r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Hyvää huomenta! Näin on ainakin ilmojen puolesta.
    Aika vilskepä on SkillaNilla ollutkin kerhoillessaan. Siinäpä aika mennä hurahtaa mukavasti, vaikka puuhaakin lie.

    Luin myös Hintriikan antaman linkin. Onhan siinä pohtimistakin. Voinee hyvinkin olla niin, että vanhimmiten päähän on ehtinyt sulloutua niin paljon kokemuksia ja niiden mukana tietoakin, että ei ole ihme, jos arkistojen kaivaminen kestää. Ja kun vielä on tukuttain niitä vaihtoehtojakin. Nuorena onkin varma asioistaan, ainakin omasta mielestään. Voi kyllä olla vanhanakin, jos jäänyt päähän tyrkylle luutuneitakin ajatuksia, joista ei pysty millään irtautumaan.

    Kun ikää tulee, tulee kriittiseksi sekä itse, että ulkopuoliset tarkkailijat.
    Moni vähäpätöinen moka tai muistivirhe turhan paljonkin korostuu. Jos sama sattuu nuoremmille, sille vain naureskellaan ja pistetään leikiksi. Annappas olla vanha, heti se samakin menee höppänen, ellei peräti dementikon tiliin. Tällaista olen ollut huomaavinani jo pitemmän aikaa. Vaikeaa on tietysti sekin, että jo todella muistisairas ei enää pysty arvioimaan itseään. Mutta jo se, että jos pystyy kutakuinkin tolkuissaan tännekin kirjoittelemaan, on se merkki, ettei ihan kaikki ole ainakaan vielä toivottomaksi mennyt.

    Tällaista pohdintaani, jolla ei tietenkään ole asiantuntijan painoa. Nytpä ryntäänkin ulos pikku pakkaseen ja muonan hakuun. Hei vaan!
  2. Aamun tokkerossa.

    Lopettakaa helkkarissa tuo iänikuinen jauhaminen! Se ei johda mihinkään. Antakaa nyt luotsin hoitaa hommaansa. Ennättää sitä katsella myöhemminkin. Nyt ainakin luotsin nimimerkki erottuu, kun aiemmin siitäkin on sotkuja tullut.

    Mitä lähtöihin tulee, eiköhän tuokin ole turhaa mielenosoitusta, mutta omapahan on asianne.
  3. Kaksi nikkiä, fundtsija ja fundsija kaksi eri henkilöä. Fundsija on nyt nimetty seriffiksi, luotsiksi, kumpaa nimeä nyt käyttää. Toivoa pitää menestystä luotsille! Mitään näitä kärhämöitä en ala vatvomaan. Jo riittää minulle, jos jollekin ei riitä, tehköön mitä haluaa.

    Aika roima tosiaan Laten painon heilahtelu. Saman tapainen oli joskus minullakin. Tosin minä sairastaessani sain painoa lisää. Kun kipu jauhoi selkääni, syöminen tuntui helpottavan jopa yölläkin. Onhan tuo painoni nyt pysynyt hallinnassa, vaikka kyllä sitä joutuu vahtimaan.

    Hallituksen tiedonantokeskustelua seurailin. Eipä se juurikaan poikennut merkittävästi aikaisemmista. Ongelmia riittää, ratkaisut ovat kovasti hakusessa. Enpä sen enempää ala tässä mielipiteineni ruotimaan. Onhan siellä ministereillä ja kansanedustajillakin melkoinen joukko avustajia ja asiantuntijoita voivat tilata tarpeen mukaan. Ja lobbarit valistavat etujensa hoitamisessa. Voihan siinä joukossa olla sisäänpäin lämpiämisen vaarakin.

    Vaan eipä muuta kuin etiäpäin päivä kerrallaan. Vielä en ryhdy ajattelemaan, mitä keväällä ja kesällä teen. Siihen on vielä aikaa.
    Jatkellaan kunhan kirjotuttaa, voikaa hyvin tilanteennne mukaan!
  4. Hyvää jatkoa fundsijalle vielä tämän päivän jälkeenkin uudessa tehtävässäsi! Asiani ei ole enempää tätä pohtia.
  5. Iltaa! Sen verran on lämmintä, että hiukan loska lentää. Eikä ole kesäkelin veroista kävelykään, koska loskanuhjussa jalka hiukan lipeää. Menettelee se tämäkin.

    Jos olisin taikauskoinen, koputtelisin puuta. Tällä hetkellä ei ole mitään erikoista vaivaa ja kolotusta. Hetkessähän sekin voi muuttua. Kun rehellinen on, kyllä yleisen hiipumiseni huomaan. Ainahan voi itselleen todistella, että kun kesäkeli tulee, kyllä töppönen entiseen tahtiin nousee. Saa nähdä. Muistini ainakin pätkii keleistä riippumatta.

    Tänään olinkin tosi hommissa. Aamulla yritin vilkaista telkkaria. Eipä suostunut yhteistyöhön. Onhan se jo ronklannut pitemmän aikaa. Vanha, kuutiometrin kokoinen möykkyhän se olikin ja painava.
    Kävin hakemassa uuden, olihan se kevyt. Mukana oli hyvä opaskirja, käyttöasennus kävi helposti.

    Toisen keikan tein kun palautin vahan möykyn. Joskus nuorempana olin hankkinut viinakärrin Tallinnan tuliaisia varten. Siihen sidoin telkkarin ja pääsipähän kärrykin pitkästä aikaa tositoimiin. Kun sain homman tehtyä, tuli mieleeni, että uudenpana olisin murto-osassa puuhasta selvinnyt. Niin se vain on, vaikka selkäni vaikuttaa olevan kunnossa, syytä on pitää varansa ja siinä ei katsota aikaa.

    Uutisia olen katsellut. Eipä järin yllättävää. No se, että Perussuomalaiset vaihtoivat ryhmänsä johtajaa. Käsitykseni mukaan Soini kannatti entistä, Lehneriä. Yllätys olikin se, että ryhmä toisin päätti. Tuskinpa sillä on suurta merkitystä.

    Ja nytpä siirryn ihailemaan hankkimaani uutta tuotetta. Jatkellaan!
  6. Olin opettelemassa tulevaisuuden turvaksi sotataitoja v.- 55. Jotenkin päässäni kuului muistona marssilaulu ja se yhdistyi epäsuoralla tavalla tähän palstaan.
    Kessu marssitti joukkuetta ja otti usein ohjelmaan: "Porsaita oomme kaikki, sinä ja minä..." Sillä hän halusi ojentaa meidät ymmärtämään pienuudemme. Ainapa joku koiranleuka hiukan muutteli sanoja ja hihkaisi "vain sinä!" ja siihen yhtyivät ne, jotka ennättivät tai riskeerasivat.

    Pianpa kessu rääkäisi: Ilmavaara,` suojaukaa!` Meidän täytyi äkkiä rynnätä metsään, pusikkoon piiloon. Kessu oli sankarillisen rohkea ja käveli tiellä edestakaisin herjoja heitellen,että tehän olette kuin vanhat ämmän kompurat sienimetsässä, ja kun maihin mennään sinne painaudutaan äiti maan suojelukseen niin syvälle kuin pääsee, eikä hellästi laskeuduta kuin ujo sulhanen morsiamen syliin! Olette kuin jänöjusseja pää piilossa ja perse pystyssä! Joukkue
    jonoon järjesty!

    Niin järjestäydyttiin ja marssi jatkui. Tosin monta ilmavaaraa ehti kilomerin matkallekin tulla. Täytyy myötää, että vähitellen oli parasta marssin sanatkin muistaa, kunnes kymmenen kilometrin keikka oli ohi.
  7. Rekattuna kirjoitan. Jos joskus, rekkaus tökkii, selvennän. Ei siinä ole sen kummempaa ylistystä, se vain on päätökseni. Kieltämättä joskus on käynyt mielessäni, että voisinhan tuohon pimeästäkin heittää, mutta en ole toteuttanut.

    Onhan tänne kehotettu liittymään "kuvakavaljaatiin pärstäkuvalla. Siihen en ryhdy. Olen tehnyt kuvan jossa näkyy hahmoni ja mielestäni hyvin kertoo syntyperästäni, sivistyksestäni ja asemastani ihmisyhteisössä, jollaisena olen elellyt. Onhan ajatuksissani maineikkaan Konsta Pylkkäsen, suuren ajattelijan maailman kuvaa, jonka veroinen en tietenkään ole. Kyllä vapaamuotoinen kuvani saa kelvata.

    Eihän palstan tilanne juuri tällä hetkellä ole kovin huonokaan. Mitä nyt vanhojen "tsunamien" jälkiaaltoja hiukan hyökyilee. Enpä usko mihinkään blokkijakoon kirjoittajien toimesta. Se on eri juttu, jos ylläpito sen toimeksi pistää. Tällaiset jaottelut johtavat "pakolliseen" valintaan. Muutoinkaan en mielelläni sitoudu ryhmittymiin. Asia kerrallaan katsellaan ja MINÄITE päätän, olenko samaa mieltä, sanonko sanasen, höpisenkö joutavata ja millä tavalla, vai olenko hiljaa. Viimeisin vaihtoehto on valikoimassani yleisin.
    Minä- minä oli tarpeen, etten sotke toisia tai asettele sanojani kenenkään suuhun.
  8. Hyvä päivähän tässä on aluillaan ja mittarikin lähentelee jo nollaa.

    "Kissan päivät ...". Tulipa ihan ajatuskatkokseni. Onhan muutama nuoremman polven työnsankari sanonutkin, että hyvähän sinun on kissanpäiviä elellä. tili tulee, eikä tarvitse muuta kuin kattoon syljeskellä.
    Vertaus kai tulee syntymästään asti paapottuun kotikissaan. Kyllähän sekin sentään pallon perässä juoksee ja jahtaa olevinaan saalista. Näistä Pirtin kissoista en tiedä, mutta heti kuitenkin tervehtimään hyppäävät.

    Työhän se on pilannut minunkin...tai miten sen nyt ottaa. Ehkä vain muuttanut. Kun on ikänsä jahdannut murenta, niin tottahan se jälkensä jättää. Niitä sitä vain tulee kerrattua, olemattoman "pallon" perässä hyörittyä ja mitenkään kovin arvokasta tekemättä. Pitääpä niistä vielä kertoakin. Jostain sitä ansiolistaa on koetettava väsätä, nimittipä sitä vaikka "työpäiväkirjaksi." Ei se minustakaan huono asia ole. Tosin sanotaan, että laiskahan töitään luettelee. Eihän se pidä paikkaansa. Johan se, kirjoittaa ja kertoo, on täyttä ahertamista. Ohittaa se pelkän peukalojen pyörittämisen.

    Asiaan en ehdi tälläkään kertaa. Kyllähän SkillaN aina asioitakin esille nostaa, hyvin usein tulee jätettyä huomiotta. Ei hyvä, mutta kun nekin kissanpäivät hoidettava. Mitä tänään ansiolistaani kertyy, jää nähtäväksi.
    Oikein hyvää jatkoa päivälle sellaisena kuin haluatte!
  9. Iltapäevee! Lunta rytkäytti aikatavalla. Sainpa hiukan lapiohommia kun putsailin kuluvälineeni esille ja siirrettyä pois paikalta, jotta sain tehdä kunnolla homman loppuun. Aika moni oli samoissa puuhissa. Näyttivät ottavan huvittelun kannalta ja mikäs sen mukavampaa työskentelyä ja tulihan siinä huultakin heiteltyä.

    Katleijasen linkki oli hyvä. Siitäpä sai osviittaa, miten sähköä kuluu. Vähänpä kerrostaloasukkaana ainakin minulta löytyy näistä säästökohdetta. Kyllä soittoja tulee jakelufirmoista, jotka kehuvat tarjouksiaan. En ole vaihtanut, koska merkittävää hyötyä tuskin tulisi.

    Muutoin on aikani mennyt nuhjottaessa, jos sitä sanaa käyttäisi. Tarkoitan, että yritän tehdä yhtä ja kun siitä tule mitään, siirryn toiseen. Sekään ei sitten kunnon innostuksella lähde käyntiin. Olisikohan se vanha muisti selkärangassani. Eihän lauantai olekaan työpäivä! Eikä huominen. En kuitenkaan valita joutilaisuuttani. Hyvä väliin näin, teenpä sitten ensiviikolla kun arki koittaa. Niinhän se menee kuin vuotavan katon paikkaajalla. Kun on pouta, katto ei vuoda kun sataa, niin kukas nyt sateessa viitsii katolle kiivetä.

    Menipäs minulta ohi se Paasilinnan lehmätarina, josta on täällä kirjoitettu. Varmaankin on sattunut olemaan silloin muita kiireitä. Siirrynpä nyt jatkamaan niitä entisiä hommiani - en tiedä vielä mitä. Kunhan jahkailen. Hyvää loppuillan kuluttamista teille!
  10. Olen kuullut myös sanottavan: "Äänelläänhän se kukkokin laulaa! " Se ei kyllä mairittele yrittäjää, mutta antaa kyllä "kukon" köhien jatkaa. Olen huomannut, että täällä paljon korkeakulttuurisen musiikin ystäviä. Miten se kukon köhivä, rykivä ja pätkivä laulu särkee heidän korvaansa, sitä en tiedä. Voi sen kauan jatkuessaan M.A, Nummisen ja Jaakko Tepon fanejakin kyllästyttää.
  11. Hyvää iltaa! Tänään täällä tuprautti lunta enemmän kuin tämä talven tapaisena aiemmin yhteensä. Ei silti vielä kummoisia nietoksia, vaikka tuuli kasojakin kuivasta lumesta väsää.

    SkillaN kyseli tietokoneen virtalähteen kytkettynä pitämisestä. Minulla on läppäri, joka ei ole kytkettynä operaattorin johtoihin. Näin on helppo kanniskella paikasta toiseenkin.Kytken sähkön päälle silloin kun tarvitsee. Koneen akku kestää muutaman tunnin käytön ja kun virta vähenee, kone antaa varoituksen montako minuuttia vielä on tehoa jäljellä. Jos ei tottele, värkki pimenee. Vain joskus jätän koneen "lepotilaan", yleensä pistän poikki. Tietoa ei minulla ole, mutta varsinkin lepotilassa sähkön menekki on vähäinen. Eikä sentään missään vaiheessa jääkaapin kulutuksen veroinen. Niin luulen.

    Minä kyllä vetäisen päivänokoset joka päivä. Se kuuluu rutiiniini. Silti en ole koskaan kokenut haitaksi asti yöunieni häiriintyvän. Nämä ovat henkilökohtaisia tottumuksia. Luulen kyllä, että sitäkin voi harjoittelulla muuttaa, kun tekee selväksi itselleen, että mitä yleensä kannattaa yökaudet miettiä, josta kuitenkaan ei tule mitään tulosta. Mielestäni nämä kirjoituspalstat, siellä esiintyvät tapahtumat eivät ole sen arvoisia, jotta kannattaa yöunensa tuhria. Sairaudet ja kivut ovat sitten eri asia, nehän saattavat kiusata ja joille ei aina mahda mitään.
    Nuorena tietysti oli eri tyyli, silloin jäivät päiväuneni pois, mutta kun ikää tuli, vetäisin työmaallakin nokoset ruokatunnilla jos se oli mahdollista. Ainahan näin ei ollut.

    Eipä tässä enempää. Suksia en ala voitelemaan, vaikka kovalla innolla kelit alkaisi kelvata. Taitaa suksilleni tulla välivuosi. Hyvää, touhukasta tai touhutonta jatkoa teille!
  12. Mielestäni käsitteinä auktoriteetti, arvovalta ja karisma käsitteinä sekoavat, vaikka "hienosäädössä" voivat olla erikseen mainittavia. Onhan tuo jo keskustelussa esille tullutkin.

    Onhan määrättyä auktoriteettia esim. poliisivoimilla. He voivat käskyttää tarvittaessa harkintansa mukaan ja vieläpä voimatoimin. Lääkärikin voi kirjoittaa rohtoja ihan virkansa valtuuksilla. Toki huomaavainen tohtori antaa asiakkaallekin puheenvuoron.

    En ymmärrä, että jos joku poika tai vähän vanhempikin antaa oikeita neuvoja ongelmissa, että se mitenkään pitäisi horjuttaa kenenkään arvovaltaa tai auktoriteettia. Elämässä vain on niin, että toiset osaavat jotakin paremmin kuin toiset, eikä siitä kenenkään kaatokisaa pitäisi tulla.
    Auktoriteetin tapaista toimintaa tulee lähes kaikessa, missä joukko toimii yhdessä. Näin vaikkapa talkootöissä. Jonkunhan se on pidettävä ohjaksia käsissä. Eikä se mitään meluamista tarvitsekaan. Jos on auktoriteettinen henkilö toimissa, silloin toiset mukana olevat ovat tavallaan luovuttaneet valtaansa hänelle. Jos homma ei pelaakaan, ohjausvalta voidaan siirtää. Myös näinhän ihan elämässä tapahtuukin.

    Kyllähän opinnot antavat pohjaa arvovallallekin, mutta se yksin riitä, eikä ole tarpeenkaan. Kyllä pyrkyreitä riittää, kunhan olisi tekijöitä. Yhtä hyviä ja parempiakin voi olla myös hiljaiset puurtajat, jotka eivät edes ole auktoriteettihakuisia. Kepulikonsteilla hankittu huutosakki ei ole pitkän päälle kestävä ratkaisu. Tällaiselle arvovallan hankkijalle saattaa koittaa "luutorni" josta voi huudella viisauksiaan, mutta jota ei kukaan ymmärrä ja jos ymmärtääkin, ei enää välitä kuunnella.
  13. Tänään on ollut oikein mainio ilma rempata ulkonakin. Aurinko paistaa ja pakkasta sen verran, ettei rapa roisku.

    Enpä tule kovin ahkerasti telkkaria töllöttäneeksi. Ykköseltä, kakkoselta tai Teemasta katselen ja valikoin kohteet. Sarjat jäävät vähiin, koska enhän aina tiedä, voinko olla tölläämässä jatkoa. Tosin voisihan niitä paikkailla netistä, mutta vain harvoin olen Areenastakaan katsellut. Siispä kun tulee keskusteluja joistain roolihenkilöistä täällä netissä, olen heti "ulalla." Tottahan nyt nimeltään tunnen Forresterin muotihuoneen, mutta sen toiminnasta ja henkilöpolitiikasta en tiedä juuri mitään. Eikä niistä kerro päivälehdetkään. Salatut elämätkin ovat minulle säilyneet edelleen salattuna. Enkä ole pudonnut Putoukseenkaan.

    Vaan mitäpä näistä! Tietoa ja ohjelmaa tulee joka tuutista niin paljon, että jostakin jää vajaaksi. Toisenlaistakin kaipaisi, mutta kaipa päättäjät tutkivat ja haistelevat, mitä kansa janoaa. Ainahan jotkut sitten syrjäytyvät, jos ei satu mielihaluistaan uimaan valtavirran mukana. Olen kyllä löytänyt valikoiden ihan hyviäkin tärppejä tv- tarjonnastakin.

    Ehkäpä pitää silpaista vielä pieni lenkki ennen auringon laskua, koska ikkunastani katsottuna niin houkuttelevalta näyttää. Että hei vaan!
  14. Hyvä juttu muorilta. Tarkkanäköinen herra!
    Nyt ei ollut hyvä päiväni. Kirjoitin pitkän sepustuksen, mutta yllättäin se karkasi. Näin ei ole pitkään aikaan tapahtunut. Virheeni ja hosumisenihan siihen oli syynä. Määrään itseni toistaiseksi pois näppäimiltä. Se miettimiseni on jo auttanut: tarkemmin harkittuani
    joutikin mennä!

    Ehkäpä tulen vielä jonkinlaiseen toimintakuntoon. Heippa nyt!
  15. Päivää! Lumi pöllähtelee oikein kunnolla. Eihän sade suurta ole, mutta tuulenpuuskat lennättelevät niin, että jäisiltä kaduilta, jalkakäytäviltä ja katoilta lumi siirtyy ihan pieniksi kinoksiksi. Hyväpä oli silti siinä seassa kävellä ja ryppyiset kasvoni saivat punerrustakin. Puoltusinaa vain pakasta, joten eihän tuo mahdoton keli ollut.

    SillanN esitti kysymyksiä, joihin en vastausta tarkkaan löydä. Meneillään olevista kähinöinnnistä ja neuvotteluista on vain ne julkiset tietoni. Sitkeä on kamppailu myös suomalaisten suosimassa lomamaikassa, Thaimaassa. Erikoista on, että oppositio ei hyväksy uusia vaaleja, vaan haluaa johtoon oman "kansallisneuvoston." Ymmärrä nyt sitten tällaista demokratiaa.

    Niinpä ne tietoni on lähes kokonaan lehdistä myös kouluelämää koskien. Tunnen tosin yhden erityisopettajan, jonka kanssa olen vähän jutellut. Hän on juuri näitä hankalampia oppilastapauksia kouluttamassa. Kyllä hänkin on sanonut, ettei ongelmia ole liioiteltu, mutta kun hän kerran on tehtävään asettunut, siinä on vain pärjättävä.

    Vanhempien tehtävistä lasten kasvattelussa ovat myös kokemukseni vanhoja. Muistan joskus vastanneeni kyselijöille, että kasvaa ne lapset kasvattamattakin, kunhan on katto päällä, ruokaa ja rytkyjä tarpeen mukaan. Eihän se niin tietysti ollut. Jöötähän sitä väliin täytyi olla ja pahat tavat karsittava ihan alkuun. Saattoipa olla, että nykylakeja muutaman kerran rikoinkin, ennen kuin asia meni perille.
    Eivätpä ole jälkeenpäin valittaneet, vaikka varmasti uskaltaisivat. Onhan niitä joskus leikkimielisesti käsiteltykin. Myös sellaista menoa, josta minulla ei aikanaan ollut edes mitään tietoa. Ei kuitenkaan mitään järin suurta koiruutta. Eikä aikuisiässäkään ole ongelmia ollut ja aikuisille en tietenkään neuvoja tuputtanut. Jos kysyttiin, vastasin jos pystyin.

    Tälleenpä sain "kirjoituspaperia" tuhlattua. Sitten taas uusiksi, kunhan keretään. Hyvää jatkoa uusiutuneessa Pirtissä!
  16. Juu...olen aniakin osittain samaa mieltä, kuin Venlastiina ajatuksiaan julkaisee. Nykymeininki kyllä toden totta väliin ällistyttää. Kaiken esitetyn jälkeen pitäisi nauraa, tai vähintäin hyväksyvästi myhäillä.

    Mutta kun ei kovin usein "ota onkeeni.ohjelmat" Missä vika? Itsetutkiskeluakin olen yrittänyt tehdä. Eipä läheskään aina aukea. Alkaa tulla epäilyni, että olen kaukana jäljessä kehityksestä, paikalleen puutunut. Tietysti heitän moiset ajatusharhani hemmetin tuuttiin! Vaikka ruhoni oireilee yhdestä sun toisesta paikasta, mitä se päähäni kuuluu. Näin uskon, vaikka todistettavasti monet dementiikitkonkin näin uskoo. Eihän se ole kohdallani mahdollista, ei sitten millään!

    Älä hitossa vaihda Venlastiinaa! No se nyt oli vain syrjäpuolisen tohahdus. Kuitenkin nimmarisi liittyy kovasti kansalliskirjailijamme tuotantoon. Kivi oli todella kivi. Vaikeissa olosuhteissa, syrjittynä ja halveksittuna mm. professori Ahlgvistin junailemana yritettiin ensimmäinen suomenkielinen kunnon romaani tyrmätä. Tässä oikeus toteutui, tosin myöhään.
    Nimi Venla liittyy voimakkaasti "Seitsemään veljekseen". Tottahan sen kaikki tietävät, mutta paha tapani on usein päivänselvistä asioista muistuttaa. Ja siinäpä saattaa asiakin käsistäni karata.
    Hyvää päivän jatketta. Ilmat ovat suunnilleen ennallaan!
  17. Jopa on ollut marja-liisalla melkoinen käsityöruljanssi. Ihan ihmetellä pitää. Tuleepahan siinä paljon kierrätystäkin.

    Savon maakuntanaapurina on minullakin ollut niin paljon yhteisiä sanoja, että "ummikot" ovat savolaiseksi nimenneet. Yleensä kieltäydyn kunniasta. En siksi, että jotenkin häpeäisin, vaan siksi, että en halua toisten kunniakkaalla maineella ratsastella. Poikasena luin paikallislehdestä joka numerossa olleen savolaisvitsin. Kyllä savolaisten sanavalmius pisti ihailemaan.

    Katleijan kännykän huonosta kuuluvuudesta, niin on monesti minullekin käynyt. Kännykkäni on 1995 vuosimallia, vahva peli ja hyvässä vedossa. Ehkä hälytysäänelle on tullut väsyä, tai kuuloni on paljon heikentynyt. Myös kännykän akun saanti on jo arpapeliä. Niin kauan kuitenkin pidän, kun sillä pienet tarpeeni hoituu. Johan tuo on hyvin ehtinyt kotiutuakin.

    Hyvä, leppoisa päivä oli kävellä. Pilvisyyttä oli, mutta sehän mulle sopii. Silmäni ovat melkoisen arat, joten oikeata sopeutumistahan pilvet auttavat.

    Eipähän tässä tämän tärkeämpää. Koettakaa hyvin pärjäillä, vaikka jotain pientä kolutusta joillakin sattuisi olemaan. Hei!
  18. Muuta en ilmoista sano, mutta hyvä, leppoisa päivä oli kävellä. Pivisyyttäkin kehun itsekkäästi, se on vain hyvää aroille silmilleni.

    Lorena kertoikin juuri sitä, jonka olisin ehkä maininnut. Kirjoittaja, kirjoittelija noin yleensäkin sovittelee sanojaan tilanteen, mielialojen ja asian mukaan ja myös kohteen huomioiden. Niin luulisin...ja niin myös oikeissa keskustelusuhteissa. Eihän se aina onnistu, eikä aina ole edes tarpeenkaan. Kaikkien miellyttäminen on lähes mahdotonta. Älähän välitä, katleijanen, hyvin olet tätä vapaehtoistatyötä tehnyt. Mitäpä pienistä, jos joskus vastakarvaan silitellään.

    Puulusikka ja kauha ovat erinomaisia työvälineitä. Olen joskus niitä veistellyt alkeellisilla työkaluillani. Niitä näprätessä ja hioskellessa myös ajatukset siivilleen nousevat pienessäkin päässä. Puulusikalla kun kalasoppaa suhunsa haroo, tuntuu kuin juuri lusikasta tulisi ylimääräiset hyvät aromit. Ja vielä sekin, että jos sattuu olemaan dekarit, niin vähemmän lusikka suussa kilahtelee. Olen kuitenkin taipunut mahtavan sivistämisen vaatimuksiin ja käytän pääsääntöisesti metallilusikoita.

    Väsyttämättä mahdollisia lukijoita enempää, lopettelen lässyttämiseni. Kiitän teitä ymmärtäväisestä suhtautumisesta aloitukseeni.
  19. Niin...hämmästyttävän suuruuden kohdattuaan, on ihan paikallaan nöyrtyä. " tympii tuokin" - en ymmärrä lausuntoasi. Olenhan tehnyt parhaani ja tunnustanut ko. henkilön suuruuden ja koettanut positiivisesti suhtautua. Verta nenästä? Ei kai täällä kukaan niin huolimattomasti huido.
  20. Tulin lukasemaan viestit. Hyvinhän täällä. Rouva Y olj laettanna korvapuustijakii Pirttiin. Kiitos, mutta ei nyt. Päivän tankkaukseni olen jo tehnyt.
    "Korvapuustejahan" jaellaan maailmalla ja täälläkin. Entinen meno jatkuu.
    Minulla on vielä rojektia kesken tälle illalle. Tulinpahan sanomaan hyvät yöt teille! Nährään!
    21. 114 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt