Jutalla uusi mielivirsi

" Ah, mistä nyt mä avun saan, kauhistun häpeääni.
Nyt tili multa vaaditaan, jo kuuluu Herran ääni:
Käy tänne, palvelijani, tee tili tarkka mulle
Nyt niistä leivisköistäsi, mä jotka annoin sulle.

Mä sain niin ylen runsaasti, vaan kaik' on hävitetty.
Tuhansiin nousee velkani, tuo turhiin menetetty.
Mä tuhlailin, kuin pohjaton mull' oisi lähde ollut.
Nyt olen paljas , alaston, on maksupäivä tullut.

Jumala, armolahjas sain, mä täällä hoitaakseni.
On syntiä nyt mulla vain. Ja karvaat kyyneleeni.
Voi, millä köyhä, vaivainen, mä suuren velan maksan?
Kun vaadit eteen istuimen, mä kuinka kestää jaksan?

Mua syntistä sä armahda ja laupeutes näytä.
Ja poikas armoaarteilla mun puutteheni täytä.
Vanhuskaan tuomarini luo mun köyhän täytyy tulla.
Velkaani ellet anteeks' suo, on tuomio vain mulla.

Mä olen kärkäs moittimaan vikoja veljissäni,
vaan hidas olen huomaamaan omia virheitäni.
Sä anna mulle anteeksi, suo mieli uusi, pyhä,
suo peittää viat veljeini, vaan omat muistaa yhä.

J. L. Runeberg