r.riusa

r.riusa profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 17v sitten
29 aloitusta · 4483 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Selkeäsanaisemmin; tästä ketjusta häippään! Mistä antaisin periksi, kun mitään sellaista periksiannettavaa ei edes ole? Ja vaikka olisikin.
Ai hitsi, kun löysitkin ihan vankan ja pistämättömän eroavaisuuden. Niin muuten taitaa olla, teflonia ei muilla ole kuin H*:lla. Meneeköhän liian henk.kohtalaisuuksiin?

Alan olla sitä pataa, että olipa hyvä, m-k, että et voittanut paljoa lotossa. Että olisit ostanut Pirtin kaikkine irtaimistoineen, myös henkilöt! Eikös tämä nyt toimi talkoopohjalla? Mukana saa olla, vaikka työkyky ei olisikaan huippua. Entä kun tulee sijoittaja ja omistaja? Sehän määrää ja järjestelee, aivan kuten hjallikset ja sedukoskiset. Sattuu vain olemaan pahalla päällä, niin lähtee "isännät, emännät ja pelurit" alta aikayksikön. Nähty on. Tietysti sanot, että en minä...mutta se raha ja sijoitus tekee tepposet. Tuppaa siinä siskoilu ja veljeily hyytymään, ymmärräthän sinä. Kaikki muuttuu materiaaliksi ja silloin olisimme todella "yhdenlaisia", vain romuttuneet potkaistaisiin pellolle.

Meniköhän henk.kohtaisuuksiin. Minä vain ajattelin. Vähintäin puolihauskaa loppuiltaa!
Kyllä minustakin on aika lopettaa tämä ketju(en tietenkään voi määräillä). Ei minulla ole mitään hinkua kasvattaa "pitkää ketjua." Siksikin olen jättänyt vastailut vähiin. Eipä kyllä ole ollut varsinaista tarvettakaan. Aloitustani en käy selittelemään, mitä turhaa. Se on kirjoitettu, ymmärtäköön kukin tavallaan. Minuun kohdistuneita väitteitä tai luuloja en myöskään kommentoi. Kun joku on arvionsa tehnyt, minun puolestani saa ihan hyvin pitää "asiantuntemuksenaan."

Yhden asian "paljastan": olen kirjoitellut Kahvipirttiin, silti yhtään piirakkaa en ole leiponut. Marjastanut olen sen verran, että keräilyjeni vertailulla pärjään monessakin sakissa. Tämä koskee metsämarjojen ja sienien poimimista.

Hyvää jatkoa teille kaikille. Ehkä jossakin tapaamme kirjoitusten merkeissä, pidimmepä siitä tai ei.
Eipä ilmat voisi täällä parempia olla. Sitä pitää kehua, joka kehut ansaitsee.

Tuosta "tyhmyydestä" on edellä lupsakasti otettu kantaa. Oikeastaan koko sana on sellainen, josta ei kannata hermostua. Sitähän lutkautellaan väliin heppoisin perusteinkin. Varsinkin murkkuikäiset - sen muistan - käyttivät hikeentyessään. Ja olivat joskus oikeassakin. Onhan se hyvä, että on viisaitakin. Ei heilläkään aina helppoa ole.

Ai niin, lottomiljonäärit eivät ole ilmoittautuneet. Olisiko sittenkin mahdollista, että on lipsunut ohi osuma kaikilta Pirtiiin kirjoittavilta. Ei se mitään, löytyihän ainakin Meri -Kukka.

Hyvää jatkoa. Palaan varmaan tuotatuonnempana.
Taas on mahtavan hyvät syysilmat. Hyvä siellä on raittia posotella menemään kuntonsa mukaan.

Ei minulla ole edes rapulaa, ei moraalistakaan. Syntymähumalaa saattaa olla ja sehän on säilynyt elämäni aikana monlaisten ihmisten kanssa taivallellessa. Onneksi harvoin on viina tekemisiäni määrännyt. Viikko taitaa edes siitä pienestä ryypystä olla aikaa.

Kommentteihin en muuten tartu. Nehän jo sellaisenaan kertovat riittävästi. Kiitänpä kuitenkin kaikkia ketjuun osallistuneita noin kollektiivisesti. Silloin siinä ei ole edes "luokittelua."
Uniikkia syntyi kun sormieni ja pääni välillä kulkevissa piuhoissani on hapettumista johtuvia katkoksia,)))
Ja kaiken lisäksi ihan totta. Oli kerrassaan niin mainio syksyinen päivä, että se ei kaivannut lisätehostusta. Pariin kertaan ihan halusta teki mieli lenkkeilemään. Tulipahan "varastoonkin", jos sattuu pahat rönttäkelit pistämään ja pitää sisäpuuhiin tyytyä.

Lottojännitysestä sen verran, että eräs kaverini kyllä otti aina muutaman rivin ja sitten tuhrasi kokeillakseen enemmän rivejä, jotta näkisi "kuinka olisi käynyt." Onhan siinä se vaara, että menee itsekidutuksen puolelle, jos... niin ei hänen mukaansa käynyt. Saipahan nekin laskettua voittojensa tiliin. Minä voin osallistua sillä tyylillä, että muotoilen koko rivin "nahkanumerostani." Se ei edes kirjaamista vaadi.

En osaa sanoa noista arkipyhien siirtelyistä mitään. Eläkeläisenä tuntuu, että samapa tuo missä ovat. Eri asia oli silloin, kun olin töissä. Silloin jurppi hiukan, kun siirroilla palkallisia vapaapäiviä vietiin. Sekin harmitti, kun palkallinen itsenäisyys-päivä sattui muutoinkin vapaapäiväksi.
Kaipa niitä silloin tarkemmin funtsi. Ja tietysti sama on nytkin työelämässä olevilla.

Nytpä ei muuta kuin laiskottelemaan.
En ole vielä edes harkinnut lamppujen vaihtoa. Taidanpa hankkia varastoon muutaman perinteisen lampun. Siiskö änkyröin kehitystä vastaa? Voi sen niinkin tulkita. Ne pari lamppua, jotka huushollissani kerralla sattuvat tuikkimaan, tuskin maailman hyviä aikeita kaataa. Yritän vain itsekkäästi välttää ongelmia - ja rahaa.
Kerronpa itsestäni. Vetelin muutaman kilsan lenkin. Kerrassaan upea, rapsakka keli. No tietysti heiti änkesin "sorvin ääreen."

Onhan tuo tullut jo monesta lähteestä tiedoksi, että SkillaN määrää, vahtii ja kyttää meitä Kahvipirttiin kirjoittavia. Ihan joka päivä. Eikä sieltä mihinkään lähdetä lentelemään luvatta. Yritänhän minäkin välillä avustaa, mutta suu on pidettävä supussa. Tänään karkasin kun tuo Skillani ei ehtinyt herätä.
En kyllä edes ajatellut sinua, se löpinä vaan lähti joutavaan. Kuule "kukkahame" , varmasti tarkoituksesi oli vilpitön jakaessasi kehut tähän risukasaan, mutta teitpä karhunpalveluksen. Eihän pitänyt kehua, ei tietenkään. Ei, vaikka olisin hyvin kärsimättömänä odotellut.
Vai muka harmittaisi! Enkä edes yrittäisi estellä, enkä tietysti pystykään. Kirjoittelenhan minäkin joskus.
Jos lie vaikka miesten pyhäpäivä. Sellaisia tässä on ollut viikon verran, jos Pirtissä käyntejäni laskee. Enpä ole ollut suuremmilla retkillä, niitä pieniä tekoja nuhratessa aika on hupaisasti mennyt. Ei kuitenkaan joulun valmisteluissa, niihin en osallistu. Kinkkua muuten jo kauppaavat. No sitäkään en koipikaupalla hanki. Ei ole tiedossani niin raskaita töitä, että ne vaatisivat erikoistankkaamista. Ehkä puoli kiloa menee kuten ennenkin.

Lottoinnostusta ajattelin, että mikähän siinä on, kun voittomahdollisuus kasvaa lähelle kymmentä milliä, niin ryntäys veikkausluukuille kasvaa? Eikö yksi miljoona olekaan riittävä houkutin? Olin jo lähellä ottaa muutaman rivin, vaikka en joka vuosi lottoakaan. Sitten ajattelin varman päälle. Kun muutaman kerran sinnittelen "omillani", saan säästyneillä rahoilla etelän matkan vaikkapa Tallinnaan. Näitähän myydään halvimmillaan alle parinkympin. Näin tekee turhan pelkuri kitupiikki. Ei minusta ollut sijoittajaksi. En kuitenkaan ole kateellinen varsinkaan Kahvipirttiläisille, jos vaikka onni potkaisee oikein kunnolla. Voi se mennä huonompaankin osoitteeseen.

Niinkuin näettekin, minulla ei ole kunnon asiaa. Siksipä tulee piste. Hyvää jatkoa vielä kuitenkin!
Kyllähän eläkeläiselläkin saa olla lepopäivä. Tihkuinen tämä valoisa oli, mutta sen verran sateessa oli rakoa, että lähes tunnin sain käveltyä ja lähes kuivin nahkoin. Jos tarkoituksena olisi ollut jotain saada aikaiseksi, "huvankunniassahan" päiväni kulahti. Eikä silti ehtinyt pitkästyttää; lukuharjoituksia, nokosia ja "Ylikomisaario Morse". Johan näillä eväillä yksi syksyinen päivä täyttyy.

Huomenna voikin sitten aloittaa kiireet. Saa nähdä mistä päästä alan sumaa purkamaan. Olisi...olkoon nyt kertomatta. Voipihan hommelit jäädä suunnittelun asteelle.
Neulokaa voitot tyynypussin sisään. Vain siellä ne ovat turvassa ja jos muhkura päätä painaa, onhan se muistutus onnenpäivistä!
Olen lukenut aloituksen useamman kerran. Ruuneperi on esittänyt mielipiteensä ja ihmettelen, mikä niissä ärsyttää. Onko se "opetusta", jos nostaa asioita esille? Vai pirun vanhoja oletettavia kaunoja, joiden pohjalta on "pakko räksyttää", eikä keskustella.

Hyvähän se, että Konsta Pylkkänen löytänyt paikkansa.
Myönnän että filosofian ymmärrykseni on enempi Konsta Pylkkäsen, Juutas Käkriäisen ja Ryysyrannan Joosepin elämän arvoitusten tasolla. Siinä lähtökohtani.

Minusta "korkeampi" filosofia on turhanlaista ajausten pyörittelyä suurelta osin, skolastiikkaa. Tulee mieleen sanonta;" jouduin kirjoittamaan pitkän, koska ei ollut aikaa lyhyeen.

Hyvään pyrkimisestä tai näyttelystä siihen. Monet uskonsodat, pakkokäännyttämiset, on ainakin verhottu hyvään pyrkimiseen. Kenen hyvään ja millä uhreilla? Eri kulttuurit määrittelevät "hyvänsä" eri tavalla ja eri asioihin. Islam on ristiriidassa toisten kanssa hyvin monissa inhimillisissä kysymyksissä. Kenen " hyvä"on paras? Mitä ja ketä pitää sietää ja mihin pistetään rajat? Lisäksi; melkein aina on "hyvälläkin" keinottelijat.

Kun toimiva ja tuottava tehdas suljetaan, selityksillä että se on kaikkien parhaaksi. Onko se todella niille sadoille työtekijöille sitä, jotka ovat velkarahalla elämisensä perustaneet jopa yhtiön kannustamana ja koettaneet kaiken aikaa tehdä parhaansa. Kenen hyvä siinä toteutuu? Myöskö kortistoon joutuvien?

Kollektiivista "hyvyyttä" tavoittelevat etujärjestöt. Hyvään pyrkimisen lähtökohdat ovat ristiriitaiset. Kenen tahto siinä toteutuu? Löytyy yhteinen hyvä hyvässä sovussa? Ei ainakaan helpolla. Esim. ammattiliitot > työnajajaliitot, edustavat tietysti eri etupiirejä : pari, kolme miljoonaa työntekijää vastaan muutama tuhat työnantajaa. Onhan siinä hyvään pyrkimisesä työntekijätkin jotain aikaan saaneet. Ja huonoina aikoina "selkäänsä."

Tiedän että poikkean aiheesta. Perustelin sen alussa. Minusta filosofointikin pitää sitoa ihan arkiseen elämään. Muutoin se jää tietätämyksellä snoppailuksi, ehkä kolikon heittämiseksi kerjäläisen hattuun, jolla rauhoittaa omaatuntoaan. Koska fiolosofia on käsitteenäkin laaja, luen sitä mieluummin kaunokirjallisesti "höystettynä" Osattiinhan sitä vanhaan aikaankin, esim.Guy de Maupassant, novelli "Ravapallo", vuodelta 1880.
Kävin kylässä vanhan kampraattini luona. Pitäisikö sanoa vain, että tulihan homma hoidettua. Monta kertaa olinkin jo kutsun saanut, mutta kun en saa aikaisiksi. On muka kiire.

Hän on puolenkymmentä vuotta vanhempi minua. Hänen kuntonsa on rapistunut rollaattoritasolle, mutta pää ja kieli pelaa hyvin. Päätin lähtiessäni, että yritän kuunnella mahdollisimman paljon, koska juttukumppaneista hänellä on pulaa. Ei ole sukulaisia lähellä, vanhat kamut ovat kuolleet tai huonokuntoisia. Hän haluaa pärjätä yksin, ilman hoitoapua, "ettei veltostu."

No, koko elämänura tuli kuultua, jälleen kerran, ei tosin kovin tiuhaan juttuhetkiä ole pidetty. En tehnyt mielestäni mitään jekkua kun tyydyin nyökkäämään tai yhdellä sanalla sanoin ymmärtäväni tai myöntäväni. Miksi ryhtyisin pieniä oikomaan? Miksi väittelisin? En ainakaan voisi ryhtyä opettamaan. Tietysti jos hän olisi suoraan kysynyt selvitystä johonkin, olisin kykyjeni puitteissa yrittänyt vastata. Ei kysynyt, vaan halusi puhua.
Ei hän lähtiessänikään huomannut mitään puuttuneen, vaan totesi että oli mukava jutella pitkästä aikaa.

Hän oli varannut konjakkipullon kielen kostukkeeksi. Puolikasgrokin verran otin. Olin autolla, kyllä se tippa neljässä tunnissa haihtui.
Kyllähän Hintriikan teoriat ihan johdonmukaisia ovat veljeksiä myöten. Entäs sormien ja varpaiden päät, 4 X 5 ? Tuleeko niistä Eniron laskutehtävä? Luomuhelmitaulu. Ja nenänpää varalle jos vaikeaksi menee.
Hyvä että silmäsi ropelointi kävi kivuttomasti. Siitähän näköelimesi kuntoutuu ja jos hoitoon kuuluvat "silmäniskut" sattuvat jäämään harjoittelun tuloksena osittain pysyviksi, niin sillehän voi olla ihan käyttöäkin. Tietysti toivomuksella, ettei siitä jää varsinaista vammaa.

Kunnossa tunnut olevan koettelemustesi jälkeen, koska huumoriakin riittää!
Kiitokset "pelkkää hyvää" suurpiirteisestä ymmärtämisestä. Hintriikkakin kirjoitti täyttä asiaa. Monesti olen miettinyt, että pitäisikö perustaa vasemmisto... ei kun vasenkätisten vähemmistöryhmä. Täydellisestihän siihen kuuluu juuri saman verran kuin ruotsinkielisiin. Tämä tietolähteitteni mukaan. Miksi meitä sorretaan? Miksi pakotetaan edelleen käyttämään työkaluja, jotka ei sovi ollenkaan? Ja mitä hiton yrittäjiä täällä toimiikaan!

Käytän haarukkaa ja veistä toisin kuin enemmistö. Riippumatta tilaisuuden arvokkuudesta. Olen jonkun kerran joutunut kuuntelemaan, kuinka joku "sivistynyt kukkahattu-täti, rouva Bukee" on huomauttanut, että onkohan herra jo ottanut liikaa kun työkalut ovat väärässä kädessä. Uein olen pitänyt vastaukseksi "luennon."

Pilvinen on päivä. Näihin pilviinhän kiinnitämme huomiota. Joskus on synkkiä, tummia pilviä, joskus kevyitä pilvenhattaroita, joita ihailemme sinisellä taivaalla kuinka ne kevyesti lentävät. (Sori, ei pitänyt puhua toisten puolesta.) Kaikki, synkät, uhkaavat, kevyesti liihottavat jne. kuuluvat luontoon. Ne tuovat vaihtelua elämään. Niin luulen.

Et kai sinä Pilvi* erehdy luulemaan, että kuvailen sinua? Mukava, että piipahtelet.
196 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt