r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  1. Tässä on jo mielestäni huomattavasti paremmin: "omakohtaisesti" tiedämme. Valitettavasti en voi olla niin kohtelias, että olisin samaa mieltä ilmaisuun: "...me tiedämme." Se vain on niin, joku tietää, joku ei tiedä kovinkaan paljon, tai luulee ja kuvittelee tietävänsä. Tämä saivarteluni ei tarkoita sinua, vaan kirjoitettua muotoa.

    Hyvää jatkoa juuri alkaneelle vuodelle!
  2. Päivää, ihan koteliaisuudesta. Siihenkin olen saanut "koulutuksen." Nappulana ja ujona sellaisena, minut komennettiin usein hakemaan posti n. 2 km päässä olleesta mökistä. Koska halusin mahdollisimman vähän häiritä, hiivin ovesta sisään, nappasin lehden ja luikin saman tien ulos.

    Sittenpä sen mökin muori otti puhutteluun, sanoi että on hyvä tapa sanoa päivää, eikä vain hiiviskellä. Lupasin korjata virheeni, se kuului jo seuraavalla käynnilläni. Opetus oli asiallinen.

    Joopa...jotain hyvääkin on syytä alkavalle vuodelle toivoa. Aika synkkiä pilviä vain on häämöttämässä. Yhteiskuntamme on tehnyt velkasitoumuksia, joita ei pitänyt tulla, ja mitä vielä tuleekaan, "ilmaa" ostellaan ja kaavailut veroratkaisut..., myös turha byrökratia, pönöttäminen, kaatuu maksettavaksi. Maksajathan ovat
    tiedossa.

    Tulee kyllä mieleeni, että olisi hyvä lisätä myös kouluissa ihan henkilökohtaisten asioiden hoitamisen koulutusta. Turhuuden markkinoilla tulee näyttämisen vuoksi kilpailua, johon uidaan mukaan. Hyvin monille tilanne on tosi, jos raha ei riitä elämiseen, se ei riitä. Mutta paljon on holtittomuuttakin, vippifirmojen uhreja. Kun sitä helpolla saa... Köyhyydessäkin on syytä osata olla tarkkana, muuten kuorma vaan kasvaa ja koittaa umpikuja. Tämän sanon oman "korkeakouluni" tässä asiassa käyneenä. Mielestäni kotuullisilla "arvosanoilla."

    Onkohan turhan vakavaa heti vuoden aluksi. Jospa ne tulevat Pirtin hippalot toimii elämänmenon kevennyksenä.

    Lunta rätkyttää lisää. Raapaisin jo päivän lenkkini joten eipä hassumpi alkuni.

    Näkemiin!
  3. Kyllähän se ikä vähän rauhoittaa. Sitä en edes tiedä, onko se viisautta vai aktiivisuuden hiipumista. Kaipa se "rämäpäisyyden" väheneminen on hippu molempia. Joillain harvoilla se kyllä vain kiihtyy, mutta ei vie mitään eteenpäin.

    Aloittaja "Hämmästynyt" viittailee tapahtumiin, jotka ovat kyllä - osittain - totta. Siinä toiminnassa oli kyllä muitakin kuin demareita. En kyllä ole kovin pitkälle kiinnostunut käymään janttelua pelkästään historiasta. Luultavasti kyllä tunnen ja muistan työikääni liittyvät tapahtumat ainakin keskimääräisen hyvin.

    Ruuneperille: kirjoitit " Me olemme itse eläneet tuon ajan ja tiedämme." Minusta siinä on viimeinen sana liikaa. Yhteiskunnallisesti, politiikassa ja ay-liikkeessäkin on aktiivien määrä ei ole enemmistö. Äänestyskäyttäytyminenkin perustuu usein mitä ihmeellisempiin mielikuviin, lähes arvontaan. Ja juuri niistä "sieluista" kamppailua mainostoimistojen tukemana käydään. Ei se siihen loppunut, kun Halme oli ehdokkaana ja äänikunkku.

    En allekirjoita aloittajan esitystä, että lakatkaa olemasta kilttejä toisillenne. Sen tapainen meslaaminen kuin "Politiikka - osastossa" käydään, ei saa mielestäni mitään hyvää aikaan. Suurin osa hervotonta herjaa ja anustappien vuoleskelua - varsinkin vilkkaimmassa Keskusta - palstalla. En ole viitsinyt osallistua.

    Voidaanhan mielipiteemme sanoa ja on täällä ollutkin. Eikä siitä tarvitse nernettä nenuun vetää, vaikka mielipiteet eroavaisivat.

    Koska aloittaja on uusi nimimerkki, niin on vaikea päätellä hänen tarkoitusperiään. Aloitus ei mielestäni vielä anna siihen vastausta.
  4. Tai ei ihan vieläkään. Jo ajattelin, että loppuuko minulta vuosi kesken. Kaikenlaista pientä puuhastelua on tullut ja ei kaikki ole omia kiireitänikään. Eipä näistä suurta harmia.
    Vuosi on kohdaltani mennä lutkahtanut, sanoisinko normaalisti. Tietysti tietyt asiat huomioiden, joihin jo on voinut sopeutua.

    Toivon teille kaikille hyvää jatkoa tulevalle vuodelle! Teidän kanssanne on mennyt mukavasti ja asiallisesti.
  5. Ramoona mainitsi minut kirjoitteluni perusteella "asiaa tuntevaksi." Kiitos huomiostasi. Enpä nyt kummoinen tuntija ole. Metsissä kyllä mennä ruhvellan aina kun siihen tilaisuus tulee. Joskus ihan huviksenikin, metsä, ja varsin lähes koskemattomat metsät ovat minulle ikäänkuin temppeleitä, vaikka en olekaan uskonnollista sorttia.

    Hyötykäyttöä kyllä harrastan, sienet tunnen aika hyvin - sehän on pakkokin kun niitä syötäväksi jahtaan. Tietysti myös kaikki marjat ja kokemus on auttanut, että luulen aika hyvin niitä löytäväni, jos niitä yleensä on. Löydöthän vaihtelevat paikkaa, riippuen kesän kehityksestä ja vallinneista ilmoista.

    Kyllähän tietysti kaikki puut tunnen, mm. männyn, hongan ja petäjän. Niin myös yleisimmät kasvit ja käytän muutamia luonnon lajeja "ruokarehunakin." Monista en tiedä virallista nimeä, puhumattakaan latinankielisistä nimityksistä.

    Kun M-L kertoi "kovasta mummosta" hauskasti. Kerron minäkin, kuinka penskana tutustuin erääseen kasviin unohtumattomalla tavalla. Peltotierakkeen laidalla temmeltäessäni tuli äkkiä hätä. Kipaisin lähellä olevan latorähjän seinän viereen ja eikun housut alas. Kun homma oli selvä, kaapaisin kourallisen jotain lehtikasvia ja pyyhkäisin äkkiä sisäsiistinä takapuoleni. Voi pirlauta, mikä polte tuli takapuoleeni ja käteeni. Siinä juoksu, hyppely ja huitominen alkoi oikein kannustuksen kanssa.

    Se kasvi oli nokkonen, isonokkonen, jota myös "viholaiseksi" kutsutaan.
  6. Kuten Late jo kirjoitti. Moraalin käsittely kuuluu juuri politiikkaan ja vallankäyttöön. Eikä se sulje ulos omaa viiteryhmääkään. Jos aihetta on, siitä on syytä kertoa - sen verran "vallan vahtikoirana" pitääkin olla. Politiikka on tärkeä osa yhteiskunnassa - asioidemme hoitoahan se on. Mutta ikävä kyllä, muunkin rappion ohella politiikan moraali on se mitä on - surkea.

    Enkä koe kaunoja keskustelussa ketään kohtaan, mielipiteeni tuon esille, johon minulla on oikeus. Jaa...
    ne häiriköt, olkoot puolestani tällä kertaa ja uikoon keittämässään liemessä.

    Lainaan vielä Hintriikaa, hänellä on hyviä ja nokkelia ilmauksia:" Hyvä moraali ei silti tarkoita, että täytyisi pukeutua säkkiin ja kieriä tuhkassa." Niinhän se on, elettävähän tässä on, vaikka väliin pattiin ottaisi.
  7. Niin...Katainen on oikeistolaisena varmaan hyvin hoitanut tehtäväänsä. Tai enkä ole siitäkään kovin varma. Ainakin tuloerot ovat kasvaneet ja myös aikomusasteella olevissa suunnitelmissa niin näyttää jatkuvan. Hyvin useinhan porvarilliseen maailman katsomukseen kuuluu vakuuttelu, että "olemme samassa veneessä." Kyllä, ne soutumiehet ja naiset vain on eri ryhmässä kuin todelliset vapaamatkustajat. Työn maksamisesta vain tingitään ja verotaakkaa lisätään. Niin myös eläkeläisille.

    Kun täällä on ollut "kestohyödykkeenä" Lipposen, Halosen, Koiviston ja Ahosen parjaaminen ja heidän "syntiensä" takia koko työväenliikkeen haukkuminen, siitä vähän. En minäkään ole hyväksynyt Lipposen ja Ahosen toimia. Heiltä on se vastuu unohtunut. Kuitenkin muistutan, että yhtä menneisyyden pientä pätkää lukuunottamatta, aina on ollut porvari enemmistö. Ja se tietää varsinaista päätösvaltaa. Ahonen teki mokan ja liiton jäsenistö siihen tarttui. Se on hyvän merkki. Kuitenkin eläkeyhtiön hallituksessa on ammattiliittojen edustuksesta vain kolmasosa. Joka tapauksessa päätös olisi ollut se, mikä on. Siitä huolimatta Ahosen olisi pitänyt kantaa vastuunsa.

    Presidentin valtaoikeudet on aika tarkoin rajattu. Oikeastaan en tarkkaan tiedä, mistä presidenttiä on haukuttu Liliuksen törkeän suurista palkoista. Ei presitentti ole niitä optio- ohjelmia laatinut. Josko häneltä on niistä kysytty, miten hän on ikävään tosiasiaan vastannut, kun sattuu vielä olemaan oikeusoppinut.

    Niille haihattelijoille, jotka muodostavat hyvän ja pahan ulkonäköön ja pukeutumiseen perustuen, en voi muuta toivoa kuin hyvää jatkoa etänäkemiseen. Joillakin on se taito, että näkevät roiston kun kerran telkkarissa kuva vilahtaa.

    Eläminen yhteisössä vaatii aina mielipiteiden kirjossa jotain sopeutumista. Niinpä ymmärrän, että edes työväenliikkeessä en ole läheskään se, minkä pillien mukaan pitäisi mennä. Kuitenkin olen vähäisessä määrässä aikoinaan mukana nuhjannut. Nyt se aika on ollut pitkään ohi. En ole tulkinnut itseäni korvaamattomaksi ja siksi "vastuuni välttelemisellä" ei ole enää suurtakaan merkitystä.
  8. Eiköhän moraaliasenteita liene lähes yhtä paljon kuin vähänkin aktiivisia ihmisiä. Voihan olla joitakin hurmoshenkisiä lahkoja, jonka jäsenet ovat täydellisesti alistuneet johtajiensa armoille ja lopettaneet oman ajattelunsa.

    Ei ole yhtään ihmistä, joka olisi absoluuttisesti, täydellisesti kaikista toisista riippumaton. Kaikki kasvavat ja elävät tavalla tai toisella yhteisössä. Useimille muodostuu moraalikäsityksiä lapsuudesta ja perheestä. Mitä ne sitten ovat, siitä se kirjo alkaa. Se kehittyy aikuisina niistä elämisen ehtojen kamppailussa, toisillle kokemukset ovat koviakin, jotka kokee sortona ja epäoidenmukaisuutena ja jota näkee myös ympärillään. Kaikki toiminta on ollut pakko keskittää vain siihen, että voi yleensä pysyä hengissä. Ehkä apuna on samaistuva joukko, jos on ollut hiukan aktiivinen. Olkoon he vaikka työkavereita, ay- liike tai poliittinen liike. He ovat voineet olla niitä, jotka ovat pahimman elämäntaistelunsa käyneet ja päässeet vähän paremmin jaloillleen. Sitä voi nimittää solidaarisuudeksi, josta myös ihmisen moraali muokkautuu.

    Joillakin lähtökohdat ovat helpot tai helpommat. Vaikeroinnissa voi keskittyä pienten mukavuuksien puutteeseen. Tietysti omasta näkökulmastaan tärkeisiin, vaikkapa muotiasioihin.

    Miten se sitten näkyy? Poroporvarillisen elämäntavan omaksunut pitää kunnia-asianaan haukkua täväenliikettä yleensä, hakkua ay - liike ahneeksi ryöstäjäksi, toivoa mokomille lopettamista, pitää myös laillisia lakkoja röyhkeänä ja moraalittomana kiristäjänä, olla hiton kateellinen, jos joku "kouluttamaton" saa palkaa sen verran että tulee toimeen. Voi olla vähän liioitteluakin, mutta näin kuitenkin tekevät usein sellaiset itsetyyvyväiset, joilta puuttuu elämänkokemusta ja todella omaa ajattelua. Olen tuntenut ihan asiallisiakin kunnon porvareita, jotka ymmärtävät laajemminkin, mutta joiden toimia sitoo selvä luokkajako.

    Olkoon. Ehkä tässä vähän vinkkiä, miten toisen moraalisuus voi olla toiselle moraalitonta. Täydellistä vapauttahan ei ole. Siihen liittyy vastuu, siitä muistuttaa säädetyt lait. Niistäkin sitten ollaan erimielisiä, usein luokkajaon pohjalta.
  9. Hyvää iltaa vaan! Hyvät olivat kelit tepastella ulkoilureissua ja samalla hankkia marketistä evästä.

    Kertauksesta...josta SkillaNkin mainitsi, koska olin ottanut sen viestissäni esille luettuani kirjoittamani. Huomasin vasta silloin - monenkohan kerran olenkin ottanut esille, kuinka olen tiekkaria opetellut toskaamaan. Kaipa se on tullut päähäni viimeaikojen tärkeimmäksi saavutukseksi. On siinä itsekritiikissäni muutakin taustaa: monesti olen ihan suullisessa keskustelussani hölöttänyt asioita, jotka jo olen kertonut. Ja sen kun huomaa vasta liian myöhään, niin jopa pattiin ottaa. No eihän tämä ihan tavatonta ole, kyllä siinä sekoilussa on ikääntyminenkin mukana. Ja enkä vanha "valuvirhe."

    Tietysti aina toistojakin tulee, enkä siitä missään tapauksessa toisia arvostele.(paitsi silloin, kun se selvästi menee jankuttamiseksi) Tätä kaikkein "läheistäni", itseäni kyllä tukistelen. Ilmankos kaljuni onkin laajentunut.

    Muori mainitsi tiekkarin temppuilevan. Niin on tehnyt minullakin, väliin avautuu hyvin vaivalloisesti, usein työkalurivit jää tulematta. En tiedä, onko vika operaattorissa vai näiden sivujen ylläpidossa. Toisaalla koneeni toimii paremmin ja vikkelämmin muualla. Pitää vaan koettaa rumpsutella niin kauan kun jotenkin pärjään. Helpostihan minulla on apuakin saatavilla, mutta silti on niin pirun vaikea pyydellä. Se on sitä "minä - ite" ajattelua tyhmyyteen asti.

    Mitäs näistä! Eteenpäin vaikka kompuroiden!
  10. Juu...mitäs lumia kasaamaan. Paremminhan ne levällään sulavat. Hesassakin tekivät ison kasan, mutta eipä tainnut ehtiä sulaa, vaikka olikin kuuma kesä. Kyllä se lumessa kahlaaminen suojuoksun korvikeesta käy.

    Hintriikan mainitsemista paperitöistä, viimeinkin olen minäkin yltänyt siihen kehitysvaiheeseen, että puolet laskuistani menee sinne "e-maaliin." Täytyi ryhtyä opettelemaan, ennenkuin pistävät pakoksi. Tai ainakin ahtaalle. Enemmän ne kuppaavat, jos ei ole edes pankkikorttiakaan. Monella ei ole - syystä tai toisesta.

    Kovastihan änkyröin vastaan pankkikortin otossakin. Pankkineidit esittivät, mutta sanoin, että joudanhan minä pistäytymään teitä katselemassa. Muutama pitkä jonotus kyllä kypsytti.

    Virta se näkyy vievän. Eihän minulla ole ollut puoltakaan aikaa tiekkariakaan siitä mitä H* mainitsi. En ollut edes koskenutkaan koko vehkeisiin. Siitä se opettelu lähti, ensin ajattelin käyttää vain katseluun ja lukemiseen...niihän eka vuosi menikin. Eipä se siihen jäänyt, pitihän edes kokeilla. Huomattavasti jelppi se, että olin kyllä käyttänyt kirjoituskonetta. Tyylillä kahdeksan lepää ja kaksi kyttää, mistä toksautettava kirjain löytyy. No...ehkä hiukan sutjakammin.

    "Sivutoimena" olen ainakin päättänyt kirjoitteluni pitää. On se niin toistaiseksi mennyt, ellei "virta taas satu viemään." Ja kyllähän palstojakin löytyisi valiten pistää.

    Eiköhän sama kirjoittelutahti minulle riitäne lueskelun lisäksi. Lukemisessakin on harjoittelemista, vähänpä kannattaa täydestä ottaa. Sitä kyynikon vikaa on sattunut jäämään vanhoista kokemuksista - tottai olen joutunut "nenästä vedettäväksi." Toisaalta huvittaakin "itsensä kanssa seurustelijat", viekkaiksi tekeytyvät, todelliset puskajussit, jotka luulevat olevansa piilossa kun pää on pöheikössä. Eipä tämä koske Pirtiin kirjoittaneita - muutamaa harvaa lukuunottamatta, jotka yrittävät temppujaan.

    Vaki nimimerkkiä käytän, koska pidän sitä järkevänä. En kuitenkaan ole kovin altis hölöttelemään kaikkia asioitani, mutta jos on sanottavaa, kyllä sen voin nimmarilla tehdä tai sitten antaa olla.

    Taidanpa tulla vanhaksi, kun muisteluiksi meni ja "pötköä " tuli. Ja mikä pahinta: kertaamiseksi. En kuitenkaan pyyhällä pois - sen verran on työmiestä jäljellä ajatuksissani, että kaikella työllä on arvonsa. Toiste paremmin.
  11. Niinpä oli paikallisessa marketissakin, hässäkkä oli näemmä ohi. Kävelykelitkin oli ihan mainiot, sekin hommeli tuli hoitoon, eikä enää jurnuta päässäni että "pitäis, pitäis..." Eipähän tullut ähkyyn ahdettua sapuskaa sisuksiini, vaikka päivän rokuli kävelyssä tulikin, niin eipä se painoani muuttele.

    Kyllä ne elämisen kustannukset enemmän nousee kuin se pieni eläkeläisen "palkankorotus."
    Eipä minullakaan osinkotuloja satele. No, on ne puhelinyhdistyksestä jääneet yhden puhelinosuuden osakkeet. Taitaa ne tulot juuri ja juuri kattaa niiden osuuksien hallintakulut. Sama hintahan menee pienestä kuin vähen suuremmastakin. Eiköhän kuitenkin näilläkin eväillä pärjänne, ellei ihan mahdottomia mullistuksia tule.

    Ilon ja surun ainekset ovat tasapainossa, en erityisemmin koe kumpaakaan. Terveyskin menee samaalla mallilla, päiväkohtaisesti aika hyvinkin jalka nousee, pitempään kurkottaessa ongelmiakin on tiedossa. Mitä näistä märehtii.

    Vaikka ei tämän kummasempaa kirjoittamista näytä minulta irtoavan, tulihan kuiten Pirttiä vilkaistua.
  12. Myräköitä olen vain vilkaissut ikkunasta. Väsymään päin ne näyttää olevan, kuten minäkin. Niskani on puutunut kun sängyllä, paksu tyyny korokkeena lukuasentoa mukavoimassa, olen sinnitellyt päiväni rompsun kimpussa. Pari kertaa kyllä ehdin välillä sammua, sellaset puolikastunnin hetket. Ei, ei hunajarommilla ollut osuutta.

    On kai eka päivä tänä vuotena, kun en ulos ehtinyt. Tuntuu kuin olisin pienen rikoksen tehnyt. Niin ne kävelyt ovat tavaksi kasvaneet. Huomenna tulee asiaan korjaus, sitä ei ilmat estä!

    Eipä ollut asiaakaan, kunhan joitain ... hyvää yötä. Sittenpä arki koittaa ja se on mielestäni hyvä!
  13. Huomenta! Täällä mennään myrskyn merkeissä, lumi lentää oikein vimmalla, ei tiedä mihin pysähtyy. Ainakin parkkipaikalla tyhjänä olevat paikat täyttyy kinoksista. Eipä tee mieleni lähteä saapastelemaan sekaan. Onneksi on sisätöitä, kävin ennen pyhiä kirjastossa, joten ainakin niistä kirjoista on ajankulua. Lasin kalistelun hylkäsin toistaiseksi, eihän herkkua rajattomasti.

    Onhan tuo hyvä, että Pirtti on tukevasti paikallaan. Ennen - historiani on lyhyt - Pirttiä retuutettiin paikasta toiseen. Hintriika vahti arvokasta nurkkakaapia ja Late rahtasi ylijäämävarastosta täytettä. Enpä käy edes kurkkaamassa, onko kaapissa nyt mitään. Muistoja ne ovat pienetkin...

    Suurempia suunitelmia en ole nyt laatinut. Ehtiihän niitä ajantasassakin mielijohteistaan pieniä älynväläyksiä yrittää toteutella. Näin tulee vähemmän karille menoa.

    Hyvää ajan jatketta kaikille!
  14. Mikäs tänne on kirjoitellessa. En tarkoituksella angennyt eteesi, se vain tuli. Kohtuullisethan nuo menosi ja juhlimisesi tuntuu olleen. Noihin arvostelijoihin...niitä nyt on, mutta enpä nyt halua tällä kertaa ruveta niitä räpelöimään. Kyllä minulla niistä mielikuvani on, mutta olkoon.

    Jatkoja!
  15. Lähes suunnitelmien mukaan kaikki meni. Kävin kyllä eilen jälkipolvien hippaloissa ja reilun tunnin viihdyin. Kohtuulliseksihan he ovat juhlimisen muotoilleet. Lahjahöyräkätkin on rajoitettu 10 e/ kpl. Ne pistettiin yhteiseen pussiin ilman osoitetta ja sitten suoritettiin arvonta. Sen jälkeen sääntöihin kuului, että saatuja lahjoja sai vaihdella tarpeen ja halujen mukaan. Minusta ihan hyvä systeemi, hillitä tarpeetonta roina-kilpailua.

    Pääsin hyvissä ajoin omiin oloihini. Ehkäpä kiirettäni kannusti se hunajarommipulloni. Hupenihan siitä illan mittaan puolet, ehkä 4- 5 grogin verran. Sopiva satsi pikku lämmittelyyn. Siinä myötäjäisinä meni myös kinkut, 150gr siivuina. Eipä hätää, tarjouksessa oli lohta kohtuullisella syötillä. Runsaan parin kilon mötkylä...kyllä sillä nämä pyhät pärjää.

    Jotenkin tuntuu, että tässä on iän mukanakin muuttuunut. Hiljainen rauha, mietiskely ja pikku "tötteröinti" omissa oloissani tuntuu ihan mukavalta. Kaipa ne suuremmat hulinavuodet ovat takana.

    Nytpä sitten aletaan hioa kynsiä ale- rynnäköihin. Niistäkin jään ulos - en keksi mitään tavoiteltavaa. Uusivuosi? Tuleehan se joka vuosi, mutta eipä kiinnosta rakettien paukuttelukaan.

    Kirjoittelustani tulee varmaan kuva, että olen pahasti syrjäytynyt. Voi olla, mutta kun en itse koe sitä, luulen kaiken olevan kunnossa. Tai suhteellistahan sekin on. Kaikki se hyvä, josta en tiedä mitään, jää kokematta.

    Hyvää pyhien jatkoa kaikille!
  16. Ja koetahan kestää, vaikka onhan noita kirpeitä puhureita. Pienieleisesti minäkin nämä pyhät vietän - ihan perinteeni mukaan. Kävin reisussa ja toin hiukan hunajarommia. Kaipa sitä pitää kuuman veden kanssa maistella, kun kirpakasta pakkasesta lenkiltäni kortteeriini raahaudun.
  17. Onhan joulun vietto aika yleinen tapa maailman laajuisesti. Ja mikäpäs siinä, minäkin käytän tähän asiaan elämänhallintaa ja hillintää. Siis hyvää joulua!

    Kuitenkin annan hillintäni hiukan pettää ja lainailen HS:n yleisön osaston kirjoitusta 23.12. Tämä kirjoittaja ei huutele puskista, opettaja, filosofia maisteri - nimeä en mainitse. Siispä otsikosta alkaen.

    " Valheellinen joululaulu olisi aika unohtaa

    Ehdotan, että En etsi valtaa loistoa - joululaulua ryhdyttäisiin boikotoimaan kaikissa julkisissa tilaisuuksissa kuten esimerkiksi kirkkojen Kauneimmat joululaulut - yhteislauluilloissa.
    Perusteluna se, ettei ihmispoloisten tarvitsisi laulaa valheita!

    Valtaa ja kultaahan lähes kaikki tässä maassa näyttävät himoitsevan, senhän näkee sokeakin - ja kokee köyhä."

    Kirjoittaja perustelee vielä tarkemmin, mutta ehkä ajatus tästäkin selviää. Olen paljolti samaa mieltä em. kirjoittajan kanssa. Hassulta minustakin tuntuu, että tätä laulua hoilaavat naamat vakavina sellaisetkin, jotka säälimättömästi keinottelevat vain omaa etuaan yhteiskunnassa. Ymmärrän kyllä, että laulun sanat ovat sopivia tyynnyttelemään vähäosaisia kestämään kurjuutensa sanan voimalla.

    Eilen kävi luonani pappoja, joiden kanssa olemme pitäneet " kirjakerhoa." Päätimme suorittaa tämän toimintamme alasajon koska yksi on joukostamme poissa ja toistenkin voimavarat hupenemassa. Melkeinpä siinä päivä meni turistessa.

    Jostain syystä koneeni pätkii ja tekee kirjoittamiseni ylen vaikeaksi. Täytyy ryhtyä remonttiin. Hei!
  18. Pienet tahrat ovat peittyneet, sen verran on yöllä lunta tupsauttanut. Mikäs tässä on sisätöissä ikkunasta katsella. Tuo muorin tuuletus - onhan se hyvä, että ilmanlaadun mittari on kotona. Tietää milloin raikkautta tarvitaan.

    Noista "heittelyistä" ei kannattaisi paljon olla moksiskaan. On se kyllä niinkin, että vanhaa ohjetta: "käännä toinenkin kasvosi", en kyllä minäkään ole koskaan täysin niellyt. Kyllä joskus kuuluu antaa sana sanasta, vaikka sekin pöljältä tuntuu. Kunhan ei vain ala pitkälle jankuttamaan. Ei "wiivin" kirjoittamisessa mitään pahaa ollut ja hyvää persoonallista tekstiähän sielä Piskin kanssa tulee.

    En ole huomannut täällä Pirtissä mitään yrityksiäkään puherajoituksiin. Jos SkillaN mainitsee sopuisasta kirjoittamisesta, sitä turha vääristellä. Sopuisuus on hyvä asia, vaikka erimieltä asioissa oltaisiinkin. Näinhän menetellään oikeissa kahvibaarikekkereissäkin. No tämä internet maailma on kyllä erilainen. Muistan hyvin kun todella alokkaana tulin kirjoittelemaan. En tiennyt, enkä ymmärtänyt tapoja. Niinpä "vihreänä" kävin turhanpäiväiseen taistoonkin. Siinä oli myös uuden tulokkaan nujertamisaikomuskin. Merkittävää oli, että vanhat, nikilliset kirjoittajat tulivat minua jelppimään, myös Kahvipirtistä. Niinpä sitten tulin tänne suvantoon harjoittelemaan kirjoitteluani. No...nyt olen kolmatta vuotta silloin tällöin kirjoitellut. Siihen aikaanhan jo ammatikoulussakin pääsee virallisesti ammattia harjoittamaan. Että eiköhän se siitä...

    Ehkä tässä tuli turha jaaritukseni. Nimitettäköön vaikka joulusaarnakseni. Muutoinhan en erityisemmin jouluhulinaa vietä, mutta enpä siitä enempää.

    Onhan minulla ne kaksi kuusta parvekkeella. Hyvin ovat voineet, hitaasti, mutta varmasti kasvavat - lähentelevät jo metriä. Hintriikan kuusi ongelmaa, onko ne 6 X kuusi? Eiköhän ne ongelmat ratkenne, sen verran älykkönä H*:n olen huomannut.

    Eteenpäin, vaikka nokka lunta viistäisi!
  19. Hyvää huomenta Pirttiin!

    Siitä se kotoutumiseni lähtee käyntiin, ei pahempaa rapulaa. Lukasin Pirtin postin ja vähän muutakin. Kyllähän SkillaniN sutjakkaat jutustelut tulee luettua ja niin myös kaikki muutkin. Hienoa joukkoa, eipä ihme että väliin parjataan.))) Kateus kai kangertaa. Aika mahdotonta on palata kaikkiin kirjoituksiin. Paras vain aloittaa ajan tasalta.

    Tulipa pitkä keskeytys, puhelin pärisi...no homma hoidossa. Niin... se jatkoaika johtui siitä, että matkatoimiston oli välttämätöntä saada paikkaa joillekin/jollekin lähtijälle ja siksi se ehdotus tehtiin minulle. Olisinhan voinut lojua siellä kauemminkin "varamiehenä."

    En minäkään enää "sadun" mainitsemaa matkailijasorttia ole. Menen mieluummin ennestään tuttuun paikkaan. Ja se on juuri Las Palmas, en ilkeä kertoa montako kertaa olen siellä käynyt. Viihdyn paremmin paikassa, joka ei ole pelkkä turistirysä. Ja rantakin on hieno, reilun puolenkymmentä kilsaa hyvää hietikkoa. Jos suomalaisia tulee halu tavata, heitä löytää aina Santa Catanilan puistosta, Suomi- Espanja seuran talosta ja onhan siellä suomalaisten vetämä ravinteli karaokea laulattamassa. Harvoin kuitenkin hakeudun tarkoituksella kotimaiseen seuraan. Satunnaiset "vilaukset" riittää. Siinä mielessä olen "erakko." Näkeehän heitä täälläkin.

    Tulihan tuota "matkakertomusta." Enää en ikävystytä teitä tällaisilla höpinöilläni matkastani - haukottelemaanhan ne panee.

    Eikun jatkoja ja vaikkapa talven alun ihmettelyä, onhan tuo täällä eteläisessä osassa hyvällä alulla ihan ennätysten tahdissa. Ehtii vielä tulla hyvää jatkoakin.
  20. Siinähän se tervehdys on, kun jättää hoon mutisematta. Pitihän heti kerskua ja antaa näyte oppimiskyvystäni. Sen opintomatkan tein Las Palmasiin. Menihän tuossa lähes kolme viikkoa, tuli yllätyslisää lähes viikko samaan rahaan. Kyselivät, että olisiko vapaehtoista, joka suostuisi lähdön siirtoon ja minullehan sopi.

    Mitäs tuosta reissusta enempää: kelit olivat loistavat - 23 - 28 C, nahkaani en polttanut, tolkuttomasti en viinan kanssa lätrännyt, kävellä vinttasin Las Canteras rantaa yht. yli 50 km ja kuivilla lisää. Suunsoittoon löytyi kavereita sen minkä kaipasin. Mitäs sitä meikäläiselle muuta.

    Kalsealtahan tuo tuuli tuntui, kun jo kaivelin autonkotteroani lumikasasta. Parkkipaikan auraajat olivat vielä "suojaamisessa" avustaneet. Jännä hetki kun tökkäsin virta-avaimen paikalleen - ihme kyllä: rutina alkoi kuulua!

    Täytyypi tässä jatkaa itsensä parkkeeraamista näihin ylen lumisiin maisemiin, asoihin ja puuhiin. Joulu ei rytmiäni sen koommin sekota - on vain vähän pyhäisempi viikonloppu. Keskustelupalstoihin en ole ehtinyt paljonkaan vilkaista. Tuskinpa täällä on niin kiireellistä ja ajankohtaista asiaa, että menee pahasti piloille vanhetessaan.

    Myöhemmin lisää kunhan kiireet helpottavat. Hyvää jatkoa teille ja juhlamieltä, jotka sitä odottavat!
    21. 173 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt