- Kyllä miekin suosisin jos nyt ostaisin just noita alumiinitikkaita, ja mieluummin vielä sellaisia mistä on hyvä ottaa kiinni.
Päässä pyörii äkkiä kun nousee jonnekin, jopa noille tukeville tuolille joita nyt olen käyttänyt.
Onneks miulla on suurin osa tavaroista ihan sillä korkeudella mistä yletän jopa lattialta.
Osin syynä tähän koska yritän aina vähentää tavaroita joita en oikesti tarvitse.
Kaksi kertaa vuodessa lähtee turhaa tavaraa roskiin. - Keittiöjakkara pitäiskin hommata, nyt olen vaan tuolla tavallisella tuolilla noussut. Siitä on pikä pudotus alas ;)
- Ainakin olen perillä itsessäni.
Muillahan riittää sitten mielipiteitä vaikka ja kuinka. - Miusta on aina ihana lukea kun ihmiset on tyytyväisiä itseensä, hyvä sinä ;)
Mutta nyt kerroit vaan jotain ulkoista. Et okeasti mitään itsestäsi.
Jotenkin en näe syytä kadehtia sinua, enkä ketään muutakaan.
Mie en ees muista mikä on bmi:ni enkä jaksa sitä nyt käydä missään laskemassakaan.
Mutta pituuteni 152cm ja se on kyllä ihan riittävä :)
Eikä ainakaan minulta tarvi anteeksi vilelä isoilla kirjaimilla pyytää :D se kuulostaa jotenkin epäuskottavalta.
Mutta ihan hauskaa oli lukea, kiitos siitä :D - Ei tää mun unelmien toteuttaminen ole ketään vastaan ollut. Päinvastoin siitä että muutin tänne saa nauttia omaisetkin. Kun haluavat on mahdollisuus päästä meren rantaan koska asuvat sisämaassa. Kesällä tykkäävät kyläilla. Eikä muutkaan unelmien toteutukset ole ollut keneltäkään toiselta pois.
Mutta ainahan on ulkopuolisissa ihmisissä sellaisia jotka nyrpistää neää toisten ihmisten elämälle mutta sellaisilla ei ole mitään väliä, he ei kuulu miun elämään. - toi on ihan hyvä :) Housukoira D
- Totta se on mitä kirjoitan. Varsinkin kun sattui kastumaan kun menin töihin. Kauhea lemu. en meinannut kehdata enää työvaatteita takaisin siviiliin vaihtaa. Mutta pakko oli. Laitoin ne sitten pesukoneeseen muttei se haju lähtenyt mihinkään. Pesin ne monella tavalla ja sitten luovutin.
Kyllä niitä hajuttomiakin löytyy mutta kun seuraavan kerran menin kauppaa niin haistoin paria mustia farkkuja ja sama homma. Sanoin siitä myyjällekin. Ja hän sanoi että täytyy ottaa selvää mistä ne hasevat farkut tulee ja lopettaa ostaminen...
Se on meinaan kovaa myrkkyä mitä ne siellä joutuu käsittelemään niissä maissa mistä nää farkut tulee, jotta me saadaan sitä vaatetta mitä halutaan.
Näin myöhemmin dokumentin siitä ja sen jälkeen muuttui ostoskäyttäyminen. - Mun unelmia oli päästä käymään Egyptissä ja Kreikassa. Mutta niin kova korkeanpaikan pelko oli etten uskonut koskaan astuvani lentokoneeseen.
Kun sitten ensimmäisen kerran tein tuon niin huomasin ettei lentopelko ja korkeanpaikan kammo ole sama asia. Koneessa ei ole mitään ongelmia minulla mutta vieläkään en kiipeä tikkaaille tai mene reunalle korkealla.
Niitä matkoja unelmapaikkoihn olen saanut toteuttaa.
Sellainen unelma sitten jota elän nytkin oli muutto Kotkaan.
Lapsena aina käytiin täällä asuin silloin Vantaalla, vaikkei se mikään Vantaa ollut silloin vaan Helsingin maalaiskunta. Mutta iana unelmoin että joskus vielä tulee minusta Kotkalainen. Ja sen olen toteuttanut ja siinä elän nyt.
Sain vielä ihan hiljattain mahdollisuuden tehdä töitä unelmapaikassani.
Lisää unelmia löytyy joita meinaan toteuttaa pikkuhiljaa, kun niiden aika on.
Tässä näitä vähäsen :) - Välillä menee alaspäin ja sitten taas ylöspäin.
Kymmenen vuotta sitten oli jalka niin huonossa kunnossa etten kyennyt kunnolla liikkumaan. Ja niin sitä sitten meni muukin asia huonosti.
Nyt pystyy kulkemaan ja nauttimaan elämästä.
Nyt on paremmin kuin silloin.
Kymmenen vuotta sitten alkoi aika jolloin aloin toteuttamaan unelmiani ja niissä eläminen on mukavaa.
Noin kymmenen vuotta sitten aloin hyväksymään itseni ja sekin on vienyt ylöspäin.
Parasta aikaa mennään kohtti parasta aikaa. - Jos mies on niin kiinni vaimossaan ettei halua yksin lähtä niin sehän on hänen ongelmansa.
Jos hän on läheisriippuvainen viimeisen päälle, niin ei se vaimon syy ole.
Jos taas....
Vaikea tähän on vastata kun ei tiedä kaikkea. - Muuten en tuohon puutu. Kumpikin sopii minusta. Valtavirtaa en tiedä kun en elä niiden mukaan.
Mutta sen sanoisin että mustissa saattaa saada pahanhajuiset farkut. Kun jossain päin käytetään sellaisia värejä joiden haju ei lähde edes pesulla tai millään.
Itse en enää osta tästä johtuen mustia farkkuja. Jouduin heittämään yhdet roskiin kun mikään ei auttanut.
Kannattaa haistella onko niissä paha haju jo ostaessa jos on niin jättää kauppaan :D :D - Välillä olen kyllä tuotakin miettinyt että vois mennä saamaan jotain vinkkejä. Eihän niihin olis pakko suostua jos ei tuntuis omalta..
Tuntuu välillä että on oikeasti sokea itselleen ja tyytyy vanhaan tuttuun.
Täytyykin tuumia tuota oikein tosissaan.
Kun nyt on tullut sellainen vihreä kausi ja ensimmäistäkään vihreää vaatetta en omista. Näin kaupassa aivan ihanan kivirannekorun joka on vihreä ja oikein kauniin kimalteleva. Sitä olen tuossa pyöritellyt ja miettinyt että sen kautta jotain uutta. - Ei ole helppoa. Kaikenlisäks kun en tykkää shoppailusta muutenkaan. Tylsää kulkea etsimässä yhtään mitään. Ehkä se johtuu juuri tuosta etten kunnolla löydä koskaan mitään suoraan sopivaa.
Nyt pitäis vähän ostaa uutta mutta, mutta...
Noi käsityötkään ei ole oikein ollut koskaan mun juttu. Tänä syksynä olen tosin luvannut itselleni että kudon vielä sukat itselleni :) Kun en sen jälkeen kun kansakoulussa oli pakko, kutonut yhtään mitään. Virkannut kyllä pöytäliinoja. - Joo, kun ei omia lapsia ole niin onneksi on kuitenkin systerillä.
Nythän nuo on molemmat niin pitkiä että poikakin vaan taputtaa päätä välillä :))
152 cm on pituuteni, jos ei pitkä niin on se kuninkaallinen luku kuulemma kuitenkin :) - Pakko kirjoittaa vielä tänne tuosta tädillisyydestä.
Kun mie olin neljä vuotias niin minusta tuli ensimmäisen kerran täti.
No sitten kun siskon tyttö sai lapsia tytön ja pojan niin mietittiin heidän kanssaan että mikäs olen heille. Noin kahdeksan ja yhdeksän vuotiaat. sanoin etten voi mitenkään olla isotäti kun olen niin lyhyt että piankin jo ovat pitempiä kun minä. Niin poika vastasi no ole sitten vanhatäti.
Ja se sopi, vieläkin olen toisinaan vanha täti.
Nyt olen vanha vanha täti kun tytölläkin joka tuossa äskeisessä oli kahdesan vuotias on jo kaksivuotias poika ja ensi kuussa syntyy jo toinen poika.
Niin ne vaan vuotet vierii kamalan nopialla vaudilla :D - Yritän ja yritän pinnistää muistiani koska olisi tuollainen tunne.
Kolmikymppisenä oli hetken aikaa joku "ikäriisi", sitten sekin katosi.
Elän ja olen aina oikean ikäinen. - Tää on sellainen kaksikerroksinen neljän asunnon omakotitalo.
Vuokraemäntä 90v asuu yhdessä, hänen poikansa (tekee talkkarin työt) asuu yhdessä ja sitten vielä tyttären poika yhdessä asunnossa.
Eli mie olen ainut ulkopuolinen asuja.
Eli ei nyt sellaista perinteistä talkkaria ole tässäkään.
Kesällä tehdään pihatöitä yhdessä, samoin talvella.
Nyt on lämpö päällä ja kaikki hyvin.
Jos on jotain tehtävää niin naapuri tulee ja tekee ne. Sisarensa vaan sanoi kerran minulle kun olin lumitöissä että olen alkanut tekemään talkkarin töitä ja siitä se lähti tuo sanonta :) - Sen verran täytyy tästä aamusta sanoa että kyllä meinaan nyt sanoa talkkarille että voi jo lämmön laittaa päälle.
Tähän asti kun on kysynyt niin en ole tarvinnut mutta aamulla kun heräsin niin tuli tunne että taitaa se kylmyys jo pikkuhiljaa ilmaantu.
Tää on vanha puutalo ja tuuli tuo sisään kylmyyden..
Tänään kuitenkin siksi ihan hyvä kun ei kastunut.
Eilen kun satoi ja tuuli niin kastu koko ihminen.
Ei muuta kun vaatetta päälle niin hyvin pärjää :) - Ikävän kokemuksen olet sitten saanut. Luulisin että olet kohdannut juuri niitä poikkeuksia.
- Toikin nyt on pelkkää kuvitelmaa.
Hyvin monet kulkee kuskina ja istuu mukana vaikka ei itse enää juo.
Kyllä se kriittsyys koskee yleensä sitä omaa juomista, ei muiden.
Ja itseään kohtaan pitääkin olla kriittinen siinä. Koska jos on pohjan nähnyt niin sinne pääsee takaisin hyvin äkkiä vaikka oli raittiutta takana kuinka paljon tahansa.