Kesäterveiset

"Kun suomen kieli on niin huonossa jamassa..."

Miksi suomenkieli on huonossa jamassa? Mikä sitä uhkaa enemmän kun kaikkia muita pieniä kieliä?

"...siinä ainoassa valtiossa, jonka luulisi sitä suojelevan..."

Missä muussa valtiossa sitä pitäisi suojella? Ruotsissahan sitä suojellaan etnisenä vähemmistökielenä. Pitäisikö vielä jossain muuaallakin suoijella sitä oikein vieraan valtion voimin?

"Ei yksinkertaisesti voi antaa poliitikkojen tyhmyyden voittaa."

Ei niin. Siksi pitäisi äänestää sivistyneitä ja järkeviä ihmisiä puoliamme pitämään. Popolistinen äärikansallismielisyys voittaa alaa euroopassa monessa maassa. Pitäkäämme varamme ettei niin käy meillekin. Se lienee tällä hetkellä demokratian suurin uhka.

rautaako? kirjoitti:

"Kun suomen kieli on niin huonossa jamassa..."

Miksi suomenkieli on huonossa jamassa? Mikä sitä uhkaa enemmän kun kaikkia muita pieniä kieliä?

"...siinä ainoassa valtiossa, jonka luulisi sitä suojelevan..."

Missä muussa valtiossa sitä pitäisi suojella? Ruotsissahan sitä suojellaan etnisenä vähemmistökielenä. Pitäisikö vielä jossain muuaallakin suoijella sitä oikein vieraan valtion voimin?

"Ei yksinkertaisesti voi antaa poliitikkojen tyhmyyden voittaa."

Ei niin. Siksi pitäisi äänestää sivistyneitä ja järkeviä ihmisiä puoliamme pitämään. Popolistinen äärikansallismielisyys voittaa alaa euroopassa monessa maassa. Pitäkäämme varamme ettei niin käy meillekin. Se lienee tällä hetkellä demokratian suurin uhka.

Lue lisää

suomen kieli enemmän tai vähemmän pinteessä - jopa Suomessa. Silloin, kas kummaa, se kuuluisa kaksikielisyys ei olekaan enää rikkaus. Sellaisia ovat kaksinaamaiset ruotsinkieliset.

Noin valtakunnan tasolla ajatellen suomen kieltä ei toki Suomessa mikään uhkaa, sillä ovathan suomea puhuvat täällä enemmistö. Jos suomenruotsalaiset olisivat enemmistö, niin suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi jo aikaa sitten tuhottu.

on... kirjoitti:

suomen kieli enemmän tai vähemmän pinteessä - jopa Suomessa. Silloin, kas kummaa, se kuuluisa kaksikielisyys ei olekaan enää rikkaus. Sellaisia ovat kaksinaamaiset ruotsinkieliset.

Noin valtakunnan tasolla ajatellen suomen kieltä ei toki Suomessa mikään uhkaa, sillä ovathan suomea puhuvat täällä enemmistö. Jos suomenruotsalaiset olisivat enemmistö, niin suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi jo aikaa sitten tuhottu.

Lue lisää

"Siellä missä ruotsinkieliset ovat enemmistö
on suomen kieli enemmän tai vähemmän pinteessä - jopa Suomessa."

Jopa täällä ruotsalaisten omistaman Eniron foorumissa minä kirjoitan enemmistön kielellä eikä toisella kotimaisella. Pinteessä oon - enemmän tai vähemmän.

"Jos suomenruotsalaiset olisivat enemmistö, niin suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi jo aikaa sitten tuhottu."

Mennäänpä parisattaa vuotta taaksepäin. Silloin ruuotsinkieliset olivat vallan kahvassa, ja kuitenkin lähtivät suomenkieltä ja suomenkielisiä pönkittämään hartijavoimin. Myönnän että tuosta on aikaa, mutta se on ainoa esimerkki suuntai tai toiseen mitä meillä tässä asiassa on. Sen jälkeen ovat kieliasiat ollett enemmän tai vähemmän stabiilit ja harmoioniset. Sitä ei muutama kartanokateutta pohtiva ksenofobi miksikään muuta.

rautaako? kirjoitti:

"Siellä missä ruotsinkieliset ovat enemmistö
on suomen kieli enemmän tai vähemmän pinteessä - jopa Suomessa."

Jopa täällä ruotsalaisten omistaman Eniron foorumissa minä kirjoitan enemmistön kielellä eikä toisella kotimaisella. Pinteessä oon - enemmän tai vähemmän.

"Jos suomenruotsalaiset olisivat enemmistö, niin suomen kieli ja suomenkielinen kulttuuri olisi jo aikaa sitten tuhottu."

Mennäänpä parisattaa vuotta taaksepäin. Silloin ruuotsinkieliset olivat vallan kahvassa, ja kuitenkin lähtivät suomenkieltä ja suomenkielisiä pönkittämään hartijavoimin. Myönnän että tuosta on aikaa, mutta se on ainoa esimerkki suuntai tai toiseen mitä meillä tässä asiassa on. Sen jälkeen ovat kieliasiat ollett enemmän tai vähemmän stabiilit ja harmoioniset. Sitä ei muutama kartanokateutta pohtiva ksenofobi miksikään muuta.

Lue lisää

he ajavat politiikkaa, jossa tietoisesti vaikeutetaan suomen kielisten mahdollisuuksia toimia omalla äidinkielellään. Kuningasideana heillä on se, että näin "pyhä ruotsinkielinen maa" saadaan paremmin pidettyä puhtaasti ruotsinkielisenä. Räikeinpänä esimekkinä tästä toiminnasta on Ahvenanmaa.

ovat enemmistö kirjoitti:

he ajavat politiikkaa, jossa tietoisesti vaikeutetaan suomen kielisten mahdollisuuksia toimia omalla äidinkielellään. Kuningasideana heillä on se, että näin "pyhä ruotsinkielinen maa" saadaan paremmin pidettyä puhtaasti ruotsinkielisenä. Räikeinpänä esimekkinä tästä toiminnasta on Ahvenanmaa.

Lue lisää

Ahvenanmaalla on autonomiansa. Se toimisi ihan samalla tavalla vaikka siellä puhuttaisiin vaikka viroa! Se siis ei ole kielipoliittinen ase virtuaalisodassa, mutta koska tämän sodan sotilaat uskoo ihan mitä tahansa niin voidaan jopa tuon kaltaisia silmänkääntötemppuja harrstaa uhon saralla.

Onneksi Suomessa ei ole vielä valloillaan poliittista kulttuuria jossa asioita ajetaan skinimäisesti, eli ollaan edistävinään jonkun asioita vastutamalla toisia. Talahan kokeilee, mutta aika yksinäiseksi hän jää. Ja Soini taas hankkii toki ääniä moisilla äänensävyillään, mutta sitten päättäjänä katsoo tarkaan ettei ääliömäisyyksiä kuitenkaan tapahdu. Hän esimerkiksi huolehtii tarkasti siitä ettei SL:n nykylinja saa avustuksia, ottamalla asian vuosittain puheeksi eduskunnan budjettikeskustelussa.

Omiaan toki kaikki poliitikot puolustavat - muttei muita potkimalla kuitenkaan.

rautaako? kirjoitti:

Ahvenanmaalla on autonomiansa. Se toimisi ihan samalla tavalla vaikka siellä puhuttaisiin vaikka viroa! Se siis ei ole kielipoliittinen ase virtuaalisodassa, mutta koska tämän sodan sotilaat uskoo ihan mitä tahansa niin voidaan jopa tuon kaltaisia silmänkääntötemppuja harrstaa uhon saralla.

Onneksi Suomessa ei ole vielä valloillaan poliittista kulttuuria jossa asioita ajetaan skinimäisesti, eli ollaan edistävinään jonkun asioita vastutamalla toisia. Talahan kokeilee, mutta aika yksinäiseksi hän jää. Ja Soini taas hankkii toki ääniä moisilla äänensävyillään, mutta sitten päättäjänä katsoo tarkaan ettei ääliömäisyyksiä kuitenkaan tapahdu. Hän esimerkiksi huolehtii tarkasti siitä ettei SL:n nykylinja saa avustuksia, ottamalla asian vuosittain puheeksi eduskunnan budjettikeskustelussa.

Omiaan toki kaikki poliitikot puolustavat - muttei muita potkimalla kuitenkaan.

Lue lisää

Ahvenanmaa onkin kaksikielisyyden rikkaudesta nauttiva maakunta.

Pointtihan on se, että kun ruotsalainen pääsee määräämään, se merkitsee suomen ja suomenkielisten sortoa.

vissiin kirjoitti:

Ahvenanmaa onkin kaksikielisyyden rikkaudesta nauttiva maakunta.

Pointtihan on se, että kun ruotsalainen pääsee määräämään, se merkitsee suomen ja suomenkielisten sortoa.

Lue lisää

En ole muuta Ahvenanmaasta sanonut kuin että se on huono ase virtuaaliseen kielisotaan. Ahvenanmaalla on itsehallintonsa, eikä se suinkaan johdu siitä että siellä olisi valloillaan joku tietty kielipolitiikka. Ne siis tekee mitä lystää, ainakin osittain.

Itsehallinon suoma kiristämismahdollisuus ärsyttää minua siinä missä muitakin mannermaan kansalaisia eikä liity kieleen pätkääkään.

Virtuasalisodan tollot taas hermostuvat oolannista koska siellä puhutaan väärin...Big deal!

vissiin kirjoitti:

Ahvenanmaa onkin kaksikielisyyden rikkaudesta nauttiva maakunta.

Pointtihan on se, että kun ruotsalainen pääsee määräämään, se merkitsee suomen ja suomenkielisten sortoa.

Lue lisää

"Pointtihan on se, että kun ruotsalainen pääsee määräämään, se merkitsee suomen ja suomenkielisten sortoa."

Suuri ja mahtava fennoiluliitto...

Alkuperäisessä laulussa mussutettiin myös kaiken maailman sorrosta - ja puutaheinää sekin kaikki tyyni.

rautaako? kirjoitti:

"Pointtihan on se, että kun ruotsalainen pääsee määräämään, se merkitsee suomen ja suomenkielisten sortoa."

Suuri ja mahtava fennoiluliitto...

Alkuperäisessä laulussa mussutettiin myös kaiken maailman sorrosta - ja puutaheinää sekin kaikki tyyni.

Lue lisää

jo lauletaankin. Ryyppylauluja? Pää täynnä keskellä viikkoa?

rautaako? kirjoitti:

Ahvenanmaalla on autonomiansa. Se toimisi ihan samalla tavalla vaikka siellä puhuttaisiin vaikka viroa! Se siis ei ole kielipoliittinen ase virtuaalisodassa, mutta koska tämän sodan sotilaat uskoo ihan mitä tahansa niin voidaan jopa tuon kaltaisia silmänkääntötemppuja harrstaa uhon saralla.

Onneksi Suomessa ei ole vielä valloillaan poliittista kulttuuria jossa asioita ajetaan skinimäisesti, eli ollaan edistävinään jonkun asioita vastutamalla toisia. Talahan kokeilee, mutta aika yksinäiseksi hän jää. Ja Soini taas hankkii toki ääniä moisilla äänensävyillään, mutta sitten päättäjänä katsoo tarkaan ettei ääliömäisyyksiä kuitenkaan tapahdu. Hän esimerkiksi huolehtii tarkasti siitä ettei SL:n nykylinja saa avustuksia, ottamalla asian vuosittain puheeksi eduskunnan budjettikeskustelussa.

Omiaan toki kaikki poliitikot puolustavat - muttei muita potkimalla kuitenkaan.

Lue lisää

suomenruotsalaista kielipolitiikkaa jyrkimmästä päästä. Siellä suomen kieleen suhtaudutaan kuin ympäristömyrkkyyn konsanaan.

Eikä homma aina paljoa eroa mantereen enemmistöruotsinkielisissä kunnissakaan.

toteutetaan kirjoitti:

suomenruotsalaista kielipolitiikkaa jyrkimmästä päästä. Siellä suomen kieleen suhtaudutaan kuin ympäristömyrkkyyn konsanaan.

Eikä homma aina paljoa eroa mantereen enemmistöruotsinkielisissä kunnissakaan.

Lue lisää

toteuttavat skiniideologiaajyrkemmästä päästä. Ja silloinhan kaikki käy kunhan se ajaa projektia. Surkuhupaismmatkin ääliöperustelut ja aiheiden väkisin yhteen kytkemiset.

Ja hommahan eroaa kaikin tavoin rehdistä ja solidaarisesta suomeleisuudesta.

ahvenanmaalla kirjoitti:

jo lauletaankin. Ryyppylauluja? Pää täynnä keskellä viikkoa?

Laulu raikaa suomenkielellä ja taitaa tulla auroorankadun kammioista. Siellä kun on tapana rustata vanhakantaisuuksia omintakeisin mutta mahtipontisin termein kuten "sorto", "IHRA", ja muita lähinnä laitapuolenkulkijoihiin uppoavia kiihotuslauluihin sopivia tyhjänpäiväisiä fraaseja.

Vähän niin kuin neukkujen kansallislaulussakin.

Oolannin laulukultuurista en sitten tiedä. Ne kun pysyttelevät omahyväisinä siellä saarillaan.

rautaako? kirjoitti:

Laulu raikaa suomenkielellä ja taitaa tulla auroorankadun kammioista. Siellä kun on tapana rustata vanhakantaisuuksia omintakeisin mutta mahtipontisin termein kuten "sorto", "IHRA", ja muita lähinnä laitapuolenkulkijoihiin uppoavia kiihotuslauluihin sopivia tyhjänpäiväisiä fraaseja.

Vähän niin kuin neukkujen kansallislaulussakin.

Oolannin laulukultuurista en sitten tiedä. Ne kun pysyttelevät omahyväisinä siellä saarillaan.

Lue lisää

että Suomi olisi yksikielinen kuten Ahvenanmaakin on?

rautaako? kirjoitti:

toteuttavat skiniideologiaajyrkemmästä päästä. Ja silloinhan kaikki käy kunhan se ajaa projektia. Surkuhupaismmatkin ääliöperustelut ja aiheiden väkisin yhteen kytkemiset.

Ja hommahan eroaa kaikin tavoin rehdistä ja solidaarisesta suomeleisuudesta.

Lue lisää

suomalaisuudesta. Sitä tarkoitit?

Eikös tiedän oppi-isä Freudenthal pitänyt suomalaisia alistuvina, ja kun suomalainen ei alistukaan, ottaa se teitä pannuun. Eks se näin ole?

rautaako? kirjoitti:

toteuttavat skiniideologiaajyrkemmästä päästä. Ja silloinhan kaikki käy kunhan se ajaa projektia. Surkuhupaismmatkin ääliöperustelut ja aiheiden väkisin yhteen kytkemiset.

Ja hommahan eroaa kaikin tavoin rehdistä ja solidaarisesta suomeleisuudesta.

Lue lisää

Rantaruotsalaiset eivät vain millään pysty kumoamaan sitä kiusallista faktaa, että he enemmistönä ollessaan kohtelevat suomen kieltä aivan eri pelisääntöjen mukaan.

Talvisodassa ulkomaiset asiantuntijat arvioivat että suomalaiset kukistetaan viikossa parissa.
Eipä niin tapahtunut. Suomalaisia ihaillaan vieläkin.

Nyt on menossa Talvisotaan verrattavissa oleva kieli-identiteettisota. Ja tietyt piirit ovat vihollisen puolella, sabotoivat, tuhoavat, säätävät lakeja ja agiteeraavat naapurikansan rintaman sotureina. (Lipponen, Hanasaaren jengi, ruotsalaiset soluttautujat eri puolueissa jne.) Talvisodasa ulkomaiset asiantuntijat arvioivat että suomalaiset kukistetaan viikossa parissa.
Eipä niin tapahtunut. Suomalaisia ihaillaan vieläkin.

Tässä kieli-identiteetti-itsenäisyyssodassa tietyt piirit ovat vihollisen puolella, sabotoivat, tuhoavat, säätävät lakeja ja agiteeraavat naapurikansan rintaman sotureina. (Lipponen, Hanasaaren jengi, ruotsalaiset soluttautujat eri puolueissa jne.) RKP on se "kommunistis-stalinistinen" puolue, joka on suorassa yhteydessä ideologiseen naapuriin, pitää huolta siitä että sen ideologia solutetaan kaikkialle.... siis mikä Suomessa on muuttunut? Lännen ja idän Lebensraum-intressit/agentit ovat ilmeisesti kohtalomme. Ne ovat koko ajan norkumassa suomalaisen kansan aluetta. Nyt on läntisen naapurin vuoro.
Nyt tarvitaan tietoa, tiedostamista ja ahkeruutta kansan keskuudessa. Meitä on verrattu katajaan. Se saattaa taipua, mutta meitä ei RKP taita. Me jatkamme.

mutta kuitenkin kirjoitti:

Talvisodassa ulkomaiset asiantuntijat arvioivat että suomalaiset kukistetaan viikossa parissa.
Eipä niin tapahtunut. Suomalaisia ihaillaan vieläkin.

Nyt on menossa Talvisotaan verrattavissa oleva kieli-identiteettisota. Ja tietyt piirit ovat vihollisen puolella, sabotoivat, tuhoavat, säätävät lakeja ja agiteeraavat naapurikansan rintaman sotureina. (Lipponen, Hanasaaren jengi, ruotsalaiset soluttautujat eri puolueissa jne.) Talvisodasa ulkomaiset asiantuntijat arvioivat että suomalaiset kukistetaan viikossa parissa.
Eipä niin tapahtunut. Suomalaisia ihaillaan vieläkin.

Tässä kieli-identiteetti-itsenäisyyssodassa tietyt piirit ovat vihollisen puolella, sabotoivat, tuhoavat, säätävät lakeja ja agiteeraavat naapurikansan rintaman sotureina. (Lipponen, Hanasaaren jengi, ruotsalaiset soluttautujat eri puolueissa jne.) RKP on se "kommunistis-stalinistinen" puolue, joka on suorassa yhteydessä ideologiseen naapuriin, pitää huolta siitä että sen ideologia solutetaan kaikkialle.... siis mikä Suomessa on muuttunut? Lännen ja idän Lebensraum-intressit/agentit ovat ilmeisesti kohtalomme. Ne ovat koko ajan norkumassa suomalaisen kansan aluetta. Nyt on läntisen naapurin vuoro.
Nyt tarvitaan tietoa, tiedostamista ja ahkeruutta kansan keskuudessa. Meitä on verrattu katajaan. Se saattaa taipua, mutta meitä ei RKP taita. Me jatkamme.

Lue lisää

"sotaa" käy. Piskuinen fennomaanikkokaarti on vaan niin kovin tohkeissaan, mutta kyllä Siperia opettaa...

mitään kirjoitti:

"sotaa" käy. Piskuinen fennomaanikkokaarti on vaan niin kovin tohkeissaan, mutta kyllä Siperia opettaa...

kritiikkiä sisältävän kielipoliittisen keskustelun pahojen fennomaanien salaliittona ja suurena sotana suomenruotsalaisia vastaan.

Jos joku uskaltautuu totemaan, ettei pidä suomenruotsalaisten asenteesta, joka pitää sisällään mm. enemmistön pakkottamisen oppimaan heidän äidinkieltään, niin jo tulkitsee ruotsinkielinen sen niin, että suomenruotsalaisia ollaan vähintään ajamassa ruotsia puhuva suunsa teipattuna mereen.

Minusta se kertoo suomenruotsalaisten heikosta itsetunnosta (joka kätkeytyy ylimielisyyteen) yhtä lailla kuin omatunnosta.

väkisin nähdä... kirjoitti:

kritiikkiä sisältävän kielipoliittisen keskustelun pahojen fennomaanien salaliittona ja suurena sotana suomenruotsalaisia vastaan.

Jos joku uskaltautuu totemaan, ettei pidä suomenruotsalaisten asenteesta, joka pitää sisällään mm. enemmistön pakkottamisen oppimaan heidän äidinkieltään, niin jo tulkitsee ruotsinkielinen sen niin, että suomenruotsalaisia ollaan vähintään ajamassa ruotsia puhuva suunsa teipattuna mereen.

Minusta se kertoo suomenruotsalaisten heikosta itsetunnosta (joka kätkeytyy ylimielisyyteen) yhtä lailla kuin omatunnosta.

Lue lisää

Näiden enemmän tai vähemmän todellisten "rintamalinjojen" välissä olevana jää kyllä ihmettelemään erään kirjoittajan kommenttia, jossa hän epäili suomen kielen olevan "huonossa jamassa". Mitä sitten ajatuksella tarkoitetaan? Suomen kieli on maan hallinnon, oikeuslaitoksen, elinkeinoelämän ja kulttuurin ehdoton valtakieli. Tilanne on muuttunut olennaisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen tilanteesta. Kiitos siitä tuon ajan edistykselliselle suomalaisuusliikkeelle! Vaikeaa on nähdä, että nimenomaan ruotsin kieli erityisesti uhkaisi suomen kielen tosiasiallista valta-asemaa.

Itse asiassa on monen suusta täälläkin selitetty, että ruotsin kielen käyttö on supistunut julkisessa hallinnossa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä ja että suomenkielinen väestö ei tosiasiallisesti osaa ruotsia. Siis ruotsi on kielenä menettänyt aiemman merkityksensä. Saman aikaisesti väitetään, että tämä merkityksetön kieli uhkaisi jotenkin suomen kielen valta-asemaa. Kovin vaikeaa tällaista on nähdä, varsinkaan täältä yksikielisestä Sisä-Suomesta käsin. Jokin mättää tässä; merkityksettömäksi käynyt kieli uhkaa valakunnan pääkieltä. Eri asia voi olla se, että maailmanlaajuisesti pienten kielten asema, niin suomen, ruotsin kuin monen muunkin kielten asema, on pitkässä juoksussa heikentymässä.

Asennevikaa näyttää löytyvän suunnasta jos toisestakin. Asian merkityksen kompensoiminen on vallalla myös ainakin osassa suomenruotsalaista kenttää, mutta eiköhän näiden uusfennomaanien (anteeksi nimitys)kohdalla ole asennemaailman tarkasteluun aihetta.

Minusta kieliolot ovat suhteellisen kohdallansa. Voimassaolevan kielilainsäädännön velvoitteet, joiden merkitys on lähinnä viranomaisia ja tuomiositsuimia ja etenkin kaksikielisten alueiden näitä tahoja sitovia, voidaan velvoitteina toteuttaa siinäkin tilanteessa, että toista kotimaista ei opeteta kouluissa koko ikäluokalle. Tässä lienee kysymys koulutuspolitiikasta ei taloudellisesta kysymyksestä. En näe tätä perustuslaillisena kysymyksenä, joten oman näkemykseni mukaan päätökset voidaan tehdä normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä, jos koulujen pakollinen ruotsi/lopetetaan. Tosin eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsitys lukiolain muutoksen yhteydessä epäsuorasti viittasi toisenlaiseen näkemykseen.

Sivustaseuraajaa häiritsevät ennen kaikkea asian merkitystä kompensoivat väitteet, joilla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa väitteet kaksikielisyyden vuotuisista jättiläismäisistä kustannuksista, joista huimimmat menevät jopa yli 30 miljardin euron. Tämä on imaginääristä, kuten eräs ministeri taannoin erään lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä totesi.

Ioni¤ kirjoitti:

Näiden enemmän tai vähemmän todellisten "rintamalinjojen" välissä olevana jää kyllä ihmettelemään erään kirjoittajan kommenttia, jossa hän epäili suomen kielen olevan "huonossa jamassa". Mitä sitten ajatuksella tarkoitetaan? Suomen kieli on maan hallinnon, oikeuslaitoksen, elinkeinoelämän ja kulttuurin ehdoton valtakieli. Tilanne on muuttunut olennaisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen tilanteesta. Kiitos siitä tuon ajan edistykselliselle suomalaisuusliikkeelle! Vaikeaa on nähdä, että nimenomaan ruotsin kieli erityisesti uhkaisi suomen kielen tosiasiallista valta-asemaa.

Itse asiassa on monen suusta täälläkin selitetty, että ruotsin kielen käyttö on supistunut julkisessa hallinnossa, kulttuurissa ja elinkeinoelämässä ja että suomenkielinen väestö ei tosiasiallisesti osaa ruotsia. Siis ruotsi on kielenä menettänyt aiemman merkityksensä. Saman aikaisesti väitetään, että tämä merkityksetön kieli uhkaisi jotenkin suomen kielen valta-asemaa. Kovin vaikeaa tällaista on nähdä, varsinkaan täältä yksikielisestä Sisä-Suomesta käsin. Jokin mättää tässä; merkityksettömäksi käynyt kieli uhkaa valakunnan pääkieltä. Eri asia voi olla se, että maailmanlaajuisesti pienten kielten asema, niin suomen, ruotsin kuin monen muunkin kielten asema, on pitkässä juoksussa heikentymässä.

Asennevikaa näyttää löytyvän suunnasta jos toisestakin. Asian merkityksen kompensoiminen on vallalla myös ainakin osassa suomenruotsalaista kenttää, mutta eiköhän näiden uusfennomaanien (anteeksi nimitys)kohdalla ole asennemaailman tarkasteluun aihetta.

Minusta kieliolot ovat suhteellisen kohdallansa. Voimassaolevan kielilainsäädännön velvoitteet, joiden merkitys on lähinnä viranomaisia ja tuomiositsuimia ja etenkin kaksikielisten alueiden näitä tahoja sitovia, voidaan velvoitteina toteuttaa siinäkin tilanteessa, että toista kotimaista ei opeteta kouluissa koko ikäluokalle. Tässä lienee kysymys koulutuspolitiikasta ei taloudellisesta kysymyksestä. En näe tätä perustuslaillisena kysymyksenä, joten oman näkemykseni mukaan päätökset voidaan tehdä normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä, jos koulujen pakollinen ruotsi/lopetetaan. Tosin eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsitys lukiolain muutoksen yhteydessä epäsuorasti viittasi toisenlaiseen näkemykseen.

Sivustaseuraajaa häiritsevät ennen kaikkea asian merkitystä kompensoivat väitteet, joilla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa. Näihin kuuluvat muun muassa väitteet kaksikielisyyden vuotuisista jättiläismäisistä kustannuksista, joista huimimmat menevät jopa yli 30 miljardin euron. Tämä on imaginääristä, kuten eräs ministeri taannoin erään lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä totesi.

Lue lisää

"Tosin eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsitys lukiolain muutoksen yhteydessä epäsuorasti viittasi toisenlaiseen näkemykseen. "

Olen kallellani ionin käsitykseen, mutta on kuitenkin joskus antoisaa pyrkiä näkemään perustelut myös muiden näkemyksille. Ehkä perustulakivaliokunnan käsitys perustuu siihen että kieliryhmät saattavat ajautua eriarvoiseen asemaan jos pakkoruostsista luovutaan. Ja se olisi sitten jo perustulain hengen vastainen kehitys. No valiokunnan perustelut varmasti ovat löydettävissä jostain

rautaako? kirjoitti:

"Tosin eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsitys lukiolain muutoksen yhteydessä epäsuorasti viittasi toisenlaiseen näkemykseen. "

Olen kallellani ionin käsitykseen, mutta on kuitenkin joskus antoisaa pyrkiä näkemään perustelut myös muiden näkemyksille. Ehkä perustulakivaliokunnan käsitys perustuu siihen että kieliryhmät saattavat ajautua eriarvoiseen asemaan jos pakkoruostsista luovutaan. Ja se olisi sitten jo perustulain hengen vastainen kehitys. No valiokunnan perustelut varmasti ovat löydettävissä jostain

Lue lisää

ja sen tekemät tulkinnat ovat poliittisia. Ruotsinkielisten oikeus ruotsinkielisiin palveluihin kunnissa ja valtiolla on muutettu suomenkielisten kansalaisten velvollisuudeksi opetella ruotsia. Se ei ole perustuslain mukaista, että yhden kansanryhmän oikeus on toisen velvollisuus. Ja että se velvollisuus on vain yhteen suuntaan: suomalaisilta ruotsalaisille.

rautaako? kirjoitti:

"Tosin eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsitys lukiolain muutoksen yhteydessä epäsuorasti viittasi toisenlaiseen näkemykseen. "

Olen kallellani ionin käsitykseen, mutta on kuitenkin joskus antoisaa pyrkiä näkemään perustelut myös muiden näkemyksille. Ehkä perustulakivaliokunnan käsitys perustuu siihen että kieliryhmät saattavat ajautua eriarvoiseen asemaan jos pakkoruostsista luovutaan. Ja se olisi sitten jo perustulain hengen vastainen kehitys. No valiokunnan perustelut varmasti ovat löydettävissä jostain

Lue lisää

Perustelu löytyvät eduskunnan sivuilta lukiolain käsittelytiedoista. Kyseessä on Perustuslakivaliokunnan lausunto 12/2004. Lukiolain muuttamista ei nähty perustuslakikysymyksenä.

Otettakoon suora teksti valiokunnan lausunnosta

"Laista ehdotetaan poistettaviksi säännökset, joiden nojalla ylioppilastutkinnosta on toimeenpantu kokeiluja. Perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta valiokunta puoltaa esitystä pitkään jatkuneiden ylioppilastutkinnon rakennekokeilujen päättämisestä (PeVL 58/2001 vp , s. 2/II).

Suomi ja ruotsi ovat perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet. Pykälän 2 momentissa edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Momentti sisältää lisäksi julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp , s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sääntelyllä voi valiokunnan mielestä olla pitkällä aikavälillä välillisiä vaikutuksia perustuslain 17 §:n 2 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen käyttää äidinkieltään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tällaisia vaikutuksia saattaa ilmetä, jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi jättäisivät toisen kotimaisen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. Tämä taas voi heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia. Valiokunta pitää näiden seikkojen vuoksi tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista"

Ioni¤ kirjoitti:

Perustelu löytyvät eduskunnan sivuilta lukiolain käsittelytiedoista. Kyseessä on Perustuslakivaliokunnan lausunto 12/2004. Lukiolain muuttamista ei nähty perustuslakikysymyksenä.

Otettakoon suora teksti valiokunnan lausunnosta

"Laista ehdotetaan poistettaviksi säännökset, joiden nojalla ylioppilastutkinnosta on toimeenpantu kokeiluja. Perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta valiokunta puoltaa esitystä pitkään jatkuneiden ylioppilastutkinnon rakennekokeilujen päättämisestä (PeVL 58/2001 vp , s. 2/II).

Suomi ja ruotsi ovat perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet. Pykälän 2 momentissa edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Momentti sisältää lisäksi julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp , s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sääntelyllä voi valiokunnan mielestä olla pitkällä aikavälillä välillisiä vaikutuksia perustuslain 17 §:n 2 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen käyttää äidinkieltään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tällaisia vaikutuksia saattaa ilmetä, jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi jättäisivät toisen kotimaisen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. Tämä taas voi heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia. Valiokunta pitää näiden seikkojen vuoksi tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista"

Lue lisää

Kyse oli siis yo-uudistuksesta eikä pakkoruotsista. Soory my bad.

koostuu poliitikoista kirjoitti:

ja sen tekemät tulkinnat ovat poliittisia. Ruotsinkielisten oikeus ruotsinkielisiin palveluihin kunnissa ja valtiolla on muutettu suomenkielisten kansalaisten velvollisuudeksi opetella ruotsia. Se ei ole perustuslain mukaista, että yhden kansanryhmän oikeus on toisen velvollisuus. Ja että se velvollisuus on vain yhteen suuntaan: suomalaisilta ruotsalaisille.

Lue lisää

"Perustuslakivaliokunta koostuu poliitikoista ja sen tekemät tulkinnat ovat poliittisia."

Niinhän se on, mutta olisko sinulla parempia vaihtoehtoja demokratian toteuttamiseksi. Lisäksi poliitikkokin noudattaa lakeja eikä voi valehdella olemassa olevien lakien sisällöstä saadakseen lausuntoihinsa mieleisensä sävyn tai tulkinnan. Vrasinkin juuri tuon valiokunnan työ on pitkälti juriidista tekniikkaa eikö politikointia.

rautaako? kirjoitti:

"Perustuslakivaliokunta koostuu poliitikoista ja sen tekemät tulkinnat ovat poliittisia."

Niinhän se on, mutta olisko sinulla parempia vaihtoehtoja demokratian toteuttamiseksi. Lisäksi poliitikkokin noudattaa lakeja eikä voi valehdella olemassa olevien lakien sisällöstä saadakseen lausuntoihinsa mieleisensä sävyn tai tulkinnan. Vrasinkin juuri tuon valiokunnan työ on pitkälti juriidista tekniikkaa eikö politikointia.

Lue lisää

toisin luulet, niin elät umpiossa.

Perustuslakivaliokunnan vaihtoehto on sama kuin sivistysvaltioissa. Se on perustuslakituomioistuin.

Länsimaisen oikeuskäytännön vastaista on, että tuomiovalta on samoilla kuin säädäntävalta eli poliitikoilla. Tuomiovalta on oltava erillinen länsimaisen käytännön mukaan. Suomessa se ei toteudu.

Ioni¤ kirjoitti:

Perustelu löytyvät eduskunnan sivuilta lukiolain käsittelytiedoista. Kyseessä on Perustuslakivaliokunnan lausunto 12/2004. Lukiolain muuttamista ei nähty perustuslakikysymyksenä.

Otettakoon suora teksti valiokunnan lausunnosta

"Laista ehdotetaan poistettaviksi säännökset, joiden nojalla ylioppilastutkinnosta on toimeenpantu kokeiluja. Perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta valiokunta puoltaa esitystä pitkään jatkuneiden ylioppilastutkinnon rakennekokeilujen päättämisestä (PeVL 58/2001 vp , s. 2/II).

Suomi ja ruotsi ovat perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet. Pykälän 2 momentissa edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Momentti sisältää lisäksi julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp , s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sääntelyllä voi valiokunnan mielestä olla pitkällä aikavälillä välillisiä vaikutuksia perustuslain 17 §:n 2 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen käyttää äidinkieltään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tällaisia vaikutuksia saattaa ilmetä, jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi jättäisivät toisen kotimaisen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. Tämä taas voi heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia. Valiokunta pitää näiden seikkojen vuoksi tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista"

Lue lisää

yhdistelee kielioikeuksia toisen kieliryhmän velvollisuuksiksi. Perustuslait yleensä turvaavat yksilöiden perusoikeuksia voimakasta yhteiskuntaa vastaan. Perustuslakivaliokunnan kanta on pakottaa toinen kansa palvelemaan toista, vaikka kyse on siitä, että valtio ja kunta palvelisivat.

Perustuslakivaliokunta sanoo suoraan, että suomalaisten on opeteltava ruotsia, jotta he voivat palvella valtiolla ja kunnissa ruotsiksi. Ja kun suomalaiset eivät ilmeisesti vapaaehtoisesti sitä tee, on pakkoruotsi.

rautaako? kirjoitti:

Kyse oli siis yo-uudistuksesta eikä pakkoruotsista. Soory my bad.

.. siinä pakkoruotsinkin poistumisessa oli kyse eikä mistään koululaisten pakkoruotsin vastaisesta aktiosta.
Tala tykkää esittää asian ikään kuin uudistus olisi jotenkin liittunut pakkoruotsiin ja sen vastustamiseen - nå ei liittynyt!
Yo-kirjoituksissa on uudistuksen jälkeen enää yksi kaikille pakollinen aine, eli äidinkieli.

Ankdam kirjoitti:

.. siinä pakkoruotsinkin poistumisessa oli kyse eikä mistään koululaisten pakkoruotsin vastaisesta aktiosta.
Tala tykkää esittää asian ikään kuin uudistus olisi jotenkin liittunut pakkoruotsiin ja sen vastustamiseen - nå ei liittynyt!
Yo-kirjoituksissa on uudistuksen jälkeen enää yksi kaikille pakollinen aine, eli äidinkieli.

Lue lisää

Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Huomatkaa sana "oppiaineina", joka jäi vaivaamaan valiokunnan lausunnossa.

Vastakohtaispäätelmänä voisi lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin se olisi lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan omakieliselle opetukselle. Näin myös perustuslakivaliokunta:"Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään" Kyse on perustuslain k.o säännöksen siältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä.

Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta pohjautuvat perustuslailliseen toimeksiantoon, jonka perusteella on täsmennetty perustuslain 17 §:n säännös käytännön tasolla.

Ioni¤ kirjoitti:

Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Huomatkaa sana "oppiaineina", joka jäi vaivaamaan valiokunnan lausunnossa.

Vastakohtaispäätelmänä voisi lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin se olisi lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan omakieliselle opetukselle. Näin myös perustuslakivaliokunta:"Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään" Kyse on perustuslain k.o säännöksen siältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä.

Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta pohjautuvat perustuslailliseen toimeksiantoon, jonka perusteella on täsmennetty perustuslain 17 §:n säännös käytännön tasolla.

Lue lisää

"Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin."

Ei liitykään, eikä edes kielilakiin vaan yhdenmukaiseen yhtäläiseen oppivelvollisuuteen ja Peruskoululakiin.

Peruskoululain 27 §

Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ymparistöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä aineena joko toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseutu alueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia oppiaineita.

Yhteisenä aineena opetettavat vieraat kielet ovat englannin, ranskan, saksan ja venäiän kieli. Asetuksella säädetään perusteista, joiden mukaan kunnan opetussuunnitelmaan tulee kuulua yhteisenä aineena yksi tai useampi mainituista vieraista kielistä ja toinen kotimainen kieli siten, että ne ovat oppilaalle peruskoulun ala-asteella opetettavaa kieltä valittaessa keskenään vaihtoehtoisia.

Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua myös yksi vapaaehtoinen aine. Suomenkielisen peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi erityisestä syystä lääninhallituksen luvalla kuulua yksi vapaaehtoinen aine.

Erityisluokkien osalta voidaan poiketa 1-4 momentin säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1983/19830476

Ankdam kirjoitti:

"Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin."

Ei liitykään, eikä edes kielilakiin vaan yhdenmukaiseen yhtäläiseen oppivelvollisuuteen ja Peruskoululakiin.

Peruskoululain 27 §

Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ymparistöoppia, kansalaistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiilityötä ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä aineena joko toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseutu alueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suomen kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opetussuunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia oppiaineita.

Yhteisenä aineena opetettavat vieraat kielet ovat englannin, ranskan, saksan ja venäiän kieli. Asetuksella säädetään perusteista, joiden mukaan kunnan opetussuunnitelmaan tulee kuulua yhteisenä aineena yksi tai useampi mainituista vieraista kielistä ja toinen kotimainen kieli siten, että ne ovat oppilaalle peruskoulun ala-asteella opetettavaa kieltä valittaessa keskenään vaihtoehtoisia.

Ruotsinkielisen peruskoulun ala-asteen ja saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi kuulua myös yksi vapaaehtoinen aine. Suomenkielisen peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi erityisestä syystä lääninhallituksen luvalla kuulua yksi vapaaehtoinen aine.

Erityisluokkien osalta voidaan poiketa 1-4 momentin säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1983/19830476

Lue lisää

Hain tässä äskeisessä lähinnä pohdintaa takertuen perustuslakivaliokunnan mielestäni virheelliseen mainintaan kansalliskielen opetuksesta, joka ei kuitenkaan ole sen omanakaan johtopäätöksenä todennettavissa. Kyse olisi siitä olisiko peruskoululain ja myös lukiolain muuttamisella, jolla poistettaisiin kansalliskielen asema pakollisena oppiaineena, perustuslain 17 §:n vastainen.

On hyvä, että todellakin selvennetään Ankdamin tavoin käsitteitä. Koulujen kansalliskielen pakollinen opetus ei ole perustuslaissa tai kielilaissa määrättyä vaan koululainsäädännössä. Pohdintani kohden on se, olisiko koululainsäädännön muuttaminen kansalliskielen opetuksen vapaaehtoistamalla perustuslain vastaista. Käsittääkseni sille käsitykselle ei ole perusteita. Sen sijaan, jos puututtaisiin vaikka ruotsinkielisten lasten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään, se olisi perustuslain vastaista.

Kysymys on tietenkin lainsäädännön hierarkiasta. Alemman tasoinen säädös, laki tai asetus ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tietämys näistä perusasioista on valitettavan ohkaista näillä keskustelupalstoilla, joissa mieluummin uskotaan propagandaa kuin asiapuhetta. Valitettavasti!

Hyvää päivänjatkoa!

Ioni¤ kirjoitti:

Perustelu löytyvät eduskunnan sivuilta lukiolain käsittelytiedoista. Kyseessä on Perustuslakivaliokunnan lausunto 12/2004. Lukiolain muuttamista ei nähty perustuslakikysymyksenä.

Otettakoon suora teksti valiokunnan lausunnosta

"Laista ehdotetaan poistettaviksi säännökset, joiden nojalla ylioppilastutkinnosta on toimeenpantu kokeiluja. Perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta valiokunta puoltaa esitystä pitkään jatkuneiden ylioppilastutkinnon rakennekokeilujen päättämisestä (PeVL 58/2001 vp , s. 2/II).

Suomi ja ruotsi ovat perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet. Pykälän 2 momentissa edellytetään lailla turvattavaksi jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Momentti sisältää lisäksi julkiseen valtaan kohdistuvan toimeksiannon huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslain säännöksillä kielellisistä oikeuksista on perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan merkitystä esimerkiksi koulu- ja muiden sivistysolojen järjestämisessä (HE 309/1993 vp , s. 65). Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään. Tätä tukee lukio-opetuksen osalta myös perustuslain 16 §:n säännös muun kuin perusopetuksen saatavuudesta erityisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksen päätteeksi toimeenpantavan ylioppilastutkinnon olemassaolo tai tutkinnon yksityiskohtainen rakenne taikka suorittamistapa tai -muoto sen sijaan eivät valiokunnan käsityksen mukaan ole oppilaan kielellisten perusoikeuksien kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sääntelyllä voi valiokunnan mielestä olla pitkällä aikavälillä välillisiä vaikutuksia perustuslain 17 §:n 2 momentissa jokaiselle turvattuun oikeuteen käyttää äidinkieltään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tällaisia vaikutuksia saattaa ilmetä, jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi jättäisivät toisen kotimaisen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. Tämä taas voi heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia. Valiokunta pitää näiden seikkojen vuoksi tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin määrällistä kuin laadullista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin perustuslaissa taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Valiokunta muistuttaa, että valtioneuvosto antaa kielilain 37 §:n perusteella vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista"

Lue lisää

Perustuslakiakin voidaan muuttaa.

Ioni¤ kirjoitti:

Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Huomatkaa sana "oppiaineina", joka jäi vaivaamaan valiokunnan lausunnossa.

Vastakohtaispäätelmänä voisi lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin se olisi lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan omakieliselle opetukselle. Näin myös perustuslakivaliokunta:"Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään" Kyse on perustuslain k.o säännöksen siältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä.

Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta pohjautuvat perustuslailliseen toimeksiantoon, jonka perusteella on täsmennetty perustuslain 17 §:n säännös käytännön tasolla.

Lue lisää

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin>>

Juuri näin. Pakkoruotsin (virallisesti "kaikille yhteinen toinen kotimainen kieli") poistamiseksi ei tarvita perustuslain muutosta.

Ioni¤ kirjoitti:

Hain tässä äskeisessä lähinnä pohdintaa takertuen perustuslakivaliokunnan mielestäni virheelliseen mainintaan kansalliskielen opetuksesta, joka ei kuitenkaan ole sen omanakaan johtopäätöksenä todennettavissa. Kyse olisi siitä olisiko peruskoululain ja myös lukiolain muuttamisella, jolla poistettaisiin kansalliskielen asema pakollisena oppiaineena, perustuslain 17 §:n vastainen.

On hyvä, että todellakin selvennetään Ankdamin tavoin käsitteitä. Koulujen kansalliskielen pakollinen opetus ei ole perustuslaissa tai kielilaissa määrättyä vaan koululainsäädännössä. Pohdintani kohden on se, olisiko koululainsäädännön muuttaminen kansalliskielen opetuksen vapaaehtoistamalla perustuslain vastaista. Käsittääkseni sille käsitykselle ei ole perusteita. Sen sijaan, jos puututtaisiin vaikka ruotsinkielisten lasten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään, se olisi perustuslain vastaista.

Kysymys on tietenkin lainsäädännön hierarkiasta. Alemman tasoinen säädös, laki tai asetus ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tietämys näistä perusasioista on valitettavan ohkaista näillä keskustelupalstoilla, joissa mieluummin uskotaan propagandaa kuin asiapuhetta. Valitettavasti!

Hyvää päivänjatkoa!

Lue lisää

Pohdintani kohden on se, olisiko koululainsäädännön muuttaminen kansalliskielen opetuksen vapaaehtoistamalla perustuslain vastaista. Käsittääkseni sille käsitykselle ei ole perusteita. Sen sijaan, jos puututtaisiin vaikka ruotsinkielisten lasten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään, se olisi perustuslain vastaista. >>

Suomessa 80 % kansasta ei lukenut pakkoruotsia ennen 1970-lukua, vaikka voimassa oli vastaava hallitusmuodon 17 § kokonaisuus.(vuodesta 1922 tai jotain )
Myös Ruotsin mallin mukainen Suomeen ehdottomasti tarvittava uusi kielilaki olisi sovitettavissa nykyiseen perustuslakiimme,
siinähän turvataan vähemmistökielisten oikeudet omaan äidinkieleen ja opetukseen omalla kielellä.
Nykyinen kielilakimme on ruotsinkielisen poliittisen eliitin ja byrokraattien suojelulaki, ei ruotsinkielisten oikeuksien suojelemiseksi tehty. Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voidaan hoitaa kevyemmilläkin ratkaisuilla.

kielilaki uusiksi ! kirjoitti:

Pohdintani kohden on se, olisiko koululainsäädännön muuttaminen kansalliskielen opetuksen vapaaehtoistamalla perustuslain vastaista. Käsittääkseni sille käsitykselle ei ole perusteita. Sen sijaan, jos puututtaisiin vaikka ruotsinkielisten lasten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään, se olisi perustuslain vastaista. >>

Suomessa 80 % kansasta ei lukenut pakkoruotsia ennen 1970-lukua, vaikka voimassa oli vastaava hallitusmuodon 17 § kokonaisuus.(vuodesta 1922 tai jotain )
Myös Ruotsin mallin mukainen Suomeen ehdottomasti tarvittava uusi kielilaki olisi sovitettavissa nykyiseen perustuslakiimme,
siinähän turvataan vähemmistökielisten oikeudet omaan äidinkieleen ja opetukseen omalla kielellä.
Nykyinen kielilakimme on ruotsinkielisen poliittisen eliitin ja byrokraattien suojelulaki, ei ruotsinkielisten oikeuksien suojelemiseksi tehty. Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voidaan hoitaa kevyemmilläkin ratkaisuilla.

Lue lisää

"Suomessa 80 % kansasta ei lukenut pakkoruotsia ennen 1970-lukua, vaikka voimassa oli vastaava hallitusmuodon 17 § kokonaisuus.(vuodesta 1922 tai jotain ) "

Ei taida pitää ihan paikkansa. Oppikouluissa oli ruotsin opiskelu aivan yhtä pakollista kuin peruskoulussa nykyään. Kukaan ei ole Suomessa valmistunut ylioppilaaksi opiskelematta ruotsia.

Vain ne jotka jäivät kansakouluun välttyivät ruotsin lukemiselta.

Kyllä kai sentään enemmän kuin 20% kävi oppikoulua (keski-koulun ja tai lukion) jo 70-luvulla?

Mitä Smmatin kyltitykseen tulee niin turha niistä on kiukutella. Sammatti muuttui kaksikieliseksi ja kyltitys samalla. Kun Sipoo muuttui suomenkielisenemmistöiseksi suomen ja ruotsinkieliset kyltit vaihtoivat paikkaa. Niin se menee, laki on laki, sinun mielestäsi meistä ja meidän oikuksistamme ei tarvitsisi välittää mutta minulle ne ovat tärkeitä ja meistä pitää välittää.
Ottaisit itse vähän kevyemmin.

MVH Ankdam

Ioni¤ kirjoitti:

Hain tässä äskeisessä lähinnä pohdintaa takertuen perustuslakivaliokunnan mielestäni virheelliseen mainintaan kansalliskielen opetuksesta, joka ei kuitenkaan ole sen omanakaan johtopäätöksenä todennettavissa. Kyse olisi siitä olisiko peruskoululain ja myös lukiolain muuttamisella, jolla poistettaisiin kansalliskielen asema pakollisena oppiaineena, perustuslain 17 §:n vastainen.

On hyvä, että todellakin selvennetään Ankdamin tavoin käsitteitä. Koulujen kansalliskielen pakollinen opetus ei ole perustuslaissa tai kielilaissa määrättyä vaan koululainsäädännössä. Pohdintani kohden on se, olisiko koululainsäädännön muuttaminen kansalliskielen opetuksen vapaaehtoistamalla perustuslain vastaista. Käsittääkseni sille käsitykselle ei ole perusteita. Sen sijaan, jos puututtaisiin vaikka ruotsinkielisten lasten oikeuteen saada opetusta omalla kielellään, se olisi perustuslain vastaista.

Kysymys on tietenkin lainsäädännön hierarkiasta. Alemman tasoinen säädös, laki tai asetus ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tietämys näistä perusasioista on valitettavan ohkaista näillä keskustelupalstoilla, joissa mieluummin uskotaan propagandaa kuin asiapuhetta. Valitettavasti!

Hyvää päivänjatkoa!

Lue lisää

On juriidisesti täysin mahdollista että Suomi muutetaan yksikisliseksi, mutta että toisen kotimaisen opinnot säilyisivät pakollisisna.

Eli, kuten kyllä luulen suurimman osan täällä ymmästäneen kaksikielisyys pohjautuu perustuslakiin ja "pakkoruotsi/suomi" kolulakeihin. Perustuslaki ei edelytä kotimaisten opiskelua.

Mutta välttämättä kovin kaukaa hauettu ei ole sellainen poliittinen päätelmä että pakkoruotsi/suomen poistaminen voisi olla perustuslain hengen vastainen.

Mutta se on siis poliittinen arvokysymys eikä juriidinen teknisluontoinen kysymys. Itse en perustelisi asiaa näin, mutta koen sellaisenkin tulkinnan täysin luontevaksi.

Muutostarve ilmeinen kirjoitti:

Perustuslakiakin voidaan muuttaa.

Voidaanko, ihanko totta? Kerro ihmeessä lisää.

No ehkä me jo tiesimme tuon ja että sellaista tapahtuu sekä myöskin miten.

Joten miten sinä haluaisit muuttaa perustuslakia. Vireillähä on taas esimerkisi presidentin valtaoikeuksia pohtiva poliittinen keskustelu ja kädenvääntö. Siihenkö olit ottamassa kantaa?

Ankdam kirjoitti:

"Suomessa 80 % kansasta ei lukenut pakkoruotsia ennen 1970-lukua, vaikka voimassa oli vastaava hallitusmuodon 17 § kokonaisuus.(vuodesta 1922 tai jotain ) "

Ei taida pitää ihan paikkansa. Oppikouluissa oli ruotsin opiskelu aivan yhtä pakollista kuin peruskoulussa nykyään. Kukaan ei ole Suomessa valmistunut ylioppilaaksi opiskelematta ruotsia.

Vain ne jotka jäivät kansakouluun välttyivät ruotsin lukemiselta.

Kyllä kai sentään enemmän kuin 20% kävi oppikoulua (keski-koulun ja tai lukion) jo 70-luvulla?

Mitä Smmatin kyltitykseen tulee niin turha niistä on kiukutella. Sammatti muuttui kaksikieliseksi ja kyltitys samalla. Kun Sipoo muuttui suomenkielisenemmistöiseksi suomen ja ruotsinkieliset kyltit vaihtoivat paikkaa. Niin se menee, laki on laki, sinun mielestäsi meistä ja meidän oikuksistamme ei tarvitsisi välittää mutta minulle ne ovat tärkeitä ja meistä pitää välittää.
Ottaisit itse vähän kevyemmin.

MVH Ankdam

Lue lisää

Aikanaan ruotsin kielta tarvittiin Suomessa paljon enemman kuin nykyisin. Keskikoulussa luettiin ruotsia, ylioppillat todella osasivat ruotsia, ja kaksikielisilla paikkakunnilla nekin, joilta kouluruotsi puuttui, opettelivat kaytannon kielitaidon jos tyo vaati. Nyt on toisin.

Vanhana sipoolaisena voin todeta, etta paikkakunnalla on seka ruotsinkielisia etta suomenkielisia, mutta Sammatissa ei ruotsinkielisia ole kuin piskuinen ryhma. Jopa Elias Lonnrot joutui kaymaan koulua Tammisaaressa oppiakseen niihin aikoihin valttamattoman ruotsin kielen. Perinteisilla suomalaisseuduilla ovat ruotsinkieliset tahankin asti selvinneet, mutta nyt sitten saamme ruotsinnettuja paikannimia tyyliin Takametsaby tai Lehmilaidunvagen. Iloa riittaa. Lohja ei muuten ole lain nojalla kaksikielinen, vaan paatos oli vapaaehtoinen ja se joudutaan tarkistamaan 2010-luvun alussa.

Viela muutama vuosi sitten luin tukholmalaisesta lehdesta jutun, jossa naureskeltiin Helsingin postitalon neonvaloille Posti-Post. En tieda onko niita enaa, mutta ivanauru helajaa lahden takana, ja Sammatin ruotsainkieliset nimet herattavat naurua vuosikymmenien ajan. Parasta vain tottua pilkkaan.

Ioni¤ kirjoitti:

Perustuslakivaliokunta toteaa "Ehdotetulla sääntelyllä ei puututa kansalliskielten asemaan lukiokoulutuksen opetuskielinä tai oppiaineina. Ehdotus voidaan näiltä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä." Huomatkaa sana "oppiaineina", joka jäi vaivaamaan valiokunnan lausunnossa.

Vastakohtaispäätelmänä voisi lauseen todeta tarkoittavan sitä, että mikäli kansalliskielten asemaan opetuskielinä tai oppiaineina puututtaisiin se olisi lainsäädännöllisesti tehtävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Oman käsitykseni mukaan perustuslain 17 §:n 2 momentin säännös suo perustuslaillisen suojan omakieliselle opetukselle. Näin myös perustuslakivaliokunta:"Kouluolojen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta perustuslain 17 §:n 2 momentin säännöksissä on valiokunnan mielestä keskeisesti kysymys jokaisen oikeudesta saada oman kielen opetusta ja opetusta omalla kielellään" Kyse on perustuslain k.o säännöksen siältämästä velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Sen sijaan käsittääkseni kansalliskielen pakollisuus oppiaineena ei sisälly perustuslain 17 §:n 2 momentin velvoitteisiin. Kielilaissa on todettu ne velvoitteet, jotka ovat olemassa viranomaisten ja tuomioistuinten velvollisuutena turvata jokaiselle oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Kyse ei tässä ole siitä, että koulutuksellisesti pyrittäisiin mahdollisimman kattavasti saamaan riittävä kielitaito koko kansalle kansalliskielten suhteen. Käsittääkseni historiallisessa suhteessa tilanne oli vanhan kansakoulun aikaan sellainen, ettei yleissivistävään peruskoulutukseen (kansa- ja kansalaiskoulu) sisältynyt toisen kansalliskielen opetusta. Mikäli perustuslain 17 §:n 2 momentin ja sitä myötä kielilain keskeinen tavoite oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa vaarantuu riittävänä toimena voidaan pitää ruotsinkielen opetuksen erityistä tukemista ja myös virkamiesten kielitaitoa lisäävien kannustusjärjestelmien käyttöä.

Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta pohjautuvat perustuslailliseen toimeksiantoon, jonka perusteella on täsmennetty perustuslain 17 §:n säännös käytännön tasolla.

Lue lisää

perustuslakia. Perustuslaki ei ota kantaa ruotsiin oppiaineena, vaikka perustuslakivaliokunta niin väittää.

Olet oikeassa Ionix.

Ankdam kirjoitti:

"Suomessa 80 % kansasta ei lukenut pakkoruotsia ennen 1970-lukua, vaikka voimassa oli vastaava hallitusmuodon 17 § kokonaisuus.(vuodesta 1922 tai jotain ) "

Ei taida pitää ihan paikkansa. Oppikouluissa oli ruotsin opiskelu aivan yhtä pakollista kuin peruskoulussa nykyään. Kukaan ei ole Suomessa valmistunut ylioppilaaksi opiskelematta ruotsia.

Vain ne jotka jäivät kansakouluun välttyivät ruotsin lukemiselta.

Kyllä kai sentään enemmän kuin 20% kävi oppikoulua (keski-koulun ja tai lukion) jo 70-luvulla?

Mitä Smmatin kyltitykseen tulee niin turha niistä on kiukutella. Sammatti muuttui kaksikieliseksi ja kyltitys samalla. Kun Sipoo muuttui suomenkielisenemmistöiseksi suomen ja ruotsinkieliset kyltit vaihtoivat paikkaa. Niin se menee, laki on laki, sinun mielestäsi meistä ja meidän oikuksistamme ei tarvitsisi välittää mutta minulle ne ovat tärkeitä ja meistä pitää välittää.
Ottaisit itse vähän kevyemmin.

MVH Ankdam

Lue lisää

"Mitä Smmatin kyltitykseen tulee niin turha niistä on kiukutella. Sammatti muuttui kaksikieliseksi ja kyltitys samalla. Kun Sipoo muuttui suomenkielisenemmistöiseksi suomen ja ruotsinkieliset kyltit vaihtoivat paikkaa. Niin se menee, laki on laki, sinun mielestäsi meistä ja meidän oikuksistamme ei tarvitsisi välittää mutta minulle ne ovat tärkeitä ja meistä pitää välittää."

Kyllä varojen käyttö pitää priorisoida!

Katujen, teiden ja paikkakuntien nimet ovat yleensä käsitteitä olivatpa millä kielellä tahansa.

Bembööle on minulle aina Bembööle, olisiko sinulle Eira Eira tai Arabia Arabia?

Kävisikö Mannerheimvägeniksi pelkkä Mannerheim?

Eilinen fudiksen ulosveto puraisi. Seuraavaksi sunnuntaina "grande finale".

Mutta hieman vielä perustuslaista. Olen joskus aiemmin esittänyt noiden perusoikeuksien muodostumisen nykyiseen perustuslakiin ns. perusoikeuspaketin yhteydessä silloiseen vanhaan hallitusmuotoon 1990-luvulla tehtyjen säännösten siirtämisillä sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Niinpä perusoikeuksien yhteydessä on keskeinen tulkintalähde perusoikeuspaketin valmistelutyöt, erityisesti hallituksen esitys HE 309/1993. Tuosta hallituksen esityksestä voi havaita myös perustuslain toteaman kaksikielisyyden ja suomen ja ruotsin kielten aseman maamme virallisina kielinä.

Kun esitin käsitykseni, että kouluopetuksen sisältöä voidaan käsitellä lainsäädännössä niin totesin, että mahdollista suomen ja ruotsin kielen (jäljempänä kansalliskielen) pakollista opetusta koskeva ratkaisu voidaan tehdä niin, ettei ratkaisu ole perustuslain määräysten vastainen. Sen sijaan lainsäädännöllinen puuttuminen siihen, että opetusta ei annettaisi omalla äidinkielellä suomenkielisille tai ruotsinkielisille lapsille olisi perustuslain vastaista.

Palattakoon vielä kielilakiin, jossa siis säädetään kansalaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimissa ja viranomaisissa perustuslain 17 §:n määräyksen lakitasolla toteavasti. Kielilaki on säädetty peruslain säännöksen toteuttamiseksi ja sen kumoaminen tai olennainen muuttaminen edellyttää edeltävää perustuslain muutosta. Kielilaissa ei säädetä mitään koulujen kieltenopetuksesta. Ylipäätänsä kielilainsäädännön perusteiden tunteminen on varsin heikkoa keskustelijoille, joten on ehkä syytä selventää käsitepohjaa. Kannattaa tutustua faktatietoon enneminkin kuin propagandaan.

Oma käsitykseni on se, että kielilain perusrakenteen muuttamiseen ei ole tarvetta edes siinäkään tilanteessa, että kansalliskielten opetus vapaaehtoistuu. Todettakoon, että olemme eläneet perustuslaillisessa kaksikielisyydessä lähes 90 vuoden ajan niin, että olennaisella tavalla perusrakenne ei ole muuttunut sen enempää perustuslain/hallitusmuodon kielellisten oikeuksien ja perustuslakia alemman kielilainsäädännön suhteen. Ruotsin kielen asema suinkaan ole vuoden 2000 tuotetta vaan itsenäisen Suomen historian ajan vallinnutta lainsäädännöllistä olotilaa. Todettakoon se, että tuona aikana ei ole ollut koko ajan koko koulutettavaa ikäluokkaa koskevaa kansalliskieltä koskevaa opiskeluvelvoitetta.

Oma käsitykseni on, että vaikkakin kansalliskielen pakollisesta opetuksesta luovuttaisiin, kielilainsäädännön toteamat asiat ovat täysin toteutettavissa eikä syytä perustuslain tai kielilain muuttamiseen ole. Asian merkitys ei sittenkään ole niin suuri kuin arvon debatöörit antavat ymmärtää!

Ioni¤ kirjoitti:

Eilinen fudiksen ulosveto puraisi. Seuraavaksi sunnuntaina "grande finale".

Mutta hieman vielä perustuslaista. Olen joskus aiemmin esittänyt noiden perusoikeuksien muodostumisen nykyiseen perustuslakiin ns. perusoikeuspaketin yhteydessä silloiseen vanhaan hallitusmuotoon 1990-luvulla tehtyjen säännösten siirtämisillä sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Niinpä perusoikeuksien yhteydessä on keskeinen tulkintalähde perusoikeuspaketin valmistelutyöt, erityisesti hallituksen esitys HE 309/1993. Tuosta hallituksen esityksestä voi havaita myös perustuslain toteaman kaksikielisyyden ja suomen ja ruotsin kielten aseman maamme virallisina kielinä.

Kun esitin käsitykseni, että kouluopetuksen sisältöä voidaan käsitellä lainsäädännössä niin totesin, että mahdollista suomen ja ruotsin kielen (jäljempänä kansalliskielen) pakollista opetusta koskeva ratkaisu voidaan tehdä niin, ettei ratkaisu ole perustuslain määräysten vastainen. Sen sijaan lainsäädännöllinen puuttuminen siihen, että opetusta ei annettaisi omalla äidinkielellä suomenkielisille tai ruotsinkielisille lapsille olisi perustuslain vastaista.

Palattakoon vielä kielilakiin, jossa siis säädetään kansalaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimissa ja viranomaisissa perustuslain 17 §:n määräyksen lakitasolla toteavasti. Kielilaki on säädetty peruslain säännöksen toteuttamiseksi ja sen kumoaminen tai olennainen muuttaminen edellyttää edeltävää perustuslain muutosta. Kielilaissa ei säädetä mitään koulujen kieltenopetuksesta. Ylipäätänsä kielilainsäädännön perusteiden tunteminen on varsin heikkoa keskustelijoille, joten on ehkä syytä selventää käsitepohjaa. Kannattaa tutustua faktatietoon enneminkin kuin propagandaan.

Oma käsitykseni on se, että kielilain perusrakenteen muuttamiseen ei ole tarvetta edes siinäkään tilanteessa, että kansalliskielten opetus vapaaehtoistuu. Todettakoon, että olemme eläneet perustuslaillisessa kaksikielisyydessä lähes 90 vuoden ajan niin, että olennaisella tavalla perusrakenne ei ole muuttunut sen enempää perustuslain/hallitusmuodon kielellisten oikeuksien ja perustuslakia alemman kielilainsäädännön suhteen. Ruotsin kielen asema suinkaan ole vuoden 2000 tuotetta vaan itsenäisen Suomen historian ajan vallinnutta lainsäädännöllistä olotilaa. Todettakoon se, että tuona aikana ei ole ollut koko ajan koko koulutettavaa ikäluokkaa koskevaa kansalliskieltä koskevaa opiskeluvelvoitetta.

Oma käsitykseni on, että vaikkakin kansalliskielen pakollisesta opetuksesta luovuttaisiin, kielilainsäädännön toteamat asiat ovat täysin toteutettavissa eikä syytä perustuslain tai kielilain muuttamiseen ole. Asian merkitys ei sittenkään ole niin suuri kuin arvon debatöörit antavat ymmärtää!

Lue lisää

vetämä perustuslakivaliokunta perusvelvollisuuksiksi. Toisin sanoen, ruotsinkielisten perusOIKEUS on suomenkielisten perusVELVOLLISUUS opetella ruotsia.

tulkitsee Sasin kirjoitti:

vetämä perustuslakivaliokunta perusvelvollisuuksiksi. Toisin sanoen, ruotsinkielisten perusOIKEUS on suomenkielisten perusVELVOLLISUUS opetella ruotsia.

Kun ensin kymmenen puheenvuoron verran sekä kapulakielellä että selkokielellä topistetaan että pakollinen toisen kotimaisen opetelu nimenomaan ei ole perustulakiin liityvä aisa, niin sitten tulee tällaiset pikkutalat taas julistamaan juuri päinvastaista. Mistä näitä sikiää?

rautaako? kirjoitti:

Kun ensin kymmenen puheenvuoron verran sekä kapulakielellä että selkokielellä topistetaan että pakollinen toisen kotimaisen opetelu nimenomaan ei ole perustulakiin liityvä aisa, niin sitten tulee tällaiset pikkutalat taas julistamaan juuri päinvastaista. Mistä näitä sikiää?

Lue lisää

Pikkuilkeästi voisi todeta, että kyky ymmärtää ei ole riittävä, jos puuttuu halua ymmärtää.

Tätä palstaa lukiessa tulee mieleen, että moni on kuullun ymmärtämisen kokeen asemasta läpäissyt luullun ymmärtämisen kokeen.

Hyvää viikonloppua!

Ioni¤ kirjoitti:

Pikkuilkeästi voisi todeta, että kyky ymmärtää ei ole riittävä, jos puuttuu halua ymmärtää.

Tätä palstaa lukiessa tulee mieleen, että moni on kuullun ymmärtämisen kokeen asemasta läpäissyt luullun ymmärtämisen kokeen.

Hyvää viikonloppua!

Lue lisää

Täällä vain tämäkin ketju sinnittelee mukana. Olenkohan menettänyt mitään merkittävää palstalta poissaoloni aikana? Tuskinpa!

Mutta mukavaa on tulla välistä seuraamaan, kuinka korkealle nousevat myrkylaineet vesilasissa.