sepmuur

Oman elämänsä runoilija nuoruudesta lähtien,kuten myös kirjallisuuden harrastaja elämän eri alueilta,ettei mikään siihen liittyvä saa olla vierasta - kirjoittajana/lukijana.
Kirjoittaa eri palstoille runojen ohella tekstejä myös yht.kunn.asioista tarvittaessa ( tosin eri rekister. nimim.varustettuna),joka seuraa tiiviisti maailmanpolitiikkaa Suomen ohella.
Pienikin voi olla suurta kaiken tämän nykyajan krääsän keskellä.
Luontoarvoja & eläimiä kunnioittava,joka omistaa empaattisen mutta myös kriittisenkin luonteen : Elämän perusarvoille.
Asustaa "Nässyjärven Tarjanteen" että Treenkin läheisyydessä
viihtyvä keski-ikäinen mies.
Eila Pienimäki :
----- ---- ---
Tänä yönä räjähtävät pilvet
kuu valuu ikkunasta sisään
Raskaat kulissit jotka jo
seitsemän kertaa tuhosin
murskautuvat lopullisesti.
,,,,,, rakkauden valo
poistakoon polultasi varjot.
Hellyyden siivet sinua suojelkoot,
lämmöllä ... E.P
Säh post os: [email protected]
Suosikkibändit/artistit: ....niin kotim.ja ulkol.... lähes kaikkiruokainen - vanhempaa kuin uutta.
Suosikkileffat: lähes kaikkiruokainen.
Lempikirjat: erilaisiin tietoihin liittyvät kirjat ..runous..ymv.kirjoja.
Vapaa-aikanani: kevyen liikunnalliset että erilaiset henkiset harrasteet.
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: runo kuin keskustelupalstat.
Katson tv:stä mieluiten: lähes kaikkiruokainen.
Kotieläimet: lemmikki...koira.
En pidä: /- pahansuopaisuudesta, ilkeydestä.
Parhaat matkakohteet: Suomi, (Karjala)Baltian maat
Ruoka & juoma: Tavalliset terveelliset koti ruuat/-juomat.Juhlaan miedot viinit, oluet kuin siiderit.
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Messenger: [email protected]
- Mies kuten Nainenkin on omien viettiensä "viemä/saalistaja" mitä luojamme on meille antanut kuin suvun jatkeeksikin,jotta maailma pysyisi pyörillään.
Mikä nautinnon hurmaa kuin ja tai tarvetta,niin fyysisesti kuin myös henkisesti mutta kun nuo molemmat yhdistää,se on elämän nautintoa
parhaimmillaan että siksi lienee tarkoitettukin.
Yhteenkuuluvaisuuden tunne siinä kuitenkin tärkein tekijä " että kuulumme yhteen " kuin unelma : Elämän Onnesta !
Voiko olla liikaa,rakkautta,onnea kuin turvaa - no - siihen ei liene olla aihetta ainakaan eroon,jos sitä "yli oman tarpeen" ... kaiken himon hurmaankin,sillä pelkkä eläminenkin on jo himoa - ; haluamista elää.
Elämän turvallinen himo terveellä tavalla koettuna on jo tavallaan :
elämisen ehtokin jotta pysyisi hengissä... halua hengittää !
Sinulle : Oikein Hyvää jo alkanutta Uutta Vuotta 2012 ! - Sarastava uusi aamu : Uudenvuoden valolla kertoo olennaisimman Elämän kauneudesta sen synkimmänkin varjon takaa.
Hyvää Uutta Vuotta 2012 ! - Näitä on maailmalla kuin myös lähellä ja vielä eri tunnelmiin voi tätä runoasi ikäänkuin lainata Mutta varsinkin tähän Joulunaikaan ...
- syrjityt säät kun lumen ja pakkasen
sijasta virtaa jopa kuraiset purojen uomat -
runosi antoi jopa harvinaisen paljon
ikäviä tuntemuksia eletyksi tähän Jouluun !
Mutta : Toivokaamme Uudenvuoden tunnelmiin
eri värejä Taivaalle kirkkaaksi nousemaan.
Kaikesta ; vielä Jouluntunnelmia kuin Uudenvuodenkin
Toivotuksiin - hyvää tahtoa ! - Elämä kuin tämä maailmanmeno on todella monisärmäistä että niiden moninaiset koettelemukset ovat kuin - vieraanamme - ; tahdoimme tai emme.
Mutta mahtuu myös paljon hyvää kuin lämmintä näille poluillemme ja niistä voimaa antavista meidän pitää ottaa - virtaa - kun sitä tarvitsemme... niin helposti sanottu mutta kun tarvetta siihen olisi,kuinka vaikeaa sitä toisinaan on itsestään löytää
::-Käyttövaroiksi!
Sinulle : Hyvää Joulua & Uutta Vuotta ! - Kiitos - Kiva nähdä Sinunkin täällä käyvän kuin "ennenvanhaan"
siihen hyvään iloitteluaikaan,jossa oli todella iloa että säpinää.
Mitähän sitä voisi toivoa Uudeltavuodelta tai mitä voisi tehdä sen
eteen,jotta siitä tulisi entistä parempi ajanjakso mutta kaikkeen
sitä ei voi vaikuttaa ... asennerintamalla kylläkin palikoita voisi
yrittää rakennella. - Pyramidiksi !
Edelleen : Hyvää Joulua & Uutta Vuotta ...ripaus lämmintä eksotiikkaa ! - Lämpimät Kiitokseni - juuri tuota kuvamaasi tunnetta
yritinkin luoda tarkoituksella mutta vaarana siinä on
että ampuu ylitse jos liikaa kaunistelee.
Kovin EI Kivalta tämä Joulu näytä säitten puolesta Ja
vielä ehkä saamme jopa myrskynkin tämän päätteeksi.
Usko tai älä aattona oli kumpparit mutta ehkä jo seuraavana
Jouluna on snorkkelin aikakausi ... raitti varustuksena ?
Hyvää Joulua että Uutta Vuotta ... olisikohan aika
kaasunaamarille ... ilosaasteitten vuoksi ... annetaan
huumorin kukkia ! - Kiitos Sinulle - ehkä tunteiden säihkettä liikaa
runossani Mutta aika on sellainen,jotta
"mielenjoulukuusikuusi" piti näin koristella
sydämen syvissä sopukoissa.
Toivotan : Hyvää Joulua kuin Uudenvuodenkin
säihkettä ilotulituksen väreillä tummaa tienoota
värittämään. - Lämmin liekki
jaloa kuin aatosta mieltä
ja Hiljaisuudessa :
On sen suurin voima että
syvin sanoma mitä tunteemme
kohtaavat ... kuin välikappaleena
Maan ja Taivaan välillä !
Myöhästyneet Joulun mutta jo
odottavat : Uudenvuoden Toivotukseni ! - Voima että Kauneus lähtee sisäisistä virroista kun eräänlainen elämän pohjanvesi ravitsee raikkaudella se antaa köyhäänkin maa-alustaan
ravitsevuuden : Kasvaa ja nousta kukoistukseen kuin pieni lapsi
kasvaa turvallisessa kodissaan vanhiempiensa kanssa.
Ja Keltainen Ruusu on todella : Kaunis Kukka !
ps.Kaikki on mahdollista kun kasvualusta antaa mahdollisuuden. - Se tuntuu tosi hyvältä kun - kirjoittaja että lukija - ikäänkuin tunnistavat toisensa runon läheisyydessä ... päästessään lähelle toisiaan.
Varmaan käy hyvinkin usein etteivät tekstit kohtaa lukijaa... onko se kokemus/kemia tai joku muu elämän_ alue_...asenteet ymv.seikat,jolloin yhdysside puuttuu jääden vajaaksi ; ymmärryksestä lukijan/tekstin välilltä.
Voi käydä myös niin että jopa lähes aina - kirjoittaja ja lukija - kohtaavat toisensa ; ymmärtäen kuin eläen toistensa runoissa ja se mielestäni kertoo vähintäin " jostain henkilökemioista kuin toden sisäisistä kohtaamisesta" - elämäalueilla.
Ja toiset taas jopa etääntyvät ... ettei mitään "jaettavaa/annettavaa" joka ei synnytä kohtaamisia.
Runo-t teksteineen että kokemuksineen sen eri muodoissaan muodostavat eräänlaisen alueen joka viehättää kuin jopa asettaa haasteen ...taidon/kyvyn ymmärtää ihmismielen suuria virtoja.
Kiitos : Kuuluu myös Sinulle ! - Tässä on jotain kiehtovan salaperäistä mutta kuitenkin niin suoraa ja vähän sitä "salattua reittiä" ... että mitä "jatkoilla" unimaailmassa tapahtuu ... tiedän omistani sen verran että ... palaaminen todellisuuteen saisi siirtyä tuonnemmaksi - kun: Tunne/Värit ovat kohdallaan...
kuin tuonpuoleista sinfoniaa !
Vieras omissa bileissä ... jäänpä miettimään ...hyvä tunnelma runo ! - Kyllä se jotenkin noin menee kuin kirjoitit runollasi mutta aina joka Joulun alla kuin iskisi pieni "Jätelaituri" tunnelma - Lastenlapset on eri juttu mutta Aikuisilla ...Haloo "manitbois hulabaloo" prässi kertoimilla potenssiin X-Z = ? - !... Viidakko_jim ...
Aito tunnelma krääsättä balanssissa ja "Markkinavoimat selätetty "... vaiko toistapäin... katso nyt ihan olen Jätelaiturillasi mutta morjestetaan ja kätellään ... markkinat saa mennä menojaan !
Tälläistä runosi sai minussa aikaan ... liikehdintää ! - Oli ilo näin tavata kuin hetken tehdä jälkiä tähän lumeen mutta niin vaivalloisesti tämä "runopuotini" kukkii täällä... tunnetta kuin ahkiota vetäisi perässään - hiekassa - jotain toisinaan jää sanoiksi että pieniksi tunnelmapaloiksi kaikesta huolimatta... itämään.
Hyvältä tuntuu kun pidit ja tunnustan että aika onnistunut runo tämä kuitenkin oli ... taidanpa lähteä tässä itsekin salatuille reiteille tähän labyrintti maailmaa tutkimaan.
Kiitos Sinulle Margi että Joulun odotusta ! - Löysit nämä salatut reitit,vaikka lumi peittää hentoisia jälkiään askeltajan alla mutta kenties maamerkki ohjaa sinne,missä valonkajo
tuikkii "eksynyttä kulkijaa".
Taas päivä lähempänä Joulua !
Kiitos Sinulle ! - Tällä runolla on kaikupohjaa joka kuljettaa
monisäikeistä elämää luonnon kiertokulussa.
Kuin juuret imevät voimaa vedestä,niin ihminen
imee voimansa Rakkaudesta ja kuinka helppoa
se on mutta toisinaan niin käsittämättömän vaikeaa.
Otsikkosi on : Runollinen kuin soinnukaskin
ja teksti puhuu omaa kieltään sen voimasta.
Ja tuo loppu kruunaa kuin harmaan Marraskuun
Joulun odotukseksi ; jos kaikki silloin olisi yhtä että
Yhdessä nähdä kuin kokea,sitä mikä on arvokkainta ! - Sanoja,tuntemuksia kuin ääretöntä ikuisuutta
ja loputonta selittämätöntä tuskaa.
Sekavat ajatukset kuin mietteet muistoineen
ja pelko tulevasta että mitä kaiken lopullisen
jälkeen jää : Kun Hän on poistunut ?
Elämä kuin kuolema on suurta arvoitusta
kuin elämänvesi valuu hiekan lailla tiimalasissa
ennen loputonta tyhjyyttä,vaiko jotain niin suurta
mitä emme voi tietää :
Kun on sen aika ;
jotenkin ymmärtää ja hyväksyä että olla
Sinut Luojansa kanssa.
Mitä on sanat kun : Tunne vie voiton sanoista ?
Hiljaisuus kuin keinuttaisi : Elämänkehtoa ; hyväksyä
niin Elämän kuin Kuolemankin lait ... tasapainoilla
itsensä kanssa että : Oppia Elämään ja olla valmis
kun on sen aika ! - Runosi tuntuu niin tutulta kuin joskus olisin lukenut samankaltaisen tekstin mutta totta tai ei - tämä on Sinulta vahva runo kaikkinensa.
Vahvaa siksikin kuvatessasi ihmisen ja luonnon yhteyttä tunneaaltoihin,jotka meitä kuljettavat.
"vain ilme haluaa vaihtua".... arvuuttelee kuin antaa aiheen ajatteluun ..." että mitä kuin mihin suuntaan" - luo kiehtovuutta ? - Olin jo aiemmin lukenut runosi muutamaan kertaan Ja nyt puumerkkini tähän laitan että omat muistoni - paperi/kynä ajoilta - ja tuon Paperipallon- t Mutta mitenhän biteistä saisimme pallon...
Hyvin voin jakaa tuntemuksesi mitä runossasi kirjoitat,niin tutulta tuntuu
kuin jopa moninpaikoin jopa terapeuttista " selventää elämän/-maailmankuvaa " sen eri muodoissaan/- tapahtumissaan.
Runosi - on enemmän kuin pelkkä Paperipallo ! - Jotain veikeää ja kuvaannollista on kerrontasi Ja etsinkin että onko "muru" ikuistanut itsensä Kirahvin kanssa Photoon ?
Hyvän mielen nostattama runo kuin hiukka arvoituksellinenkin ja vertaukset onnistuessaan antavat makuun - pikanttia !
Katsellaan yö pois jotta näkisimme aamuun ! - Heijaa "Murukahvi" - Kiitos ystävällisistä sanoistasi,jotka saavat tämän marraskuisenkin ilman kuin hymyilemään.
Alhot ja Nousut kuin vuoksivedetkin virtaavat jossain runojen ikäänkuin katveikosta välillä näkyville muistuttamaan "olinhan siellä minäkin"... muistaakseni nuoruudessani olen lukenut saman nimisen kirjankin mutta mistä tuo suluissa oleva kirja kertoikaan... en ole varma mutta nimi jäi vahvasti mieleeni.
Puhallappa sieltä kuivaa ja hiukka pakkas huuruakin näille rumille ja märille keleille.
Oli ilo tavata !