pundit

Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2475

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Taitaa olla niin, että aloittajakirjoittajan kertomaan vastikkeeseen sisältyy myös hoitovastikkeen lisäksi myös rahoitusvastike eikä aloittajakirjoittaja osaa erottaa näitä toisistaan.
    .
    Kysymys siis lienee uudesta asunnosta, jonka myyntihinta on verrattain alhainen, mutta asunnon hintaa lyhennetään kuukausittain myös rahoitusvastikkeella.
    .
    Tämä on todennäköisintä, koska tilastokeskuksen mukaan kerrostaloasunnon keskimääräinen hoitovastike vuonna 2014 oli 3,98 euroa per asuntoneliö. Jos vastike olisi kokonaan hoitovastiketta, keskimääräisellä vastikkeella laskien kysymys olisi noin runsaan sadan neliön kaksiosta.
  2. Kohtuullisen kokoinen vuokra suhteessa ennakoituun tuleviin asumiskustannuksiin. Voinee arvioida, että keskimääräisen asuntolainan maksuaikana 17 vuotta, vuokriin kulunee ainakin n. 237.613 euroa (jos vuokrat nousevat joka vuosi 0,8 prosenttia = arvioitu inflaatio). Samaan tapaan tietenkin nousee myös vastike, mutta asuntolainaan kuukausittain menevä määrä pysyy vakiona.
    .
    Nykyisen vuokran suuruus suhteessa tuleviin asumiskustannuksiin on kyllä iso houkutin hankkia oma. Asuntomarkkinoilla on vaikea arvioida selkeitä yli- ja alihinnoittelutapauksia lukuun ottamatta oikeaa aikaa, saati että siitä pääsisi merkittävästi hyötymään (ylihinnoiteltu 1989, alihinnoiteltu 1994). Valintaa voi optimoida huolellisella harkinnalla sijainnin, asunnon kunnon, hinnoittelun, omat tarpeet ja henkilökohtaiset uhat huomioon ottamalla.
    .
    Vaikka asuminen on ennen kaikkea välttämättömyyshyödyke, oman valintani tein nettosäästösummaa laskemalla. Toki vaa'assa painoi myös se, että oma asunto on minulle myös mukavuustekijä. Itselleni laskin vuokriin kuluvan määrän olevan sen verran korkea, että jopa asuntojen hintojen pienellä laskulla viivan alle kertyy enemmän pääomaa omassa asunnossa kuin toisen omistamassa asunnossa. Pohdinta on aina yksilöllistä, eikä mitään yleispätevää sääntöä ole. Minulla jotakuinkin tyydyttävän tasoisessa asunnossa vuokriin olisi kulunut 1.700 euroa kuussa. Tosin nykyistä asuntoani ei olisi tuolla summalla olisi vielä saanut vuokrattua.
  3. On ollut väittäjää, ettei ole todistettu ilmaston lämpenemistäkään. Ei varmaan löydy asiaa, josta joku ei olisi toista mieltä. Perusteet ovatkin sitten eri asia.
    .
    Minä vertaisin hintoja vuokratasoon. Laskisin, mitä 15 vuoden kuluessa menisi vuokriin ja kuinka paljon samassa ajassa menisi asuntolainan korkoihin ja vastikkeeseen. Erilaisia laskelmia voisi tehdä erilaisilla oletuksilla. Pitkän ajan inflaatio-odotus voisi olla 0,8 prosenttia. Vuokrat nousisivat 0,8 prosenttia joka vuosi. Sitten voisi tehdä laskelman, jossa asuntojen hinnat nousisivat joka vuosi yhden prosentin, 0,5 prosenttia, pysyisivät nollassa, laskisivat 0,5 prosenttia tai yhden prosentin.
    .
    Jos säästösumma 15 vuoden kuluttua on suurempi kuin vuokravaihtoehdossa, saattaisin kallistua omaan edellyttäen että saan asunnon mielestäni hyvään hintaan ja se on sellainen että voin kuvitella asuvani siellä pidempään.
    .
    Oma asunto on eräänlaista pakkosäästämistäkin ainakin jos korot, lyhennykset ja vastike yhteensä ylittävät vuokramäärän.
    .
    On oikein varautua tulevaisuutta varten. Vaihtoehto on elää täysillä ja lyhyesti :)
  4. Mainitsemasi, yli 10 prosentin ylittävät korkotasot ovat äärimmäisen epätodennäköisiä. Vieläkin epätodennäköisempää on, että tuollainen korkoshokki kestäisi pidemmän ajan.
    .
    Kaikelle on laskettavissa tiettyjä todennäköisyyksiä. Tietty todennäköisyys on sillekin, että kuolet salamaniskuun tai siihen että meteoriitti putoaa päähäsi. Maailmaa ei ole tehty riskittömäksi eikä kaikilta riskeiltä voi eikä kannatakaan yrittää suojautua. Voi vain yrittää kuvitella, mitä tuossa tapauksessa riskin välttäminen ehdottomasti voisi vaatia.
    .
    Jos lyhennät lainaa kiinteänä tasaeränä korko saa nousta melkoisesti ennen kuin lyhennysenkään osuus ei enää riitä korkoihin.
    .
    Kuuden prosentin stressitesti on ihan riittävä.
  5. Kysymyksen muotoilusta päätellen et omista asuntoa "pitäisikö jättää asunto ostamatta".
    .
    Korkotaso pysynee matalalla tasolla hitaan ja vaatimattoman kasvun tilanteessa, mutta myös markkinatilanteessa, jossa talous taantuu. Talouden kasvaessa korkotasot normalisoituvat tietyllä aikavälillä eli nousevat nykyisestä erittäin matalasta korkotasosta normaalitasoon, joka on ehkä 4 prosentin tuntumassa.
    .
    Riskit korkotason voimakkaille muutoksille on finanssi- ja pankkijärjestelmän toimintaa uhkaavissa tilanteissa, joissa pankit ja muut rahoitusinstituutiot joutuvat turvaamaan omaa likviditeettiään ja sitä kautta tarjolla olevan lainarahan määrä vähenee merkittävästi. EU:n komissio on tehnyt oikeitakin toimia, mutta myös vääriä toimia estääkseen ja ehkäistäkseen finanssikriisen syntymistä.
    .
    Rahoituslaitosten keskinäinen luottamus on perusta markkinoiden likviditeetille ja rahan liikkuvuudelle. Ilman luottamusta pankit eivät enää lainaa rahaa toisilleen ja markkinat seisahtuvat. Tällaisissa tilanteissa voi syntyä korkoshokkeja.
    .
    Vielä on muistettava, että koron nousulla, hintojen laskulla ja maksukyvyn putoamisella on erilaisia vaikutuksia.
    .
    Jos korko nousee, ei ole ongelmaa jos maksukyky säilyy ja vakuudet ylittävät velan määrän. Pitää muistaa, että jos lyhennys on sovittu tehtäväksi kiinteänä tasa-eränä, korkotason noustessa vain laina-aika pitenee. Ongelmia syntyy, jos maksukyky ei riitä edes koron maksamiseen.
    .
    Jos lainan määrä ylittää vakuuden arvon, ei yleensä ole ongelmia, jos maksukyky säilyy.
    .
    Jos asunnonostajan makukyky katoaa, pankki vaatinee realisoimaan vakuuden.
  6. Tarkentaisiko aloittajakirjoittaja, ketä asia koskee ja miten?
    Mikä romahtaa ja miksi?
  7. Sinä et ole todistanut yhtään mitään. Lähibaarien pöydistä löytää tuoppien ääressä notkuvia tietäjiä, joiden tietämys on samaa tasoa kanssasi. Miten kukaan voi väittää todistavansa tai todistaneensa mitään, jos valehtelee menneisyydestäkin. Olet väittänyt kohta kahden vuoden ajan asuntojen hintojen laskevan 10-15 prosenttia vuodessa ja pysyt väitteessäsi, vaikka todisteet osoittavat muuta.
  8. Kaikkein vähiten sinulla on mitään kompentenssia ennustaa tulevaisuutta, koska valehtelet menneisyydestäkin. Sitä paitsi olet jo ollut todistetusti väärässä kohta kaksi vuotta. Asuntojen hinnat eivät ole väittämälläsi tavalla laskeneet 10-15 prosenttia vuodessa. Jos olisit fiksumpi, ymmärtäisit olla hiljaa.
  9. Syy poissaolooni
    - työkiireet
    - muut menot ja kiinnostuksen kohteet
    - palstan taso on heikentynyt kaltaistesi jankkaajien ja trollitoiminnan vuoksi
    .
    Olen muuten sanonut olevani töissä yksityisellä sektorilla hyväpalkkaisessa työssä eikä siihen ole tulossa mitään muuta muutosta, kuin yleistä palkkatasoa korkeampi nousu.
    .
    Sinun höpötyksesi ovat omaa luokkaansa. Sinä esität todisteista huolimatta omasta päästäsi keskittyjä lukuja. Sinä olet toistanut täällä kymmeniä kertoja 10-15 prosentin vuosittaista nimellishintojen heikentymistä. Nyt kerrotkin, että reaalihinnat olisivat 2005 vuoden tasolla. Eli että omakotitalojen reaalihinnat olisivat 4-5 vuodessa laskeneet korkeimmasta arvostaan yhteensä 10 prosenttia.
    .
    Tuskin ymmärrät vieläkään, mikä on nimellishintojen ja reaalihintojen ero.
    .
    Kuitenkin omakotitalojen hintaindeksi paljastaa, että omakotitalojen keskimääräiset hinnat ovat nousseet vuodesta 2005 vuoteen 2014 inflaatiota vastaavasti. Tai sitä hieman enemmän. Asuntojen nimellishinnat ovat siis nousseet inflaatiota vastaavasti, vaikka mukaan luetaan nämä maaseudun syrjäalueet, joissa kaltaisesi ovat sanoneet asuntojen muuttuneet arvottomiksi. Mietipä sitä.
    .
    Lisäksi vain sattumalta edes avasin tämän ketjun nyt. Luen sen verran tekstejä työni puolesta, että en todellakaan tuhlaa aikaani jonnin joutavien nettilinkkien availuun, jollei edes otsikko viittaa mihinkään konkreettiseen asiaan.
    .
    Tuskin avaan vastaavia viestiketjuja jatkossakaan, eli on turha ihmetellä jos en vastaile. Ilman panostamista ei ole lukijoita. Nyt lopetan tähän.
  10. Olipas hölmö otsikko. "Lyhennysvapaat ylläpitivät asuntolainakannan kasvua". Myöskään jutun tänne kopioinut ei ymmärtynyt jutun sisältöä.
    .
    Uusia asuntolainoja nostetiin vuonna 2015 yhteensä 16282 miljoonalla eurolla. Se on enemmän kuin vuosina 2013 tai 2014.
    .
    Ilman lyhennysvapaita asuntolainakanta olisi siis kasvanut n. 1300 miljoonaa euroa. Lyhennyksiä siis jäi tekemättä lyhennysvapaiden vuoksi runsaat 860 miljoonaa. .
    .
    Asuntolainakannan kasvusta siis 16282 miljoonaa tulee uusista asuntolainoista ja runsaat 860 miljoonaa lyhennysvapaiden käyttämisestä. Sitten joku typerä kirjoittaa otsikon, että lyhennysvapaat ylläpitävät asuntolainakannan kasvua.
    .
    Hoh hoijaa.
  11. Uusia asuntolainoja nostetiin vuonna 2015 yhteensä 16,282 miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin vuosina 2013 tai 2014.
  12. Nyt kelpaa jo whoknowssillekin Tilastokeskuksen tiedot?
    Ei ole kauan siitä, kun tilastodata oli sinulle vain "propagandaa".
    Lainaamassasi katsauksessa kerrotaan, että vaihtotase ja kauppatase olivat tasapainossa marraskuussa.
    Suomen valtion velka ei ylittänyt 100 miljardia. Se jäi lukemaan 99,807303576
    http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/Valtionvelka_ja_talous/Valtionvelka
  13. Ongelma ei ehkä ole korvausten suuruus, vaan se, että pienipalkkaisen työn vastaanottaminen ei korvausten menettämisen vuoksi kannata.
    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/131869-palkka-2500-eukk-tyo-ei-kannata-tallaista-jarjestelmaa-ei-saisi-olla-olemassa
    .
    Toisaalta voidaan myös kysyä, että onko korvausten tasokaan joka suhteessa oikea, jos esimerkiksi yksinhuoltajan ei KANNATA ottaa vastaan alle 2.600 työpaikkaa. Tuelle jääminen ja sillä eläminen siis passivoi.
    .
    Kelan laskurin mukaan työmarkkinatuen bruttomäärä olisi 703 euroa kuussa. Nettona siis noin 562 euroa. http://www.kela.fi/tyomarkkinatuki_maara
    .
    Sitten taas takaisin töiden pariin :(
  14. Melankolinen aloitus. Tämä kappale tulee osuvasti mieleen:
    https://www.youtube.com/watch?v=Eyof5doUFzk
  15. Finanssivalvonnan näkökulma on enemmänkin luotonantajan suuntaan. Eri pankeilla on erilaisia käytäntöjä asuntolainojen vaatimien vakavaraisuuspuskureiden laskemiseen. Tähän saakka pankeille on tullut todella vähän luottotappioita asuntolainoista. Finanssivalvonta siis haluaisi nostaa pankkien varmuusmarginaaleja.
  16. Minäkin olen aina antanut oman auttavan käteni avuntarvitsijoille ja tarjonnutkin sitä ilman mitään rahallista pyyntöä, kun se minun elämäni ei ole kiinni satasesta eikä parista. Suurin osa osaa arvostaa saamaansa apua. Jouluisin on voinut tulla lahjaksi lahjakorttia ja shamppanja-pulloa.
  17. Yksi tapa pitää hyviä välejä naapurin kanssa on keskinäinen avunanto ja -tarjonta. Palstan huutelijat ottaisivat mielellään vastaan avun, mutta tuskin malttaisivat sitä arvokkaampaa lahjapulloa korvaukseksi antaa. Saattaisivat ehkä tunnontuskissa viedä halvan punkkupullon.
    .
    Ei ystäviä rahasteta eikä rahaa pyydetä. Se on joillekin vaikea ymmärtää.
  18. Kateushan se kalatkin vie vedestä ja ra'at marjat metsistä.
    Toisin sanoen "happamia" - sanoi kettu pihlajanmarjoista.
  19. Sinussa ei ole mitään muuta ylivertaista kuin itsekehu. Tusinaan mahtuu liian monta kaltaistasi.
    .
    Brendan Nyhan ja Jason Reifler osoittivat kokeellisissa tutkimuksissaan, että mitä heikompi itsetunto, sitä huonommin henkilö ottaa vastaan omaa maailmankuvaansa korjaavaa tietoa. Kärsinet itsetunto-ongelmista, kun leikit rikasta, vaikka et ole rikas, leikit tietäjää, vaikka ennusteilla on surkea osumatarkkuus ja yrität pitäytyä väärässä käsityksessäsi, vaikka se on selvästi väärä, niin kuin tässäkin: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14017396/rivitalojen-ja-kerrostalojen-neliohinnat-2012-2014#comment-82386771
    .
  20. Sä olet niin tyhmä tyyppi ettet edes tajua etkä ole kaikkien näiden viestien jälkeenkään ymmärtänyt, että mä en ole kertaakaan povannut tai luvannut nousua. Voit rauhassa tarkistaa mitä olen kirjoittanut. Minä en tee tuon kaltaisia ennustuksia.
    .
    Joskus olen myöntänyt, että todennäköisesti hinnat hieman laskevat, mutta olennaista on, että pienellä laskulla on kannattavampaa yleensä omistaa oma kuin asua vuokralla (asunnosta ja sijainnista toki riippuen). Tähän saakka minun arvioni ovat olleet jotakuinkin oikeassa ja sinun lapselliset huutelusi hehtaarikaupalla väärässä.
    .
    Tilastokeskus, Suomen pankki ja Maanmittaustoimisto. Näiden tahojen tiedot osoittavat huutelusi täysin paskapuheiksi.
    .
    Et voi väittää ettetkö olisi kirjoittanut omaisuutesi arvosta ja tekemistäsi asuntokaupoistasi keskenään ristiriitaisesti eli kirjoituksesi eivät ole totuudenmukaisia. Koulutuksestasi et ole tiettävästi maininnut sanallakaan etkä vieläkään väittänyt, että sinulla oikeasti olisi jotain koulutusta. Voihan jopa olla, että et ole koskaan mitään tutkintoa suorittanut loppuun.
    .
    Kanadastakin haaveillit onnelana, vaikka oletan ettet tiedä Kanadan maahanmuutto-ohjelmastakaan mitään muuta, kuin olet kenties MV-blogista tai hommafoorumilta lukenut. Sinun yleinen tiedon taso on kertakaikkiaan aika vaatimaton, mutta suu on suuri kuin valaalla.
    21. 43 / 124
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt