Rusakko on alunperin lauhkeilta aroseuduilta kotoisin oleva laji, joka on sittemmin levinnyt meille tänne pohjolaan saakka.

Jos uskonnollinen vakaumuksesi ei olisi kieltänyt sinua vastaanottamasta koulusivistystä, niin sinäkin Markku hyvä muistaisit, miten siellä kansakoulun ihan ensimmäisillä luokilla puhuttiin Suomen eläimistöstä. Opettaja kertoi, miten rusakko ja jänis on helppo erottaa talvella toisistaan. Rusakolla kun on maahanmuuttajataustastaan johtuen täysin ruskea turkki ja metsäjänis sen sijaan vaihtaa turkkinsa lumenvalkoiseen suojaväriin.

Minä, joka olen sinua huomattavasti nuorempi, muistan omasta lapsuudestani miten ne rusakot ihan todella olivat ruskeita. Nykyisin talvisella hangella loikkivan rusakon turkki on vaaleanharmaa. Siis paljon paremmin ympäristöön sulautuva. Se sama evoluutio, jota tuolla huolimattomasti toteutetulla perhosräpellyksellä yritettiin havainnollistaa, on ihan omin silmin nähtävissä.

Muutos on nopeaa kun valintapaine on suuri. City-rusakkojen turkit ovat edelleen selkeästi ruskeampia kuin maalla elävien populaatioiden, joilla ketun ruokapöytään joutuminen on city-maasturin alle jäämistä todennäköisempi kohtalo.

Surullista, että sinä joka ajattelet luonnon ja sen eliöstön Jumalan suureksi taideteokseksi, et selvästikään tarkkaile ja kunnioita sitä läheskään samassa mittakaavassa kuin tälläinen keskiverto ateisti.
>

Niin niin, mutta kun kysymys on täysin virheellinen. Se on uskonnollisten itsenäiseen ajatteluun kykenemättömien ihmisten tyypillinen tietämättömyyteen vetoamisen argumentaatiovirhe. Jos olisit asiaa oikeasti itse pohtinut, et toistelisi tuota virhettä.

Ajatellaanpa vastaavaa kysymyksen asettelua toiseen tapaukseen. Kysytään naapurin Kalevilta: "Pystytkö todistamaan, ettet ole koskaan hakannut vaimoasi?" Noh, Kalevi ei tietenkään pysty tätä asiaa todistamaan. Tarkoittaako tämä sitä, että Kalevi on vaimonhakkaaja?

Mitään asiaa ei yksinkertaisesti pysty todistamaan olemattomaksi. Se on looginen mahdottomuus. Siksi se, ettei Jumalaa ole pystytty todistamaan olemattomaksi ei kerro yhtään mitään siitä, onko Jumalaa oikeasti vai ei.


>

Ei se varsinaisesti kumoakaan. Se vain ajaa sinun Jumalasi karkuun entistä pienempiin aukkoihin. Mitä enemmän saamme tietoa luonnosta, sitä vähemmän jää jäljelle ymmärtämättömiä asioita, jotka uskovainen pystyy selittämään Jumalan ihmetekoina.

Hyvä esimerkki tästä on orgaaninen kemia. Joskus kuviteltiin, että vain elämä voi synnyttää orgaanisia yhdisteitä. Niissä kuviteltiin olevan jotain (Jumalalta peräisin olevaa) "elinvoimaa", jota ihminen ei pysty tuottamaan. 1800-luvun alussa Wöhler onnistui syntetisoimaan ureaa, joka nyt varmasti on orgaaninen yhdiste. "Jumalalta peräisin oleva elinvoima" saikin luonnollisen selityksen ja näin aukkojen Jumala joutui pakenemaan entistä pienempään aukkoon. (Orgaanisen kemian opetus oli muuten tästä syystä aikoinaan Neuvostoliitossa kielletty, koska sitä pidettiin pakanallisena ja ateismia levittävänä harhaoppina.)


>

Ei ole mistään elämänlaadusta kysymys. Ei vain ole mitään mieltä pitää jotain sellaista asiaa todellisena, jota ei näy, ei kuulu ja joka ei millään tavalla vuorovaikuta minun kanssa. Ja jos Jumala on sellainen epälooginen, omahyväinen ja sadistinen kusipää miksi muuan Raamattu hänet kuvaa, niin en haluasi olla missään tekemisissä kyseisen kaverin kanssa vaikka hän olisikin olemassa. Minulle ainakaan mikään muu ei ole tyrkyttänyt ateismia niin vahvasti kuin Raamattu itse. Varmin tapa tulla ateistiksi on lukea Raamattua ajatuksella.

Uskotko itse hammaskeijun olemassaoloon? Miksi et? Tuskin kyse on siitä, että hammaskeijuun uskominen huonontaisi elämänlaatua?