > ne paloi kirkkaasti mut ei enää.

    kalliit ja hyvät ovat tehostetusti jäähdytetyistä erikoisLEDeistä koottuja
  5. > Ei halvat 1 e lamput oikeen kestä , saattavat ylikuumentua jos umpinainen valaisin.

    minulla ovat keskimäärin kestäneet hyvin, merkkasin kantaan huopakynällä käyttöönottopäivän

    olet ehkä oikeassa tuossa kuumenemisasiassa. Eräässä seurakuntakeskuksessa näitä oli käytössä ja hoidossani noin kolme tusinaa yhtaikaa alaslaskettuun kattoon upotetuissa valaisimissa ja sammuneen lampun tuntomerkki oli ruskettuma putken juuressa. Tosin tuossa juuressa voi olla jokin alkusytytyksen hehkulankakin?
  6. > tavallisen 60W lampun joka muuten paljon paremmin valaiseekin.

    luksimittarillako tuon selvitit? 11 watin säästölamppu antaa 500-600 lumenia eli saman kuin 60 watin hehkulamppu. Tosin jos säästölamppusi oli ikivanha, saattoi siinä olla valotehon alenemaa

    valaistusvoimakkuuksien silmämääräinen arvioiminen yhtä mahdotonta kuin äänennvoimakkuuden desibelien arvioiminen korvakuulolta. Valo ja ääni ovat niitä fysiologisia ärsykkeitä joihin pätee Weber-Fechnerin laki

    vanhat säästölamput edellisessä asuinpaikassani vein tavaratalojen parkkihalleissa olleisiin loistelamppujen keräyspisteisiin. Täällä on kerrottukin että myyjäliikkeisiinkin voi usein palauttaa
  7. > pitäisi laissa säätää minimilaatuvaatimukset tällaisille tuotteille

    kuluttajansuojaa on sekin että pakkauksen kyljessä on jokin käyttötuntimäärä. Kuukaudessa on suunnilleen 720 tuntia, vuodessa 8760 tuntia. Eräissä ostamissani oli paketissa luvattu 8000 tuntia ja kyllä vaan yhdentoista kuukauden kuluttua kauppa antoi uuden sammuneen tilalle

    kaivattu laatuvaatimus voisi olla pitkäikäisyys _tyypillisellä_ käytöllä, mutta tämä suosii tai sortaa epätyypillistä käyttäjää

    oma ratkaisuni on käyttää kaikkein halvimpia lamppuja. Niissä taloudellinen riski on pieni ja kaikkein lyhytikäisimmät silti saan vaihdetuksi uuteen. Keskimäärin paljon edullisempia kuin "täyshintaiset"
  8. tämänhetkisillä lämmönhinnoilla on kiva että tämä taloni EI ole massiivirakenteinen. Kun olen kellon ympäri työreissulla, annan huoneen lämpötilan laskea. Ja tunnetusti lämmityskauden yksi aste (keskiarvo) merkitsee viittä prosenttia lämmönkulutuksessa
  9. > Rakennusala on ainoa ala, jossa järjenkäyttö on määräyksin kielletty.

    arkkitehdit haluavat joka huoneeseen kymmenen neliömetriä ikkunaa josta pakkasyönä pimeys tulvii sisään?

    jospa samalla virtaa kylmää? johtumalla JA kylmäsäteilynä
  10. konttikuormallinen ikkunoita meni jätekonttiin edellisessä asuinpaikassani. Ikkunaremontissa asennusporukka ajoi korkean saksinosturinsa kontin viereen ja pudotti kerrallaan tusinan verran poisvaihdettuja Stenan konttiin

    muutin omakotitaloon ja täällä kolmen vaihdetun ikkunan lasit löytyivät kellarista, ruuvasin ne pakkasten alkaessa neljänsiksi ja viidensiksi laseiksi ikkunoihini
  11. > olisi kannattanut hakea kaupasta uusi suihkupää

    ehkä olisi ongelma korjautunut, ehkä ei ... nyt joka tapauksessa on minun itse säädettävissä noilla kytkentäjohtotäytteillä
  12. wikipedia putkautti kivihiilelle arvon 27 MJ/kg eli 7,5 kWh/kg ... kivihiililajeja kuitenkin on useita
  13. muutin entiseen lapsuudenkotiini syksyllä ja öljyäkin piti ostaa, maksoi 0,82 €/litra 8.12.2010 ... joulun paikkeilla nousi euroon ja nyttemmin taitaa olla luokkaa 1,05 euroa

    mikähän on hinta toukokuussa ... eli kun Euroopan hirmutalvi väistyy ...
  14. > Aamuin illoin yksi lapiollinen kivihiiltä pesään

    edesmennyt isäni tässä 50-luvun talossa teki juuri noin, vain pahimmilla pakkasilla äiti lähetti jonkun päivällä lisaamään polttoainetta kattilaan. Mitään varaajaa lämmityspiirissä ei ollut, isä vaan näppituntumalla viritteli vetoa ja hyvin meni.

    sit' iski kai mukavuudenhalu ja tuli yösähkölämmitys ja 90-luvulla nykyinen öljylämmitys.

    Öljy maksoi syksyllä 2010 noin 0,70 €/litra ... sit tuli 0,073 €/litran kataisveronkorotus, pakkaset ja spekulanttien hyvänmiehenlisät hintaan :-(
  15. > 1asteen nousee lämpö 1000litran varaajassa niin se tekee 1kwh

    tarkemmin laskien 1,16 kWh ... joo suloisesti lämmittää mulla aurinko etelänpuoleisista ikkunoista juuri nyt
  16. tosiaan sähkölasku antaa parempaa tietoa kuin muistikuvat menneiltä kuukausilta. Joita täällä moni tuntuu käyttävän kehuskellessaan tai laskeskellessaan. (Kuten itsekin. Edellisen asuinpaikan sähkölaitos ahkerasti tiedotteli hintamuutoksista. Uunituore sähkölasku osoitti hinnan nousseen "salaa". Kokonaishinta 10,44 cnt/kWh ei onneksi ole tasavallan korkeimpia. Kiitos kuulunee kunnanisille jotka ovat pitäneet sähkölaitoksen kunnan omistuksessa.)
  17. > on mennyt "hyvin" kun nordpoolspotissa ei ole yli 75 €/MWh hintoihin menty

    ??? vakiohinta on 60 euroa ja viikonvaihteen Tekniikka&Talous -lehden mukaan talven huippu otsikossa mainittu

    22.2.2010 oli tähänastinen huippu 1400 euroa :-(
  18. > tosi vanha öljykattila, Twin turbo Vera jostain 70-luvulta

    oletpas pahassa tilanteessa ... tuonikäisen kattilan omistajista jotkut ovat pariinkin kertaan ehtineet vaihtaa kattilansa hyötysuhteeltaan parempaan

    mutta onko öljyllä tulevaisuutta?

    itselläni on 90-luvulla asennettu jotenkuten moderni kattila pakkasilla käytössä, lauhemmilla säillä lämmitän taloussähköllä joka on halvempaa kuin öljy tällä hetkellä :-(
    (syy: kunnanisät eivät ole myyneet sähkölaitosta Fortumille tai muulle kiskuritaholle)
  19. täystehoisia vai osatehoisia ... sinun on se tiedettävä eli talosi mitoitusteho ... sataneliöisessä hyvin eristetyssä vaikkapa 8 kW ... isommassa ja huonosti eristetyssä, ehkä isoikkunaisessa, paljonkin enemmän

    olin kaverin rakentaessa vastaava suunnittelija ja rakennuslupaankin vaadittiin laskelma tarvittavasta lämpötehosta paikkakunnalla

    kyllä testiselostuksista pitää laitteen TEHO sentään löytyä
  20. ehkä yksi kahdestakymmenestä ... tarkoitan yhden euron halpislamppuja, joita olen yli puolensataa ostanut (pääosin erääseen seurakuntakiinteistöön). Huopakynällä merkkailin käyttöönottopäivän kantaan ja kestossa on ollut isohkoa vaihtelua, mutta ei ole ilmennyt mitään syytä siirtyä noihin järkkykalliisiin (luokkaa 5€/kpl) malleihin. Alle puoli tusinaa lamppua olen vienut kauppaan ja saanut aina uuden tilalle (palanut loppuun tuntimäärässä, jota ei yötäpäivää polttaenkaan olisi ehtinyt)

    tätä kirjoitan kalliin säästölampun valossa :-) putkimiehet sotkivat paikkoja ja toivat hyvitykseksi lamppuja. Hyvän lampun tunnistaa hitaasta syttymisestä. Kuulemma varmistaa pitkäikäisyyden
    21. 47 / 65
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt