valittaja_lkv

valittaja_lkv profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Monen vuoden kokemuksen omaava Kiinteistönvälittäjä (LKV-pätevyys) Pääkaupunkiseudulta. Vapaa-aika, mikäli sitä on, kuluu veneilessä (jäätilanteen salliessa), lukiessa, uidessa ja ruokaa laittaen.. Lempikirjat: Vares-kirjat, Harjunpää, James Heriotin-kirjat.. Vapaa-aikanani: Veneilen, kokkaan, Luen, uin ym. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Suomen upea saaristo Ruoka & juoma: Itse tehdyt ruuat, esim. itse tehty pippuripihvi toimii.. Linkit: http://www.tilannehuone.fi, http://www.finlex.fi, http://www.skvl.fi,, http://www.tiiskeri.fi, http://www.kipparilehti.fi/ Koulutus: Lukio Koulut: Ylempi kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV Ammatti: Kauppa/palveluala Ase tai siviilipalvelus: Nylands Brigad,Jääkäri Siviilisääty: Kihloissa

Liittynyt 18v sitten
39 aloitusta · 7184 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Kaikki em. liiton esittämät väittämät on todistettu vääriksi...

Mutta kyllähän 500 hv puoliliukuva tekee vähemmän päästöjä 15 solmun nopeudella kuin 4-metrinen avovene 30 solmun nopeudella...
Teidän tapauksessa myyjä vastaa kosteusvaurioiden korjaamisesta. Itse vastaatte pintamateriaaleista (pääsääntöisesti).

Ja kaupanpurku ei liene mahdollinen..
Alla olevaan on pitkälti otettu kantaa edellisessä ketjussa, mutta kun se polveilee niinkin paljon, niin on helpompi vastata uhdessä viestissä.

Maakaaren vastuuta myyjän osalta ei voi poistaa muilta kun tiedossa olevista vioista. Silloin kyseiset viat ja puutteet tulee eritellä kauppakirjassa.

Purkukuntoisena voi toki myydä, mutta silloinkin kauppakirjassa on hyvä olla maininta että ostaja sitoutuu purkamaan rakennuksen kustannuksellaan.

Toinen tärkeä seikka kun myydään rakennuspaikkaa jolla sijaitsee purkukuntoinen rakennus on kauppahinta. Rakennuksen purkaminen maksaa, joten kauppahinnan on oltava alempi kuin vastaavalla rakennuspaikalla jolla ei sijaitse purettavaa taloa.

Esimerkki:

Rakennusoikeudenarvo 50.000 €.
Purkukustannukset 5.000 €.

Eli kauppahinnan on oltava 45.000 € tai alempi. Mikäli kauppahinta ylittää tuon 50.000 €, niin myyjä on varmasti vastuussa, koska silloin katsotaan että rakennuksestakin on maksettu.

Mitä itse ongelmaan tulee, niin myyjä on vastuussa havaituista virheistä. Näin ollen myyjän tulisi maksaa virheistä aiheutuneet kohtuulliset korjauskulut. Sen sijaan ostaja maksaa luonnollisesti uudet pintamateriaalit ja muut rakennuksen arvoa kohottavat korjaukset.

Kaupanpurkuun ei todennäköisesti ole edellytyksiä. Kaupanpurku on kovin maakaren sanktioista, ja niitä määrätään oikeudessa erittäin harvoin (muutama vuodessa).
Meidän välittäjien pitäisi esittää ko. todistus esittelyissä 1.1.09 alkaen, mutta yhdestäkään yhtiöstä sitä ei ole vielä saatavilla (puhun nyt omista myyntikohteistani). Toisaalta miten se edes voisi olla saatavissa, kun perusteet muuttuvat viime metreihin saakka.

Onneksi kyseessä on asetus eikä laki, asetus ei ole pakottava, mutta kyllä asetuksenkin jatkuvasta rikkomisesta tulee seuraamuksia ajan myötä.

Alkuperäisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä että tuskin yksikään asuntokauppa ratkeaa enegialuokituksen vuoksi.
Olet aivan oikeassa että ei tarvitse ostaa 50:50.

Se ostaja joka ei ole ensiasunnonostaja maksaa kuitenkin aina varainsiirtoveron omasta osuudestaan, tosin jos omistusosuus on pienempi niin verokin pienenee samassa suhteessa.

Mikäli ensiasunnonostaja puolestaan ostaa pienemmän osuuden kuin 50 % joutuu hänkin maksamaan varainsiirtoveron, mutta toisaalta verovapauden voi hyödyntää seuraavaa asuntoa ostettaessa.
Itse olen kokenut suurimpana ongelmana toiminnan kannattavuuden riippuvaisuuden kirjoitettujen maksumääräysten määrästä. Kyseinen seikka heikentää oleellisesti ajoneuvon.haltijan oikeusturvaa.

Mikäli lakialoite hyväksytään, niin suurimpana erona aikaisempaan on valvontatehtävää suorittavan yrityksen siirtyminen kiinteään laskutukseen. En näe estettä nykyisten valvontayritysten toiminnan jatkamiselle mikäli he saavat toiminnan kannattavaksi ilman heille maksettavaa "valvontamaksua".

Toisaalta kauppakeskuksissa on jo olemassa olevat vartiointisopimukset, vartiointiliikkeiden kanssa joilla on lakisääteinen vastaavahoitaja. Jokaisella vartijalla tulee myös olla alan peruskoulutus, nuhteeton tausta ja poliisiviranomaisen myöntämä vartijakortti. Miksi kauppakeskus ottaisi kolmannen yhteistyökumppanin erillisellä sopimuksella, kun nykyiset vartiointiliikkeet voisivat hoitaa myös pysäköinninvalvonnan?

Tarvittava koulutus olisi lisäksi helppo yhdistää nykyiseen vartijakoulutukseen, ja jo koulutetuille vartijoille lisäkoulutuksena.
Oikein Lämpimää Joulua ja Nautinnollista Veneilykautta 2009!!
Mainitsemasi malleissa suurin ero on rakennuskulttuurissa, joka aikoinaan muokkautui paikallisten veistämöiden hyviksi kokemistaan ratkaisuista.

Pellinkiläinen on pituuteen nähden kohtuullisen kapea, mutta nopea. Huonona puolena ahtaammat sisätilat. Perinteistä pellinkiläisrunkoa valmistetaan nykyisin myös lasikuidusta ( http:www.pellinge.net/marsund/fi906.htm ), ja se poikkeaa muista lasikuitusista, puoliliukuvista ja suippoperäisistä veneistä perinteisen pohjansa puolesta.

Summalainen puolestaan on leveämpi, tilavampi ja hitaampi.

Erilaisia Fiskarimalleja löytyy kymmeniä, ja leimaa antavaa on aina rakennuspaikan meriolosuhteet. Ei niitä voi paremmuusjärjestykseen laittaa, kaikissa on hyvät ja huonot puolensa.

Sääli vain että pellinkiläisinä ja summalaisina (koskee muitakin malleja) markkinoidaan veneitä jotka eivät ole "syntyseutuaan" koskaan nähnyt..
Itse veroasiaa en tunne, eikä ole mitään syytä kyseenalaistaa antamiasi tietoja.

Noin yleisesti kannattaa kuitenkin muistaa että arvonlisävero kannattaa mikäli mahdollista maksaa suomeen, ruotsissa vero on 25% ja suomessa 22%.
Miten nivelyksikkö jonka tarkoituksena on huolehtia vetolaitteen vapaasta liikkumistesta, voidaan asentaa väärin?

Ehdottaisin vahvasti rommitotimäärään vähentämistä (jotta seuraava veneilykausi olisi nautinnolisempi)!
Ainut ero on että KAMD on keskimoottori, ja KAD sisäperämoottori. Tosin Volvo ilmoitti aikoinaan AQAD 41 tehoksi 200 hv, ja TAMD 41 tehoksi 197 hv (ero selittynee hävikkieroon voimansiirrossa).

Volvo muutti jo vuosia sitten nimityspolitiikkaa siten että sisäperädieseleistä jätettiin pois AQ-alku (= aguamatic), vertaa AQAD 41 -> AD 41. Eli vanhan merkintämallin mukaisesti KAD 44 olisi AQKAD 44. Sen sijaan keskimoottoreihein jätettiin MD loppu (MD = Marine Diesel).
Voihan sen moottorin tukea varmuuden vuoksi, tosin yleen tassujen alla on sikaflexit ja kilven tiivisterengaskin pitää kiinni (41:ssä on kaksi tassua).

Olen myös samaa mieltä pilssin putsauksesta ym. (myös vetolaitteen muut tiivisteet kannattaa tarkistaa kun käsiksi pääsee).

Sen sijaan en kylläkään usko viiden päivän työmäärään, siinä ajassa asentaa jo uuden moottorin peräpeilin leikkaamisineen, pedin laminointitöineen, uuden kojelaudan rakantamisineen ja tekee kaikki viimeistelytyöt.

Ammattilaselta menee vauhtipyörankopan vaihtoon 8-15 työtuntia, vetolaitteen irroitus- ja kiinitys mukaan lukien (ja edellyttäen taas kerran että konehuoneessa on tilaa). Eli ei ole kovinkaan paha urakka :)

P.S. Olen kuitenkin muutamia kymmeniä 41:siä asentanut edellisen elämäni aikana (ennen alan vaihtoa)...
Se "putki" on osa vauhtipyöränkoteloa, jota kyllä saa ostettua käytettynäkin. Mikäli ostaa käytetyn niin kannattaa muistaa että Volvo on käyttänyt eri kokoisia rihloja siinä akselinpätkässä joka on kotelossa. Toisaalta käytettyyn koteloon kannattaa vaihtaa akselin stefat ja laakerit ihan varuilteen, joten voit käyttää vanhaa akseliasi mikäli se on ehjä. Sivuhuomautuksena todettakoon että ainut tapa millä vene voi upota vetonivelen palkeen hajoamisesta on rikkoutunut vauhtipyöränkotelon stefa, muuten vesi pysyy oikealla puolella venettä.

Moottorin irroitus on välttämätön, mutta kohtuullisen helppo projekti, edellyttää tosin että veneessä on tilaa sen pois nostamiseen.

Polttoainejohdot, meno- ja paluupuoli täytyy irroittaa. Samaten mittariston "töpseli" ja muut sähkökykennät (jotka vanhassa veneessä kannattaa merkitä tarkasti). Kun vielä irroitat kaasuvaijerin, sisäpuolisen pakokaasupalkeen, vesiletkun ja moottorin kiinnitystassujen pultit niin voit siirtyä ulkopuolelle.

Vetolaitehan sinulla on jo irti, joten ainut toimenpide on irroittaa moottorin kiinnitysrenkaan kuusi pulttia. Pultit on tosin lukittu haponkestävillä lukkolaatoilla, ja jokaista pulttia kohden on lukitusreunaa jotka täytyy naputella auki. Rengas pois, nosturi kiinni moottoriin, ja nostat moottorin ulos etupää hieman koholla ja hivuttaen hitaasti eteenpäin.

Parin tunnin homma.
Lasikuituhan ei vettä pidä, vaan vaatii aina gelcoatin, tai sitä vastaavaa ainetta sulkemaan veden oikealle puolelle runkoa.

Gelcoatia vastaava aine voi olla myös kunnon epoksipraimeri, kuten Hempelsín light primer.

Itsellä on aikoinaan ollut (yhden kesän) kuidutettu puuvene, ja kölitukki osottautui läpimädäksi. Kyseinen vene ei kylläkään notkunut mistään, mutta jatkuvasti märkä kohta kölissä (maissa ollessa) paljasti asian.

Muista että puun mätäneminen lisääntyy kuiduttaessa kun hengittäminen tapahutuu vain ylöspäin, eli pilssiin jossa aina on vettä.
Mielenkintoista oli vuodatus Henry Katajan hintojen nostosta, kun realiteetti on 15 % lasku myyntihintoihin.. Ei sinun linkkejä jaksa muuten lukea.

Mutta jokainen toimii tavallaan (oletko muuten tietoinen että tulevassa lamassa myös "sossutukia" leikataan?)
Eli myyjä vastaa piilevistä virheistä kaksi vuotta kaupanteosta laskien, tosin taloyhtiökin saattaa olla vastuussa.
Olet koko ajan puhunut kaupanvahvistajasta, joten oletin että kyse on kiinteistöstä. Osakekaupassa et tarvitse kaupanvahvistajaa ja varainsiirtovero on 1,6%.
Välityspalkkio on varmaankin 0 €. Mutta koska kyseessä on kiinteistökauppa, mainitsit kaupanvahvistajan, niin se varainsiirtovero on kyllä 4 %.

Muista myös että lain mukaan vaihtokauppakin katsotaan kahdeksi erilliseksi kaupaksi, eli vastuut ja muut asiat eivät muutu. Varainsiirtovero määräytyy myös kauppakirjaan merkityn arvon mukaisesti, ei välirahan mukaan.

Laina-asioissa ei varmaankaan tule ongelmia, mutta muista että marginaali nousee varmasti, jos sinulla nyt on esim. 0,3, niin uusi on jotain 0,5-0,7 luokkaa.
Itsellä oli aikonaan entinen poliisivene, Tiiskeri 770. Tosin koska kyseessä oli kovaan käyttöön rakennettu versio niin painoakin oli yli 3000 kg, ja huippunopeus jäi VP AQAD 41:ällä 28 solmuun.

Runko kesti kuitenkin niin paksussa jäässä ajamisen, että vene nousi jään päälle ja mursi sen painollaan. Lasikuituvene ei kuitenkaan yleensä kestä jään leikkaavaa vaikutusta, joten en suosittele kokeilemaan.
Matin kilpaveneiden nimi, tai ainakin fjordlingin, oli "Raisekone" ja tarkoittaa norjaksi matkavaimoa..

Sponsorina toimi Bensowin venetalo, joka oli myös Fjordin maahantuoja.

Bensowin jälkeen Matti perusti Turja Boats;in joka toimi Scand-veneiden maahantuojajana.
352 / 360
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt