a-teisti

Vapaa kuvaus

Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.

Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.

Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.

Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.

Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.

Elämänohjeitani:

Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)

'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'

-Juice Leskinen-

'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'

-tuntematon juoppo-

IN

-Säälistä saaminen

- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.

- Bootsit

- Alan mestat

- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.

- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.

- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.

- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.

- Käänteiset listat

OUT

- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille

- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat

- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.

- Laimeat drinkit

- Menneisyyteni turkulaisena

Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.

Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.

No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:

Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.

Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.

Aloituksia

173

Kommenttia

13026

  1. Se minua ihmetyttää, että Jeesus, Jumala itsekin ei muistanut mainita homoista sanaakaan vaikka kaikkitietävänä olisi hänen luullut tietävän, että siitä tulee 2000 vuoden päästä ydinkysymys kristinuskossa.
  2. Et kommentoinut väitteitäni. Missä menee vikaan ja miksi, väite ja vastaväite. Perustelut ketjussa.


    - Pankit voivat luoda rahaa rajattomasti. Eivät voi.

    - Lähes kaikki korkotuotto antolainauksessa on voittoa jota voidaan kääriä rajattomasti. Ei voida. Marginaalit jossa voittoa voi tehdä ovat itseasiassa aika pienet (sääntely). Jättipotit ja jättikuplat ovat varjopankkitoiminnan puolella mutta se ei kiinnosta? Rahoitusinstrumentit ovat kenties liian monimutkaisia jotta niitä voisi ruotia? Kyllä, ne ovat sitä jopa taloustieteilijöille osin.

    - Pankit luovat rahaa. Kyllä mutta se on itseasiassa keskuspankin liikepankeille ulkoistama tehtävä. Keskuspankki sitten sääntelee kuinka paljon liikepankit voivat uutta rahaa luoda. Talouskuplat eivät ole pohjimmiltaan rahan luomismekanismin syytä vaan huonon talouspolitiikan syytä.

    - Luotu raha olisi jotenkin pankin omistamaa ja käytössä olevaa rahaa. Ei ole. Se ei ole itseasiassa edes rahaa ennen kuin se on jollakin henkilöllä, yrityksellä, yhteisöllä jne. hallussaan. Pankki ei voi maksaa sillä sitoumuksiaan.

    - Rahan määrä lisääntyy hallitsemattomasti. Ei lisäänny. Erilaiset mekanismit rajoittavat rahan luomista. Ja huom! rahaa myös poistuu markkinoilta kun velkapääomia kuoletetaan. Rahan määrän on lisäännyttäväkin kun rahan arvoa syö inflaatio ja ihmisten elintaso nousee (rahaan vaihdettavia hyödykkeitä on yhä useimpien saatavilla). Muutoin rahasta tulisi erittäin kallis hyödyke.

    Outoa on myös ihmettely käteisen, painetun ja lyödyn rahan vähäisestä määrästä. Sitä ei ole tarvetta painaa ja lyödä enempää kuin on kysyntää. Jos kaikki käytössä oleva raha olisi fyysisesti olemassa mitä ihmettä sillä tehtäisiin? Siitä valtaosa jouduttaisiin varastoimaan johonkin. Ei ihmiset maksa autojaan ja asuntojaan käteisellä nykyisin.

    Sama raha ei voi kahdessa paikkaa, bitteinä ja seteleinä samaan aikaan ihmisten hallussa. Varastointi olisi ainoa vaihtoehto. Tai sitten tulisi lopettaa elektroninen rahan käsittely.

    Ettekä ymmärrä keskuspankkirahan, pankin käteisvarantojen ja arvopaperien eroa pankin luomaan rahaan.
  3. Raamatusta löytää kyllä juuri sellaisen Jumalan kuin tahtoo. Toisen Jumala keskittyy rakastamaan, toisen kostamaan ja tappamaan.

    Minulle se ei tietenkään kerro mitään Jumalasta vaan ihmisestä. Mutta onhan se hiukan pelottavaa jos joku pitää ylimpänä auktoriteettina olentoa joka järkkäilee maanjäristyksiä ja kostaa kansakunnille kun joukossa on homoja. Ja vieläpä kritiikittä palvoo tuollaista.
  4. Tuon vielä kestää. Ajatellaan nyt tätäkin joulua, 9 päivää vapaata ja siihen on tarvinnut ottaa vain pari ylimääräistä kun kirkko lahjoitti loput. Sopiihan se.
  5. Niin, ne pyrkivät tuottaman voittoa kuten tuo lähikauppakin.

    Tuossa on hyvin hoidettu pankki:

    https://www.poppankki.fi/c/document_library/get_file?uuid=58507b74-6f53-43c3-a99f-f26a48cbd4eb&groupId=10304

    Luotot 3.6 miljardia euroa, talletukset 3.9 miljardia euroa. Talletuksiin sisältyy myös talletettu keskuspankkiraha. Miksi tuo pankki ei ole luonut rahaa tuhat kertaisesti jos se on niin vaivatonta kuin väität sen olevan? Vai tiedätkö mitä tapahtuu jos tämä ero repeää kovin paljon luottojen suuntaan? Tiedät. Pankki kaatuu.

    Liikevoitto on reilu puoli prosenttia keskitaseesta. Huonompi kuin lähikaupalla. Ymmärrä, että pankeilla on myös kuluja jos korkotuottojakin.
  6. "Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa..."

    Siis tietenkin on. Tuosta pankki vetää välistä koron, myyntikatteena josta muodostuu kulujen jälkeen pankin voitto tai tappio. Luototus ei kuitenkaan ole mikään taikurin hattu josta voidaan taikoa miljardi jos on siitä puute.

    Toki pankit harrastavat muutakin sijoitustoimintaa eikä tulos synny vain rahan lainaamisesta vaikka se pankkien perustoimintaa tallettamisen (pankile tappiollista mutta pakollista) ohella onkin.
  7. Pankki ei voi luoda määrättömästi rahaa. Siksi se voi kaatua. Pankki tekee konkurssin kun velkojen määrä ylittää sen omistamat käteisvarat, keskuspankki rahan ja arvopaperien arvon. Tämä ei sisällä epälikvidejä varoja kuten pankkien velkomisoikeuksia, lainoja joita se on myöntänyt.

    Tätä luotua rahaa pankki ei voi siis käyttää velkojensa maksuun muutoin kuin yrittämällä myydä näitä velkomisoikeuksia rahoitusmarkkinoille jotta voisi ostaa markkinoilta käteistä rahaa tai keskuspankkirahaa. Ainoaa kelvollista rahaa jolla pankki voi selvitä sitoumuksistaan. Likvidejä varoja. Ja kun tämä toiminta on lähes väistämättä tappiollista niin...

    Arvopaperien, kiinteän omaisuuden ja sen sellaisen myyminen voi olla tuottoisaakin. Velkomisoikeudet on käytännössä myytävä tietenkin edullisempaan hintaan kuin pankin odotustuotto niistä on. Tällöin ne voivat korjata toki tilapäisesti tasetta mutta ovat kuitenkin pankille aivan varmasti sen jälkeen tappiollisia lainoja.

    Ja kyllähän tätä harrastavat pankit joita ei edes konkurssi uhkaa, myyvät riskilainojaan jotta saisivat varmasti edes jotakin. Riskistä riippuu sitten hinta.

    Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. Tuo luotu raha on aivan tyhjän arvoista tässä suhteessa.
  8. Edellyttäen tietenkin, että ostaja ostaa sen velaksi. Jos maksaa käteisellä ja rahat siirretään toiseen pankkiin tai laitetaan sukanvarteen niin pankin luotonantokyky heikkenee koska se kuluttaa sitä keskuspankkirahaa.

    Tämä on syy miksi luotattava pankki vaatii, että luottotili on samassa pankissa kuin mistä luotto otetaan.
  9. Tarkoitan siis, että se maksettu asunto-osakekaan ei ole oikeastaan minkään arvoinen ellei joku luo sitä vastaan rahaa, ota lainaa esimerkiksi. Pankin kannalta ajateltuna se on arvokas vain silloin kun pankki ja asiakas ovat velkasuhteessa, puolin ja toisin jonka kohteena on tuo asunto-osake on.

    Silloin kun velkasuhdetta ei ole on tämä pääoma poistunut rahamarkkinoilta. Se voidaan luoda kuitenkin uudestaan lainaamalla rahaa tuota asunto-osaketta vastaan tai myymällä se.
  10. Niin? Tästäkään ei ole nyt kyse. Oikea raha on keskuspankkirahaa. Pankkien taseissa oleva uloslainattu raha ei ole oikeastaan rahaa. Pitäisi kai etsiä joku linkki.

    Se onko tuo raha sitten täysin vastikkeeton on ajattelutapakysymys. Ajatellaan, että lainaat pankista rahaa jotakin käyttötarkoitusta varten. Yleensä tällöin vaaditaan vakuuksia. Laina ei ole vastikkeeton vaan se luotu raha vaan se on sidoksissa vakuuteen. Tämä vakuus on kenties ostettu velkarahalla, maksettu jo ja se pääoma on nollattu, poistettu rahan määrästä. Laina vakuuksia vastaan on oikeastaan transaktio eikä poikkea hirveästi myymisestä.

    Mutta kyse on edelleen siitä, että yksinkertaistatte asioita tuomalla esiin vain yhden ainoan asiaan liittyvän seikan. Kysyn: mitkä mekanismit rajoittavat pankkien rahan luomista?
  11. Joo, mutta te todellakin "unohdatte" sen, että keskuspankkirahan määrä pankissa sääntelee myös pankkien luotonantoa. Ja sitä keskuspankkirahaa ei voi luoda lisää luotottomalla lisää. Tätä et kai kiistä?

    Sitten on tietenkin esim. ohjauskorko jolla voidaan säännellä luototusta, lisätä tai vähentää kysyntää ja tarjontaa. Verotuksellakin voidaan vaikuttaa.

    Jos pankilla on keskuspankkirahaa miljardi ei se siitä mihinkään kasva vaikka pankki myöntää luottoja. Mutta vähentyä se voi, aina kun pankin myöntämä luotto siirretään pankin taseesta jonkin toisen pankin tilille tai nostetaan käteisenä.

    Tietenkin samalla pankilla on myös sitten saatavia toisilta rahoituslaitoksilta. Näiden pitää olla kuitenkin tasapainossa. Muuten hukka perii pankin. Pankki joka lähtisi sooloilemaan ja luotottaisi holtittomasti huomaisi pian olevansa muille rahoituslaitoksille velkaa niin paljon sitä oikeaa rahaa, että se kaatuisi.

    Tietenkin rahoituslaitoksilla on muitakin tulolähteitä kuin suora antolainaus joten yksinkertaistus tämäkin on mutta keskuspankkiraha on pankkitoiminnan pohja ja sääntelee vahvasti kaikkea sitä mitä pankki voi tehdä.

    En väitä etteikö luototuksen kuvauksesi sinänsä ole oikean suuntainen (tosin unohdatte kaikki pankin kulutkin, pankki elää velkomisoikeuksilla mutta se on myös useissa tapauksissa velallinen. Virhe jälleen) mutta kritisoin sitä kuinka julistatte vääristeltyä totuutta yksinkertaistaen asiat tarkoitushakuisesti.
  12. Niin? Kyse oli nyt kuitenkin niistä älyttömistä ja harhaanjohtavista yksinkertaistuksista joihin sorrutte. Se kun ei vain oikeasti mene niin, että pankki voisi toistaa tuota "proseduuriasi" ikuisessa silmukassa.
  13. Et ymmärrä? Sinun proseduuriasi ei voida toistaa loputtomassa loopissa koska on erilaisia mekanismeja jotka rajoittavat sitä, kuten tämä:

    "Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin? Pankkihan velkaantuu tällöin. Tästä velasta se selviää vain tuolla keskuspankkirahalla, pankkien välisessä maksuliikenteessä vain se on käypää rahaa. Oikeaa rahaa. Myöntäessään liikaa luottoja pankki ajautuu ongelmiin: liian moni kiikuttaa ne shekkinsä kilpailevaan pankkiin eikä pankki kykene maksamaan velkojaan muille pankeille."

    Se ei liity tähän asiaan, että tuon shekin avulla pankki voi luotottaa, vaan pointti oli, että tuo luototuksesta syntyvä saatava ei kelpaa pankkienvälisessä maksuliikenteessä. Se ei ole määritelmällisesti edes oikeastaan rahaa.

    Ja kun edelliseen liität esimerkkiin mitä tapahtuu jos noita shekkejä (velkoja) toisille rahoituslaitoksille on liikaa niin ymmärrät, että se on luototusta rajoittava tekijä, pankin hallussa oleva keskuspankkiraha.
  14. Et ymmärtänyt? Voiko pankki saada rajattomasti keskuspankkirahaa? Rahaa ei luoda tuossa, pankilla tulee oikeasti olla ne rahat talletettuna keskuspankkiin. Ellei ole iskee pankkiin maksuvalmiuskriisi.

    Keskuspankkirahaa ei noin vain luoda, sitä pankit luovat esimerkiksi houkuttelemalla pitkäaikaistallettajia.
  15. Luin hiukan huolimattomasti. Viittasin siihen mekanismiin kuinka pankit rahaa käsittelevät eli aivan noin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Kun pankki lainaa vaikkapa 10 000 euroa syntyy sille sekä velka, että saatava. Velka joka syntyy on talletus asiakkaan tilille, myönnetty laina ja saatava asiakkaan velka pankille.

    Velkakin on rahaa, pankki on asiakkaalle velkaa 10 000 ja sillä on saatavia saman verran (+korot). Rahaa on 20 000 mutta nettovarallisuuden kasvu? yksinkertaistaen se on 0 euroa. Kun asiakas maksaa lainansa pankille poistuu pankin kirjanpidosta niin velka kuin saatavakin. Rahaa katoaa. Tähän rahan kiertoon viittasin.

    Sanotaan, että pankeilla ei ole rahaa, mutta niillä kyllä on, talletuksia keskuspankissa. Tämä on pankkitoiminnan perusta. Väitteelle ettei pankeilla rahaa ole on kuitenkin perusteensa mutta ei siitä enempää tässä.

    Pankilla on rajoitteita tuon esittämäsi rahanluomismekanismin suhteen. Muitakin kuin omavaraisuusvaatimukset. Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin? Pankkihan velkaantuu tällöin. Tästä velasta se selviää vain tuolla keskuspankkirahalla, pankkien välisessä maksuliikenteessä vain se on käypää rahaa. Oikeaa rahaa. Myöntäessään liikaa luottoja pankki ajautuu ongelmiin: liian moni kiikuttaa ne shekkinsä kilpailevaan pankkiin eikä pankki kykene maksamaan velkojaan muille pankeille.

    Tai mitä tapahtuu jos tilillesi siirretään 1000 euroa toisesta pankkiryhmästä? Tai myyt talosi ja kauppa summa siirretään toisesta pankkiryhmästä tilillesi? Sekin on taas oikeaa rahaa, keskuspankkirahaa. toinen pankki rikastuu, toinen köyhtyy.

    Tämä operoiminen keskuspankkirahalla rajoittaa pankin lainanantoa. Sen täytyy olla järkevässä suhteessa pankilla olevaan tai saatavilla olevaan keskuspankkirahaan. Mainitsemaasi "luotonlaajennusta" ei voi siis toistaa rajattomasti kerta kerran perään.
  16. Siis proseduurin arvoa ei voida käsitellä. Sellaista kun ei ole. Tämä hävittää tekstin jos kirjoittaa pienempikuin null suurempikuin yhteen.... < väleillä toimii > ?

    Sanomani oli: arvoa null voidan käsitellä
  17. Joo se hukkuu...
  19. Arvoa null voidaan siis käsitellä, proseduurilta ei saa edes sitä.

    Johonkin tämä reagoi, kirjoitin sanan null < > merkkien sisään. Katosi? Testaan...
  20. Väärään läpeen. Pertsalle kuitenkin.
    21. 542 / 652
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt