Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5229

  1. Kiitos neuvosta :O)

    Täytyypä ruveta harjoittelemaan.Ei sitä tiedä mikä tietskaihme vielä tästä vanhalla iällä saattaapi tulla :=))))
  2. No,ensinnä,kaikki koirat ei välttämättä ole sisäsiistejä vielä tuonkaan iässä.Eli pidätyskyky ei ole vielä kondiksessa.

    Jos pennulle on hyvin opetettu sisäsiisteyttä,terveeksi todettu,niin kyse voi olla (pois sulkien,että pidätyskyky ei ole vielä kunnossa)että koiralle on nyt jostain syystä muodostunut koko toiminnasta jonkinnäköinen stressi.Joskus se voi tulla jo siitä,että pentua,joka ei osaa pidätellä,on menty kovistelemaan.Tuossa yksi syy.
    Tai tehty jotain epäloogista jossain vaiheessa sisäsiisteyden opetuksesssa.

    Jos nuo perusjutut on kokeiltu,mitä täällä on mainittu (viiminen ruoka annetaan suht` aikaisin,jonka jälkeen vielä kunnon lenkitykset,vesi pois yöksi,tilan rajaus),niin kannattaisi mennä kokeilemaan ihan ulkopuolista koira-ammattilaista,ongelmakoirakouluttajaa.
    Kysessä voi olla merkkailua,ikäkin täsmäisi.Ammattilainen ulkopuolisena olisi hyvä arvioimaan tilanteenne,ja sitä kautta antamaan hyviä neuvoja.

    Yleensä merkkaus sisätiloissa yhdistetään pieniin koiriin,mutta kyllä isoissa roduissakin tapauksia on.

    Kolinapurkin käytössä myös kannattaa olla varovainen,ellei hyvin tunne koiraansa.Väärin käytettynä,ja varsinkin nuorella koiralla se ei auta,voi jossain tapauksessa jopa tehdä säröä koiran omistajan ja koiran välille,joka vaikuttaa myöhempään kannsakäymiseen.
    Yleensä ei suositella pennuille,nuorille koirille,aroille tai pehmeille,eikä silloin,jos ei tiedetä mikä se itse ongelma on.

    Mutta ota yhteyttä asiantuntijaan,koska mahdollisesti sinun lisäksesi myös koiralla on tilanteestanne johtuen ikävä olo...
  3. Rimadyl on yksi vaihtoehto.Tosin hintaa en muista,enkä tiedä apteekin hinnoista,kun ostan aina lääkkeet lekurilta suoraan ;).

    Kipulääkettähän ei yleensä ole pakko antaa,ELLEI lääkäri nimenomaan sitä suosittele muun lääkityksen ohella yhteisvaikutuksen vuoksi.
    Jos ei näin ole,niin kipulääkettä annetaan omistajan harkinnan varaisesti VAIN tarvittaessa.

    Koiralle en itse kysyisi mitään vaihtoehtoa apteekista tai ominpäin,koska eri sairauteenkin (tapaukseen)voi tarvita nimenomaan joku tietty lääke,minkä lääkäri on suosittanut.Myös annostus on hyvä tarkistaa lääkärin kautta.Siksi kannattaisi aina ottaa läkäriin yhteyttä,jos haluaa lääkkeen vaihtaa johonkin muuhun,vaikka kipulääkkeenkin.Ihmisten en käyttäisi,ellei lääkäriltä olisi siihen suositusta.
  4. FAU tuossa jo oleellisen kertoikin sijoitustoiminnasta,lisään vielä,koska itse käytän pienkasvattajana sijoituksia.

    Sijoitustoimintahan on juuri alunperin tarkoitettu pienkasvattajille,jotta he voisivat sillä varmistaa kasvatustyönsä.On esim.rotuja,jotka eivät tule hyvin toimeen porukassa (omaa sukupuoltaan kohtaan)niin kasvattajat,jotka haluavat pitää koiransa perheenjäseninä,eikä tarhata niitä ympäri pihaa,pitävät kotona vain muutaman koiran.
    Kukaan ei pysty varmaksi sanomaan,osuuko itselle aina riittävän hyvä,joudutaanko esim.yllättäen kohtu poistamaan (märkäkohtu) ym.niin sijoituksella varmistetaan jatkuminen.
    Minä en myöskään siksi halua paljon koiria,koska itse myös harrastan koirieni kanssa muutakin kuin sohvaa.Enkä itse jaksaisi harrastaa,saati treenata monella koiralla,joten en siksikään koiria itselleni ota montaa.

    Enemmän voi sanoa,jos karkeasti sanotaan,raha on kyseessä siinä,kun koiria on pilvin pimein tarhoissa,kuin kasvattajalla,joka kasvattaa pienimuotoisesti sijoitustoiminnan turvin,ja muutama koira sijoitettuna perheisiin,jossa saavat paremmin huomiota ollessaan perheenjäseniä,kuin tarhaolosuhteissa/omissa rakennuksissaan.

    Ainahan on niitä,jolle raha on pelkästään pääasia,ihan joka toiminnassa.Sille ei voi mitään.

    Onneksi Suomessa mm.on jalostustietokannat,josta sitten näkee,kuka mahdollisesti kasvattaa missäkin mielessä,missä määrin ym.
    Myös sijoitustoimintaa käyttävät,ja heidän motiivinsa ;=)

    Mutta tärkeää on aina se,että toiminnassa niin kasvattaja kuin sijoituksen vastaanottaja on samanmielisiä,rehellisiä toisilleen,niin homma pelaa hienosti.
    JA KAIKKI tarkoin yhteisesti paperille,mitä sovitaan.
  5. On kokemusta,ja pidän kovasti.En muuten olisi tälle palstalle kirjoittanutkaan ;=)

    Täällä on jo hyvin tullut esille luonteista (vahvaluonteiset rodut,ei kovinkaan sosiaalisia yleensä omaa sukupuoltaan kohtaan,vahvaakin vahtimisviettiä löytyy yksilöittäin) myös tuo sairauspuoli eli tarkempaa tietoa saat yhdistysten sivuilta ;),joten en viitsi niitä kirjoitella.

    Se,että sekarotuiset voi olla terveempiä,en allekirjoita.Noi tutkimukset,mitä tällekin palstalle on linkitetty (mitä olen nähnyt)on vuosia sitten tehtyjä.Silloin oli kaikenkaikkiaan koirat terveempiä.Ihan niinkuin ihmisilläkin oli ennenvanhaan vähemmän sairauksia,allergioita,syöpää mm.

    Eli jos laittaa kaksi tervettä puhdasta yhteen tai kaksi tervettä erirotuista,tulos on samaa.Jos pistää kaksi,vaikka huonoluustoista yhteen oli sitten kyse samanrotuisista tai eri rotuisista,niin ei se erirotuisuus mitään pelasta.Toki siis NE taustat on myös avainasemassa,mitä siellä on ;)

    Joku kirjoitti,että ei sen sairaampia kun puhtaat rotuisensakaan,mutta sanoisin,että ei ihan noin,koska puhtailta myös tiedetään taustat,harvemmin sekarotuisten tekijät tuntee tarkasti myös ne taustat.Niiden osuus on ratkaisevaa myös.Eli riski on pienempi,kun ottaa puhdasrotuisen hyvältä kasvattajalta,joka tuntee hyvin taustat.

    Myös luonne,joka on erittäin tärkeää,nytkin puhutaan vahvoista isoista koirista,on helpompi ennustaa,kun tiedetään seka vanhemmat,että taustat hyvin,ja rodunomaiset piirtee ym.Kun pannaan kahta erilaista yhteen,niin ei tiedä niinkään mitä on odotettavissa,varsinkaan kun taustojakaan tuskin tunnetaan hyvin ;)

    En minäkään siis auo naamani,ei kuulu edes tapoihin.Joten ihan faktaa myös kirjoitan ;O)

    Ja tosiaan.Rotuyhdistysten sivuilta saa hyvää tietoa näistä hienoista,mutta vaativista roduista.