pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Heippa. Tuollainen yleinen nyrkkisääntö on, että lainanhoitokulut eivät saisi ylittää 25 % bruttotuloista. Et kerro bruttotuloja, mutta olettaisin niiden olevan n. 7.600 euroa. Tämän perusteella en suosita ottamaan lainaa, jossa lainanhoitokulut olisivat enemmän kuin 1.900 euroa kuukaudessa. Lainanhoitokulujen on siis oltava selkeästi tämän alle, koska pelivaraa on jätettävä

    Ehdottomasti kannattaa ottaa tasalyhenteinen laina. Suhtaudun varauksellisesti korkokattoihin ja lainatakuuksiin. Ne ovat niin kalliita.

    Vaikka asuntolainojen korkomenoja voi vielä vähentää verotuksessa ja sen vuoksi käteen jää enemmän rahaa, täytyy ottaa huomioon myös koronnousu.

    Jos teillä ei ole muuta varallisuutta, lainojen hoitomenot menisivät 20 vuoden maksuohjelmalla ja 2 %:n korolla lähelle tuota enimmäismäärää eli 1.750 euroa kuukaudessa. 25 vuoden maksuohjelmalla ja 3,5 prosentin korolla lainanhoitomenot olisivat 1.875 euroa kuukaudessa.

    Tämä lainan hoitaminen näyttäisi noin teoriassa olevan mahdollista, mutta tiukaksi voi välillä mennä. Helpotusta asiaan voi tulla perinnöistä ja muusta omaisuudesta. Mitenkään helppoa eläminen ei tällaisilla vastuilla ole ja ehdottomasti kannattaa vaikka lyhentää alkupäässä enemmän lainaa, että saa helpotusta koron noustessa.

    Tasalyhenteisessäkin lainassa on aina oltava kykyä maksaa korot. 6 % korot tarkoittaisivat teidän tapauksessanne n. 1.500 euron maksua kuukaudessa eikä pääoma lyhentyisi juuri ollenkaan.
  2. Laki sanoo suoraan, että valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa, jos hankinnan arvo ylittää 30.000 euroa. Tästä tulee Urpilaiselle vähintään märkä pyyhe vastoin kasvoja, jollei enemmänkin. Ikävää julkisuutta lainvastaisesta toiminnasta.

    Ajatelkaapa vaikka jos valtion viranomainen voisi rauhassa tehdä hankintoja kaverin omistamasta yhtiöstä kilpailuttamatta ja selvään ylihintaan? Sen takia lait on olemassa että niitä pitää noudattaa.
  3. Hei olit todella laskenut kuluiksi menopuolelle lämmitykset yms. mutta myös vähentänyt ne säästöinä vuokramenoista. Eli kulut olivat kahteen kertaan. Selitys näyttää kuitenkin olleen se, että pidit arviota vuokrasta liian korkeana.

    Kohde sijaitsi savella, OK. Muistan tämän välittäjän taustasta sen verran, että hän ainakin joskus välitti asuntoja myös pk-seudulla, joten tämäkään kohde ei sijaitse missään takahikiällä, vaan luultavasti jossain pääkaupunkiseudun tuntumassa.

    Jos asunnon arvo oli 250.000 kohtuullisen tuoton omistajalle tarjoaisi 6,5 prosentin tuotto, jolla vuokrataso olisi tuo mainittu laskemani 1354 euroa.

    Sinun arviosi vuokrasta oli siis 1146 euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa vuokrantajalle 5,5 %:n tuloa sidotulle pääomalle. Mikä sekin on vielä ihan ok. tuotto.

    Todellisuus olla kumpi tahansa, niiden väliltä tai jotain muuta. Tässä kolme savella sijaitsevan samankokoisen omakotitalon vuokrahintatasoa:

    http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/8316287
    1.300 euroa. Tuusulasta.

    http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/7382165
    1.600 euroa. Vantaalta.

    Lohjalta löytyi tönö vuokralle 1.100 eurolla.
  4. Korjaus: tämä lause jäi vastaukseen vahingossa: "Sinun arviosi asunnon vuokrahinnasta on matala. Sehän lähtee"
  5. Joo olet oikeassa. Olipas hölmö moka. Lainanlyhennystä ei voi laskea mihinkään ei tulo- eikä menopuolelle. Sinäkin teit mokan. Laskit asumisen kulut kaksi kertaa menoiksi. Niitäkään ei voi kahdentaa.

    Kyllä tuo sijoituksena tappion puolelle menee, mutta saman rahan ihmiset häviävät ostamalla autoja eikä siihen suhtauduta niin tunteenomaisesti.

    Sinun arviosi asunnon vuokrahinnasta on matala. Sehän lähtee

    Jos laitetaan nämä sinun tekemät, mutta hieman korkeammat lämmityskulut, jätehuoltokulut ja kiinteistöverot tähän minun tekemääni laskelmaan lopputulokseksi minä saisin:

    - 14.547 euron tappion.
  6. Hei, minäpä tunnustaudun niin hyvämuistiseksi, että vuosikausia sitten luin joitakin kommenttejasi asuntojen välittämisestä. Se oli sitä aikaa, kun et vielä ollut salannut tietojasi. Kiinnitin viesteihisi silloin huomiota sen vuoksi, että ihmettelin kuinka ammatinharjoittaja, joka omalla nimellään myy ja hankkii leipäänsä voi kirjoittaa potentiaalisille asiakkaille senkaltaisia mainoskirjeitä itsestään.

    Koska olit silloin välittäjä, olet todennäköisesti sitä vieläkin. Sitten varsinaiseen asiaan:

    Ymmärrän toki, että et kerro tapauksen yksityiskohtia. Et kerro niitä juuri sen vuoksi, että haluat salata oman henkilöllisyytesi.

    Laskentataitoisena ja niitä myös mielellään harrastavana teen omat laskelmani:

    Omakotitalon alkuperäinen ostohintohinta oli siis 250.000 euroa ja nyt myyntihinta oli 215.000 euroa. Omistusaika 36 kuukautta. Varainsiirtoveroja perhe oli maksanut 10.000 euroa. Lisäksi perhe maksoi vielä välittäjän palkkioita luultavasti vaikkapa 3,9 % eli 7525 euroa. Lisäksi tuli maksettavaksi muutamia kymppejä kaupanvahvistajan kuluja ja jos kohteessa tehtiin kuntokartoitus, mahdollisesti puolet sen kuluista.

    36 kuukauden ajan tappio oli

    - 35.000 euroa arvonalennuksena
    - 10.000 euroa varainsiirtoverosta
    - 7.525 euroa välittäjän palkkioita
    - pääomalle voi laskea tuottoa, mutta tuo perhe tuskin olisi ottanut lainaa ja sijoittanut sitä mihinkään
    - lainasta maksetut korot 1 %:n mukaan lainapääomalla 60 % asunnon arvosta eli alle 1.500 euroa vuodessa, yhteensä 4.500 euroa.
    - lämmitys ja ylläpitokulut vaikkapa yht. 4.500 euroa


    36 kuukauden ajan voitto oli
    + maksamatta jääneet vuokrat 36 x (6,5 % asunnon arvosta) = 36 x 1354 euroa = 48.750 euroa.
    + oman asunnon lainan lyhennykset vaikkapa 800 euroa kuussa = 36 x 800 = 28.800 euroa.
    + alijäämähyvitys verotuksessa oman asunnon koroista 0,3 x 0,91 x korot. Tuon 0,91 laskin painotettuna arviona asuinajankohdan mukaisista enimmäismääristä, eli jos lainaa asunnon arvosta oli 60 %, korkotaso on marginaali yms. huomioon ottaen ollut 12 kuukauden euriborilla n. 1 %. Kun korot olivat yhteensä 4.500 sai perhe veronpalautuksena niistä takaisin n. 1228 euroa.

    Ilman että pääomalle laskee mitään tuottoa tilanne on siis tämä:

    tappiot ja kulut yhteensä

    61.525 euroa

    voitot ja hyödyt yhteensä

    78.778 euroa

    Ilman että pääomalle laskettiin tuottoa, perhe jäi siis voitolle 17.253 euroa. Tässä todellinen riskitekijä oli ilmeisesti avioero.

    Eikö LKV-välittäjällä ole varaa jäädä voitolle elämässään???

    Sen verran kuitenkin vielä, että sinun kirjoituksesi ei täsmää edes summamääräisesti, koska 36 x 1.250 euroa on 45.000 euroa eikä 35.000 euroa! Voi voi. Toivottavasti kauppakirjan tiedot sentään olivat oikeita?
  7. Kuntokartoituksella on kuitenkin iso merkitys sekä ostajan että myyjän kannalta.

    Ostajan ei kannata pihistellä omakotitalokaupassa kuntokartoituksen tekemisestä, vaikka ostaja joutuukin tyypillisesti maksamaan puolet kuluista. Kuntokartoittajista kuten muunkin alan asiantijoista löytyy päteviä ja sitten vähemmän päteviä. Kuntokartoittaja itse voi joutua vastuuseen vain harvoin.

    Omakotitalon kaupassa ostaja ei voi jälkeenpäin valittaa asiasta, jonka ostaja tiesi tai olisi pitänyt asuntokatselmusessa huomata. Jos kuntokartoittaja ei ole asiaa havainnut ei voi mitenkään kuvitella ostajankaan asiaa havainneen, joten ostajalla on mahdollisuus isommissa virheissä hakea hinnan alennusta tai kaupan purkua.

    Kuntotarkastajan ammattitaidon kannalta olennaisinta olisikin selvitellä isojen asioiden kannalta, kuten kosteus- ja homevauriot ja muut rakenteelliset kalliisti korjattavat asiat.

    Kun teettää kuntokartoituksen ja tekee sopimuksen ehdolla, että kauppaa ei synny, jos asunnosta ilmenee jotain isompaa ja vaatii ja osaa vaatia kuntokartoittajalta lisäselvityksiä jos siihen on aihetta hoitaa omaa ehkä elämänsä tärkeimmän asian hankintaa niin että voi nukkua yönsä hyvin.

    Vaikka hinta ei ole tae laadusta, minä en aikanaan ensimmäsenä elämäni tärkeimmässä kaupassa käyttäisi puskaradion kautta löydettyä halvinta puoskaria.

    Omaan nenäänkin kannattaa luottaa eikä se vanhan kirkon haju sitten ole mitään rustiikkia.
  8. Tilastokeskus tuskin tekee kauppahintatilastoja taloyhtiöstä, mutta voi tehdä niitä lähiöistä.

    En väitä olevani tilastoinnin erityistuntija, mutta että esim. omakotitalojen kauppahintatilastossa otetaan huomioon otsikon mukaisesti kaikki alueella tehdyt kaupat.

    Esimerkiksi Espoossa tehdään tyypillisesti omakotitalokauppoja n. 29-45 kappaletta kuukausittain. Kun vertailut tehdään yleensä kolmen kuukauden jaksoissa, jo esim. kaksi toteutumatonta kalliimman tason omakotitalokauppaa voivat vaikuttaa keskivhintaan jo 2 %-yksikköä alaspäin.

    Epävarmuus ja tilastojen luotettavuus on sitä heikompi, mitä pienemmästä otoksesta on kysymys.
  9. Toisaalta esimerkiksi pörssi-indeksi on ehdottoman totta. Se kertoo, millä hinnalla pääset eroon omistuksistasi tai millä hinnalla voit omistuksia yhtiössä lisätä.

    Taantuma-aikana kaikkein eniten kauppoja tehdään edullisemman hintaluokan asunnoista. Huippukalliit asunnot odottavat pidempään ostajaa eikä niitä tule edes tarjolle yhtä paljon kuin nousumarkkinoilla.

    Prosenttimuutokset markkinoilla ovat suuntaa-antavia. Eihän voi kukaan järkevä ajatella, että jaahas, oman asuntoni arvo siis on nyt niin tai niin monta prosenttia arvokkaampi tai vähemmän arvokas kuin vuosi sitten. Huomioon on otettava sijainti ja asunnon kunto. Lisäksi kauppatapahtuma on aina niin ainutlaatuinen, että toteutunut hinta voi olla monista seikoista johtuen vähemmän tai enemmän kuin edes alueen käyvän arvon kehitys.
  10. Tuo juurikaan merkitystä on myös hyvin suhteellinen käsite. PK-seudulla 250.000 euron arvoinen asunto edustaa aika keskimäärää. Jos yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan koko tuo 250.000 euroa olevan lainapääomaa ja jos laina on otettu vuoden tai parin sisällä, lainasta joutuu maksamaan n. 1,5 % korkoa eli 3.750 euroa vuodessa. Tästä summasta saa suoraan nettona takaisin verottajalta tänä vuonna 843,75 euroa nettona käpälään!!

    Saadakseen vastaavan summan nettona enemmän työtuloista tarvittaisiin todennäköisesti n. 140 euron korotus kuukausipalkkaan keskimääräisellä palkansaajalla. Moni hyppisi onnesta saadessaan pienemmänkin korotuksen.

    Kaikki on niin kovin suhteellista, myös se mitä ihmiset havainnoivat.
  11. Kuluttajat eivät voi olla seuraamatta tiedotusvälineitä ja niiden uutisia talousnäkemyksistä. Laajatt yleiseen kehitykseen liittyvät irtisanomisuutiset vähentävät osto- ja riskinottohalukkuutta.

    Mitä korkojen vähennyskelpoisuuteen tulee, mediasta löytyy jatkuvasti peruskoulutasoista isolla uutisoinnilla tehtyä esimerkkiä koron nousun vaikutuksista lainapääomaan ja lyhennyksiin. On selvää, että korkotaso muuttuu jossain vaiheessa eikä sitten enää olla 1 %:n koroissa. Matala korkotaso on myös yhteydessä talousnäkemyksiin. Kun talous alkaa pyöriä isommilla pyörillä, myös korkotaso nousee väistämättä.

    Mediassa esitetyissä yksinkertaisissa laskelmissa käsitellään juuri koron nousun vaikutuksia ja silloinkin vain annuiteettilainan näkökulmasta. Ei kerrota, että on olemassa tasalyhenteisiä lainona enkä ole kertaakaan nähnyt edes laskelmaa koron vähennysoikeuden merkityksestä. Tämä vähennysoikeus vähentää myös niiden asuntovelallisten määrää, jotka koron nousun johdosta mahdollisesti joutuisivat vaikeuksiin.

    Oma johtopäätökseni on, että monet juttuja tekevät toimittajat eivät ehdi perehtyä kirjoittamiinsa juttuihin puolen sanan vertaa eikä toimittajilla itselläänkään ole kovin laajaa ymmärrystä asioista.
  12. Tietenkin kalliitakin kohteita tulee myyntiin. Ne eivät kuitenkaan löydä ostajaa, josta syystä tehdyissä kaupoissa on suhteellisesti vähemmän kalliiden asuntojen kauppoja. Tästä syystä kauppamyyntihintatilastoa ei voi mitenkään pitää tarkan tason reaaliaikaisena osoituksena asuntojen arvosta.

    Kauppamyyntihintatilasto ei ole esimerkiksi ole samanarvoinen mittari hintojen kehityksestä kuin pörssin yleisindeksi.

    Suunnan kauppahintatilasto toki kertoo, mutta en antaisi niin suurta arvoa prosenttien osien vertailulle. Perustelkoot joku asiaperustein, jos muuta väittää.

    Joskus yksinkertaisten asioiden havaitseminen on kaikkein vaikeinta :)
  13. Kyllä asuntokauppojen volyymiin vaikuttaa talouskehitys. Patoutunutta tarvetta asunnon vaihtamiseen voi silti olla. Vaatimattomalla talouskasvulla en usko suuriin muutoksiin puoleen enkä toiseen. Saattaa olla, että joku vuosineljännes tai puolivuosijakso tehdään vähän enemmän asuntokauppoja, mutta yleinen tedenssi menee käsi kädessä yleisen talouskehityksen kanssa.

    Silti olen kanssasi samaa mieltä siitä, että oman asunnon ostaminen on lähes tulkoon aina taloudellisesti mielekkäämpää kuin vuokralla asuminen. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen puuttuvan maksukyvyn vuoksi ja jotkut saavat satunnaisesti työnantajaltaan niin hyviä tarjouksia työsuhdeasunnosta, että sen vastaanottaminen tuntuu järkevältä.

    Olen tehnyt joskus tänne esimerkkilaskelmia siitä, kuinka ainakin pääkaupunkiseudulta oman asunnon ostajalla voi jäädä kuukausittain jopa enemmän rahaa muuhun käyttöön kuin vuokralla-asukilla, vaikka oman asunnon maksamisesta tulevaa säästöä ei otettaisikaan huomioon.

    En muista kuitenkaan koskaan nähneeni laskelmia siitä, kuinka tietenkin myös omistusasunnon lainojen vähennysoikeus tulee oman asunnon ostajan hyväksi. Vaikka vähennysoikeuksia on vähennetty saa asuntolainan maksaja ilman muita pääomatuloja vähentää veroistaan 0,3x0,75 maksamistaan koroista. Jos asuntolainan korkomenoja vuosittain olisi 6.000 euroa, tästä summasta suoraan veroista vähennetään 1350 euroa tänä vuonna alijäämähyvityksen nimellä.
  14. Olihan kammottava video täynnä valheita, puolitotuuksia ja tietämättömyyttä.

    Listasin videolla kerrottuja haisevia lupauksia:

    1. Me sosiaalidemokraatit sitoudumme saamaan valtion talouden tasapainoon - VÄÄRIN

    2. Me sosiaalidemokraatit sitoudumme siihen, että valtionvelan ei anneta kasvaa - VÄÄRIN

    3. Pidämme tiukasti kiinni siitä, että työnverotusta ei lisätä - VÄÄRIN

    4. Pidämme tiukasti kiinni siitä, että eläkeläisen ja palkansaajan verotus olisi sama - VÄÄRIN

    5. Sanomme arvonlisäveron korotukselle ei - VÄÄRIN

    6. Lisäämme oikeudenmukaisuutta - Hyttysen ininää ruuhkabussissa

    7. Velkaantuminen on johtunut edellisten hallitusten veronalennuksista - HÖLMÖ VALHE

    Kuinka paljon sitä voikaan yhdessä puheessa lupailla asioita, joista ei yksikään ole oikeastaan toteutunut!
  15. Hei, juuri tähän se johtaa. Sen sijaan, että AY-liike saisi lisättyä turvallisuutta ja pysyvyyttä, ajaudutaankin pätkätöihin ja pysyvään epävarmuuteen. Yrittäjät käyttävät tulevaisuudessa tilapäistyön tekemiseen yhä enemmän vuokravälitysfirmoja, koska se on yrittäjälle yleensä paras ja turvallisin vaihtoehto.

    Minusta on outoa, että samalla kun AY-liike ja SDP kritisoivat tulospalkkioita, he haluaisivat samoje tulospalkkoja myös kaikille duunareille, mutta ilman tulospalkkaukseen liittyvää mahdollisuutta huonomman tuloksen jakamisesta. Ay-liike haluaa, että työntekijän tulo on aina tasaista ja varmaa, vaikka yrityksellä menisi miten huonosti tahansa, paitsi että hyvissä suhdanteissa työntekijälle pitäisi maksaa lisää palkkaa.

    Minun mielestäni työllisyyttä voisi edistää, jos firman menestys voitaisiin nykyistä paremmin sitoa palkkojen kehitykseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että palkat voisivat välillä joustaa alaspäin, kun firmalla menee huonosti, mutta sitten myös ylöspäin kun firmalla menee paremmin.

    Ay-liike vastustaa tätä, koska se katsoo että riski kuuluu aina ja vain yrittäjälle. Nykyoloissa kuitenkin pitäisi etsiä joustavasti ratkaisuja työllisyyden ja talouden kehittymiseen. Vanhoihin asemasodan aikaisiin juoksuhautoihin menemiset eivät mahdollista parasta mahdollista Suomelle, työllisyydelle eikä talouden kehittymiselle.
  16. Samalla postinumeroalueella Kalliossa ja vuonna 1960 rakennetuissa kerrostaloista todelliset kauppahinnat per neliö hyväkuntoisesta kaksiosta ovat olleet http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/

    5621 euroa neliöltä
    5125 euroa neliöltä
    3507 euroa neliöltä
    4205 euroa neliöltä

    Toteutuneiden kauppojen keskiarvo on siis vastaavasta talosta vähän yli 4.614 euroa. Tässä pohjahinta on 5.119 euroa mikä kuitenkin alittaa esim. kahden vastikään tehdyn kaupan neliöhinnan ja kysymyksessä kuitenkin ilmeisesti on vastaremontoitu asunto!

    Jos myynti tapahtuisi alimmalla todellisella vastaavalla toteutuneella hinnalla, hinta olisi n. 147.300 euroa, keskiarvo n. 193.800 euroa ja ylin hinta vastaavanlaisesta asunnosta n. 236.100 euroa.

    Nyt pohjahinnaksi on siis asetettu 215.000 euroa!!!
  17. Tarjouskauppakohteissa ei voi tarjota vähempää, kuin mikä on pohjahinta. Järjestelmä ei siis ota vastaan tuon hinnan alittavia tarjouksia eikä myyjän edes ole pakko myydä, vaikka tarjous ylittäisi pohjahinnan.

    Neliöhinta on vieläkin kova, mutta asunto ja sijainti ovat halutulla alueella.

    Harmi vain, että ei tule koskaa tietoon asunnon lopullinen ja todellinen myyntihinta.
  18. Pohdin asiaa, että missä tapauksissa yhteisöveron alennus voisi vaikuttaa työllisyyteen. Vaikutukset ovat joka tapauksessa pieniä. Suurin vaikutus työpaikkojen syntymiseen on tietenkin, jos Suomeen syntyisi uusia työvoimavaltaisia aloja ja jos voidaan ehkäistä työpaikkojen menetyksiä työvoimavaltaisilla alueilla.

    Irlantiin jossa on ollut jo kauan matala (paljon Suomea matalampi) yritysveroaste, on tullut jonkin verran ulkomaalaisia investointeja, jotka ovat synnyttäneet työpaikkoja, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi, koska kysymyksessä ei yleensä ole työvoimavaltaisista alueista. Monet yritykset ovatkin saattaneet siirtää toimintoja Irlantiin vain nimellisesti, jotta voivat hyödyntää eri valtioiden välistä verokilpailua.

    Yhteisöveron alentaminen saattaa vaikuttaa muutaman työpaikan säilymiseen vain sellaisissa tapauksissa, joissa perheyrittäjä pystyy tämän veronalennuksen sijaan jatkamaan toimintaansa sen sijaan, että ajautuisi kassavirtakriisissä koko toiminnan lopettamiseen.

    Yhteisöveron alentaminen ei vähennä työpaikkoja, mutta ei se kyllä merkittävästi lisääkään työpaikkoja. Paljon tätä suurempi merkitys olisi toimilla, joilla voitaisiin alentaa työllistämisen kustannuksia Suomessa. Tämä vaatisi vastaantuloa ammattiyhdistysliikkeeltä, jota on kuitenkin vaikea nähdä tapahtuvan.

    En lähtisi ehdottamaan palkkojen alennuksia enkä merkittävästi helpottamaan työvoiman irtisanomista, mutta onhan se iso ongelma, jos on yrityksiä, joissa on tekemätöntä työtä ja henkilökunnalla työt ihan tapissa, niin että jaksamisen rajoilla mennään, kun työnantaja ei uskalla palkata uutta tilapäistä työvoimaa yritykseen sen vuoksi, että työn riittävyydestä ei kuitenkaan ole sellaista varmuutta, että olisi rahkeita palkata taloon toistaiseksi voimassaolevalla työsuhteella ja työehtosopimusten mukaisilla eduilla henkilöä, joka ei muutenkaan välttämättä osoittaudu puheidensa mukaiseksi ahkeraksi ja vastuulliseksi työntekijäksi.

    Yrittäjällä on aika vaikea päästä eroon huonoksi ja sopimattomaksi osoittautuvasta työntekijästä. Tällaisesta työntekijästä voi kuitenkin aiheutua työnantajalle merkittäviä lisäkuluja esim. alkoholinkäytöstä johtuvien sairauspoissaolojen vuoksi.
  19. Ihmisten sisälukutaito on heikolla tasolla.

    Tämä kohde on muutettu tarjouskauppakohteeksi ja sen vuoksi hintaa on alennettu. Kysymys on siis myös myyntitaktiikasta eikä pelkästään hinnanalennuksesta. Käytetään huutokaupoista tunnettua taktiikkaa ja toivotaan hinnan nousevan sitä kautta mahdollisimman korkeaksi.

    Tarjouskauppa toimii hyvin juuri pienissä asunnoissa, joissa on lisäksi hyvä sijainti niin kuin tässä.

    Alunperin tätä kohdetta myytiin toivotulla hinnalla, nyt on laitettu hinta, jonka oletetaan nousevan tarjousten myötä loppujen lopuksi toivottuun hintaan.

    Kyllähän hintapyyntöjä joudutaan monissa kohteissa alentamaan, mutta silloin kysymys onkin jo pääosin liian korkeista myyntihintatoiveista. Sitten kun aika kuluu ja ei väki ei kulje näytöissä eikä tarjouksia tule, on pakko alentaa hintapyyntöä.
  20. Työeläke on sosiaaliturvaa http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturva

    EU ei ole enää se sama EU, mihin Suomi aikoinaan liittyi. Suomi meni mukaan yhteisöön, jossa asioita ratkottiin periaatteella, että päättämiseen vaadittiin jäsenvaltioiden yksimielisyyttä asioista. Sen jälkeen Suomi on ollut tekemässä sopimuksia, jotka siirtävät päätösvaltaa yksimielisyydestä enemmistöperiaatteeseen. Päätöksiä voidaan siis tehdä, vaikka joku tai jotkut yksittäiset jäsenvaltiot eivät niistä pitäisikään. EU:sta on siis tullut yhä enemmän liittovaltiotyyppinen.

    Toisekseen EU haluaa kitkeä finanssi- ja talouskriisejä ja sen vuoksi EU on yhä enemmän kiinnittänyt huomiota jäsenvaltioiden taloudenhoitoon. Juuri puutteet ja leväperäisyys esimerkiksi Kreikan taloudenhoidossa ovat johtaneet vakaviin häiriöihin talouselämässä ja vielä surkeammin asiat ovat Kreikan tavallisella kansalla. Kriisejä ehkäistään parhaiten tulevaisuuteen katsovalla talouspolitiikalla ei elämällä niin kuin herran pellossa.

    Vaikka eläkeasiat eivät kuulukaan EU:lle, ne kuuluvat kuitenkin siinä mielessä, että leväperäisellä suhtautumisella eläkeasioihin (kysymyshän on aina rahasta) voidaan pahentaa julkisen talouden alijäämää, mikä voi johtaa velkakriisiin.
    21. 105 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt