r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  1. Hyvin suunniteltu - melkein valmis!

    Näyttää olevan palava innostus matkan, aluksen ja reksviitan suunnittussa. Hintriikan ajatus pyörästä on saanut täydentävää kannatusta. Ja mikä ettei, istumajärjestys on tasapuolinen, kukaan ei jääreunimaiseksi, vaan kaikki on keskeisessä asemassa.

    "Sontakärrinpyörää" ( en sano tätä halventavasti), sellaista puurakenteista, rautavanteista tuskin löytyy. Se kyllä sopisi iän patimoimana erinomaisesti runkona lentoalukseen. Venlatiinan ajautus on vallan hyvä ja käy kyllä sellaisena, jos sopiva pyörä löytyisi.

    Entäpä jos se on tetävä? Jos se tehdään vanhanaikaisin liitoksin n. kymmenestä kappaleesta, se on suuritöinen, vaatii jonkun verran työkaluja ja työtilaa. Siihen en ryhtyisi kerrostalokaksiossani. Voisin saada häädön aiheuttamastani melusta. Sitä lentoa koetan vältellä.

    Mutta teen toisen kevyemmin toteutettavan ehdotuksen - silti rikkomatta jo pitkälle, varmaan kovin ponnistuksin ajateltua rekennetta. Jos tehdään kuusikulmainen, ympyrää muistuttava rakennelma, kukin kappale n. 130 sm, liitokset ilman jiirejä, tulee "lähes ympyrästä" kuusikulmainen, halkaisijaltaan n. 250 sm. Kun se tehdään kaksikertaisena, jää oikein ladottuna rako, josta voi pujottaa luudan varret ympyrän keskelle yhteen liitettäväksi. Menikö vaikeaksi? No lyhyesti: 12 kappetta, täysin samanlaisia, jokaisen pätkän päässä porattu reikä pulttia varten, kuusi sopivaa pulttia. Kasausaika n. 5 minuttia. Kun en tiedä osanottajien ahtrin mittoja, siihen sijoittuu kyllä....n. 15 seikkailijaa. Tässä tuli mister Greerasillekin lisää järkevyyden puntaroimista!

    Ss: n ehdotukset ovat hyvinkin varteenotettavia, näkyy että aivotyötä on tehty. Teen vähän heittämällä jotakin-ehdotuksen. Entäpä jos löytyy sopiva mäenkumpare, jalostetaan sitä vähän tekemällä pieni hyppyri. Aluksen pohjaan lyötäisi vanhat puiset,tervatut,
    jämäkät sukset ja eikun mäkeen. Varmasti lento lähtisi ainakin alkuun, jatkosta en tiedä, koska huonosti tunnen ne energiavoimat, jotka tällaista lentomatkaa siivittävät.

    Hyvää jatkoa kaikissa puuhissa!
  2. Ehdokkaille vastattavaa

    Turha on korostaa mollaamista, jos ehdokkaille ja puolueille tulee vastattavaa. Eikä Persuista voi puhua uutena puolueeena, vaikka vanhempiakin on. Kyllä Persut ovat Vennamon perinteillä. Ei vihreätkään ole enää "kansanliike", vaan oikea poliittinen puolue myös työtapoineen ja venkuloimisineen.

    Perussuomalaisten selviytyminen suurena voittajana ei enää luista vitsien tehtailulla ja se on hyvä. Yleensäkin puolueiden pitäisi näkyä "omanaan" ennen vaaleja nykyistä selkeämmin. Kynnyskysymykset, jos niihin voi luottaa, selkeyttävät asiaa. Timo Soinilla oli muutamia" kynnyskysymyksiä" mm. velkaisten maiden rahoittamiseen. Nyt hän on itse vetänyt "länkiä kaulaansa." Jyrkkä ehdottomuus on muuttunut ehdolliseksi - jos vain hallituksessa saa luvan olla erimieltä. Aborttikysymyksessä Soinilla on ehdoton kanta - ei aborttia edes raiskaustapauksissa. Onko takana katolinen uskontosidonnaisuus? Entä suhtaituminen ydinvoimarakentamiseen? Kyllä näistäkin voi kysellä, eikä se ole mollaamista.

    Kaikkia "vaalilupauksia" on turha odottaa toteutuvan täytenä miltään puolueelta. Enemmäkin ne antavat suuntaa, mitä puolue tavoittelee. Toivottavasti demokratiasta on vielä jäljellä sen verran, ettei tulekaan yhtä, oikeata suuntaa, joka päättää kaikesta siten kuin tahtoo. Yleensä jonkinlaiseen komromissiin kaikki päättyy. Puolueen suuruus tietysti vaikuttaa ja painaa ratkaisuissa - olipa puolue hallituksessa tai oppositiossa. Oppositiollakin on merkitystä, muussakin kuin sellaisissa päätöksissä, jotka vaativat määräenemmistön.

    Muuten...ihmettelen, miksi Paavo Väyrysen ilmoittautuminen presidenttikilpaan on aiheuttanut mielipiteiden kuohuntaa? Kepuhan ehdokkaansa valitsee ja luulisin sen olevan heidän asiansa. Varsinkin kun aikaa on. Minun asiani ei ole edes Kepun asia.
  3. Iltaa!

    Tulin vilkaisemaan, eikä suurta tungosta näytä olevan. Vanhojen ketjujen kertausta näyttää seitsenkymmppisten palstallakin paljon olevan. Näyttää olevan veto poissa.

    Eipä minullakaan kehumista ole. Olen "uppoutunut" muihin harrastuksiin. Ihan hyvältä sekin on tuntunut.

    Hintriika esitti epäsuorasti, josko ryhtyisin käsitöihin ja rakentelisin lentovälinettä. Tokihan olen puuhissani väliin itsevarma, vaikka en ymmärtäisi tehtävästä mitään. Jättikokoinen kärrynpyörä lentolaitteen rungoksi ei olekaan pieni homma. Eivät taida Linnanmäeltäkään lainata "maailmanpyörää?" Katsotaan kuinka kehittyy...viimeksi yritin luudalla lentoa, juoksin vauhtia ja tökkäsin luudan jalkojeni väliin. Jokin meni pieleen, kompastuin ja löysin itseni kuralätäköstä rähmälläni parin metrin ilmalennon jälkeen. Jotain minulta puuttuu tässä asiassa. En kai vankasti uskonut lentotaitooni.

    Niinpä, ilmoittautumiseni on tullut tehtyä.
  4. Illan värit punahehkuisena taivaarannassa. Se on merkkinä, että päivä on tullut taas pilattua. Lukemista kävin kirjastosta, niistä välipalaa, jos ei muuta kiintoista ole. Minulla on sellainen enten- tenten tapa. Valitsen kaksi kirjaa suunnitelman mukaan ja toiset kaksi kuin arpajaisista. Kirjojen määrä on aina sama, silloin tietää montako pitää palauttaa.

    Olen kyllä seurannut aika tarkkaan näitä maailman suuria tapahtumia. No johtopäätökseni - jos sellaisia on syntynyt - ovat aika sekavia, joten "keskeneräistä" en ala tähän taputtelemaan.
    Kotoiset politiikan kissanhännänvedot taas ovat niin selkeitä, että turhapa niistäkään on minun kirjoittamalla turista.

    Raikashenkistä liikuntaa olen tänääkin pari tuntia vedellyt. Kun valikoi reitit, ei liukkauskaan enää paljon haittaa. Tänä talvena en ole ehtinyt vielä kertaakaan langeta.

    Kyllähän tulenlieskan pääsiäispupun pystyy kertoman mukaan hahmottamaan. Jo vain - kyllä se seinältä erottuu! Hyvin suunniteltu, mutta kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

    Palaanpa taas myöhemmin ainakin ilmoittautumaan!
  5. Sieltähän se lähti!

    Olisin tietysti saanut olla "tarkempi." Minusta kuitenkin on täysi jatkumo 1959 perustetusta Suomen Pientalonpoikien > SMP:n Perussuomalaisten välillä. Kun SMP teki konkurssin v. 1995, johdossa oli mm. Vistbacka ja Timo Soini. Siitä puolue jatkoi Persuina.

    Minusta Persuilla on pitkälti samat toimintatavat, pääasiallisin sisätö .lyhyiden iskulauseiden toistaminen. Muistan kyllä "talonpojan tappolinjan", "seteliselkärankaiset" ja "kyllä kansa tietää", näyttää vieläkin olevan käytössä. Viestit tuntuvat ehkä hyvältä, eivätkä vaadi suurta päänvaivaa.

    Talonpojan tappolinjahan onkin "onnistunut", juuri se istulause veti maatalouden murroksessa SMP:n esim. itäisillä alueilla jopa suurimmaksi puolueeksi.

    Persut ovat paremmin menestyneet kaupunkimaisemissa kuin Kepu. Varsinaisen maatalouden suoralta pohjaltahan kannatus on pienentynyt. Maataloutta "harrastavat" sivutyönään Walhroosin kaltaiset maanviljelijät, jotka myös nostavat suurimmat tuet. Maataloudesta pelkästään elävien kannatuksella ei suurta puoluetta muodostu. Siihen tarvitsee haalia ja houkutella " pientalonpoikien" perillisetkin. En kuulu siihen joukkoon - kotimökkini ne pellot olivat niin pientä ja vaatimatonta, että kukaan vaalityöntekijä ei viitsinyt edes porvariksi vikitellä.DD
  6. Ruuneperin arvuutteluun: en ole edes harkinnut, että äänestäisin Persuja. En edes protestimielessä.

    Timo Soinin varsin vähäiset kannanotot ovat kyllä vaikuttaneet jopa myönteisesti polittiseen keskusteluun joissain asioissa. Hänen saamansa gallup - kannatus on kyllä myös vaikuttanut ja tavallaan pakottanut muut puolueet tuomaan asiansa esille ja tekemään pieniä korjausliikkeitä toiminnoissaan.

    Melkein kaikkihan "tietävät" kokemusperäisesti sen, jos rahapussi on tyhjä, vaikka kuinka kituuttelisi ja yrittäisi, niin jostainhan siihen olisi apua saatava. Onhan jo suuri joukko ihmisiä, jotka "eivät pidä polittikasta" , se on melkeimpä kirosana. Näin päätteleviä on juuri paljon heikosti toimeentulevissa ja työttömissä. Soini on tavoittanut nasevilla iskulauseilla, selkokielellä näitä joukkoja. Kuten tavoitti myös Toni Halme.

    Hyvätuloisilla, joilla ei ole huoli päivittäisestä leivästä, jotka voivat tähyillä sijoituksiaan ja jippoja "verosuunnitteluun" - verojen kiertoon - on oma luotetut puolueensa. Näillä puolueilla on myös vaikuttavat lopparinsa. (uutena mm. Matti Vanhanen)

    Onneksi jako ei mene kokonaan rahapussin paksuuden mukaan. On myös ihmisiä, jotka ajattelevat kokonaisetua, ei pelkästään itseään. Eikä ääretön köyhyys aina kehitä ihmistä, köyhyys voi myös tylsistyttää. Joukossahan on tietysti sisupusseja, jotka selviytyvät toisia paremmin. Eivätkä unohda.

    Muuten...tänään oli uutisia, että Timo Soini jo väljentää kynnyskysymystään mm. velkaisten euromaiden rahoitukseen osallistumisessa. Persujen eduskuntaryhmä äänesti ydinvoimaa vastaan, Timo Soini taas jämäkästi puolusti ydinvoimarakentamista. Mikä on Persujen kanta? Onko Soini yksin puolue - onhan hän. Ehkäpä niin Persujen kuin muidenkin puolueiden kannaotot tarkentuvat, "kynnyskysymyksiä" myöten.
  7. Hyvää huomenta!

    Jos ei muuta hyvää, niin eilen oli vuoden lämpimin päivä, lähenteli parhaimmillaan kymmentä astetta. Siinäpä olikin kiusaus pöyriskellä ulkona.
    Jos Pirtin ovi ei ole kovin usein lonksahdellut auki, lienee siihen aivan yleiset syyt. Niinhän näyttää olevan muuallakin. No minä nyt en muutoinkaan niitä ahkerimpia ole kirjoitteluissani.

    Samat "vapaehtoisethan" ne talkootöihin yleensä järjestellään. Saattaahan siinä valikointitilaisuudessa saada pieniä kehujakin kannustukseksi. En ehkä koskaan ole joutunut pitempää jaksoa "ylittämään itseäni" talkoohommissa. Sen verran kuitenkin, että olen nähnyt ja kokenut, että kun hommia ryhtyy tekemään, niitä pikkuhiljaa kasaantuu. Johonkinhan se raja on vedettävä.

    Eilen kävin karvahattukerhossa nappaamassa lasin viiniä. Se on kyllä tosi vapaehtoista. Tai ehkä ei sittenkään, tuleehan siinä mieleen, että "odottaahan kampraatit, että tulen." Eräs kasikymppinen kertoi: " Eilen minä lankesin aika pahasti." Minulle pätkähti heti päähäni , että mihinkähän "synnilliseen" pappa onkaan langennut. Selvisihän tuo, kun hän tauon jälkeen jatkoi juttua. Kaatumisesta vain oli kysymys. Oikeassa äidinkielessäni lankeminen oli aivan luonnollinen, yleisesti käytetty sana kaatumista kuvaamassa. Näin se kielikin unohtuu, tai ainakin pätkii.

    Päivä näyttää alkavan aurinkoisena. Eikun renttaamaan!
  8. Pitääkö turhaa toistaa? Kerroin tutkimuksesta. Mainitsin myös, että sitä ei voi täysin lööperiksi pistää. Sen mielipiteeni tueksi elän vielä yhteiskunnassa mukana. Tietysti on kaikissa joukoissa mukana heitä, joilla on myös tietoa, täälläkin. Eikä se edes mitään "täydellisyyttä" kaipaa, että voi jollain tolkulla keskustella. Pelkkä iskulauseiden esitys on täyttä populismia, vaikka niille kuinka hurraata satelisi.
  9. Ehkä on liioittelua, että pelkään Persuja. En myöskään etu- tai jälkikäteen aseta kyseenalaiseksi tulevaa vaalitulosta.

    Kerroin vain tutkimuksesta, joka ei mairittele Persujen kannatuspohjaa. Ei ole kehumista muidenkaan kannattajien tiedoissa. Merkillistä kuitenkin on, että hyvin usein varmimmat ja "jämäkimmät" mielipiteet tulevat niiltä, joilla on aukkoja ihan perustiedoissa. Tämä on mielipiteeni ihan ihmisten kanssa käymistä keskusteluista.

    Nimim."Turhaa pelottelua", luulen, että olet väärässä, epäillessäsi että "en tiedä elämästä mitään" ja pitäisi ryhtyä opettelemaan. En lupaa olla hiljaa kenenkään toivomuksesta. Valinta on minun.
  10. Objektiivinen tutkimus

    Onhan se hyvä, jos on vilkaissut historiaa ja jopa yrittänyt sitä tutkia. Monilla jälkiseurauksillla on on myös tietysti merkitystä aina tähän pävään ja tulevaisuuden arviointiin saakka. Niistäkin ne tulkinnat ja mielipiteet alkavat. Myös historian kirjoitus muuttuu aika usein, esille nousee "toisenlaisia totuuksia." Niissä voi olla tarkoitusperäistä tai tai aivan tutkijan näkökohdista tulleita vaikutteita, joissa tapahtumia ja tapahtumaketjuja on painotettu eri tavalla. Siinä sitä tavalliselle, "objektiivisuuteen" pyrkivälle työsarkaa riittää.

    Kyllä ko. asian esille ottaneen puheenvuoro mielestäni pitää paikkansa. Miten siihen pitäisi tänään suhtautua? Kuinka paljon pitää jättää vain joskus tapahtuneeksi? Jos on tarkoitus johtaa asia kielikeskusteluun, kantani on, että ruotsinkieli vapaavalintaiseksi ja muutamat kielen etuoikeudet pitäisi poistaa. Muu jankuttava keskustelu ei kiinnosta.

    Mitä henk. kohtaiseen objektiivisuuteeni tulee, pyrin kyllä ainakin jossain määrin tietämään. Se ei tietenkään kaikkia miellytä mihin voin päätyä. Ja merkitystä on silläkin, että olen hyvinkin työläistaustainen ja myös työläisenä elänyt ja jossain määrin toiminut. Kyllä se "merkkinsä" jättää. Ja miksipä ei saisi?

    Koneeni ei tykkää tästä, se temppuilee. Pakko pätkästä poikki! Jatkoa!
  11. Arvo lisääntyy!

    Eikös se antiikin ja puoliantiikin arvo vain jatkossakin lisäänny. Muoti- ja sesonkivaihtelujen ikä alkaa alkaa olla tukevasti takana, kun puoli vuosisataa on ehtinyt taivaltaa. Onnittelut ja hyvää jatkoa arvon kasvattamisessa molemmille pareille.

    Olen seuraillut Japanin ongelmia. En nyt niistä ala tässä jahkailla, koska samat uudislähteethän tulee jokaisen tietoon. Eräs pieni lieveilmio kuitenkin - joditapletit. Ne on hamstrattu apteekeista loppuun. Nyt niitä kauppaa kulassit monikertaiseen hintaan hätäisille ihmisille. Kaikillle ei ole mennyt perille, että täällä ei ole välitöntä vaaraa.

    En tiedä miten pitäisi ajatella moista "bisnestä." Se suututtaa, että käytetään tällä tavalla ihmisiä hyväksi. Siihen siihen kaupitteluun käytetään pelottelua, uhkakuvia. Miten voi olla sellaisia, jotka hurahtavat näiltä huijareilta ostamaan? Entäpä jos olisikin todellinen vaaratilanne? Missä olisivatkaan moraalin rajat, jossa voi käyttää toisia hyväkseen. No se huutonettihän on kyllä poistettu, mutta ei käsikauppaa.

    Kyllähän tämän tapaista "bisnestä" on tehty aina, kun jotain on saavissa rajoitettu määrä. Sitä on käytetty vaikkapa pääsylipuista konsertteihin ja urheilukilpailuihin. Tämä jodikauppa kyllä ylittää röyhkeydessään pilettikaupat. Sitä on vaikea huumorilla käsitellä, vaikka asiaan sellaista liittyykin.

    Eipähän tämä pillerikauppa niitä suurimpia ongelmia ole. Hyvää jatkoa teille!
  12. Jotain valoa!

    Jos nyt ei muuta, niin paikallisessa ilmassa. Pientä lämmintä, aurinkoa ja lätäköitä näkyvissä. Eiköhän se tästä, kunhan tulee lenkkarikeli aluksi. Ehkäpä siinä mielialakin virkistyy.

    Vaikka lorvikatarrini on iskenytkin kirjoitteluni ponnisteluihin, ei muuta erikoista hiljenemisen syytä ole. Olen kyllä lukenut joitakin nostettuja ketjuvanhuksia. Ei näytä menevän kaikki ylläpidon kompurointiin, jotkut haluavat muistella menneitä. Jaa-a...jospa eivät eväät enää ajankohtaiseen riitä. Jotain uutta tuuletusta koko 70+ palsta kaipaisi, mutta koska en ole asettanut kirjoittelulleni "niin tärkeitä tavoitteilta", täytynee tyytyä katsomomossa haukotteluun.

    Japanin tilanne on kauhea. Kuitenkin siihenkin ainakin yritän suhtautua luonnon tapahtumana, johon ei syyllisiä löydy. Ellei sitten väännä ydinvoimaloiden oloa mukaan. Nehän ovat ihmisten rakentamia, kiivaan kehityspakon tuotteita. Saattaa olla, että siitä tulee kovasti koettua oppiakin. Olkoon että tämä katasrofi on yllätys laajuudessaan, ehkäpä se pakottaa myös jatkossa paremmin varautumaan. Eikähän tämäkään ole ainoa asia, jota ihmiskunta joutuu uusiksi ajattelemaan. No, se on pitempi juttu ja eikä edes minun kyvyilleni kovin sopiva aihekaan.

    Tökerösti päätän nyt tähän ja palailen taas...toisen kerran.
  13. Hyvä suunta, Jopel !

    Onhan se eteenpäin, kun olet tunnistanut "lorvikatarrin." Taustalla kyllä lienee syykin ko. tautiin. Tulee se lorvikatarri ilman painavaa syytäkin, sen olen sillloin tällöin kokenut. Eipä siinä muu auta kuin retuuttaa itsensä pientä väkivaltaa käyttäen liikkeelle ja ajatukset turhan tahkoamisesta uusille urille.

    Jaksahan kirjoitella!
  14. Iltaa!

    Mikisikäs et voisi kirjoitella tänne jatkossakin, "Heinäaika." Mahtuuhan tänne, onhan se vaihtelua kärsivällisyyttä vaativan työsi lomassa.

    Täällä H* ja M-K pohtivat ajatusten kasvattamista siemenistä multapurkeissa. Käteväähän se, mieleeni tuli, että kasvattavathan jotkut joitakin hamppuja nautintoaineeksi ja "luovan ajattelun" kehittämiseksi. Se kyllä laitonta touhua, enkä tietenkään usko, että juuri näitä tehosteita tarkoitettiinkaan. Ja jotenkin epäilen, että ei se ajatusten kasvattaminen kukkapurkeissa taida onnistua. Ellei sitten lopputulos silmien välityksellä anna sykettä ajatuksille.

    Antoi tuo ajatus minulle kuitenkin vinkin ajatella. Mistä ajatukset tulevat tai ovat tulematta?.
    Pitääkö olla propleema jonkun asian selvittämiseksi ja voittamiseksi? Tietysti se tavallaan pakottaa ajattelemaan.Tai voi se olla joku ulkoinen pakkokin. Vaikkapa rangaistuksen välttämiseksi. Esimerkiksi kiellettyyn paikkaan pysäköiminen. Olen siinäkin tehnyt huonon valinnan, otin riskin koska kuvittelin viipyväni vain hetken poissa. Huonosti kävi. Harkinnan paikkoja on ollut jatkossakin, mutta ajatuksiin on liittynyt kokemus.

    Eipä ajatuksen muodostuminen aina tarvitse ulkoisia paineitakaan. Joku elämys, tai pieni vinkki alkaa vain kasvamaan, päässä raksuttamaan ja hakemaan uusia muotoja johonkin päämäärään. Siitä voi tulla pätkä tai pitkä "köynös."

    Minua on kiinnostanut määritelmä "luova ajattelu." Mitä se tarkalleen ottaen olisi? Joskus tuntuu, että se on itsetehostuskeino. Eikö luovaa ajattelua voi olla aivan tavallisen työnkin yhteydessä? Pieniä keksintöjä ja kekseliäisyyttä. Niin myös taiteen alalla, johon luova ajattelu usein sijoitetaan. Missä ja millä määritellään" luova työ? Vai onko ojan luominen lapiolla oikea lähtökohta. Tai lumen siirtely.

    Hyvää yötä pienin ajatuksin!
  15. ynnämuu!

    Tämä on nimmarini, pienellä kirjaimella, koska se on lauseyhteydessä - ja muutoinkin tapoihini sopii mielestäni hyvin. Haluan olla "ynnämuiden" joukossa. Rekkausta en olisi halunnut, mutta nimmarini ei muuten säilynyt.

    Muutoin pidän vakinimmaria hyvänä lähtökohtana. Se on varmaan totta, että se "rajoittaa" kirjoittamista. Monista syistäkin pitää harkita, mitä haluaa ulos päästellä. Eipä ole tullut asiaa, jota pitäisi piilosta huudella. Koko ikänihän olen tottunut asettamaan itselleni rajoitteita. Niin täälläkin, myös sen, että en tunne palavaa halua sitoutua liian kiinteästi täällä kirjoitteluun. Joskus kyllä "riehaannun" ylenpalttisesti mukaan. mutta sitten vetäydyn vetämään "lonkkaa" näistä puuhistanani. Se on nääs niin, että muut puuhani eivät saa kärsiä. Tämä näistä. Ai niin. Hintriikkahan se " avusti" muutamalla rohkaisulla, että yleensä Pirtiin satuin tulemaan. Olinhan kirjoittajana aivan avuton harhailija.

    Olen kyllä seuraillut 70+ palstaa jonkun verran. Nyt vain näyttää olevan sellaisessa mallissa, että en vielä tunne tarvetta mennä sotkemaan. Miksipä änkeäisin edes ym. joukossa.

    Sori, että kirjoitin lähinnä itsestäni, sehän on kuitenkin "läheiseni", josta joudun pitämään huolta ja katsomaan perään.

    Näyttä nuo vanhat ketjut pomppaavan ylläpidon uudistusten seurauksena. Mitäpäs nuo muutamat kerrat. Tuleehan noita vikkelästi vilastuakin ja vallan hyvinhän Pirtti on toiminut vuosia sitten.

    Täällä tuuli reuhaa aika topakasti. Lämmintä on muutama aste, joten kyllä siellä pitäisi pärjätä hyvin tuuletetussa ilmassa kävellä remputtamassa.
  16. Niin...huomenna on päivä. Onnea vaan Teille naisille! Kaikille hienoille rouvillle - siis kaikille.

    Kohtuullisen hienostihan aikani on kulahtanut pienissä puuhissani. Pikkasen kävin matkimassa hiihtoakin. Huvin ja hupin kannaltahan tuo rähveltäminen pitää ottaa. Eipä tuota paljon tarvitse kun käsivarsissa tuntuu.

    Mitään uutta suurta ei ole tullut ajateltua. En ainakaan toiminnan asteelle. On vähän kuin vanhan juopon ajatukset, "vielä minä eräänä päivänä aloitan uudesta..." Ei vielä, mutta joskus. Juuri tämän verran olen miettinyt, vaikka alko ei olekaan muutospaineeni syynä.

    Niinpä nytkin loikkaan takaisin vetkuilun puolelle. Kirjastosta koppaamani opus mukaan ja pehkuihin. Jos palava mielenkiintoni herää, tulee lyhemmät yöunet. Pitkästyttävällä lukuyrityksellä saa pikanukutuksen. En tiedä kumpaako haluaisin.

    Oikein hyvää jatkoa teille kaikille!
  17. Ajatukset harhailevat

    Niin myös tämä systeemi. Rekkasin ja kirjoitin. Ei toiminut, vaikka profiilini pällötti edelleen näkyvissä. Konsteja koetin ja kaikki katosi.

    Minusta harrastajapohjaiset teatterit ovat hyviä. On hyvä katsoa kovaa yrittämistä, joka ei mene tietenkään ammattilaisten rutiinilla. Minusta harrastajat voivat antaa jopa enemmän, kuin konsanaan ammattilaiset. Mukaan voi tulla inhimillisiä piirteitä, ehkä "mokia", mutta mitä niistä. Samahan se on kirjoittamisessa: pienet virheet, vääriksi tuomitut laukserakenteet värittävät vain juttua. Tulee tekijänsä näköistä, eikä kaavamaista, virheetöntä jollotusta. Kaikella kunnioituksella kuitenkin hyvän ja oikean kielen hallitsevien kirjoittamiselle.

    SkillaNin juttuun "lapsuuden varjoista". Voihan ne rasitteenakin olla, mutta sääntö se ei ole. Lapsuuden ja nuoruuden kovat kokemukset voivat olla vahvistus koko elämälle. Siinä mielessä, ettei möhemmin kompastu pieniin vastoinkäymisiin - kuviteltuihin tai oikeisiin.

    Erilaisiahan olemme. Jotkut ovat eläneet ihan kunnioitettavan hyvän elämän, hiljaisina puurtajina, sopivasti jotain laumaa varovasti myötäillen. Toiset ovat räiskineet ja parantaneet maailmaa, ehkä saaneet " nenuunsakin." Heitäkin on tarvittu. Joillekin on jäänyt murrosikä päälle tänne seitsetsenkymppiseksi. Räkäset jutut on kestoaiheena pysyneet tärkeimpänä sisältönä. Tarvitaanko heitä...kyllä kai, jos uskollisia kuulijoita riittää.

    Lopetan lyhennelmäni - yksihän katosi. Ehkäpä se oli aivan hyvä, että niin kävi.
  18. Kyllä minä käytän kiiskiä kalakeitossa makuja antamassa. Keitoon tulee "terävämpi" maku. Eipä kiiskiä monesti tulekaan niistä vesistä, joissa pyydyksiäni liotan.
    Sultsinat olivat vanhoissa kotioloissani se parempi ruoka. Voillahan ne kakkarat reilusti voideltiin, siinä pinossa se sitten sopivasti notkistuivat, jotta kestivät taitella niin , että puuro jäi sisään.

    Talkkunakin oli aika suosittu. Ne olivat keinoja, joilla sai vaatimattomista tarvikkeista "parempaa pöytään."

    Enhän ole näitä erikoisruokia valmistanut, mutta kesäreissullani kyllä ostan maalaistorilta valmiita sulsinankuoria kun kohdalle sattuu.

    Keväiseltä päivä alkoi tänään tuntua. Kaduille tuli jo reilusti lätäköitä. Johan on aikakin, nythän saisi jo laillisesti vaihtaa autoon kesärenkaatkin. Ehkä kuitenkin turhan aikaista. Pienissä, turhanpäiväisissä puuhissani päiväni on taas kulahtanut. Eipä ole tuotantotavoitteitakaan. Seuraavaan kertaan, hei!
  19. Nyt on laitettava rillit päähän, muuten ei onnistu. Ehkä täytyy jatkossa hakea "suurennuslasi", onhan se koneella. Ehkäpä tämä uudistus on kuvaannoollisesti paikallaan - sanotaanhan, että puhupa pienimmillä kilrjaimilla, jos yltiöpäiseksi lipsahtaa.

    Muuten on ollut minulla normaalia tyhjän touhuamista, on unohtunut täällä Pirtissäkin tökkäytyminen. Ensin olen katsellut mallia Holmenkollenilta ja sitten kävin kokeilemassa oppeja käytäntöön. Eihän se ihan hyvin mennyt. Ei ole voitelumestareita, eikä suksivalikoimaa kelien mukaan. Siinä kai ne suurimmat puutteet. Mutta jos vajaan vitosen lenkillä saa aikaa kulumaan pari tuntia, se jo on mielestäni hyvä saavutus. Kelithän ovat olleet suorastaan loistavat. Tänään en suksi ettei tule ylirasitusta.

    Pienien puuhien merkeissä, turhaan "luukoppaani" rasittamatta tästäkin päivästä ilta tulee. Eikä ehdi edes pitkästymään. Vähintäin yhtä hyvää ajan tuhlaamista toivon teilllekin!
  20. Meinaan SkillaNin aamun avaus - aika hyvin "piilotettuna." Pakkanen on nysähtänyt vähiin, -5 . Tuuli puistelee mittatarina toimivia koivunrutjakkeita ja pöllyttelee vähäisesti satanutta lunta. Eipä ole lumitöiksi asti. Ulos pitää hetipuolin rynnätä tutustumaan tarkemmin.

    Niin...maailmalla on myllerryksiä, muutosta ehkä tapahtuu, mutta miten. Sen vasta aika näyttää. Kaikilla kansoillahan ne kasvukivut ovat olleet ja sitten väliin suvantovaiheita. Tarpeellisia ja välttämättömiähän ne kansojen kamppailut oikeuksistaan yleensä ovat olleet. Uhreja vain tulee liikaa ja ne vielä säteilevät kauemmaksikin. Jotainhan niistä tulee tännekin, tuleeko muuttoaaltoja ja kuinka hinnat nousevat.

    Kultalusikkoihin en ole paremmin tustustunut. Tuskinpa se sopan laatuun vaikuttaa, sama millä suuhunsa lapioipi. Soppahan se on ollut ensisijainen hankinta. Onhan minulla muutama hopealusikka ja mitä katinkultaa lieneekään. Juuri sen verran tuli nuorena riekuttua kyläkisoissa, että palkinnoille ylsi. Ilman doopinkeja ja valmentajaa. No olihan se ravakka työ treenipohjana, kuten monesti myös paremmillakin urheilijoilla.

    Pienin eväin päivää kuluttamaan, toivottavasti ei tarvitsekaan paljoa yrittää.
    21. 167 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt