Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Ahaa,eli kohta 3 on edelleen sama eli yksi pentue,ymmärsinkö oikein.

    Tuolta kennelliton sivuilta en löytänyt vielä mallia mainitsemaasi,kun olisi ollut mielenkiintoista tutustua.

    Ai niin,kun mennään reilusti taakepäin,niin niissä soppareissa ei lukenut lisäpentueesta (sen mahdollisuudesta)lisäehtokohdassa mitään,ainoastaan pentujen määrää pentueen yhteydessä sivuuttiin.
    Sitten jossain vaiheessa tuli lisäehtoihin maininta toisesta pentueesta.

    Toisaalta,olisi mielenkiintoista kuulla kennelliiton kanta nyt "kohtuullisuudesta",kun on jotain muutoksia tai tarkennuksia sitten tullut.
  2. Eiköhän se suhtautuminen osalle tule kokemusten,joskus hyvinkin pienten sellaisten kautta,mutujutuista,julkisuuskuvasta ym.

    Toisaalta,kyllähän asennoituminen aina jostain lähtee.
    Saksanpaimenkoiriin osalla siitä,että ylipäätään ne on olleet aikas paljon negatiivisesti männä vuosina tapetilla,joka sitten on tehnyt tehtävänsä.
    Se taas miksi noin on,niin eiköhän se ole kuin muittenkin rotujen kanssa,joille on muodostunut taakaksi huono maine tai pitäiskö puhua ihmisten laajasta negatiivisesta suhtautumisesta,niin kertoo myös siitä,että jossain on menty myös mettään rodun kanssa.

    Ja yleisimmät syyt useinkin on :Ykkösenä suosion valtaisa kasvu.Koiria tehdään aivan liikaa,jotta riittävän vastuullisia koteja löytyy.Rodun pariin tulee niitä,joille vain raha on tärkein,tai muuten ei ole riittävän hyvällä pohjalla toiminta rodun parissa ja kasvatus.Kun on reilusti kysyntää,niin myydään kelle vaan.
    Ja sitten se toinen puoli.Eli ostajat.
    Intressit ostaa on väärät,monestakin syystä.Ei valita koiraa oikeisiin tarpeisiin,eli väärä rotu tai väärät syyt.
    Tuossa nyt lyhyesti.

    Ja sitten,lopputuloksena,ei ihme jos rupeaa tapahtumaan.Rodun maine menee huonoksi,ja siitä on vaikea päästä eroon,vaikkakin löytyy kovasti niitä,jotka todella yrittää parhaansa,niin kasvattajista kuin harrastajista.

    Ja tunnetusti,mitä isommasta rodusta on kyse,niin sen jyrkemmät ihmisten mielipiteet,kun on paljon eri tunteita mukana.

    Missään rodussahan ei ole mitään vikaa,itsessään.
    Kaikki mitä tulee,on ihmisistä kiinni viimekädessä.
  3. Siksipä korostankin aina,että tapauskohtaista.

    Mutta,kun paljon on myös sitä,että kun on kovasti itse kiintynyt koiraan,niin liian subjektiivisesti katsotaan asioita.
    Eli ajatellaan,että kaikki koirat on sitten sellaisia,että ei niitä voi luovuttaa.Eli joskus on mukana omistajan puolelta ehkä kyse vaan omista tunteista ja putkinäköisyydestä ;)

    Koiran ikä on usein nimenomaan se mietittävä tekijä,tosin ei sekään ole se ratkaiseva viimekädessä.Kyllä se on ihan perusluonne,suhtautuminen omistajaankin osaltaan,ja koiran yleinen suhtautuminen ulkomaailmaan,ja rotukin saattaa osaltaan.
    Ongelmakoirat on oma lukunsa,ja jotka sitten pitää arvioida senkin puolesta,löytyykä riittävän pätevää kotia,että homma saadaan hoitoon.
    Koiria vaihtaa nykypäivänä aika paljonkin kotia,ja monet sopeutuu ihan hyvin.Siksi monilla rotuyhdistyksilläkin on omat "rescue" palvelunsa,joilla haetaan uutta kotia.

    Ja ainahan löytyy kaikkeen lähtöön.Otetaan myös liian heppoisasti,ja sitten koira pois,paikasta viis.
    Mutta osa luovutuksista on kuitenkin ihan sellaisia,että pakosta on luovuttava,ja kyllä silloin pyritään se koti huolella valitsemaan,ja niin,ettei hälläväli-tyylillä koiraa ajeta kiertolaiseksi.

    Minusta kuitenkin pitää miettiä vaihtoehtoja tarkkaan punniten,myös koiran kannalta.
    Eli vaikka ne omat tunteet koiraa kohtaan on pelissä,niin ei aina ole "niin"riippuvainen loppuun asti viimekädestä yhdestä ihmisestä,vaikka se toisinpäin voi sitä vaikuttaa olevan...