a-teisti

Vapaa kuvaus

Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.

Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.

Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.

Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.

Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.

Elämänohjeitani:

Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)

'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'

-Juice Leskinen-

'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'

-tuntematon juoppo-

IN

-Säälistä saaminen

- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.

- Bootsit

- Alan mestat

- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.

- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.

- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.

- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.

- Käänteiset listat

OUT

- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille

- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat

- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.

- Laimeat drinkit

- Menneisyyteni turkulaisena

Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.

Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.

No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:

Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.

Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.

Aloituksia

173

Kommenttia

13026

  1. Tässä "pankit luovat rahaa" mantrassa on nimenomaan kyse tästä, liiallisesta asioiden yksinkertaistamisesta:

    "Hahmottamista vaikeuttaa se, ettei kyse ole vain lainoista. Siihen liittyy niin monta muuta osatekijää. Ne yhdessä luovat juuri sen mekanismin."

    Kyse ei ole vain lainoista. Aivan. Kuitenkin tässä hokemassa koko ongelma on kiteytetty antolainauksen ympärille joka sekin esitetään hyvin pelkistetysti ja osin harhaan johtavastikin.

    Me voimme kyllä ymmärtää melko hyvin takahikiän osuuspankin toiminnan jonka toiminta on pääasiassa perinteista pankkitoimintaa: talletuksia ja lainoja. Mutta Nordea-konsernin kanssa olemme jo kusessa.
  2. "Mekanismi on muodostunut niin monimutkaiseksi, etteivät edes asiantuntijat voi kuin luoda arveluita siitä."

    Noinhan se on. Mitään autuaaksi tekevää viisasten kiveä ei ole kenelläkään. Erilaisissa talousmalleissa on kaikissa riskinsä ja vaaransa. Talouteen vaikuttavat lisäksi täysin ennustamattomatkin tekijät, kriisit, katastrofit, ennustamattomat muutokset luonnonvarojen saatavuudessa jne. Onnenpotkut myös.

    Sitten jos kuvioon lisätään nuo erilaiset muut rahoitusinstrumentit on kuvio jo hankala Useimmat niistä liittyvät tietenkin viime kädessä aina antolainaukseen, tavalla tai toisella. Siihen koko talous kuitenkin kulminoituu.

    Tässä oli kuitenkin tarkoitus kritisoida niitä yksinkertaistuksia ja vääriäkin väitteitä joita antolainauksen ympärille on "pankit luovat rahaa" teesin ympärille rakennettu. Luovathan ne mutta eivät aivan miten lystäävät.

    Realiteetti on ettei talous voi koskaan toimia ideaalisesti. Hyvin usein esimerkiksi yksilön ja rahoitusjärjestelmän edut ovat ristiriidassa.

    Juuri nytkin kun tällaisen laskusuhdanteen aikana kun ihmisten pitäisi laittaa säästöjään kiertämään ja mitä mieluiten kotimaan markkinoille he tekevät juuri päinvastoin: säästävät minkä pystyvät, eivät kuluta ja ostavat halpaa tuontitavaraa mieluimmin kuin kalliimpaa kotimaista. Inhimillistä tietenkin.

    Meille olisi myös yhteisesti edullista maksaa vaikka hiukan suurempiakin korkoja jos sen vastapainona olisi vakaa rahoitussektori. Mutta mitä vielä, olemme sen tyytyväisempiä mitä halvemmalla voimme rahamme ostaa, me kilpailutamme periaatteessa pankkeja ja pankit kilpailevat meistä "erikoistarjouksilla", halvalla rahalla. Nousukauden aikaan tämä toimiikin. Aikansa, korkokilpailuhan on tunnetusti yksi ylikuumenemiseen ja kuplaan johtava mekanismi.

    Pankkien sääntelyssä ei olekaan yksin kyse lainkaan vain pankkien toiminnan sääntelystä vaan yhtä tavalla meidän kuluttajien, meidän jotka rahoitusmarkkinoita arvostelemme käyttäytymisen ohjailusta jottei kulutuskäyttäytymisemme vie meitä turmioon.

    Mehän kun otamme luultavasti ilomielin vastaan kaiken sen rahan jota meille tyrkytetään.
  3. Esimerkin tarkoitus oli vain kuvata kuinka tämä luotukin raha on kuitenkin usein sidoksissa johonkin konkreettiseen omaisuuserään. Ja sitä, että omaisuudella on oikeastaan jokin arvo rahoitusmarkkinoilla ainoastaan silloin kun se on jonkin rahoitustoimenpiteen rattaissa. Ei mitään muuta.

    Tietenkin jos noissa kuvitteellisissa sijoituksissa voitan yhden rahayksikön voi se lisätä taas maailmassa olevan rahan määrää sen yhden yksikön verran (kupla) mutta on tietenkin mahdollista, että se ei lisää vaan on jonkin toisen velkaa.

    Mutta ketjussa on lähinnä ollut aiheena antolainausmekanismi, ei sijoitustoiminta.
  4. Tässä ketjussa on keskusteltu lähinnä juuri antolainauksesta. Yksinkertaistettu esimerkki siitä mitä ajan takaa. Ei ajatella tässä nyt korkoa, eikä vakuuden arvoa joka ei tietenkään ole 100% . Tässä esimerkissä nyt vain on.

    Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa. Lainaan yhden yksikön. Kun pankki luovuttaa minulle tuon yhden yksikön se velkaantuu saman verran. Minulle.

    Minulla on yksi yksikkö rahaa mutta myös saman suuruinen velka pankille. Rahaa on maailmassa nyt 11 yksikköä. Olen ostanut talon joka on tuon velan vakuus. Tämä yksi yksikkö rahaa on sidottu tuohon taloon, kiinteään omaisuuteen jonka arvo on yksi yksikkö.

    Maksan velkani. Se poistuu rahamarkkinoilta, rahaa on jälleen jäljellä 10 yksikköä. Pankille asuntoni arvo on nyt nolla yksikköä. Sehän on maksettu. Niin oikeastaan minullekin koska se ei ole minkään sellaisen toimenpiteen kohteena jossa se olisi sidottu nyt rahayksikköön.

    Nyt haluan sijoittaa. Valitettavasti minulla ei ole rahaa mutta onneksi asunto on maksettu. Pankki ei oikein riskipeliäni pidä riskittömänä joten saadakseni yhden yksikön rahaa minun on annettava asuntoni lainani vakuudeksi. Jälleen luotu raha on sidottu johonkin kiinteään omaisuuteen. Ei se ole mitään virtuaalista rahaa. Se on talo.

    Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa. Ihan oikeaa rahaa. Velkani kuitenkin tuli kuitatuksi. Paljonko maailmassa nyt on rahaa?

    Tai sitten en häviäkään. Maksan velkani. Sekin on oikeaa rahaa mutta kun olen maksanut velkani ei velkani ole enää sidottu omaisuuteeni, velka lakkaa olemasta ja talo on taas nollan arvoinen. Samalla rahan määrä maailmassa vähenee yhden yksikön verran. Paljonko maailmassa nyt on rahaa?
  5. Et ehkä käsittänyt aivan mitä tarkoitin. Valtion velat ovat tietenkin vakuudettomia. Aina. Sijoitustoiminnassa ei ole useinkaan vakuuksia, otetaan tietoinen riski, hiukan kaikki tai ei mitään tyyliin.

    Tarkoitin meille myönnettyjä lainoja, meille kuluttajille. Miksi ne ovat suhteellisen halpoja jopa? Koska ne on sidottu johonkin ihan oikeaan realisoitavaan omaisuuserään, vakuuteen.

    Pankkien luoma raha on todellakin vain numeroita mutta se muuttuu kyllä ihan oikeaksi rahaksi esimerkiksi silloin kun se raha siirretään jonkin asiakkaan tilille pankin velkana asiakkaalle (lainana) jolloin muodostuu myös asiakkaan velka pankille joka kun velka sidotaan vieläpä johonkin oikeasti olemassa olevaan omaisuuserään, vakuuteen on sillä rahalla todellakin jokin käsin kosketeltava asia mihin se on kiinteästi sidoksissa. Tietenkin vakuuskin voi menettää arvoaan mutta periaatteessa näin se menee.
  6. Ei nyt ehkä suurta osaa kuitenkaan... Ja jos valtio olisi ainoa pankkiiri valtiossa on siinä omat riskinsä juurikin hallitsemattoman luotonannon merkeissä.

    Nyt pankkien luotonantoa rajoittaa niiden maksuvelvoitteet muille rahoituslaitoksille, ne on hoidettava ihan oikealla rahalla. Ei sillä luodulla. Tämä on oikeasti voimakkaasti luotonantoa rajoittava tekijä.

    Jos olisi vain yksi pankki ei tästä tarvitsi piitata, pankki voisi luotottaa käytännössä lähes rajoittamattomasti . Yhden ainoan pankin järjestelmä voi olla hyvin epävakaa, sille ei koskaan muodostuisi maksuvelvoitteita muita rahoituslaitoksia kohtaan joten sen ei yksinkertaisesti tarvitsi piitata juurikaan vakavaraisuudestaan tai maksuvalmiudestaan.

    Se voisi luotottaa rajattomasti luottaen vain siihen, että ihmiset kyllä maksavat kaiken takaisin.

    Ymmärrätkö pointin?
  7. Ei se vain numeroita ole. Käytännössä. Esimerkiksi lainan vakuudet ovat ihan oikeaa ihmisen omaisuutta ja laina on tavallaan sidottu tämän vakuuden arvoon. Transaktio, kuten tuolla jo mainitsin. Vastikkeellinen kauppa.

    Vakuudettomia luottoja ei saa kuin kalliilla korolla, ne katsotaan aina enemmän ja vähemmän riskialttiiksi ja summatkin ovat melko pieniä, yleensä korkeintaan kymmeniä tuhansia.

    Yhtä asiaa olenkin ihmetellyt: miksi ihmiset ottavat näitä? Jos on pankin mielestä kyvykäs maksamaan kuitenkin takaisin esim. 30 000 euron kulutusluoton on useimmiten jo jotakin omaisuuttakin. Halvemmalla sen rahan saa jos panttaa omaisuuttaan lainaa vastaan. Ei siinä itse mitään menetä jos hoitaa velvoitteensa. Säästää vain verrattuna vakuudettomaan luottoon. Ja jos et pysty maksamaan realisoidaan sitä omaisuutta joka tapauksessa.
  8. Laista on kadonnut aika moni piirto. Oletko huomannut? Vai noudatatko orjallisesti Mooseksen lakia? Luultavasti et kun vapaalla jalalla olet.
  9. Jep. Olinpa tuon kultapossukerhonkin jäsen aikoinaan. Sinne piti tallettaa jokunen kymmenen markkaa ja sai kultapossun sekä Kultapossu-lehden.

    Nykyisiin en kuulu, Kultapossukerhoon on se talletusvaatimus kasvanut noista ajoista, liekö jo miljoonia.
  10. "Ja Euroopassakin jotkin valtiot painoivatkin katteetonta rahaa, rahaa jolle ei ollut kultakatetta olemassa. "

    Loivat siis rahaa tyhjästä :D
  11. Kultakantaan sidotussakin valuutassa on heikkoutensa. Kultakantaan sidotut valuutat muodostivat eräällä tapaa hyvinkin vahvan rahaliiton.

    Raha oli kultaa, kulta rahaa ja esimerkiksi pankeilla oli velvollisuus vaihtaa seteli johonkin määrään kultaa. Se avasi mahdollisuuksia kyllä keinotteluun.

    Ja Euroopassakin jotkin valtiot painoivatkin katteetonta rahaa, rahaa jolle ei ollut kultakatetta olemassa.

    Kultaa virtasi maasta toiseen ja takaisin, siirreltiin jopa siis ihan oikeaa kultaa paikasta toiseen kun sen avulla keinoteltiin. Sen ajan valuuttakeinottelua.
  12. Valtionkaan omistaman liikepankin olisi jo ihan käytännönkin syistäkin mahdoton saada keskuspankilta korotonta lainaa. Valtio itse voisi sitä ottaa suoraan nolla korollakin. Valtio voisi ottaa siis keskuspankilta nolla korolla velkaa mutta valtion omistama liikepankki ei sitä voi tehdä. Halvinta mahdollista kuviteltavissa olevaa rahaa valtiolle olisi siis koroton keskuspankkiraha.

    Tuossa USAn tapauksessa kyseessä on liikepankkitoiminta jossa pankin omistaja on vain osavaltio. Ei sen kummempaa sinänsä kuin tuo edesmennyt Postipankki, eiköhän valtio pankkinsa tuotoilla rahoittanut valtion menoja.
  13. Hirvittävän käänteentekevää tuossa ei kai ole mikään sinänsä, onhan meilläkin ollut Postisäästöpankki, sittemmin vain Postipankki ja lopulta Leonia, valtion omistama pankki. USAssa tuo voi ehkä ollakin erikoista kun jo meilläkin on vapaan kilpailun nimissä luovuttu valtion harjoittamasta liikepankkitoiminnasta.

    Pankin tehtävät olivat valtion maksuliikenteen hoitaminen ja tietenkin se myös luototti valtiotakin yksityisten ja yritysten ohella.
  14. En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?

    Nykyisin yksityissektorille valtion velanotto on tietenkin hyvä bisnes vaikka loppujen lopuksi valtio lainaa nimenomaan itseltään.
  15. Ja kun rahallakin tuppaa olemaan omistajia ja sitten on heitä jotka sitä haluaisivat omistaa niin velka- ja saamasuhteita tietenkin muodostuu. Ja näin on ollut ammoisista ajoista lähtien, ei periaatteellisella tasolla mikään ole muuttunut sitten rahan keksimisen.

    Pankki on oikeastaan (yksinkertaistaen) vain välittäjä noiden kahden välillä ja korko on palkkio tästä toiminnasta.
  16. Tämä velkaan perustuva pankkijärjestelmähän lähtee sieltä ruohonjuuritasolta, keskuspankista. Mikä se 20 euron seteli on muu kuin velkakirja vaikkakin koroton velkomisoikeus. Kansalainen velkoo sillä valtiota.

    Ei voida lähteä muuttamaan nykyistä velkaan perustuvaa pankkijärjestelmää ellei lähdetä muuttamaan sitä ihan täältä ruohonjuuritasolta.
  17. Olen tuon jutun lukenut. Aivan tavallinen liikepankki joka toimii tavallisen pankin tavoin paitsi, että myöntää omistajalleen korottomia lainoja. Ja vaikka se perisikin korkoa niin mitä sitten? Itselleenhän osavaltio sen koron kuitenkin maksaisi. Onpahan vain jätetty yksi manööveri rahojen pyörittelystä pois.

    Kysessä ei ole siis mikään keskuspankki sen varsinaisessa merkityksessä, pankki on yhtä lailla riippuvainen keskuspankki rahasta kuin muutkin pankit.

    Meilläkin pankkikriisin aikana selvisi paikallisia osuus- ja säästöpankkeja koska ne harrastivat järkevää pankkitoimintaa jolloin edes syvä taantuma ei juuri horjuttanut niitä.

    Sillä ei sinänsä ole väliä kuka sen rahan markkinoille luo, tuon kaltainen osavaltionpankki vai yksityissektori. Meillä tuo toimenpide on oikeastaan vain ulkoistettu yksityissektorin tehtäväksi.

    "Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. "

    Meillä tämä ei toimi, valtio ei voi lainata itseltään korolla, eikä ilman koska valtiolla ei voi olla EKP:ssä luotollista tiliä kuten aiemmin jo mainitsin.
  18. Joopa joo... Luodaan tuhat miljardia... Eihän se nyt niin mene. Uusipaavalniemi on sitä mieltä, että rahan arvo ei laskisi. Jättää kuitenkin perustelematta miten Zimbabve-ilmiöltä vältyttäisiin. Ja kun ei perustele: tyhjää hölinää.
  19. Tarkoitin nyt Jeesuksen maanpäällistä taivallusta. Jos asia olisi ollut Jeesukselle yhtä tärkeä kuin joillekin nykyisille vuodessa 2000 eaa - 0 eläville niin ei kai hän olisi mistään muusta puhunutkaan? Eipä vaan puhunut. Puhui kyllä mm. siitä ettei pitäisi toisten syntejä niin kovin innokkaasti ronkkia. Sellaisista mistä nykyisin vaietaan, ahneudestakin.

    Paavali taisi homoista jotain horista sitten kun Jeesus oli jo kuollut. Paavali tosin puhuu paljon muutakin puuta ja heinää.
  20. Onhan valtion edustajat ihan julkisestikin peräänkuuluttanut kolmannen sektorin vastuuta heikompiosaisten auttajana.

    Lain mukaan se on tietenkin valtion tehtävä mutta sellainen asetelma jossa kolmas sektori hoitaa yhä enemmän näitä tehtäviä johtaa helposti Amerikan malliin, siitä tulee vaivihkaa se rahoitus- ja auttamiskanava joka pääosin vähempiosaisista huolehtii. Silloin valtio on yhden perustehtävänsä kyllä laiminlyönyt.
    21. 541 / 652
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt