Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5229

  1. Taitaapi olla näköjään kaikki Siiri-neidit yhtä hupaisia lajiin katsomatta ;)
  2. Jalostus on sitä,että yritetään tehdä mahdollisimman rotumääritelmän mukaisia koiria.Kaikilta osa-alueilta,myös ulkonäön puolesta.Jos se ulkonäkö unohdetaan tyystin,niin eihän sitte mitään rotujakaan kohta ole,mitä voisi tunnistaa edes miksikään roduksi.

    Kirjoitus on myös pikkasen liikaa yleistystä,tosin samaa mieltä olen siinä,että ei olisi oööenkaan pahitteeksi miettiä mihin noitten rotujen kanssa ollaan menty,ja mistä lähdetty ja mikä ollut tarkoitus.
    Mutta kyllä niitä kasvattajia on,jotka yrittävät oikeesti parhaansa tehdä,eikä pelkästään ulkonäköä jalosta.
    Koiranäyttelyt on ihan ok,kun NE otetaan niin.Jokaisen pitäisi kuitenkin tietää ne oman rodun oikeat kohdat,oli sitten trendi tai tuomareitten mieltymykset mitä.Mutta kyllä jonkinlaista suht puolueetonta ulkonäönkin "mittausta" tarvitaan.Enemmän tosin voisi rotuyhdistykset järjestää jalostustarkastuksia.
    Vastuu on myös koiran ostajilla,jos he ottaisivat asioista selvää,ja ostaisivat koiransa nimenomaan niiltä kasvattajilta,jotka pyrkivät tekemään rodunomaisia ja liioittelemattomia rotunsa edustajia.Ja kiinnittävät muuhunkin huomiota kuin ulkonäköön.

    Rotujen risteytykset on mielestäni ihan hyvä juttu,kunhan ne mietitään tarkoin ja virallisesti tehtäisiin.Eli tietoa pitää olla ja paljon.Se ei siis ole sitä,että pannaan "sakemanni/belgi yhteen".Mikä muuten olisi aloittajan pointti tuossa yhdistämisessä,kun tuli mainituksi?Mitä esim.belgi antaa sakemannille?
    Pelkkä geenipohjan summittainen laajentaminen ei ole hyvä asia,vaan tarkoin pitää miettiä,mitä haetaan ja mitä annetaan per rotu ;)

    Kokeitten lisääminen,luonnetestaus ym.on ihan hyvä juttu,ja saisikin lisääntyä.Mutta nekään ei ole mustavalkoisia,vaan pitäisi aina olla perehtyä niihin.Muistettava myöskin on,että osaltaan myös se narunpää vaikuttaa niihin koetuloksiin.Esim.käyttäytymiskokeessa hyvinkin paljon,joten jalostuksen kannalta taas pitää katsoa asiaa eri kannoilta.
    Ylipäätään pitäisi ensinnä kiinnittää huomiota siihen,ettei missään roduissta ylityyppejä millään muotoa näytelmissä palkattaisi,eikä niitä tehtäisi.Silläkin pääsisi jo pitkälle...
  3. Ihan ok juttua paljonkin,mutta hieman sanoisin muutakin.

    Näistä johtajuusjutuista on ollut jo äskettin muutamakin hyvä keskustelu,mutta kuitenkin tähän kohtaan taas pieni muistutus.
    Eli johtajuus ajattelun EI tarvi aina olla negatiivista.Esim.se,että näytetään pennulle kuka on "johtaja",ei tarvi tapahtua mitenkään negatiivisesti,retuuttamisena tai muuna.
    Ihan samoin kun pakotteita käyttävät koiran ohjaajat monen kuvittelevat positiivisen kouluttamisen olevan pelkkää hk blöön syöttämistä.
    Asiat ei ole mustavalkoisia,joten niitä ei kannata kärjistää.
    Kaikessa suhtautumisessa koiraan on eri näkökantoja.Ääripäitä myös aina löytyy,mutta niiden perusteella ei johtopäätöksiä pidäkkään tehdä kokonaan.
    Minä kannatan johtajuusteoriaa koirien kanssa.Vaikka minulle se onkin toisaalta sanahelinää.Ihan samoin koirien keskinäisissä suhteissa sitä vahvistan,koska katson niin parhaiten porukan toimivan.
    Ihminen määrittää,koira tekee sen mukaan.Yksinkertaisesti noin se toimii.Ja tuo tapahtuu positiivisessa merkeissä.Mitään negatiivista siinä ei siis tarvi olla.
  4. Tässä on ollut keskustelua alistumisesta.Minua kiinnostaa tietää mitä se on kellekin viime kädessä?Jotenkin sain kuvaa,että se on voimakasta reagointia tyyliin "selälle heittäytyminen".
    Itse en näe oikeastaan varsinaista tarvetta alistua.Kaikkein vähiten ihmisen edessä.Kun alistumiseen asti mennään,niin ollaan jo aika pitkällä.Varsinkin vahvan koiran kanssa.Ihminen varsinkin voi tehdä siinä virheen luottamuksen kannalta,että hakee sitä alistumista,jossa voi käydä myös niin,että saattaa mennä koiran "korrektikynnyksen" yli,joka vähentää sitä omaa luotettavuutta.Koira kun saattaa hyvinkin pienillä rauhoittavilla eleillä jo jotain tilannetta viestittää,jota ihminen,joka ei sitä näkyvääkään koirankieltä ymmärrä,jättää noteeraamatta.
    Esim.myös hyvin ohjaajaherkkä koira voi viestittää pienin elein ja ilmein.Jos ei niitä tunne,on se vaara,että haetaan vaan vahvempaa reagointia koirilta (alistuminen),joka on kuitenkin jonkun yksilön kohdalla jo liikaa.Ja siten se luottamus omistajaan saattaapi taas hieman mureta.

    Tuo nyt ylipäätän alistumisesta.Se sana kun jotenkin särähtää korvaan,varsinkin koiran ja ihmisen suhteessa.

    Ja myöskin jos on kyse tervepäisistä hyvän koirankielen omaavista koirista,niin nehän ei toisiaan alista.Siinä pelataan hyvin hienovaraisilla signaaleilla.Jos tilanne kuumenee,niin aletaan käyttää nimenomaan rauhoittavia signaaleita tilanteen laukaisemiseen,Noin siis silloin,kun se keskinäinen käyttäytyminen on parhaimmillaan.
    Ja usein myös riittää se,että esim.yhdellä koiralla laumassa on noi vahvasti hallinnassa.

    En nyt muista missä kohdissa oli alistumisesta/alistamisesta kyse,joten lättäsin nyt vastaukseni vaan tähän kohtaan :)
  5. No huh...

    Siis ensinnäkin.Yhdelläkään koiralla ei ole mitään oikeutta tulla toisen luo missään mielessä,ellei omistaja niin halua.Jos niin sattuu,niin omistajalla on toki oikeus häätää se iholle pyrkivä huitsin nevadaan.
    Toiseksi,KAIKKI aikuiset koirat ei suinkaan ole niin viisaita,paitsi että viisaudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa,että ymmärtäisivät yhtään mitään pennun päälle,saati että ne pärjisivät niiden kanssa pätkääkään.Jotkut saattaa niitata oitis "vieraan lauman pennun",jos tilaisuus tulisi.Tämä on ihan sitä nykyaikaa.
    Pentu ei saa mitään väärää käsitystä siinä,jos omistaja sitä suojelee lauman ulkopuolisilta.Päinvastoin se oppii luottamaan omistajan kykyyn hoitaa ulkopolitiikka.Kun siihen lisätään oikeaoppinen muiden koirien ohittaminen,ja turhanpäiväinen hihnoissa seurustelu,niin monta remmirähjää jäisi tulematta.
    Eikä sitä pentua syliin tarvi/pidäkään ottaa aina muita kohdatessa,mutta jossain tilanteessa,kuten suojatessa vieraalta iholle pyrkivältä ulkopuoliseslta,se saattaa olla ihan paikallaan,saati paras vaihtoehto ulkopuolisen koiran häätämisen lisäksi.

    Sosiaalistamisella ja syliinotolla ei ole mitään tekemistä keskenään.Koiran oikea sosiaalistaminen on jotain ihan muuta,kuin hihnassa muitten kanssa seurustelu,tai ylipäätään vieraiden koirien kanssa pelehtiminen.
    Jos joku niin haluaa tehdä,toki se om oma asia,mutta sosiaalistaminen ei sitä ole.
    Jos puhutaan koiriin sosiaalistamisesta,niin pari kivaa koirakaveria on ihan riittävää.
    Toisille riittää pelkkä oma laumakin,jos omistaja niin haluaa.

    Ja sitä pentua nimenomaan pitää suojella.JOS tarvetta on,ja oikeissa paikoissa.Turha höösääminen on ihan eri juttu.