ankdam

ankdam profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

[email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 18v sitten
184 aloitusta · 18435 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Pääsisimmekö, sinä ja minä, nykyisen Suomalaisuuden Liiton hallituksen aikana ko liiton jäseniksi?
Laitetaanko jäsenanomus?
aikoo vedota?
Mökin myynti-ilmoituksessa on selvästi ilmoitettu kielitaitovaatimuksesta.
Kyseinen rouva on antanut jutun lehdelle joten veikkaanpa että juttuun liittyy paljon muutakin kuin mitä julkisuuteen on annettu.
Itsekin asun talossa jossa on lunastuspykälä, ihmiset ovat maailman sivu pyrkineet valitsemaan naapurinsa ja kuka voi väittää etteikö sillä ole merkitystä.

Siirtolapuutarhat eivät ole mitä tahansa kesämökkejä ne ovat fanaattisten puutarhaihmisten kommuuneja ja siinä saa olla tarkkana että kukin hoitaa leiviskänsä eikä ryhdy viljelemään voikukkia. Ryhmäkuri voi olla musertava.

Ei minullekaan (millään kielellä) sellainen kesänviettomuoto ei sopisi (ei kyllä sopisi karavaanaaminenkaan) mutta kieltämättä Herttoniemessä näkemäni kynsisaksilla ja pinseteillä hoidetut minipuutarhat ovat uskomattoman hienoja ja monet todella kauniita katsella.
Useimmissa siirtolapuutarhoissa maan vuokraaja on yhdistys ja vain jäseneksi hyväksytyt pääsevät sinne asumaan ja möyrimään. Jäsen tietysti hyväksyy säännöt yhdistykseen liittyessään ja tietää kenelle lupa myydä ja kenelle ei. Yhdistyksissä voi olla jäsenenä vaikkei olisi mökkiäkään, esim kytiksellä jos jokin mökki vapautuisi ja tulisi myyntiin ja saisi ko alueelta ostaa mökin. Nuo mökit ovat äärettömän haluttuja, niitä jonotetaan vuosia ja niistä pikkuruisista tönöistä maksetaan satumaisia summia. En nyt puhu nimenomaan Ruskeasuon siirtolapuutarhasta vaan kaikista vastaavista. Esim Vattuniemen kärjen mökit ovat todella kuumaa kamaa, eikä niihin kuulu edes maata! Tai ehkä juuri siksi ;) Mietippä tuotakin josta nyt mellastetaan, pyynti 50 000 €!

Tietääkseni on myös olemassa siirtolapuutarhoja joissa mökkiläinen on suorassa vuokrasuhteessa kuntaan mutta ainakin Helsingissä siirtolapuutarhoja pyörittävät yhdistykset.
Vuonna 2007

Koko maassa otettiin vuonna 2007 lääketiedettä opiskelemaan 592 uutta opiskelijaa, joista suomen kielellä opiskeleville oli varattu 561 aloituspaikkaa ja ruotsin kielellä opiskeleville 31 ( 5,2%) aloituspaikkaa. Ruotsinkielistä koulutusta on vain Helsingin Yliopistossa.

Lääketiedettä pääsi vuonna 2007 suomen kielellä opiskelemaan Helsingissä 89 opiskelijaa, Turussa 120, Tampereella 105, Oulussa 123 ja Kuopiossa 124, eli yhteensä 561.

Helsingissä oli vähiten aloituspaikkoja suomenkielisille, v. 2007 89 (ruotsinkielisille 31) Helpointa on edelleen suomenkielisen päästä Kuopioon lääkikseen, sinne on yleensä päässyt noin 25 % hakijoista, Helsinkiin opiskelemaan on hakijoista päässyt 11 % ja ruotsinkielisistäkin vain 14,5 %. Kaikkiin muihin yliopistoihin on helpompi päästä kuin HY:n eikä niissä ei voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.
Otit esiin eilisen Ålandstidningenin pääkirjoituksen ja kuittaat kirjoittajan maininnalla "Gustaf Widén-niminen kirjoittaja"

Pääkirjoituksen kirjoittaja on Gustaf Widén, Ålandstidningenin kolumnisti ja pääkirjoitustoimittaja. GW on ruotsinkielisissä piireissä tunnettu ja arvostettu helsinkiläis-ahvenanmaalainen kolumnisti ja kirjailija, eikä siis 'kuka tahansa'-niminen henkilö.

Mitä taas otsikointiisi tulee, "RKP ja strategian puute", niin minusta yksi maininta RKP:stä pitkässä jutussa joka monelta kannalta tarkastelee kielikysymystä hyvinkin objektiivisesti, ei mielestäni tehnyt sitä mitenkään erityisesti RKP:n toimintaa tarkastelevaksi, kuten annat ymmärtää, vaikka toki RKP'kin siis sai osansa tarkastelusta.
(..ja hieman tarkkuutta pliis. Björn Månsson jota siteeraat omassa viestissäsi on HBL'in pääkirjoitustoimittaja, eikä ole saanut mitään potkuja. Entinen päätoimittaja johon viittaat on Max Arhippainen, hänet syrjäytettiin jokin aika sitten päätoimittajan paikalta)

Pääkirjoitus lähestyy jutussa kielikysymystä laajalti usealta kannalta mutta tietysti ensisijaisesti ahvenanmaalaisesta näkökulmasta. Kannattaa lukea ja avartaa tietämystään jos vain oma pakkoruotsin taito riittää.

http://www.alandstidningen.ax/article.con?iPage=2&id=11269

Widén on kirjoittanut kieliasioista aiemminkin.
http://www.alandstidningen.ax/kronika.con?id=5938
Valtaosa suomalaisista äänestäjistä vaikuttaisi siis äänestävän vastoin omaa vakaumustaan. Ihme juttu! Paljonkohan heille siitä maksetaan? Noh, ihmekös tuo että kansanedustajat ovat mitä ovat, hehän ovat kansa pienoiskoossa. Sitä saa mitä tilaa ja niin makaa kuin petaa.

Minä äänestän RKP:tta koska se on puolue joka ajaa minulle tärkeitä ja läheisiä asioita, niistä toisin pakkoruotsi ei ole yksi. Pakkoruotsi EVVK!
Miksi vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen valitsette noita luihuja lahjottavia edustajianne sinne eduskuntaan?
Te nettifennot kerrotte että teillä on lähes koko kansan tuki takananne, miksei se näy eduskunnan päätöksenteossa ja lainsäädäntätyössä??
Sitä vastoin sillä ainoalla puolueella joka näissä kielten opiskeluasioissa on teidän kanssanne lähinnä samoilla linjoilla ei näyttäsi olevan eduskunnassa montakaan kaveria.. Mistä tämä epäsuhta??

Kuka on väärässä?
Tack för den intressanta texten, sannolikt en copy & paste, men dock. (En link till källan skulle ha varit korrekt)
Till saken. Jag råkade för några år sedan se ett program i TV om Svenskbyn i Ukrania. Det finns otroligt nog fortfarande människor kvar där som talar svenska.
Programmet var intressant i sin helhet men det som jag tyckte var speciellt intressant var att den uråldriga svenska som dom talade där påminde till intonationen mycket mera om finlandssvenska än den moderna svenska som talas i Sverige idag. Svenskbyborna utvandrade på 1700-talet och har i nästän 300 år levt isolerade från moderlandet och vi finlandssvenskar har ju också levt lite avsides alltid så språket har inte utvecklats i samma takt som det gjort i Sverige. Sannolikt har således 1700-tals svenskan låtit mera som finlandssvenska än som den moderna svenskan som talas i Sverige idag.

http://www.svenskbyborna.com/
kunnallispolitiikkaa. Siksihän politiikassa mukana ollaan että pääsee asioista ja nimityksistä päättämään.
Mitä te kuvittelitte? Poliittiset virat on poliittisia virkoja. Jäsenkirja on aina ollut hyvä olemassa, milloin mikäkin.

Tässä pari mielipidettä Kepusta tuolta Hesarin keskusteltusta.

"Mutta tunnetusti keskustalla on erilaiset moraalikäsitykset. Eipä se haitannut Juhantalon tuomiokaan uudelleenvalintaa, tuskin se haittaa tämä Kallinkaan tapaus Kallin uudelleenvalintaa ensi vaaleissa."

"Suomessa on iät ja ajat ollut lakikirjaan kirjoitettu laki ja kirjoittamattomia heimolakeja kuten Lapin laki.

Lapin laki muun muassa sallii tuhota ja ampua kaikki ne elikot, jotka uhkaavat poronhoitoa.

Keskustapuolue on selkäydintä myöten etupiiripuolue ja on menestynyt siinä hyvin. Missään muussa teollistuneessa Euroopassa ei ole yhtä väkevää talonpoikaispuoluetta.

Pieninkin pykälä ja päätös käy Kepun puoluekoneessa sellaisen seulan läpi, että siitä varmasti lasketaan kaikki plussat ja miinukset omille kannattajille. Vain kannattajia tukevia päätöksiä ajetaan ja muista tehdään myöhemmin lehmänkauppoja uusien etujen saamiseksi.

Tämä on täysveristä politiikkaa eikä siinä ole mitään pahaa.

Ongelma on, että Kepussa oma edunvalvonta läikkyy aika ajoin lakikirjan päälle. Kepussa tarkoitus pyhittää aina sanatarkasti keinot."

tässä lisää aiheesta:
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=352878&tstart=540
Kas tässä:

http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/suomenr.htm
Et seuraa palstaa riittävän tiivisti, 'kartanokateus' on palstan insidejuttu, m.m. Tala on tunnustanut kärsivänsä siitä.

Mitä taas tuohon Sjundeå gård'iin tulee niin kenties kuulit väärin? Jospa hevostilallinen sanoikin 'Sjundby gård'?
Sjundby sijaitsee Siuntiossa mutta ei todellakaan ole mikään valmistalo. Sjundbyn linna on yksityisomistuksessa

http://sv.wikipedia.org/wiki/Sjundby
Tietoa Espoon Folkhälsan-talosta:

Toiminta:
- Palveluasunnot: 55–60 asuntoa
- Palvelukoti resursoituun ja dementia-asumiseen: 39 hoitopaikkaa
- Vammaisten palvelukoti: 8 hoitopaikkaa
- Keittiö ja ruokasali: 130 asiakaspaikkaa
- Tilat terveyttä edistävälle toiminnalle
- Yleiset tilat
- Musiikki- ja kulttuuritilat
- Musiikkisali:110 istumapaikkaa
- Toimisto- ja opetustilat

Espoossa asuu 20 054 ruotsinkielistä.

Tällä palstalla saa jatkuvasti lukea että meidän säätiöitten tulisi rahoittaa palvelujamme tai ainakin osallistua niitten rahoittamiseen. Niinhän ne juuri tekevätkin, Espoon Folkhälsan-talo on siitä oiva esimerkki. Mutta sekö ei nyt sittnkään ole oikein vaan apartheidia ja enemmistön sortoa .. vai mitä se oli?

Espoo siis osallistuu ko hankkeen kustannuksiin 350 000 € mikä tekee 17,28 € / ruotsinkielinen asukas.

Kartanokateus on kauhea tauti!

Sinunko muka pitäisi päästä Folkhälsan-taloon halvalla asumaan jotta voisit myöntää Folkhälsanille verovapauden? Vai mitä tarkoitat??
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/Saatiot_verkossa/

Tuolla voit tustua erilasiin säätiöihin ja perehtyä niiden yleishyödyllisyyteen.
"Suomessa 80 % kansasta ei lukenut pakkoruotsia ennen 1970-lukua, vaikka voimassa oli vastaava hallitusmuodon 17 § kokonaisuus.(vuodesta 1922 tai jotain ) "

Ei taida pitää ihan paikkansa. Oppikouluissa oli ruotsin opiskelu aivan yhtä pakollista kuin peruskoulussa nykyään. Kukaan ei ole Suomessa valmistunut ylioppilaaksi opiskelematta ruotsia.

Vain ne jotka jäivät kansakouluun välttyivät ruotsin lukemiselta.

Kyllä kai sentään enemmän kuin 20% kävi oppikoulua (keski-koulun ja tai lukion) jo 70-luvulla?

Mitä Smmatin kyltitykseen tulee niin turha niistä on kiukutella. Sammatti muuttui kaksikieliseksi ja kyltitys samalla. Kun Sipoo muuttui suomenkielisenemmistöiseksi suomen ja ruotsinkieliset kyltit vaihtoivat paikkaa. Niin se menee, laki on laki, sinun mielestäsi meistä ja meidän oikuksistamme ei tarvitsisi välittää mutta minulle ne ovat tärkeitä ja meistä pitää välittää.
Ottaisit itse vähän kevyemmin.

MVH Ankdam
"Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin."

Ei liitykään, eikä edes kielilakiin vaan yhdenmukaiseen yhtäläiseen oppivelvollisuuteen ja Peruskoululakiin.

Peruskoululain 27 §

Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ymparistöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä aineena joko toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseutu alueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia oppiaineita.

Yhteisenä aineena opetettavat vieraat kielet ovat englannin, ranskan, saksan ja venäiän kieli. Asetuksella säädetään perusteista, joiden mukaan kunnan opetussuunnitelmaan tulee kuulua yhteisenä aineena yksi tai useampi mainituista vieraista kielistä ja toinen kotimainen kieli siten, että ne ovat oppilaalle peruskoulun ala-asteella opetettavaa kieltä valittaessa keskenään vaihtoehtoisia.

Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua myös yksi vapaaehtoinen aine. Suomenkielisen peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi erityisestä syystä lääninhallituksen luvalla kuulua yksi vapaaehtoinen aine.

Erityisluokkien osalta voidaan poiketa 1-4 momentin säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1983/19830476
.. siinä pakkoruotsinkin poistumisessa oli kyse eikä mistään koululaisten pakkoruotsin vastaisesta aktiosta.
Tala tykkää esittää asian ikään kuin uudistus olisi jotenkin liittunut pakkoruotsiin ja sen vastustamiseen - nå ei liittynyt!
Yo-kirjoituksissa on uudistuksen jälkeen enää yksi kaikille pakollinen aine, eli äidinkieli.
Svenska Folkskolans Vänner on ihan oma säätiönsä, joka kuten jo nimikin kertoo on aikoinaan perustettu tukemaan kansakoulutomintaa ja kansansivistystä.

http://www.sfv.fi/sfv/

http://www.kulturfonden.fi/start/

http://www.sls.fi/

http://www.saatiopalvelu.fi/fi/Saatiot_verkossa/#S
.. joka on RKP:n itsensä perustama säätiö ja se saa 4 % Kulturfondenin tuotosta.

Kulturfonden on perustettu 1908 ja sen varallisuus on 100 vuoden aikana muodostunut sen yksityisin lahjoituksin ja testamenttivaroin kerätystä omaisuudesta sekä sen sijoitetun omaisuuden tuotosta eikä mistään valtiolta tai kansalta riistetyistä rahoista tai merenkulkutuista kuten Tala tykkää antaa ymmärtää.

Kulturfondenilla olisi tänä vuonna suotuisien osinkovuosien sekä hyvien pörssisuhdanteiden takia jaettavaa peräti 38 ME, mutta jättää ilmeisesti osan jakamatta kun sitä on niin tuhottomasti.

RKP ilmoitti rahoittajansa aikaa sitten, ei siinä mitään kummallista ollut, mutta kuka sitä nyt viitsii miljardiomaisuudellaan rehvastella eikä asiaa ole aiemmin liiemmin kyselty.

Ei RKP ole sama kuin kaikki 'fondit', eikä säätiöt sama kuin RKP, ruotsinkielisten hallitsemia säätiöitä on monia muitakin, mutta nimenomaan Kulturfonden on se RKP:n 'oma' säätiö jonka se perusti Svenska Litteratursällskapetin yhteyteen ja johon se aikoinaan pani ylijääneen perustamispääomansa turvaan ja kasvamaan korkoa.
Sinun tulisi voida todistaa että heille oli etukäteen luvattu rahaa siitä mitä he tekivät ja että se jotenkin on vaikuttanut heidän mielipiteeseensä, käyttäytmiseensä ja tekoihinsa vastoin yleistä etua.

Paavo Lipponen palkittiin elämäntyöstään vasta eläkkeelle jäätyään.

Sten Palmberg palkittiin vasta kielilain valmistuttua.
- Kielilain hyväksyi eduskunta, ja valmisteli työryhmä. Sinun tulee olemaan aika vaikea todistaa se SP:n syyksi/ansioksi tai että siinä ylipäätään on mitään moitittavaa.

SP palkittiin erityisesti lakitekstien käännöstyöhön liittyvän monivuotisen uraauurtavan työn ja kokoamansa suomi-ruotsi lakisanakirjan ansiosta.
918 / 922
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt