a-teisti

Vapaa kuvaus

Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.

Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.

Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.

Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.

Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.

Elämänohjeitani:

Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)

'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'

-Juice Leskinen-

'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'

-tuntematon juoppo-

IN

-Säälistä saaminen

- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.

- Bootsit

- Alan mestat

- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.

- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.

- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.

- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.

- Käänteiset listat

OUT

- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille

- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat

- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.

- Laimeat drinkit

- Menneisyyteni turkulaisena

Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.

Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.

No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:

Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.

Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.

Aloituksia

173

Kommenttia

13026

  1. Kiitos vastauksesta vaikka se olikin yhtä tyhjän kanssa. Kysyin omenien kauppaamisesta mutta siihen et vastannut kuinka arvelisit omenakaupan sujuvan.
  2. "Häntä ei lainkaan mainittaisi lainkaan top 10:ssä."

    Tuossa on tullut sellainen typo kun lausetta on muokattu, että toinen lainkaan olisi pitänyt olla kenties.

    Mutta kuulutko tuohon aloittajan mainitsemaan kohderyhmään? Jumalaan tai korkeampaan tms. uskoviin jotka eivät kuitenkaan elä millään tavoin uskoaan "todeksi"?
  3. Harvoin mikään tuote itse itseään myy. Jeesuksenkin kauppamiseksi tarvitaan melkoinen markkinakoneisto ja myyntitykit.

    Lähtisitkö myymään omia omeniasi torille tuoll samalla tyylillä millä täällä kauppaat Jeesusta? Luulen, että ehtisivät mennä happamiksi ennen kuin ne olisi myyty.
  4. Tämä on juuri se teistien ydinjoukko. He kyllä kysyttäessä kertovat uskovansa korkeampaan, kuka kertoo sen sitten baarin pöydän alla sopertaen, kuka Tapiolan rivitalonpätkässään.

    He eivät ole millään tavoin sitoutuneet palvelemaan Jumalaansa ja jos heitä pyydettäisiin listaamaan tärkeimmät asiat elämässään ei Jumala tai jokin korkeampi voima pääsisi palkintosijoille. Häntä ei lainkaan mainittaisi lainkaan top 10:ssä.

    He uskovat siis Jumallan tai johonkin korkeampaan mutta eivät lainkaan tuon hemmon ympärille rakennettuihin oppirakennelmiin?
  5. Korjataan teksti vielä sellaiseen muotoon että tulkinnoille olisi mahdollisimman vähän sijaa.

    "Ei ole syytä uppoutua tuohon uraaniheksafluoridia vaativaan prosessiin tässä vaiheessa senkään takia, että uraanin rikastamiseksi on muitakin konsteja."

    Tietenkin on, ei puuhun kiivetä latvasta vaan juuresta. Ja noita muita väkevöintiin käytettäviä menetelmiä pyysin kyllä tutkimaan mutta et katsonut siihen olevan tarvetta. Nyt vetoat niihin?

    "Kuitenkin lyhyesti tuo uraaniheksafluoridin syntyminen:"

    Niin? On minulla se tuossa käden ulottuvilla painetussa muodossa. Mutta onko sinulla jokin pointti tuoda prosessin kuvaus tähän kemiallisine kaavoineen? Onko sinulla jotakin faktaa esittää tuon perusteella, että prosessi voi tapahtua luonnossa?

    "Siis... heksafluoridia saa vulkaanisista kaasuista."

    Olipa yllätys. Tuossa puhutaan kuitenkin rikkiheksafluoridista.

    Aika rohkea johtopäätös jos ajattelet tuon jotenkin komppaavan automaattisesti sen kanssa, että syntyisi myös uraaniheksafluoridia. Syntyykö vulkaanisten kaasujen prosesseissa koko fluoridien kirjo?

    Sohaisit siis taas ilmaan. Uraaniheksafluoridi on erittäin reaktiivinen esim. jo sinullekin kerrotun H2O:n kanssa ja linkittämäsi Wikin artikkelin mukaan vulkaanisista kaasuista 60% on sitä itseensä: vettä. Rikkiheksafluoridista taas kerrotaan ettei se ole kovinkaan reaktiivinen:

    http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/like35agafi.nsf/repositorybyalias/3erikois_rikki6fluo/$file/rikkiheksafluoridi.pdf

    Rikkiheksafluoridi kestää hyvin myös hajoamatta korkeita lämpötiloja. Kerro minulle uraaniheksafluoridin ominaisuuksista?

    "Asia jota et ole tainnut pohtia, tuo uraaniheksafluoridin prosessi takaisin väkevöityneeksi uraaniksi?"

    Miksi linkitit kaasudiffuusioon? Miten se liittyy siihen, että uraaniheksafluoridista saataisiin georeaktoriin sopivaa polttoainetta?

    "Lisäksi esittämäsi vaatimus matalasta paineesta on omituinen."

    Ilmaisuni oli kenties epätarkka mutta kyllä siitä olisi pitänyt ymmärtää, että tarkoitin sitä prosessia jossa uraaniheksafluoridi voi muuttua kaasumaisesta olomuodosta kiteiseksi (kiinteäksi). Saivartelet siis.

    "Nähdäkseni keksit juuri uf6-pulssireaktorin. Tuleeko siitä kaksi- vai nelitahtinen?"

    Ja sitten:

    "Tarkoitan, että mitä syitä tuossa luonnonprosessissa on esittää koko kiteisyysvaatimusta?"

    Minä toin esiin yhden (lukuisista) seikan miksi "ydinkaasulla" toimiva georeaktori ei ole oikein toimivan tuntuinen, kaasun taipumuksen laajeta lämmetessään joka taas vaikuttaisi suoraan kriittiseen massaan. Siihen vastauksesi oli vittuilu niin kuin olisin väittänyt jonkin uraaniheksafluoridilla toimivan reaktorin olevan mahdollinen. En kyllä kannata ajatusta kiteilläkään toimivasta reaktorista, syyn varmaan arvaatkin?

    Seuraavaksi ryhdytkin tivaamaan minulta miksi tavaran tulisi olla kiinteässä muodossa. Voi voi… Kiteisyysvaatimusta ei sinänsä ole, tavara vain nyt on kiderakenteinen kiinteässä olomuodossaan. Se ei ole minun vikani.

    Mutta ellei se ole mielestäsi mikään vaatimus niin kaipa sinulla on vastaus sitten siihenkin onko se reaktori kaksi- vaiko nelitahtinen?

    "Sillä on merkitystä lähinnä silloin, jos rikastunut U-235 olisikin alkuperäistä köyhempää eli jos prosessi toimisi käänteisesti. Kuitenkin asetit sanasi niin, että väkevöitymistä tapahtuu, vaikka prosessin reunamilla vähemmän optimaalisesti. Jos reunamilla oleva on väkevöitynyt vähemmän, se toimii silti edellistä kierrosta puhtaampana ympäristönä, jolloin prosessin jatkuessa U-235 rikastuu edelleen. Se on sitten eri asia mikä on prosessia rajoittavien tekijöiden osuus eli millaisen tasapainon prosessi voi saavuttaa."

    Kirjoitatko koko kappaleen uudelleen jotta ymmärtäisin mitä ajat takaa? Tuo vaikuttaa olevan aivan puuta heinää. Joka lause. Vai typoja? Vai kaasudiffuusion hyvin yksinkertainen periaate täysin hukassa?

    Sinä huidot ilmaan. Jatkuvasti. Yritä nyt petrata jo hiukan.
  6. "Tämän voisi kyllä katsoa ongelmaksi prosessille:

    Tämän jälkeen väkevöitynyt kaasu nostetaan taas korkeaan paineeseen ja siirretään seuraavaan vaiheeseen."

    Löysit sentään yhden ongelman. Tämä on kyllä jo tuotu esiin kun on mainittu kaasudiffuusion vaatimasta paine-erosta sekä prosessin vaatimista lukuisista toistoista.

    Ja mitä pienempi on paine-ero sen tehottomampi prosessi kaasudiffuusio on. Optimoiduissakin olosuhteissa (väkevöintilaitoksessa) sen hyötysuhde on erittäin heikko. Siksihän tätä prosessia joudutaan toistamman kerta toisensa jälkeen.

    "Tarkoitan, että mitä syitä tuossa luonnonprosessissa on esittää koko kiteisyysvaatimusta?"

    "Nähdäkseni keksit juuri uf6-pulssireaktorin. Tuleeko siitä kaksi- vai nelitahtinen?"

    Mikä tuon naljailiun tarkoitus nyt sitten olikaan? Ei oikein aukea noiden kirjoittamiesi tekstien valossa.

    Kerro kuinka georeaktori voisi toimia "ydinkaasulla"? Ei ehkä kannata lähteä sille tielle?
  7. Olen kyllä ollut kotona koko päivän.
  8. Ei voi kuin toivoa lääkäriltä sitä parasta uutista, ilosanomaa. Tuo epätietoisuushan jos mikä on myrkkyä mielelle tuossa tilanteessa.

    Mutta niinhän se on ettei kukaan hukkumalla kuole jos on hirtettäväksi syntynyt.
  9. "Kumpaa noista tarvitaan fissioon?"

    Ei kumpaakaan. Teflonkattila olisi kuitenkin ihan hyvä astia valmistaa uraaniheksafluoridia :)
  10. "Viittasin kylläkin tähän kirjoittamaasi:

    tarina vedenpaisumuksesta johon liitetään sitten mm. nopea laattatektoniikka maan pinnan muodostumisineen, vuorien nousemiseen maasta kuin tatit keväällä ja merien synty maanvajoamisineen tuhansissa vuosissa on jo sellainen homma, että täytyy lopettaa ajattelu jos sen nielaisee. Magmassahan kahlaisimme muniamme myöten hengittäen rikkiä ja hiilidioksidia jos asiat noin olisivat."

    Mistä lähtökohdista käsin keskustelemme? Näiden tt11:n esittämien joita arvostelin?

    Ne ovat lyhykäisyydessään nämä:

    - Genesin tapahtui noin 4000 vuotta sitten. Maan alla on tai oli yli 800 metriä paksu vesivaippa ja ilmakehässä oli runsaasti vettä, ns. vesi- tai höyrykatosmalli mutta ennen vedenpaisumusta ei kuitenkaan koskaan satanut.

    Maan päällä vettä on ollut 2-5 km vedenpaisumuksen aikoihin. Tästä tt11 esittää erilaisia näkemyksiä:

    "Ennen vedenpaisumusta vuoret eivät olleet niin korkeita kuin nykyään. Nykyiset korkeimmat vuoret syntyi vedenpaisumuksen vesien painosta ja vedenpaisumuksen aikaan korkeimmat vuoret olivat suunnilleen nykyisen Araratin korkuisia."

    "Ilmakehän yläosan vesikerros ja maan alla olevien vesien määrä oli ainakin niin iso, että peitti mannerlaatan yli 2 km korkeudelta."

    Mantereet jakautuivat vasta vedenpaisumuksen jälkeen, n. 4000 vuotta sitten, tällöin muodostuivat myös ne vajoamat joita meriksi kutsumme ja valtaosa vuorista.
  11. Rakennus on sellainen kuin suunnittelijat halusivat sen olevan. Itse homma ei kohdannut valtavia vastoikäymisä muutoin kuin, että aikataulut venyivät ja kustannukset karkasivat. Esimerkiksi sisäverhoilun suunniteltu toteuttamistapa oli teknisesti mahdoton ja se meni uusiksi.

    Rakennus toteutettiin suurelta osin virolaisten työtekijöiden voimin :)
  12. "Olkopuoli on verhoiltu taivutetuilla puurimoilla. Niiden yhtymä/liitoskohdat olivat tarkemmin tarkastellessani mielestäni, en tosin ole asiantuntija, kaikkea muuta kuin taidokkaita. Liimaa sinne oli holvattu runsaasti, sitä oli näkyvissä ja järkyttävintä oli se että liitokset oli tehty ISOILLA ruuveilla."

    Nämä ulkoverhouslaudat ovat ns. esitaivutettuja. Niitä ei ole taivutettu siis rakennuksen erilaisten säteiden mukaan valmiiksi ja mitä jyrkempisäteisiä kurveja on sitä enemmän on ulkolaudoitusta jouduttu pakottamaan muotoonsa. Sen lisäksi ulkolaudoituksen saumakohdat eivät liity toisiinsa laudoituksen alla olevaan koolausrakenteessa vaan elävämmän näköisen pintastruktuurin luomiseksi vaihtelevasti.

    Tästä aiheitui ongelma (etukäteen arvattava), että jännityksessä olevat laudat yksinkertaisesti repsahtelivat irti noista liitoskohdista ja niitä onkin jo korjattu ainakin kertaalleen.

    Sisällä ruuveja ei ole vaan sisäverhous on tehty liimaamalla n. 6300 osasta massiivisesta tervalepästä.
  13. Puolesta ja vastaan:

    Rikastuminen on mahdollista luonnossa. Tämä on fakta joka meillä on.

    Oklossa rikastusaste on kuitenkin ollut poikkeuksellisen korkea. Kuten mainitsit, tässä arvellaan olleen veden avainasemassa. Vettä on Oklossa tarvittu myös muutoin, hidasteena ja jäähdytykseen. Nuo molemmat vaaditaan vaikka reaktori toimisi maan uumenissa, hidaste ja joku komponentti joka siirtää lämpöä pois reaktorista. Oklossa reaktiota ei vielä käynnistänyt yksin kriittinen massa vaan tarvittiin myös tuo (joki)vesi. Ja tietenkin se, että uraanin U-235 pitoisuus oli riittävä.

    Oklon reaktorin toiminta on ollut myös jaksottaista aikojen saatossa, välillä olosuhteet ovat olleet sellaiset, että reaktio on pysähtynyt jatkuakseen taas joskus. Joko on loppunut ydinpolttoaine tai sitten on loppunut vesi. Toiminta on ollut jaksottaista myös lyhyellä aikavälillä, reaktori on käynnistynyt, nostanut tehoaan puolisen tuntia, kiehuttanut vetensä ja Dopplerin takaisinkytkennän vuoksi reaktio on tällöin pysähtynyt kunnes 2.5 tunnin kuluttua sama sykli on toistunut. Tämä on päätelty mm. isotoopeista joita reaktorista on löytynyt. (Alex Meshikin tutkijaryhmä).

    Tuo on aivan oppikirjamainen tyyppitapaus oikeastaan kuinka reaktori toimii, siinä on ne komponentit mitä tarvitaan: kriittinen massa, riittävästi U-235 isotooppia, hidastinaine, lämmönsiirto ja bonuksena negatiivinen takaisinkytkentä häiriötilanteessa jossa reaktori pyrkii kohti hallitsematonta tehonkasvua. Oklon reaktori on kuitenkin ollut hiukan huono, sillä on ollut ongelma jäähdytysjärjestelmässään jonka vuoksi reaktori on pätkinyt.

    Meillä on nyt toinen puoltava fakta, georeaktori voi toimia kun olosuhteet ovat vain oikeat. Kaksi puoltavaa seikkaa siis.

    Mitkä eivät sitten puolla tätä hypoteesia?

    Rikastunut uraani ei yksin riitä enää nykyään vaikka olosuhteet olisivat mitä mainioimmat. Sen pitää väkevöityä ensin.

    Sinä olet tuonut keskusteluun uraaniheksafluoridin ja tarjonnut kaasudiffuusiota mekanismiksi uraanin väkevöittämisessä joka luonnossa tapahtuu. Siihen et ole ottanut kantaa kuinka tuo uraaniheksafluoridi muodostuisi vaan olet hypännyt sen vaiheen ylitse. Se on myös ongelma, ei vain yksin väkevöityminen. Tarvitaan itse uraani, fluorihappoa (vetyfluoridia) ja fluorikaasua sekä tietenkin tuo prosessi jossa uraaniheksafluoridi muodostuu.

    Fluori on alkuaineista reaktiivisin. Vetyfluoridi on myös erittäin syövyttävää (maailman syövyttävimmän superhapon peruskomponentti). Vetyfluoridi syövyttää useimpia mineraaleja, jopa lasia. Eikö tässä ole ilmeinen vaara, että prosessi saastuu? Aine on myöskin hyvin reaktiivinen, kts. kappaleen ensimmäinen lause.

    Mukaan luultavasti siis joutuisi runsaasti sivuaineita joiden atomipaino on pienempi kuin raskaan U-235:n jolloin olisi mahdoton saada aikaan U-235:n osalta riittävän väkevöitynyttä uraania kaasudiffuusiossa? U-235:n sijaan uraani väkevöityisi pääosin noilla sivuaineilla. Keveimmät aineet erottuvat kaasudiffuusiossa suhteellisesti kaikkein tehokkaimmin.

    Uraaniheksafluoridi on myös voimakkaasti syövyttävä ja reaktiivinen, jo mainittu H2O esimerkiksi pitää eristää täysin uraaniheksafluoridista. Ja kun aineet ovat tällaisia mitä ovat eivät ne saisi olla myöskään tekemisissä sellaisten aineiden kanssa joista ne voivat syövyttää epäpuhtauksia tai sivuaineita prosessiin.

    Uraaniheksafluoridi kaasuuntuu hyvin matalassa lämpötilassa, alle 60 asteessa. Jotta se voi kiteytyä lämpötilan ja paineen tulee olla matala. Eli prosessi tulee tapahtua varsin matalassa lämpötilassa ja paineessa. Ja ei kannata lähteä leikkimään ajatuksella, että uraaniheksafluoridi itsessään voisi muodostaa toimivan ydinreaktorin. Ketjureaktio kyllä voi ainakin teoriassa käynnistyä uraaniheksafluoridissa jos sen tiheus ja U-235 pitoisuus ovat riittävät mutta reaktio olisi hetkellinen, kaasun voimakkaasti laajentuessa sammuisi reaktio samantien.

    Kaasumainen uraaniheksafluoridi ei siis saa missään vaiheessa prosessia juurikaan laimentua, uraanin tulee saavuttaa riittävä U-235 pitoisuus kun muodostuneista kiteistä tulee aika muodostaa uudestaan uraania. Asia jota et ole tainnut pohtia, tuo uraaniheksafluoridin prosessi takaisin väkevöityneeksi uraaniksi? Näillä kiteilläkään kun ei ydinreaktoria ylläpidetä.

    Ei saa käydä kuten käy mainitsemallesi kuravedelle joka sekoittuu ja laimenee suodattuessaan maakerrosten läpi. Tässä prosessissa näin ei saa käydä.

    Tuossa on nyt mielestäni aivan aiheellisia ja perusteltuja syitä epäillä uraaniheksafluoridin syntymistä luonnollisten prosessien kautta.
  14. "Kuka tässä on mistään vetypommista kirjoittanut? Jos siellä pommi olisi, se olisi fissiotekele"

    "Älä nyt koko ajan kyttää mihin epäoleellisuuksiin voit takertua."

    Niinpä. En muuten takertunut täysin väärin käsittämääsi k-arvoonkaan :)
  15. "Ensimmäinen ajatus oli tietenkin, että maan vaipassa on varsin kuumia alueita, joissa vettä yksinkertaisesti ei ole."

    Jos tulee niin muistat toki sitten kerätä hitunen faktaa ja ainakin tarkistaa ovatko vaadittavat prosessit edes teoriassa mahdollisia noissa varsin kuumissa olosuhteissa? Säästä alasampumisen vaiva elleivät ole.

    "Huge 'Ocean' Discovered Inside Earth"

    Ihan mielenkiintoista mutta lähdeviitteetön tieteen keltaisen lehdistön (verkkolehti) artikkeli ei vielä yksin vakuuta. Tuota voi kyllä paremmalla ajalla tonkia muista lähteistä. Nopeasti löysin esim. Scholarista ainoastaan viittauksen juuri tuohon artikkeliin.
  16. Jaa... Urbaanilegenda Tsernobylin reaktorissa tapahtuneesta ydinräjähdyksestä näköjään elää Wikissäkin. Onneksi sentään mainitaan, että näin vain arvellaan. Tee omat johtopäätöksesi ja usko mihin parhaalta tuntuu...

    Se, että ydinpolttoaine sisältää kuitenkin vähäisen määrän U-235 isotooppia (Tsernobylissä muistaakseni pari prosenttia) asettaa kenties joitakin fysikaalisia rajoituksia ydinräjähdyksen mahdollisuudelle.

    Mutta asiaan. Ei se, että jokin asia voidaan toteuttaa laboratoriossa tarkoita automaattisesti sitä, että se voisi toteutua luonnossa. Emme me voi louhia ämpärimuovia tai teflonia, ne pitää valmistaa.

    Heittelet vain villejä arvauksia ja muut raaputtavat ne arpasi kun et itse sitä viitsi tehdä. Tuo näytille yksikin kirjoituksesi tästä aiheesta jossa oikeasti perustelet, et vain esitä väitteitä tai mielipiteitäsi. Ok?

    Ei se ole mitään mutuilua jos vaivaudun kaivamaan opuksen käteen, lukemaan muutaman sivun ja tiivistämään tärkeimmät kohdat uraanin väkevöittämisestä ja huomaan, että reaktio on äärimmäisen arka H2O:lle jota on maassa, vedessä, ilmassa, mineraaleissa, kemiallisissa yhdisteissä. Kaikkialla. Se on ongelma joka pitää ratkaista. Sinun.

    Mitä enemmän vaaditaan kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja tai rinnakkaisprosesseja tuottamaan prosessissa vaadittavia yhdisteitä, välivaiheita, erityisiä olosuhteita jne. sen epätodennäköisemmäksi aina käy, että prosessi voisi tapahtua luonnostaan.

    Esimerkiksi maan ytimessä toimivalla ydinreaktorilla olisi joitakin hankaluuksia tuottaa tehokkaasti energiaa mutta leikitäänkö sellaista leikkiä, että sinä kerrot jotakin siitä minulle?

    On muuten laskeskeltu (oikeellisuutta en takaa) mikä tuollaisen ytimessä pyörivän miilun maksimi teho voisi olla. Heitäpä arvaus, osuus maapallon geotermisestä lämmöntuotosta tai sitten ihan teholukemaa...
  17. Raaputan tämän arpasi: "Uraani voi väkevöityä maan pinnan läheisyydessäkin kaasudiffuusion avulla ja varsin matalissa lämpötiloissa."

    Luntasin prosessin (kaasudiffuusio uraanin väkevöittämisessä) kulun ja se on tämä:

    Ensin pitää tietenkin erotella uraanista radioaktiiviset ja raskasmetalleja sisältävät sivuainekset, rikastaa uraani siis.

    Sitten uraani konversoidaan kemiallisesti kaasumaiseen muotoon. Tässä synnytetään erilaisia välituotteita kuten uraanitrioksidia ja uraanidioksidia. Moskaan lisätään vielä fluorihappoa, jolloin saadaan uraanitetrafluoridia.

    Tarvitaan vielä fluorikaasua ja konversion lopputuloksena on mainitsemasi kaasuuntuva uraaniheksafluoridi: UF6.

    Nyt alkaa varsinainen väkevöinti, kaasudiffuusio joka on aika yksinkertainen prosessi sinänsä. Kaasumainen UF6 nostetaan korkeaan paineeseen ja ohjataan erotteluun, säiliöön jossa on 10-200 nanometrin kokoisia reikiä mutta muutoin tietenkin täysin tiivis. Kevyempi U-235 liikkuu tilassa nopeammin, se siis liikkuu tuossa tilassa enemmän ja on todennäköisempää, että suhteellisesti suurempi osa U-235 isotooppeja osuu reikiin kuin U-238 isotooppeja.

    Sitten säiliöön jäänyt kaasu poistetaan ja säiliöstä ulos johdettu aavistuksen väkevöitynyt kaasu johdetaan sen tilalle. Ja tämä tehdään noin 1000 kertaa optimoiduissa olosuhteissa jotta U-235:n pitoisuus saadaan nostettua n. 4% tasolle. Spontaaniin fissioon tarvitaan 5-6% U-235 pitoisuus.

    Missään vaiheessa diffuusiota prosessi ei saa joutua tekemisiin veden tai ilmankosteuden kanssa sillä UF6 on erittäin reaktiivinen ja joutuessaan tekemisiin veden tai kosteuden kanssa se muuttuu uranyylifluoridiksi ja fluorivedyksi.

    Mitä mieltä itse olet? Oliko arvassasi voitto? Vai vain lohdutusvoitto: "Uraani voi väkevöityä maan pinnan läheisyydessäkin". Tuo kun on totta, laitokset ovat luultavasti maan pinnalla tai sen läheisyydessä.
  18. Pari kysymystä voisi vielä esttää:

    - Onko koskaan löydetty mistään väkevöitynyttä uraania?

    - Toimivaa georeaktoria?

    - Merkkejä lähiaikoina toimineesta georeaktorista?

    - Muita metalleja joissa isotooppisuhteet ovat muuttuneet?

    "...kasaat todistustaakan näille eli meille."

    Niin kasaan. Sinä esitit väitteen jota kukaan ei ole havainnut, väkevöitynyttä uraania ei ole löydetty.
  19. "Saivat ne sellaisen aikaan Tshernobylissäkin, vaikka yrittivät muuta."

    Missä ydinonnettomuudessa maailmassa reaktorin polttoaine on "rytissyt"?

    Ei missään, Tsernobylissäkin räjähti vesihöyry ja paloi graffiti. Osa ytimestä suli mutta jälkilämmön, ei ydinreaktion vuoksi. Fukushimassa räjähti vety eikä sekään itse reaktorissa. Reaktorin osittaiset sulamiset johtuivat taaskin jälkilämmön vaikutuksesta joka on radioaktiivisen hajoamisen, ei ydinreaktion seuraus.

    Dopplerin takaisinkytkentä kyllä petti Tsernobylissä mutta tulee muistaa, että reaktori ajettiin täysin epäluonnottomaan tilaan tietoisesti. Onnettomuutta edisti myös hyvin reaktiivinen graffiti joka oli kuin bensaa liekkeihin ja itse reaktioon kuulumatonta tavaraa. Turvajärjestelmät oli kytketty pois ym. mutta silti siellä ei possahtanut itse ydinpolttoaine.

    Ihmisen rakentama reaktori on kuin laboratorio, kyllä siellä saadaan aikaan ilmiöitä jotka ovat jossakin georeaktorissa mahdottomia kun oikein yritetään.

    Mutta mitään "rytinää", vetypommia ei voi syntyä ihmisen rakentamasa reaktorissa eikä georeaktorissa.

    Georeaktorissakin takaisinkytkennät rajoittavat tehonnousua ja se asettuu termiseen tasapainotilaan ympäristönsä kanssa. Oklokin on toiminut syklisesti, syy on joko ajoittainen polttoaineen loppuminen tai nämä takaisinkytkennät tai molemmat.

    Mutta tämä tästä, ei liity varsinaisesti aiheeseen.

    Kysyin onko jotakin faktaa esittää, että tuo kaasudiffuusio voisi tapahtua luonnossa luonnollisten prosessien kautta? Syytit mutuilusta kun esitin kysymyksen Ja vastauksessasi mutuile sitten urakoimalla. Ainoatakaan faktaa ei tuullut mutta paljon jossittelua.

    Kuka tässä nyt mutuilee?

    "Esitit vuorenvarmana, miten jokin on mahdotonta."

    Niinkö? Tämä oli kyllä mielestäni kysymys, ei väite:

    Onko jotakin faktaa esittää, että tuo voisi tapahtua luonnossa luonnollisten prosessien kautta? Ja helposti sen tuhannen kertaa peräkkäin jotta uraani on väkevöitynyt riittävästi jotta se voi saavutaa kriittisen massan?

    Ei tuossa sinun vastauksessasi ollut ainotakaan faktaksi todistettua asiaa. Pelkkiä raaputtamattomia arpoja, ei muuta.

    Ei se, että pyydän esittämään faktoja ole mutuilua. Niiden faktojen avulla päästään eroon siitä mutuilusta, sinäkin.
  20. "Tulivuorenpurkaukset osoittavat, ettei vaadita kovin pitkää vasteaikaa täällä pinnalla."

    Siis mihin? Siihen kun ytimen olettamasi lämpötilan vaihtelu vaikuttaa muutaman kilometrin päässä jalkojemme alla? Wiki nimittäin kertoo:

    "Sulaa magmaa muodostuu lähinnä muutama kilometri maanpinnan alapuolella ympäristössä, jossa on korkea lämpötila eikä paine ole kovin suuri."

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Magma

    "Uraani voi väkevöityä maan pinnan läheisyydessäkin kaasudiffuusion avulla ja varsin matalissa lämpötiloissa."

    Onko jotakin faktaa esittää, että tuo voisi tapahtua luonnossa luonnollisten prosessien kautta? Ja helposti sen tuhannen kertaa peräkkäin jotta uraani on väkevöitynyt riittävästi jotta se voi saavutaa kriittisen massan?

    Ellei ole niin etsi tuolta sellainen prosessi josta on esittää muutakin kuin mutuilua ja arpoja sen mahdollisuuksista toteutua luonnollisena prosessina niin kokeillaan uudestaan :

    http://en.wikipedia.org/wiki/Enriched_uranium

    "... jolloin rytisee kunnolla."

    Ja varmaan ei rytise, negatiiviset takaisinkytkennät... tuollaisessakin ydinreaktioissa on mahdottomuus saada reaktio hallitsemattoman ylikriittiseksi mm. Doppler-takaisinkytkennän vuoksi.
    21. 555 / 652
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt