Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. Aikoinaan armeijassa leirillä tuli valvottua kolmen yön yli eli jotain neljän vuorokauden luokkaa.

    Valvominen itsessään ei ollut erityisen vaikeaa, koska tuo tapahtui sydäntalvella ja mielettömän kylmähän siellä oli patsaana seisoskella vartiossa tekemässä työtä, jolla on tarkoitus. Pahinta oli se kun tehtiin jalkaisin siirtymiä ja tuli lämmin. Silloin väsymys iski kuin halko päähän. Piti oikeasti taistella vastaan, ettei nukahtanut kävellessään.

    Olo oli lopulta todella sekava. Kuin pitkäkestoinen valveunitila. Jakuvasti mentiin siinä hereilläolon ja nukahtamisen välimaastossa. Välillä olin niin sekaisin, että saatoin jutella jollekin tutulle varusmiehelle aivan kuin ventovieraalle, täysin tunnistamatta häntä. Vasta muutaman tunnin päästä välähti, että ainiin, sehän oli muuten tämä tupakaveri.. Valvomisen alkuvaiheessa olin todella ärtynyt. Kaikki pienetkin ärsyttävät asiat saivat raivon partaalle. Myöhemmin homma kääntyi siihen, että kaikki nauratti vaan aivan hulluna. Fyysisinä oireina päänsärkyä, vatsakipuja, vapinaa ja tärinää, sydämentykytystä, huimausta, hyperventilaatiota, totaalinen ruokahaluttomuus, sellainen jatkuva oksettava olo. Muistele pahinta krapulaasi ja kerro se kymmenellä. En suosittele kenellekään.
  2. >

    Ja mitäs niille abortoiduille sitten tapahtuu?
    Siis ollaanko tässä nyt huolissaan niiden abortoitujen lasten kohtaloista, abortin tekijän taivaspaikasta vai mistä ihmeestä?
  3. Pikaisen vilkaisun perusteella näyttää olevan kyse vanhasta "neronleimauksesta" valmistaa vedestä vettä ja varastaa jostain tämän prosessin välivaiheesta energiaa. Nyt uutuutena on tosin ajateltu tehdä myös hiilidioksidista hiilidioksidia. Jo 7-luokkalainen tietää, ettei homma toimi noin.

    On erittäin harhaanjohtavaa, että toimittaja kutsuu tuota prosessia "polttoaineen valmistukseksi". Normaalisti polttoaineen valmistuksen perusperiaate on se, että polttoaineen valmistamiseen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa mitä sen polttamisesta myöhemmin saadaan irti. Uutisen esittelemässä tapauksessa tilanne on päinvastoin: Polttoaineen valmistukseen kuluu enemmän energiaa, mitä sen polttamisesta tullaan saamaan.

    En siis puhuisi polttoaineen valmistuksesta vaan ennemminkin sähkön varastoimisesta kemialliseksi energiaksi huonolla hyötysuhteella.

    Kun palamistuotteesta (vesi tai hiilidioksidi) tehdään lähtötuote (vety tai hiili) ja se poltetaan taas uudelleen (vedeksi tai hiilidioksidiksi) niin jokainen kotikemisti voi siitä laskea, paljonko tästä reaktiosarjasta voidaan saada hyötyenergiaa. Lähtö- ja lopputuote kun ovat aivan samat, niin reaktioentalpia on silloin nolla. Kuitenkin tuossa prosessissa esim. veden elektrolyysi ei tapahdu 100% hyötysuhteella, joten energiaa menee todellisuudessa hukkaan.

    Oleellinen kysymys on se, että mistä se kaikki tähän prosessiin vaadittava sähkö aiotaan loihtia? Vastaus on tietenkin se, että homma suoritettaisiin jollain ydinkäyttöisellä aluksella. Seuraavaksi voitaisiinkin kysyä, että mikä järki on varastoida ydinsähköä huonolla hyötysuhteella kemialliseen muotoon ja jaella tätä tankkausta vaativille laivoille? Eikö olisi järkevämpää laittaa niihinkin suoraan ydinreaktorit?