a-teisti

Vapaa kuvaus

Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.

Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.

Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.

Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.

Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.

Elämänohjeitani:

Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)

'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'

-Juice Leskinen-

'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'

-tuntematon juoppo-

IN

-Säälistä saaminen

- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.

- Bootsit

- Alan mestat

- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.

- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.

- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.

- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.

- Käänteiset listat

OUT

- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille

- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat

- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.

- Laimeat drinkit

- Menneisyyteni turkulaisena

Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.

Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.

No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:

Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.

Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.

Aloituksia

173

Kommenttia

13026

  1. Tämä taantuma on hyvä esimerkki mihin sääntelyn vapauttaminen johti. Sitä oli myös 90-luvun pankkikriisi: kova markka, valuutta lainat vapautettiin ja lopulta pakon edessä tehty raju devalvaatio (tai kaksikin), kellutus. Kriisi kasassa. Sitten vielä Neuvostoliiton romahdus siihen. Suomi kävi tuolloin hyvin lähellä Kreikan tilannetta, ajautumista maksukyvyttömyyteen. Saksan rahoitus pelasti meidät. Väitetään.

    Se oli seuraus sarjasta talouspoliittisia vääriä päätöksiä. Siihen vaikutti osaltaan myös NL:n romahdus. Sitä en tiedä onko mikään talousjärjestelmä tuollaiselle immuuni. tuskin.
  2. Ehdollinen toistolause, toista (aina vähintään kerran) kunnes... Pythonissa, Javassa, Pascalissa... Sama kuin do...While siis.
  3. Niin niin... Nyt on puhuttu vain antolainauksen mekanismeista periaatteellisella tasolla. Ei siitä kuinka systeemiä voi kusettaa kuten tuossa tehtiin.

    Mutta osattiin sitä ennenkin:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Idmanin_kavallusjuttu

    Tuosta on paljon seikkaperäisempi kertomus Suomen pankkihistoriasta kertovassa kirjassa: Erehtymättömät, sen alusta tämän päivän kriisin alkuun.
  4. Jatkuvan kasvun politiikka on kyllä se politiikka jota noudatetaan ja johon pyritään. Se on kuitenkin rajoitettua. Tuo Pertsan esimerkki Errill Lynchistä, Goldman Sachsista jne. kertoo sen kuinka käy kun sen rajoitteista luovutaan.


    "Teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportin mukaan 364 päivän kikkailu oli osoitus siitä, että pankit noudattivat säädösten kirjainta mutta eivät henkeä. Järjestön mukaan näyttää siltä, että joissakin tapauksissa pankit piilottivat kikalla riskejään eivät vain viranomaisilta – vaan myös omilta hallituksiltaan."

    Eli jopa omistajia huijattiin? Kenties. Nuo Pertsan esimerkit eivät kuitenkaan ole suoraan esimerkkejä antolainausmekanismista, ketjun aiheesta vaan monimutkaisemmista rahoitusmekanismeista.

    "Talouskriisin jälkiselvittely on osoittanut, että Greenspan teki vakavia virheitä. Niistä pahin saattoi olla koron pitäminen alhaalla liian kauan. Vaikka Yhdysvaltain talous lähti ripeään kasvuun pari vuotta it-kuplan puhkeamisen jälkeen, Fed piti korkotason erittäin alhaisena."

    Hauskaa kun edes joku allekirjoittaa, että liiallinen korkokilpailu on tuhon tie, kuten tuoalla aiemmin väitettiin :) Noi, onhan se jo kauan tiedetty eikä ole tietenkään oma oivallukseni.
  5. "Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon..."

    Kyllä ja perustellutkin sen. Et ole kuitenkaan pyrkinyt edes kumoamaan perusteluja kun olen väittänyt, että rajoittamattomasti pankki ei velkarahaa voi luoda. Siis voi vai ei voi. Looppi on mutta sillä on ehtolaudeensa, ei se ole ikuinen For..Next. Se on ennemminkin Repeat...Until.

    Sitten tähän:

    "SEC päätti, että Bear Stearnsin, Merrill Lynchin, Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja Lehman Brothersin vakavaraisuutta ei säädelty tarkasti määrätyillä, sijoituksia koskeneilla määräyksillä. Sen sijaan pankit saivat itse pitää huolen siitä, että niiden vakavaraisuus noudatti kansainvälistä Basel II -säännöstöä.

    Ratkaisun merkitys tajuttiin vasta vuosia myöhemmin.

    – Päätöksellä viisi suurinta investointipankkia päästettiin valloilleen, The New York Times -lehti arvioi syksyllä 2008.

    – Kettu oli nyt päästetty vapaaksi kanalassa, arvioi puolestaan Fund Strategyn päätoimittaja Vanessa Drucker."

    Mitä tapahtui? Luovuttiin suurelta osin sääntelystä. Luovuttiin samalla vielä valvonnastakin! Luotettiin pankkien ja pankkiiriliikkeiden omaan moraaliin. Tripla virhe. Ja se osoittautui huonoksi, ne tekivät vilppiä, toimivat vastoin sääntöjä.

    Kyllä Base II säännöistä tolkun saa. Nuo pankit eivät vain noudattaneet niitä.Liikaa ahneille paskiaisille vapauksia. Jos nuo pankit olisivat toimineet sääntöjen mukaan paljolta olisi vältytty. Tai niitä olisi valvottu. Tai säännöstelyä ei olisi purettu ainakaan noin laajasti. jne.
  6. Aivan, emme varmasti mitään muuta.
  7. "Velka on rahaa kuten keskustelun alussakin."

    En ole kai kiistänyt etteikö talous ole velkavetoinen?

    Mutta kun ei liity tuokaan nyt ollenkaan asiaan. Ei tässä ole siitä keskusteltu esimerkiksi siitä onko joku rikkonut sääntöjä vai ei, onko tehty huonoa ja vastuutonta talouspolitiikkaa (jota tuo linkkisi politiikka on, seuraus sääntelyn lähes täydellisestä vapauttamisesta) eikä edes siitä mitkä syyt aiheuttavat noita talouskuplia vaan siitä voivatko pankit voi luoda määrättömästi rahaa vai eivät. Meni sivuraiteelle nyt.

    USAn asuntomarkkinoiden ylikuumenemin oli asia josta useat taloustieteilijät varoittivat jo etukäteen. Asuntokupla ei tullut lainkaan yllätyksenä monille taloustieteilijöille, heistä useat varoittamasta päästyään varoittivat siitä vuosia etukäteen mutta koska kyseessä on myös politiikka ei heitä kuunneltu. Väärät mielipiteet poliittisesta näkökulmasta.
  8. Kyllä. Armeijassa tarjotaan mahdollisuutta käydä rippikoulu. Myös kirkkoon kuulumattomille.

    En osallistunut mutta kaipa sinne kymmenisen tyyppiä meni, puolustusvoimien huvilalle muutamaksi päiväksi ne laitettiin oppiin. Muut tietenkin jäimme ryynäämään kuraan.

    Kyllä sitä ihan markkinoitiin kaikille, sotilaspastori piti tunnin ja lopuksi ilmoitettiin, että kaikkien jotka eivät ole käyneet rippikoulua pitää jäädä luokkaan. Koski siis myös mitä ilmeisimmin kirkkoon kuulumattomiakin, armeijassahan käskyt otetaan kirjaimellisesti. Mutta eipähän tuosta olisi perään huudeltu vaikka olisi poistunutkin.
  9. Tuo olisi kyllä pomminvarma keino lopettaa uskovien keskinäinen nahistelu siitä kuka heistä on oikea kristitty. Ei siksi, että asiaan mitään ratkaisua tulisi muutoin kuin siten, ettei jäisi kukaan nahistelemaan.

    Me jäljelle jääneet ateistit voisimme sitten aika perustellusti väittää ettei Jumalaa ole.
  10. Se kuva vaan oli sopiva palstalle kun olen kuulema syntinen ihminen. Ja sitten kun en suostu oikein käyttämään muita tietokoneita kuin Applea paitsi olosuhteiden pakosta.

    CP/M, DOS, Windowsit 2.0-3.1, Xp, NT, (versiot 7-8 on aika outoja, jotakin asetuksiakin saa hakea kauan) Linux, OS X.

    Tuo OS X on hienostunut versio UNIXista, Linux vähemmän hienostunut. Kauniin kuoren alla on täysiverinen UNIX-käyttöjärjestelmä.
  11. "Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa. "

    Tässä on se pirullinen seikka, että yhden riittävän markkinaosuuden omaavan pankin ajautuminen maksuvalmiuskriisiin heijastuu helposti myös hyvin nopeasti muiden pankkien maksuvalmiuteen. Tässä ei auta kuin jostain taikoa rahaa. Keskuspankkirahaa.

    Yleensä se on valtio joka joko pääomittaa (tilanne on jo paha, pankki on käyttänyt pääomansa, ei hyvä) tai antaa vakuudettoman luoton. Tai ainakin huonoilla vakuuksilla.
  12. Eikä tämäkään huono malli ole ollut, kunnallinen liikelaitos:

    "Helenin merkitys Helsingin taloudelle on ollut äärimmäisen tärkeä jo pitkään. Energialaitos on tuonut vuosien 2003–2013 aikana kaupungille reilut 1 700 miljoonaa euroa."

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1382497047763

    Energian myynti on luultavasti aika riskitöntä. Ja itse maksan sen pakollisen sähkön kyllä mielummin kunnallisessle liikelaitokselle kuin jollekin Vattenfalille.

    Kunnallinen on myynyt sitä (ja kaukolämpöä) vieläpä kohtuulliseen hintaan vaikka noususuunnassa sähkän hinta on ollutkin. Laskivat kyllä syksyllä hintaa.
  13. Jotakin olet oppinut, aiemmin väitit, että pankki voi toistaa luotonlaajennusmekanismia loputtomiin.

    "Ennen pitkää asiakkaat huomaisivat, ettei pankki pysty pitämään lupaustaan siitä, että heidän tileillään olevaa rahaa voidaan käyttää heidän omiin maksuihinsa."

    Tätä olen kai yrittänyt kertoa? Jos pankki luotottaa liikaa suhteessa sen omistaman keskuspankkirahan määrään kyky välittää asiakkaiden maksuja muihin rahalaitoksiin heikkenee ja lopulta se on maksuvalmiuskriisissä. Tuossa lainauksessasi tarkoitetaan juuri tätä.

    "Niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen, että pankista voi halutessaan nostaa rahansa, pankit eivät kuitenkaan tarvitse käteistä."

    Ja se luottamus menee sillä siunaamalla hetkellä kun pankilta loppuu tuo kyky välittää noita asiakkaiden maksuja muille rahoituslaitoksille.

    Tietenkään järjestelmä ei ole aivan noin yksinkertainen, pankilla voi olla tilapäisesti vähemmän keskuspankkirahaa kuin sen tarve on (luotollinen tili siis) koska sen määrää tarkastellaan pidemmän ajan keskiarvona. Ja pankki voi lainata sitä vaikka yön yli lainana kunhan sillä on vakuudet kunnossa. Tai lainata itse ylimääräistä keskuspankkirahaansa muille. Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa.

    Siis toistit oikeastaan sen mitä simulle on yritetty jo kertoa. Tietenkin keskuspankkikin luo keskuspankkirahan mutta koska sille on oltava vakuus on siinä tietenkin rajansa. Pankin varallisuus siis sääntelee sitä kuinka paljon se voi saada keskuspankkirahaa velaksi.
  14. Kuulostaa tietenkin ristiriitaiselta, että lisäämällä luototustaan ja siten tulojaan pankki voi ajaa itsensä konkurssiin mutta tässä takana piilee juuri se luotonantoa rajoittava tekijä: vaatimus keskuspankkirahalla operoimisesta kaikessa muussa kuin pankin sisäisessä maksuliikenteessä.

    Pankin toiminnan perusta ei ole se, että se voi luoda rahaa vaan se, että se voi hankkia keskuspankkirahaa jotta se voi luotottaa. Ellei sitä ole ei pankki voi luotottaa.
  15. Eihän tuossa Pohjois-Dakotan mallissasi ole mitään mullistavaa, normaali liikepankki, Postipankki-Leonia malli jossa valtio omistaa pankin ja liikevoitto käytetään kaikenlaiseen yhteiseen hyvään. Meillä on siis ollut käytössä tuo Pohjois-Dakotan malli ja useissa maissa on edelleen.

    "Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
    konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi."

    Pankkeja kuitenkin on kaatunut. Eli ne voivat mennä konkurssiin. Meilläkin sellaiset kuin SYP, SKOP, KOP, STS ja tuo Postipankki.

    Miten pankki voi kaatua antolainaustoimintansa seurauksena? Pari oppikirjaesimerkkiä:

    Pankki on aggressiivisesti pyrkinyt valtaamaan markkinaosuuksia ja on mahdollisesti joutunut lainaamaan itsekin keskuspankkirahaa (se ei todellakaan voi luoda sitä itselleen tuosta vain) ja asiakkaat eivät maksakaan velkojaan pankille.

    Tämä rapauttaa pankin pääoman nollaan. Tämä ei edellytä tietenkään edes sitä, että pankilla itsellään olisi velkaa, lainattua keskuspankkirahaa, sekin luonnollisesti riittää kun riittävän suuri osa asiakkaista lopettaa lainojensa lyhentämiset.

    Toinen oppikirjaesimerkki. Pankkia kohtaa maksuvalmiuskriisi, sillä on maksuvelvoitteita muita rahalaitoksia kohtaan mutta sillä ei ole keskuspankkirahaa eikä riittävästi maksuja (keskuspankkirahaa) ohjaudu sille muista rahalaitoksista. Se on luotottanut liikaa maksuvalmiuteensa nähden.

    ”Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
    konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi.”

    Mutta kun tässä tilanteessa lisää luotottaminen (rahan luominen) vain pahentaa asiaa, maksuvalmiuskriisi syvenee.

    Pankki voi kaatua siis jopa siinä tilanteessa, että asiakkaat maksavat tunnollisesti lainansa. Pankkia kohtaa maksukyvyttömyys, se ei suoriudu velvoitteistaan. Vaikka pankin varat olisivatkin velkoja suuremmat niin kassavaje (keskuspankkirahan puute) voi kaataa pankin. Sillä ei ole likvidejä varoja ja ellei se niitä jostakin saa se kaatuu.
  16. Miten tavallisesta tallaajasta voi tulla asuntosijoittaja? Ihan sattumaltakin. Sattuma, pankki, rakkaus.

    Kun tutustuin nykyiseen avokkiini hän asui vuokralla. Oli myynyt oman asuntonsa ja eli ”etsikko” aikaa haeskellen mieluisaa ostettavaa asuntoa.

    Sitten muutti jossakin vaiheessa luokseni ja ryhdyttiin miettimään miettimään sitäkin, että ostetaanko vähän suurempi luukku ihan yhdessä ja lähempää keskustaa. Niin sitten tehtiin.

    Miten se meni? Minun luukkuni meni vakuudeksi, hänen käteisvaransa uuden asunnon rahoitukseen (itse en laittanut varsinaisesti käteistä rahaa kiinni). Meillä oli uusi koti. Tässä vaiheessa tehtiin lakimiehen välityksellä sitten uudet omistussuhteet. Tietenkin, emme olleet emmekä ole aviossa.

    Vakuutena ollut asunto vuokrattiin. Tietenkin. Taas. Vuokralaiset (pari) ovat maksaneet noin neljänneksen lainanhoitokuluistamme kun kaikki kulut on vähennetty, lähinnä vastike ja verottajalle menevä osuus ovat rasitteita. Jotain jääkaappia on uusittu ja pintaremonttia tehty mutta ne on mennyt omana työnä. Maalien ja listojen hinnalla.

    Vakuus oli siis tässä tapauksessa tuottanut kuitenkin rahaa. Oli kaikista viisainta tuolloin olla myymättä. Viisainta oli tarjota se pankille vakuudeksi. Sitä ansiotontakin arvonnousua on ollut reippaasti.

    Se voi jopa mennäkin jossakin vaiheessa myyntiin. Ei se vuokratuotto järisyttävä ole. Mutta tuottoa joka kuukausi. Mutta niin kauan kun on velkaa on vuokralainenkin.

    Ei tuo olisi onnistunut jos ei olisi ollut osunut kohdalle sitä rakkautta jolla oli vielä vapaata pääomaa itsellään. Sattumallakin voi olla siis osuutensa.

    Ja se vielä, että tämä ei ole vaatinut velanottoa mitään järkyttäviä summia kuitenkaan. Lyötiin vain pääomat yhteen ja siinä se. Pelkistetysti. Netottiin sillä tosi elämässä yksi asunto.
  17. "Kyllä. Se on transaktio joka ei juurikaan eroa myymisestä, maksamalla luottoasi ostelet torpaasi pikkuhiljaa takaisin. "

    Siis jo jo kerran maksettu talo on vakuutena.
  18. ”Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin”

    Kyllä. Se on transaktio joka ei juurikaan eroa myymisestä, maksamalla luottoasi ostelet torpaasi pikkuhiljaa takaisin.

    ”Pankki saa näin enemmän kuin antoi.”

    Kyllä. Jos se saisi saman tai vähemmän ei se kykenisi maksamaan liiketilojaan, työntekijöidensä palkkoja, verojaan, lainaamaan korollista rahaa esim. keskuspankilta, maksamaan osinkoja omistajilleen jne. Korko on pankin myyntikate.

    ”Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi.”

    Kyllä. Tähänhän pankkitoiminta perustuu. Vanha vertaus: kuka maksaa pankkikorttiostoksesi? Asuntovelallinen naapurisi. Siinä on totuuden siemen. Kuitenkin sitä säännellään paljonko pankki voi antaa edelleen velaksi. Joskus siinä ei onnistuta, joskus onnistutaan. Silloin kun onnistutaan meillä on taloudellisesti vakaat ja hyvät olot.

    ”Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.”

    Korot on yleensä kyllä tuossa vaiheessa maksettu tuohon saakka. Niitähän maksetaan jatkuvasti. Ongelma ei ole korot vaan vakuuden hinnan romahdus (90-luvun pankkikriisi) jolloin velkaa jää edelleen ja korko juoksee.

    Mutta jos vakuuksien arvon romahdusta ei ole tapahtunut ja talosta on maksettu vaikka 50% reaalisesta arvosta, se myydään (ja sen arvo on voinut jopa nousta vaikka 20%) niin ei siinä enää korot juokse eikä velkaa ole. Talo menee kyllä mutta saattaapa jäädä jokin pesämuna itsellekin.

    Tapahtuuhan tätä koko ajan mutta ei nämä mene (ainakaan täällä Helsingissä) pankeille. Ne talot. Ihmiset pyrkivät myymään myyvät ne itse markkinahintaan. Vaikka talo onkin pankin niin kyllä sen myydä voi, pankki vain kuittaa sitten oman osuutensa.

    Mutta sitten tilanne on toinen jos vakuuden arvo on romahtanut. Kysyntä on pysähtynyt. Ja aina vain pahenee jos korot nousevat pilviin. Niin, tämä oli se 90-luvun juttu. Silloin kävi noin.

    ”Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. ”

    Tai sitten noussut. Sellainen on kehitys ollut täällä etelässä jo 20 vuotta. Muuttuu nyt kyllä jonkin verran luulisin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole mielestäni mitään hintaromahdusta, vain taittumista joka on ihan tervettäkin. Johan itsekin alan olla huolissani, että ellei hinnat ala taittua niin tässä tulee eteen se kupla, romahdus. Ihmiset velkaantuvat liikaa ja asuntoja myydään sen 90-luvun tyyliin. Omakin ”pääoma” siinä rapistuu silloin.

    Ei ole siis minunkaan etu, että asuntojen hinnat vain jatkavat ja jatkavat nousuaan. Ei vaikka jo lähes velaton puolikas siitä onkin. Mutta mitä väliä sillä romahduksella on jos velat on lähes maksettu? Ei mitään? Ei ole. Mitä väliä sillä asunnon arvonnousulla on ellet lyö sitä lihoiksi? Ei mitään. Ja jossain on asuttava.

    Ansiotonta arvonnousuahan se on mutta helpottaa elämää. Antaa turvallisuuden tunnetta. Varallisuus kasvaa ilman, että tarvitsee laitta tikkua ristiin. Jos muuttaisi jonnekin Kajaaniin sen voisi ulosmitata, täällä tietenkään ei. Moni tekeekin niin, eläkkeellä muutetaan takaisin seutukuntiin.

    Mitäs tuossa muuten tapahtui, tuossa ansiottomassa arvonnousussa? Rahan luomistahan siinä tapahtui periaatteessa.

    ”Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa”

    En tiedä tarkkaa päivän hintaa. Mutta ostin kun niitä myytiin 4 centtiä kappale. Ostin periaatteella ettei tässä nyt paljon hävitäkään voi. Lottoa. Nyt se kai jo 7 senttiä. En ole seurannut, ei ollut suursijoitus. Osakkeiden määrä oli kyllä suuri :D Tuo kurssinousu ei kuitenkaan anna syytä mennä autokauppaan. Pitäisi vielä aika tavalla nousta. Ihan eri lukemiin ennen kuin tässä Mercedeksellä ajetaan.

    Sijoitustoiminta on kuitenkin luonteeltaan aivan erilaista kuin esimerkiksi asunto-osakekauppa. Asuntokaupoissa riskejä ennemminkin minimoidaan kuin otetaan.

    Mutta jos Talvivaarasta jokin potti tulisi (olen skeptinen kyllä sen suhteen) niin voinhan aina tuon oravanpyörän omalta kohdaltani pysäyttää. Pankki ei tee rahoillani mitään rahaa enää kun menen ja nostan kaiken käteisenä ulos ja kätken lattian alle. Se on valinta kysymys: jos ei halua itselleen pientä korkotuottoa ja sallia pankille bisnestä niin rahat pois pankista. Enpä kuitenkaan taitaisi niin tehdä… Voisin kuitenkin omalta osaltani vaikuttaa.

    "Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä"

    Kyllä vain. Palattiin taas tähän rahan luomiseen. Jos pankit myöntäisivät rajatta luottoja niin juuri näin kävisi... Ja on tuosta syystä käynytkin. Ei nyt rajatta mutta liikaa kuitenkin maksuvalmiuteensa nähden.
  19. Kirjoitin jo tuonne aiemmin etteihän tuo eroa tavallisesta liikepankista mitenkään. No, se myöntää omistajalleen korotonta lainaa mutta mitä sitten? Vaikka omistaja maksaisi koronkin se korko palautuisi yllätys yllätys: omistajalle takaisin.

    En näe mitään eroa nyt tuossa meidän vanhaan postipankkiin joka oli normaali liikepankki ja pankin liikevoitot yhteiseen hyvään, valtion laariin.

    Jenkeissä tuo voi olla ihme, siellähän ei ole perinteisesti hyvällä katsottu valtion sotkeutumista markkinoiden toimintaan. Jos tuo osoittautuu viisasten kiveksi niin harmi kun Postipankkia ei patentoitu :)
  20. Ei se yksin autuaaksi tee, sehän on periaatteessa vain se vanha Postipankki-Leonia malli mikä meillä Suomessakin oli. Valtion omistama liikepankki joka meni ripulille. Ei ole sellaista mekanismia kai keksitty miksei tuo osavaltionkin liikepankki voisi kaatua veronmaksajien niskaan jos alkaa rytisemään?
    21. 540 / 652
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt