Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  1. Kansaa johdetaan ylhäältä alaspäin. On paljon helpompi ottaa asiat annettuna kuin tutkia ja selvittää niitä itse, vaikka olemme vapaassa tiedonvälitysyhteiskunnassa. Ongelma on, että valittujen linjojen vastaisia selvityksiä ja tutkimuksia ei herkästi tehdä eikä kerätä sellaista dataa, mikä olisi ristiriidassa valitun linjan kanssa. Tällaisissa olosuhteissa itsenäisen ja objektiivisen tutkimuksen tekeminen on haasteellista.

    Yksi annettu ja oletettu asia on, että maahanmuutto on positiivinen asia julkisen talouden kestävyyslaskelmissa. Mitä enemmän tilastoissa oletetaan maahanmuuttoa tapahtuvan, sitä paremmalta laskelmat taloudellisessa mielessä näyttävät.

    Joissakin mahdollisesti epävirallisissa ulkomaalaissa lähteissä on tehty laskelmia, joissa on eroteltu maahanmuuton hyötyjä ja haittoja maahanmuuttavan henkilön taustan perusteella. En vielä tämän perusteella tekisi johtopäätöstä siitä, että sanoisin muiden kuin länsimaalaisten maahanmuuttajien aiheuttavan enemmän kustannuksia kuin hyötyjä valtion kestävyyslaskelmissa, mutta tätä asiaa olisi tutkittava viranomaislähtöisesti ilman sarvia ja hampaita.

    Samansuuntaista mielipidemuokkausta on jo pitkään tehty, kun on vertailtu yleisen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan ja palkka-armeijan välisiä kustannuksia. Kuin mantraa on hoettu palkka-armeijan tulevan paljon kalliimmaksi. Vertailu on kuitenkin naivi, jos eri tutkimuksissa vertaillaan asioita rajaamalla osan vaikuttavista tekijöistä pois.

    Kansantalouden kestävyyslaskemissa työuran piteneminen parantaa kansantalouden kestävyyttä. Työura tietenkin edellyttää tuloa ja tuottavuutta. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva aika on nuorilta miehiltä pois eli pitäisi ottaa tämä asia huomioon myös kustannusvertailussa yleisen asevelvollisuuden ja palkka-armeijan välillä.

    Myös tästä asiasta pitäisi tehdä rehellinen tutkimus. Luulenpa, että objektiivisen tutkimuksen perusteella palkka-armeija osoittautuisikin Suomelle edullisemmaksi tavaksi. Se on eri asia, muodostaako palkka-armeija uskottavaa puolustusta. Minä en järin uskottavana puolustuksena pitäisi edes nykyistä kansanarmeijaa, jonka kalustosta suuri osa on käytettynä ostettua muiden maiden ylijäämäkamaa (panssariajoneuvotkin taitavat täyttää 10 vuotta).
  2. Ihmisarvo ja sen jakamattomuus viittaa mielestäni ajatukseen, että kaikilla ihmisillä olisi ihmisyyteen perustuvia oikeuksia. Uskonnonvapaus hyväksyttiin Westfalenin rauhansopimuksessa. Immanuel Kant pohdiskeli kovasti etiikkaa ja moraalifilosofiaa 1700-luvulla.

    Teknologinen vallankumous alkoi 1700-luvulla. Jos jotain suojasääntöjä työvoiman suojelemiseksi ja työajan sekä lapsityövoiman rajoittamiseksi oli, pitäisin näitä ensimmäisenä askeleena ihmisarvon kunnioittamisessa.

    Orjuuden vastustamisessa merkittäviä askeleita otettiin 1800-luvun ja luvun loppuun mennessä orjuus oli pääosin jo lakkautettu.

    1919 perustettu Kansainliitto otti tehtäväkseen ihmisoikeuksien suojelun, mutta ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus tehtiin YK:ssa 1948.

    Ihmisarvo ja/tai sen jakamattomuus periaatteina ovat vanhempia kuin työväen suojelun ajatukset ja Marxin ja kumppanien ajatukset. Todettiinhan jo Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa 1776 kaikkien ihmisten olevan vapaita.

    Ajatus ihmisten välisestä tasa-arvosta ja ihmisarvosta on moraalifilosofista ja juridista pohdintaa. Juridisesesti ihmiset ovat tasa-arvoisia oikeuden edessä, mutta eivät koskaan henkiseltä kapasiteetiltaan eikä etnisen, rodullisen tai sukupuoleen perustuvan syrjinnän puolesta ihmisten välisissä suhteissa.

    Muutkin "suuret ajattelijat" jo ennen Rinnettä ovat korostaneet ihmisarvon jakamattomuutta :)
    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/533124/Katainen+jyrahti+puolueensa+nuorille+Ihmisarvo+on+jakamaton
  3. Tulee mieleen tilanne, jossa sokea ohjaa toista sokeaa.

    En tiedä mistä pelistä on kysymys. Yrittävätkö hallituspuolueet pedata itselleen mahdollisimman edullista ympäristöä seuraaviin eduskuntavaaleihin (ei tehty ikäviä leikkauksia) vai onko kysymys vain semantiikasta.

    Velanoton täydellinen estäminen on mahdotonta. Se vaatisi äkkiseltään liian isoja leikkauksia ja veronkorotuksia. Jos siis puheet tarkoittavat sitä, että velanottoa ei lopeteta asia on ymmärrettävä. Jos sen sijaan puheet tarkoittavat sitä, että hallitus joustaa/luopuu myös pitkän aikavälin tavoitteistaan velanoton hillitsemiseksi ei asia ole hyvä.

    Hallituksen tulisi toden teolla pohtia keinoja saada velkaantuminen kuriin ja keinoja, joilla voitaisiin tukea työllisyyttä. Koska hallituksen keinot työllisyyteen vaikuttamisessa ovat vähäiset, tulisi tarttua pienempiinkin mahdollisuuksiin.

    Esim. harmaata taloutta vähentää kotitalousvähennyksen laajentaminen. Tämä lisäisi tiettävästi verotuloja ja kasvattaisi hieman työllisyyttä. SDP:n vaatimuksesta (kateus) tätäkin jo kertaalleen vähennettiin, vaikka nyt sitä hieman nostetaan tämän vuoden alusta.

    Viherpiipertäjien vaatimuksiin turkistarhauksen kieltämisestä ei pidä taipua. Turkiseläinten elinolosuhteita pitää parantaa, mutta elinkeinoja ei tule muuten kieltää.

    Onko mahdollisuutta oppisopimuksiin ja nuorten työntekijöiden työllistämisen helpottamiseen tutkittu/selvitetty loppun saakka. Nuoria työllistettäisiin enemmän, jolloin nuoret saisivat tarpeellista työkokemusta, jos yritysten mahdollisuuksia työnsuhteen päättämiseen helpotettaisiin. Eli matalampi kynnys työsuhteen päättämiseen helpottaisi tilapäistyövoiman palkkaamisen. Tämä voi olla kova paikka ammattiliitoille hyväksyä, mutta se auttaisi nuorten työllistymistä.
  4. Suomi on vaikeassa vaiheessa niin kuin myös monet muut maat. Suomi on elänyt ja elää vientiteollisuudesta. Maailmantalous on kuitenkin sakannut jo useamman vuoden eikä lähipiirissä ole merkittävää nousua. Saamme olla tyytyväisiä jopa pieneen kasvuun.

    Menneisyydessä konsensuksen avulla (työmarkkinajärjestöjen sopimukset) saatiin aikaan paljon hyviä ratkaisuja. Konsensus ja työmarkkinajärjestöjen päätösvalta ei ole kuitenkaan demokratiaa, vaan korporativismia.

    Nyt on jo useamman vuoden ajan näyttänyt siltä, että työmarkkinajärjestöt eivät vaikeissa olosuhteissa pääse sellaiseen konsensukseen asioiden kehittämisestä, mitä tilanne vaatisi. Hallitukselle tämä on tarkoittanut jähmettyneisyyttä ja paikallaan oloa. Hallitus on hirttäytyntyt Jutan toiveisiin talouskasvusta, joka paikkaisi julkisten menojen nousun, toisi luvatut työpaikat ja verojenkasvun.

    Hallitus voi itsessään vaikuttaa hyvin vähän työllisyyteen ja talouskasvuun omilla päätöksillään. Sitäkin typerämpää on poliittisten vastustajien nimittely ja vastuullistaminen kulloisestakin taloussuhdanteesta.

    Loputtomasti on kuultu demarien tahoilta nimittelyä edellisten hallitusten velkaantumisesta, heikosta työllisyyskehityksestä ja vastuuttomuudesta, vaikka nyt velkaannutaan enemmän, työllisyys ei ollenkaan kehity suotuisasti eikä vastuunkannosta ole tietoakaan.

    Minua häiritsee eniten poliittisessa huutelussa rehellisyyden puute. Ajattelepa nyt sitäkin, että SDP:n "lupaus" 100.000 uudesta työpaikasta perustui toiveisiin, että heikko talouskasvu kääntyisi nopeaksi talouskasvuksi, mikä tietenkin edellyttää sitä, että maailmantalouden pyörät lähtevät jyrkkään ylämäkeen. Demareilla kuten milläkään muulla puolueeella ei kuitenkaan ole osuutta eikä arpaa maailmantalouden kasvuun. Mitä siis voidaan sanoa lupauksista, jotka perustuvat tällaiseen spekulointiin?
  5. Itellan työt ovat vähentyneet ja vaikka Valtio omistaakin Itellan kokonaisuudessaan, Itellaa johdetaan miltei tai lähes samalla tavoin kuin yksityisomistuksessa olevia yrityksiä. Yksityiset ihmiset ja yritykset lähettävät paljon vähemmän kirjepostia kuin aikaisemmin. Postituksessa on siis työmäärään nähden ylimääräistä henkilökuntaa.

    Itellan tehokuuudesta hyötyy tai kärsii valtio. Jossain tietysti kulkee raja, että on järkevämpää työllistää vähemmälläkin työllä kuin laittaa työttömyyskortistoon. Mitenkään ei kuitenkaan voida perustella sitä, että työn vähyydestä ja yrityksen tappiollisuudesta huolimatta (valtiolle tappiota) palkkalistoilla pidetään monin verroin enemmän henkilökuntaa kuin on tarvis.

    Tuo näkemyksesi siitä, että Kokoomus olisi sen ajatuksen takana että valtio ei voi omistaa yrityksiä ei ole näin yksioikoinen asia. Valtio esim. omistaa Itellan kokonaisuudessaan. En ole nähnyt, että yksikään puolue olisi sanonut että Itella olisi yksityistettävä.

    Myös EU edellyttää eräistäkin syistä sitä, että valtio ei voi omistaa yrityksiä, jotka kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Jos valtio alkaisi laajemmassa mitassa harjoittamaan yritystoimintaa tarkoittaisi tämä tehokkuuden vähentymistä (olisi ylimääräistä työvoimaa) ja valmistettujen tuotteiden hintojen nousua sitä kautta. Ulkomailla olisi entistä vähemmän kysyntää entistä kalliimmille tuotteille, joten työvoimaa tarvittaisiin entistä vähemmän ja valmistetut tuotteet olisivat entistä kalliimpia ja tarpeettomampia. Samalla yhteiskunnan pitäisi verovaroin tukea näitä valtion kalliita yrityksiä. Tämäkin tarkoittaisi heikompaa ostovoimaa kansalaisille, korkeampaa verotusta ja loppuun asti vietynä leikkauksia muualta hyvinvointipalveluista rahojen täysin loppuessa.

    Markkinatalousjärjestelmälle ei ole vaihtoehtoa. Markkinatalousjärjestelmässä valtio voi omistaa ja harjoittaa sellaista toimintaa, joka jollain tavalla liittyy perustarpeiden hoitamiseen. Markkinatalousjärjestelmässä valtiokin voi omistaa osuuksia yrityksistä, mutta yritysten johtamistapaa ei voida hoitaa poliitikkojen ohjauksen perusteella vaan normaalein liiketalousperiaattein.

    Poliitikkojen ohjaus valtio-omisteisissa, mutta myös yksityisten omistamissa yrityksissä tarkoittaisi sitä, että näiden yritysten arvo putoaisi yksityisten omistajien irrottautuessa niiden omistajuudesta. Pidemmällä aikavälillä tämä tarkoittaisi myös kokonaisuudessaan yritysten pääoman saatavuuden heikentymistä. Lopuksi yritysten olisi entistä vaikeampi saada pääomia yrityksen toiminnan kehittämiseen, investointeihin ja työllistämiseen. Tästä olisi seurauksena epäilemättä hutera kansantalous ja suuri työttömyys.

    Sananen vielä veroparatiiseista. Yrityksiä ja yksityishenkilöitä voidaan verottaa kovemmin ja ehkäistä mahdollisuuksia veroparatiiseista. Tämä koskee kuitenkin vain suomalaisia yhteisöjä ja suomessa asuvia yksityishenkilöitä. Varakkaat yksityishenkilöt voivat helposti muuttaa ulkomaille, jolloin Suomi ei enää pysty vaikuttamaan mitään tämän henkilön verotukseen. Samoin yritykset voivat siirtää toimintaansa ulkomaille, jolloin verotuloja ja työpaikkoja ei ole senkään vertaa Suomessa. En puolustele veroparatiiseja ja veroparasiitteja, mutta realiteetti on, että asian todellinen merkitys ja Suomen mahdollisuudet asiassa ovat paljon vähäisemmät, kuin miltä ensiarvaamalta kuullostaisi.

    Veroparatiisijuttu uppoaa tavalliseen kansaan kuin kuuma veitsi voihin, herättää suuttumusta ja saa innostettua kansalaisia vaaliuurnille, ilman että asialle voidaan juurikaan mitään tehdä. Sitten joku voi ihmetellä, että miksi tällekään ei mitään tehty ja lupaukset syötiin tai että miksiköhän työllisyys heikkenee ja verotulot vähentyvät, vaikka piti käydä toisin päin. Eli valitsemalla valkoisen voikin saada mustapekan käteensä.
  6. Minä kyllä jättäisin lahtarit ja punikit sinne vuoteen 1918. Käyttämäsi termit ja johtopäätökset ovat kuin sadan vuoden takaa.

    Kulloinkin vallassa ollut puolue Kreikassa osti ääniä palkkaamalla tukijoitaan valtion suojatyöpaikkoihin. Sen vuoksi julkinen sektori kasvoi, kustannukset nousivat ja tuottavuus aleni.

    Tutkimatta ja asioita selvittämättä sanot, että oikeisto olisi kahminut taskuihinsa rahat Kreikassa ja tavalliset ihmiset olisivat joutuneet maksumiehiksi. Mikä sitten on sellainen vasemmiston johtaja, joka kahmii rahat taskuihinsa. Kreikan entisen pääministerin Georgios A. Papandreou äitiin yhdistetään 550 miljoonan euron pankkitili Sveitsissä. Paljonkohan mahtaa olla pääministerin omalla tilillä. http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/greece/9717973/George-Papandreous-mother-linked-to-550-million-Swiss-bank-account.html

    Kyllä se ahneus vain on sellainen asia, että sen valtaan joutuu liian moni ihminen kuului sitten vasemmistoon tai oikeistoon.

    Luokkasodasta vielä sen verran, että siteeraankohan raamattua oikein kun totean "se joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu". Näyttipä olevan vapaa käännös Matteuksen evankeliumista. Pointti on kuitenkin siinä, että punaiset aloittivat väkivallan teot ja teloittivat toisenmielisiä mielivaltaisesti. Valkoiset sodan voitettuaan teloittivat monin verroin enemmän. Kummankaan teot eivät ole oikeutettuja.

    Maailma on paljon suurempi kuin kuvitteletkaan. Maailmaan myös mahtuu paljon muitakin värejä kuin mustaa ja valkoista. Voi olla, että joudut muuttamaan mieltäsi, jos vaivaudut ottamaan asioista selvää. Toisaalta kaikki on helppoa, jos hyväksyt vain sen, mihin olet kerran uskonut. Kumman valitset?
  7. Kuka ostaa - mitä ostaa?

    Kuka kuuluu työväkeen tai työväenluokkaan? Kaikki työntekijät vai vain osa työntekijöistä? Kuuluuko työväkeen vain ne jotka tekevät perinteistä duunarityötä?

    Millä tavoin porvaristo ostaa osan työväenluokasta? Ehkä palkitsemalla ja antamalla etuuksia. Millä tavoin työväenpuolue ostaa väkeä puolelleen? Eikö työväenpuoluekin osta väkeä puolelleen antamalla ja lupaamalla etuuksia?

    Millä tavalla on oikeutetumpaa työväenpuolueeksi itseään nimittävälle puolueelle antaa ja luvata ilmaista rahaa kuin kenellekään muullekaan?

    Millä tavalla vasemmiston edustaja loppujen lopuksi eroaa oikeiston edustajasta, jos kummallakin on ensimmäisenä mielessä raha ja se kuinka sitä voi omalle kannattajakunnalleen maksimoida?

    Vasemmiston edustaja voi perustaa ajattelunsa solidaarisuuteen ja siihen, että kaikilla ei ole ollut samoja mahdollisuuksia menestymiseen. Oikeiston edustaja voi perustaa ajattelunsa siihen, että jokaisen pitäisi lähtökohtaisesti itse huolehtia toimeentulostaan.

    Vasemmiston logiikkaa ei ole mietitty loppuun saakka. Ammattiliittojen edustajille riittävät sanat "ei käy", kun keskustellaan vaikeista asioista. Asioita ei tarvitse pohtia eikä perustella. Asioita ei tarvitse yrittää ratkaista. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään. Lähtökohta ei ole oikea, jos ei perusasioita ei tunnusteta.

    Rahaa ja etuuksia ei voida luvata yli valtion maksukyvyn, tulojen ja varallisuuden. Ei ole olemassa Kalevalan Sampoa, josta heruu rajoittamatonta hyvää. Ilmaisilla etuuksilla on siis rajat ja kohtuus joita ei voida ylittää.

    Otetaan kärjistetty esimerkki Kreikka. Siellä elettiin yli varojen. Nyt siellä kärsivät kaikkein eniten juuri pienituloiset ja ahdinkoon joutuneet ihmiset. Ihmisten kärsimys on paljon suurempaa, suhteettomampaa ja pitkäaikaisempaa kuin jos taloudellisen tilanteen kurjistumiseen olisi puututtu jo ennen kriisiä.

    Vasemmisto ei ymmärrä tai ei halua tunnustaa talouden realiteetteja. Tämä on yksi suuri syy sille, että vasemmiston kannatus hiipuu. Britanniassa työväenpuolue on ottanut uuden suunnan. Mielestäni kannatuksen putoaminen ja vakiinnuttaminen on Suomessakin on mahdollista vain puolueen suuntaa muutetaan Millibandin teemojen mukaiseksi.
  8. Samoilla linjoilla olen minäkin. Asioita pitäisi pystyä tarkastelemaan ilman sarvia ja hampaita.

    Eläkeläiset haluavat ymmärrettävästi lisää eläke-euroja samoin kuin työttömät haluavat lisää rahaa, opiskelijat haluavat lisää rahaa ja palkansaajat haluavat lisää palkkaa. Lapsetkin haluavat nostaa viikkorahaansa.

    Asiassa ei päästä mihinkään, jos ei pystytä katsomaan mistä mahdolliset korotukset tulevat, kenelle korotukset menisivät ja paljonko korotus rahassa merkitsisi sekä eläkeläiselle että sille, jonka rahoista korotus on pois.

    Suomesta puuttuu eläkekatto. Tämän vuoksi esimerkiksi puoliväli-indeksin poistamisesta hyötyisikin rutkasti se porukka, jolla tälläkin hetkellä on suurimmat eläketulot. Jos vaaditaan puolivälindeksin poistamista unohdetaan kokonaan ne, joille asian merkitys oli suurin eli pieneläkeläiset.

    Jos henkilön työhistoria on lyhyt tai ansiot ovat olleet pieniä, ei puoliväli-indeksi vaikuta juuri ollenkaan tällaisen henkilön eläkkeeseen. Pienellä työhistorialla työeläkkeen osuus koko eläkkeestä voi olla 100 tai 200 euroa. Jos puoliväli-indeksiin paluu olisi nostanut vuodessa eläkettä ylläolevan keskustelun perusteella 0,8 prosenttia enemmän vuodessa olisi tällaisen pieneläkeläisen työeläke noussut 80 sentistä 1,6 euroon. Kansaneläkkeen vuoksi pieneläkeläisen eläke olisi todellisuudessa noussut ainostaan puolet tästä eli 40 sentistä 80 senttiin kuukaudessa. Tästäkin summasta osa olisi vielä mennyt veroihin!!

    Jos eläkkeensaajien etujärjestöt ja senioripuolue yhtään miettii enemmän asiaa, parasta olisi eläkeläisten kannalta jos eläkkeeensaajan perusvähennyksiä nostettaisiin. Perusvähennyksen nostaminen nostaisi suhteessa eniten juuri pienituloisten eläkeläisten eläkkeitä. Se kai oli tarkoituskin.

    Tuo puoliväli-indeksin poistaminen olisi vieläpä siinä mielessä hölmöä, että osa eläkkeisiin tarkoitetuista rahoista päätyisikin sitten valtion yleisten menojen kattamiseen.

    Kuten sanottua, senioripuolueen kannattaisi todella pitää aivoriihi puolueen tavoitteista, UUDISTAA ne ja tuoda tavoitteet selkeästi esiin.

    Hyvä, järkevä ja kaikkien mielestä kannatettava tavoite on mm. vanhustenhoidon laadun ja palveluiden saatavuuden parantaminen.
  9. Puolueen toiminta on kovin hajanaista ja jäsentymätöntä. Yksittäiset mielipiteet eivät tietenkään kerro puolueen linjasta, mutta mutta kovin kypsymättömältä kaikki vaikuttaa. Asioita ei osata avata eikä ymmäretä mistä mikäkin asia tulee. Olen puolueen toimintaa vähän silmäillyt, eikä minulle ole selventynyt kenen etua puolueen olisi tarkoitus ajaa? Miettikääpä nyt vähän tarkemmin.

    Luin nuo kommentit sivuilta ja tässä omat näkemykseni:

    - Hyvä ja järkevä tavoite on vanhusten hoidon tason parantaminen

    - Eläkekatto on oikeudenmukainen ja hyvä, mutta ei se juurikaan eläkeläisiin vaikuta

    - Indeksien palauttaminen olisi nostaisi eläkkeitä, mutta sitä on mahdoton toteuttaa. Samalla indeksien palauttaminen ei nostaisi ollenkaan tai vain merkityksettömästi pienituloisten eläkkeitä ja kaikki valuisi suurituloisten eläkkeisiin - kenen etua puolue sanoikaan ajavansa?

    - Leskeneläkkeen poistaminen. Tjaa en ehkä täydellistä poistamista kannata, mutta kyllä tätä pitäisi tarkistaa suurten leskeneläkkeiden osalta

    - Eutanasia, ihan ok, jos se on oma valinta

    - Eläkeiän noston vastustaminen. Tämän vastustaminen menee jo hölmilyn puolelle, koska eläkeläisiin se ei vaikuttaisi ollenkaan. Eläkeiän nostaminen parantaa eläkeläisten mahdollisuuksia saada parempaa hoitoa ja korotuksia eläkkeisiin.

    Minusta tuntuu, että puolueella ei ole jäsenneltyä ajattelua tavoitteistaan. Puoliväli-indeksiin paluu ei pienituloisten eläkeläisten eläkkeisiin juurikaan vaikuttaisi, mutta silti tuo lienee kaikkein näkyvin ja kuitenkin yhtä aikaa mahdoton tavoite toteuttaa, koska tällaisia rahoja ei ole olemassa.

    Puoliväli-indeksiin paluu myös tarkoittaisi sitä, että tuo jouduttaisiin rahoittamaan tulevien eläkeläisten eläkkeistä eli otettaisiin yksiltä ja annettaisiin toisille.