Vapaa kuvaus

Tärkeää tietoa:
"Olen sairastunut vakavasti. Pelkään syöpää. Mitä teen?"
https://cutt.ly/8wGguck

Etsivä löytää - ja kolkuttavalle avataan?
https://tinyurl.com/wo758hp
https://my.su/e01

Päivitystä:
Mustia pilviä taivaalla: sieni-infektio
https://goo.gl/1Bm2ZG

Tietoisku:
Sieni-infektiot jylläävät siellä missä ihmisetkin!
https://goo.gl/89jtvs

Borrelioosin uhrit kärsivät monista eri sairauksista,
tärkeää uutta tutkimustietoa! https://goo.gl/tyxx5k
Arkistoitua: https://goo.gl/6DXsQr

Kryptolepistä hometta, Lymeä ja parasiitteja vastaan
https://tinyurl.com/yy8hxmea

Loishäädöstäkin apua vatsantärinään
https://tinyurl.com/y4knzcbd

Ei edes oikeita lääkkeitä näillä leveyspiireillä!
https://tinyurl.com/slqz4p4

Lääkäreiden kieltämiä sairauksia ei tutkita eikä hoideta
https://tinyurl.com/yxzjoaxa

Älä lausu väärää lääkärintodistusta lähimmäisestäsi
https://tinyurl.com/u8qtwqv

Pyydä ja tarjoa vertaistukea: https://helppi.palstani.com/
https://narsissi.palstani.com/

Kirjoitusarkistoa: https://write.as/wordbazooka/

Sitten kun jaksetaan taas, tavataan täällä: http://www.sanasinko.net/
Kokemaani helvettiä olematta ohi vieläkään: https://goo.gl/TCuUhd

Kiusanteon takia ja voimien ollessa vähissä postannut tänne lähinnä viestejä vaan lukematta vastauksia ja pitäessäni https://goo.gl/PfyG96 taukoa. Parhaiten tavoittaa sähköpostitse [email protected], jos jotain asiaa.

https://www.youtube.com/user/Taivaanlahjat/videos/

Aloituksia

377

Kommenttia

5086

  1. Eilen kävin korvalääkärillä eikä minulla ollut lääkärille mitään hyvää kerrottavaa.

    Vein mukanani kolme cd-romppua vanhoista magneettikuvauksista. Ensimmäinen oli otettu 9.9.2008, kun vasen korvani oli alkanut soida kesällä ja pääni sen takia kuvattiin. Olimme asuneet tuolloin jo 1.2.2008 lähtien asunnossa, joka osoittautui homeasunnoksi, mutta jonka tajusin homeasunnoksi vasta kuun lopussa 9/2008.

    Eilen korvalääkäri katsoi ensimmäisenä juuri tuota cd-romppua ja sanoi, etteihän siitä löydy juuri mitään. Sanoinkin tuoneeni sen vain verrokiksi, että olimme asuneet siinä vaiheessa homeasunnossa puoli vuotta. Mutta fakta on, että maksillaariontelon pohjassa näkyy jo tuossa vaiheessa jotain, joka magneettikuvissa 5.3.2010 ja 23.3.2010 on kasvanut, jota ensimmäinen röntgenlääkäri kutsuu retentiokystiksi ja toinen tyynymäiseksi limakalvoturvotukseksi.

    *

    Vastaanotolla yritän pitää huolen siitä, ettei päältäni käveltäisi ja kaikkea siloteltaisi taas. Lääkäreiden on niin helppoa vähätellä ja mitätöidä, jos heille ei synny näkemystä, että toinen on tosissaan sairas. On kohtalokasta potilaalle, jos hän viestittää olemuksellaan jaksavansa seuraavaan viikkoon, vaikkei jaksakaan. Ei pidä näytellä hyvää potilasta, vaan sanoa tavalla taikka toisella: ota minut vakavasti.

    Yritin tehdä noin ja lääkäri meinasi alkaa punkteerata minua jo siinä vastaanotolla. Olin kauhuissani, mutta päädyimme sitten siihen, että käyn ensiksi tietokonetomografiakuvissa ja tulen sen jälkeen hänen vastaanotolle uudestaan ylimääräisenä potilaana keskiviikkona.

    *

    Ja tässä välissä tänään olen käynyt myös päivystyksessä samalla hammaslääkärillä, joka poisti viisaudenhampaani 14.9. ja poisti tikin 27.9.

    En päästänyt häntäkään helpolla, vaan kerroin, kuinka kipeä olen ollut, etten ole pystynyt edes kunnolla nukkumaan. Röntgenkuvista 27.9. ei ilmennyt vaan mitään erikoista ja lääkäri päätti kokeilla hampaiden elossaoloa uudestaan.

    Kävi ilmi, että viisaudenhampaan viereinen hammas, joka oli elossa vielä 14.9., ei vastannut patterikäyttöisen laitteen signaaliin enää ollenkaan, vaikka lääkäri kuinka yritti. Lopputuloksena tuosta lääkäri lähti purkamaan paikkaa kokeillakseen elossaoloa, mutta niin vain kävi, ettei puudutusta missään vaiheessa tarvittu, koska hammas oli kuollut.

    Mitään muuta en ole pelännytkään niin kuin juurihoitoa, mutta jos kuolleeseen hampaaseen antaa juurihoitoa, kipua ei tunne. Hampaassa on kolme juurta, niin lääkäri valisti, ja kertoi saaneensa kaksi juurta auki kolmesta. Hampaaseen laitettiin hoitavia lääkeaineita ja väliaikaispaikka, ja nuori lääkäri sanoi saavansa seuraavalla kerralla sen kolmannenkin juuren auki.

    - Kysymysmerkki vaan on, miksi kolmaskin hammas vasemmalta takaapäin lukien oli arka koputeltaessa. Onko sekin kuolemassa? Lääkäri sanoi, että kolme viimeistä takahammasta on suoraan yhteydessä poskionteloon.

    Olemme siis muna- ja kanakysymyksessä edelleen, mikä aiheuttaa mitäkin. Aiheuttaako poskiontelontulehdus hampaiden kadon vai hammaskato poskiontelontulehduksen?

    Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa omassa tapauksessa ainakin.

    *

    Kuolema on muuten siitä mukava - jopa hampaiden kuolema - ettei sen jälkeen tarvitse tuntea enää mitään. Kipu on poissa siitä, mikä on kuollut.

    Muistan lapsuuteni hammaslääkärikäyntejä, joita pelkäsin enemmän kuin kuolemaa. Tuima mieslääkäri huusi: "Suu auki!" ja pora meni välillä poskeen ja kieleen tuskaisen lapsen yritettyä väistää kipua.

    Oli se vaan vähän erilaista kuin tällä upealla nuorella hammaslääkärillä, joka puudutuspiikkejä hampaanpoiston yhteydessä laittaessaankin sanoi, että nyt tuntuu vähän inhottavalta kolmen sekunnin ajan ja laski yksi - kaksi - kolme...

    Se oli aivan hemmottelulomaa siihen nähden, mitä lapsuudessa oli kokenut ja joiden traumojen takia hammaslääkärin penkillä makasi tälläkin kertaa aivan jäykistyneessä tilassa peläten kaikkea.
  2. "Mikään lääke ei auta jos syö mitä sattuu ja esim oleilee homeisissa tiloissa/homeisten tavaroiden keskellä - vaivat tulevat aina takaisin, ihan vaikka jalkasienikin."

    "Ruokavaliolla on merkitystä."

    - Jos ette huomanneet, kirjoitin myös näin: "Mutta kyllä se kylmäkin kahvi särkee, ja särkee jopa, jos en syö mitään."

    Olen ollut jopa vuorokauden syömättä ja sittenkin on särkenyt. Syön todella vähän ja harvoin ja painoindeksini on enää alle 20. Kun oma painoindeksinne on 50-vuotiaana alle 20, tulkaa vasta sitten viisastelemaan.

    Viime yönä kahden jälkeen otin uuden Voltaren Rapidin. Lääke ei ole rytmihäiriöiselle edes sopiva, mutta vahvinta mitä minulla on.

    Särkyjen siivittämänä menin vasta neljän jälkeen nukkumaan ja heräsin jo puoli seitsemän maissa koko vasen puoli särkevänä ja jyskyttävänä. Otin 400 mg:n Ibumaxin, jos se olisi auttanut, mutta yhtä tyhjän kanssa.

    Pakko nousta ylös - ja mitä teinkään? Kirjoitin aamusivuni vapisevana ja tutisevana. Kaikki hyvin siis? No ne teen vaikka viimeisillä voimillani, mutta käsialasta ja sisällöstä näki, ettei kaikki ole kunnossa.

    Ihme sitkeyttä vaan, mutta sitähän tässä elämässä tarvitaan. Luin vastikään uutisen siitä, kuinka umpilisäkkeen leikkaustakin voidaan lykätä yli 12 tunnilla ilman, että toipuminen hidastuu ja vaikeutuu. Omaa leikkaustani lykättiin "vain" kolmella viikolla, ja päivää ennen leikkausta lääkäri kehtasi vielä sanoa, ettei se mitään umpilisäkkeentulehdusta ole, että olisin ollut jo ajat sitten hautausmaalla vastapäätä.

    Tänä päivänä ihmettelen, miksei lääkäri tullut pyytämään anteeksi sanojaan, mutta näköjään mitä vaan voidaan sanoa, vaikka toinen olisi kuinka sairas.

    Sama juttu poliotalvena 1984-85, kun sairastin järkyttävän taudin, jossa oli hirveä kuume ja ripuli ja sitten oli kuin päätä olisi leikattu, jonka jälkeen lihakset alkoivat pomppia niin, että hyvä kun pysyin pystyssä. Yksin sain kestää silloinkin ja diagnoosina oli vain luulotauti, kunnes muutama vuosi sitten yksi neurologian professori sanoi, että olen sairastanut todennäköisesti virusmeningiitin, aivokalvontulehduksen - perustuen muun muassa siihen, että kuumetta oli kuukauden ja päänsärkyä vuoden.

    Ja nyt olen tosissaan kipeä taas, yhdeksän kuukautta pyytänyt apua.

    Mutta vaikka kuinka särkee ja sattuu, olen rauhallinen vaan, eikä sitä paitsi mistään muusta kuin elämänkokemuksesta ole hyötyä. Mieleeni on palautunut myös puhelinkeskustelu joitain vuosia sitten yhden syöpäsairaan kanssa. Hän kertoi, kuinka hänen veljensä oli lohduttanut ja sanonut, että älä yhtään pelkää, älä pelkää ollenkaan.

    Nyt tuota syöpäsairasta ei ole enää olemassa, mutta veljen viisaat sanat jäivät elämään... Kuulin ne puhelimessa ja olen huomannut tarvitsevani niitä itsekin. En yhtään pelkää, en ollenkaan.