a-teisti

Vapaa kuvaus

Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.

Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.

Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.

Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.

Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.

Elämänohjeitani:

Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)

'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'

-Juice Leskinen-

'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'

-tuntematon juoppo-

IN

-Säälistä saaminen

- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.

- Bootsit

- Alan mestat

- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.

- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.

- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.

- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.

- Käänteiset listat

OUT

- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille

- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat

- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.

- Laimeat drinkit

- Menneisyyteni turkulaisena

Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.

Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.

No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:

Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.

Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.

Aloituksia

173

Kommenttia

13025

  1. Mikä on määritelmäsi ihmisarvosta?
  2. "Singulariteetissa eivät päteneet mitkään tuntemamme lainalaisuudet ja ei ollut
    ilmeisesti myös aikaa vai kuinka??"

    Ei ainakaan sellaisena kuin me ajan ymmärrämme. Aikakin on sidoksissa fysiikkaan ja fysiikka neljään perusvoimaamme. Singulariteetissa perusvoimien katsotaan olevan yhdistyneet yhdeksi ja samaksi perusvoimaksi. Silloin luonnonlakimme eivät enää päde.

    "Tiede ei ole kuitenkaan vieläkään pystynyt panemaan Jumalaa viralta vaan
    asiat ovat siinä suhteessa pysyneet ennallaan."

    Ei ole. Tiede on vain kertonut jumalille milloin on aika muuttaa. Esimerkiksi ennen jumalat asuivat usein taivaankannella tai sen läheisyydessä. Kun huomattiin ettei mitään taivaankantta ole jumalille osoitettiin uusia koteja. Alkuräjähdyksen taaksekin niitä on pakkosiirretty. Ja sinne hyvin mahtuu kaikki kaikkeuden jumaluudet ilman pulaa tilasta vaikka singulariteetin väitetään olevan hirvittävän pieni. Ihmeelistä.
  3. "En tarkoita vain havaitsematonta emergenssiä, vaan että jossain energian muodossa energia ei ole millään tavoin vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa."

    Pimeä aine (ainehan on vain yksi energian muoto) on jotakin tuohon suuntaan. Pimeä energia luultavasti samoin. Mutta jos jokin energian muotoei millään tavoin vuorovaikuttaisi ympäristönsä kanssa jää sellaisen olemassa olo tietenkin vain hypoteesiksi, sellaisen olemassaolo nimittäin, ei sitä voitaisi mitenkään myöskään testata.

    Kuulostaa ihan Jjumalilta, ei näy, ei haise, eikä vaikuta mutta väitetään olevan.

    "...matemaattiset etäisyydet eivät selkeästikään aina ole linjassa sen väitteen kanssa että etäisyydet ovat kvantittuneita. Jommankumman on joustettava."

    Matematiikka joustaa, voidaan tietenkin saada matemaattisesti jollekin matkalle pituus A.B Planckin pituutta. Sellainen tulos ei ole kuitenkaan kelvollinen, oikea tulos on joko A tai A+1. Jos Planckin pituus on pienein pituuden yksikkö jonka fysiikkamme tuntee on se meille myös osiinsa jakamaton mitta.


    "Tietenkin kello on hyvä vetää aika ajoin."

    Kyse ei ole mistään kellon "vetämisestä", "vetämätön" kello raksuttaa yhtä luotettavasti ja tarkasti kuin "vetämätönkin" vaan liikkeen epämääräisyyden kasvattamisesta jotta aika voidaan mitata (sen kustannuksella) tarkemmin.

    Eli kyse on Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen aivan suorasta käytännön sovelluksesta.
  4. "Näyttää olevan jatkuvasti syytä korostaa, että epätarkkuusperiaate
    tarkoittaa miten mittaamisessa tulee rajat vastaan."

    Onko nyt korostus väärä vai onko jotakin lähdettäkin esittää jossa Heisenbergin epätarkkuusperiaate on todettu olevan vain mittaustekninen "harha"?

    Menee höpöilyksi nyt, täytyy sanoa. Atomikelloissa esimerkiksi käytetään hyväksi epätarkkuusperiaatetta jotta aika on mahdollista mitata mahdollisimman tarkoin. Atomeihin nimittäin "pumpataan" laserilla energiaa jolloin sen energiatila virittyy korkeammalle tasolle ja sen (liikkeen) tarkkuus muuttuu epätarkemmaksi mutta aika voidaankin mitata nyt entistä tarkemmin.

    Tämä on mielestäni oivallinen esimerkki kuinka epätarkkuusperiaate toimii käytännössä ja siksikin hyvä, että se osoittaa ettei kyse ole mittalaitteiden rajoista, erot voidaan helposti mitata "epätarkan" ja tarkan kellon välillä.

    Olet muuten selitellyt joskus joitakin asioita esim. tunneloitumisella ja nyt heität epätarkkuusperiaatteen romukoppaan vaikka nämä asiat ovat (vahvasti) sidoksissa toisiinsa...

    Olet sillä tiellä, että kun kiistä yhden asian tulet kiistäneeksi toisenkin jne... Sinulla on edessä loputon suo rakentaa koko fysiikka uudelleen.

    Ps. Schrödingerin kissa ei ole kuvaus kvanttimekaniikasta vaan kvanttimekaniikan paradoksista jonka Schrödinger näkee seurauksena kvanttimekaniikan lakien epätäydellisestä tuntemisesta.

    Paradoksi on yleensä ymmärretty väärin, ja väärin ymmärsin sen alunperin itsekin mutta idea kyllä muuttuu aika tavalla kun tietää mitä Schrödingerin halusi oikeasti sanoa. Ei kummempaa kuin sen, että teoriassa on puutteita, ei muuta.
  5. Ei ole käsitteitä, eikä ole myöskään todellisuutta jota kuvata. Emmehän tunne sitä likimainkaan läpikotaisin.

    On kuitenkin lukematon määrä asioita joita voimme hyvällä syyllä pitää osana todellisuuttamme aivan perustellusti ja jopa todistaa sen.

    Nyt elämme kuitenkin aikakautta jolloin meillä on mahdollisuus saada vastauksia lukuisiin mieltämme askarruttaneisiin kysymyksiin, ei kaikkiin mutta moniin. Monet suuret kysymykset kuitenkin jäänevät ilman vastausta elinaikanani ja joihinkin ei saada vastausta kenties koskaan.
  6. Heisenbergin epätarkkuusperiaate nimenomaan kertoo meille ettei ettei aikaa ja paikkaa voida ilmaista täsmällisesti samaan aikaan. Ihan sen peruslähtökohta. Se selittää myös kvanttimekaniikan satunnaisluonteen.

    Viittaat usein Heisenbergiin yrittäen jotenkin oudosti kumota Heisenbergillä Heisenbergiä :) Putosin tässä suhteessa kärryiltä jo viime vuonna.

    Kvanttiutuminen tarkoittaa yksinkertaisesti, että kaikella on pienin mahdollinen mittansa.

    Antiikin pohdintoihin voidaanko nuolen lentorata jakaa loputtomasti yhä pienempiin osiin on saatu uusi vastaus: ei voida. Hauskaa on, että myös paradoksi jäniksen ja kilpikonnan kilpajuoksusta kusee kvanttimekaniikan näkökulmasta katsottuna, jänis menee kuin meneekin ohitse jossakin vaiheessa... Saamme loogisen ja järkevän vastauksen tähän paradoksiin.

    Hypotenuusat ja neliöjuuret antavat matemaattisia vastauksia. Kvanttiutumista voi kyllä kuvata tätäkin kautta. Ajatellaan piitä. Kun jatkamme loputtomiin sen määrittelyä yhä tarkemmin niin jossakin vaiheessa tulisi vastaan raja jolloin olisimme laskeneet piin arvon niin tarkoin, että peräkkäiset arvot kuvaisivatkin todellisuudessa täsmälleen samanpituista suoraa. Olisimme ylittäneet laskentatarkkuudessamme tarkkuuden joka vallitsee tässä meidän todellisuudessa. Se on mittaustarkkuutemme raja.
  7. Aivan, uteliaat ja fiksut tiedemiehet ovat insinöörejä etevämpiä tai ainakin mielikuvituksellisempia. Insinööri ei sitten pysy perässä ja tekniikka laahaa, tutkijaparat joutuvat odottamaan jopa vuosikymmeniä jotta heidän teoriansa voidaan osoittaa oikeaksi, vääräksi tai molempia samaan aikaan.

    Mutta sellaista se on, jotkin yksilöt ovat vain aina kyenneet katsomaan asioita uudella tavalla ja pidemmälle kuin toiset. Nämä yksilöt sitten ohjaavat myös teknologian kehitystäkin.

    Useat eivät edes elinaikanaan näe teoriansa lopullista sinetöintiä, oliko työ loistava oivallus vai vain hukkaan mennyttä aikaa.

    Tälläkin hetkellä on luonnollisesti vino pino hypoteeseja ja teorioita odottamassa sitä päivää, että meillä on tarvittava tekniikka testata ne. Enää kun ei aina riitä kuulien pyörittely kaltevilla tasoilla, tarvitsemme monimutkaisempaa tekniikkaa.

    Jotkin uskovat näyttävät kuitenkin vaativan tieteeltä vastauksia heti mutta Jumalan sallitaan viivyttelevän, vastaa kun jaksaa...

    Tivataan vastauksia kysymyksiin joihin niitä ei ole eikä edes väitetä olevan, vaaditaan tieteeltä ehdotonta erehtymättömyyttä samalla kun teroitetaan, että koko tieteemme perusta on kristittyjen tiedemiesten rakentama unohtaen etteivät heidänkään teoriansa olleet täydellisiä, osa susia jo syntyessään, osa enemmän tai vähemmän oikean suuntaisia, mutta eivät useinkaan virheettömiä vaan useaan kertaan korjattuja ja tarkennettuja nekin.

    Ei ymmärretä edes sitä, että virheellinenkin teoria voi kantaa hedelmää ihan vain sillä, että se todetaan virheelliseksi.

    Joka ikisessä maailmankaikkeutta käsittelevässä keskustelussa esitetään sama muka fiksu kysymys: mitä oli ennen alkuräjähdystä? Ja aina vastataan: Emme tiedä, emme voi sitä tietää, fysiikkamme ei sinne saakka kanna tällä hetkellä jos kantaa koskaan. Yhtä jääräpäisesti vaalitaan ajatusta maailmankaikkeuden tyhjästä syntymisestä.

    Olisikohan näillä jo aika astua vuosisata eteenpäin ja päivittää kysymyksensä?
  8. Niimpä, tyhjästä, kun ei VOI SYNTYÄ MITÄÄN !"

    Fred Adams on vapaasti lainattuna kumonnut sitkeän väitteenne, että tiede noin väittäisi näin:

    Kosminen historia sai alkunsa alkuräjähdyksestä, hetkellä jota merkitsemme t=0. Emme kuitenkaan oleta ettei ennen sitä olisi ollut olemassa yhtään mitään, se olisi äärimmäinen rikkomus energian säilymislakia kohtaan.
  9. Ei löytynyt, mutta löytyi virhe koejärjestelyissä. Heti tuon uutisen jälkeen se tyrmättiin aika laajalla rintamalla fyysikoita ja kosmologeja. Jo muutama päivä tapauksen jälkeen fyysikot osasivat jo esittää ihan teoreettiselta pohjalta arvioita mikä meni pieleen. Ja myöhemmin todettiin, että osuivat ihan nappiin ne arvelut.


    Esimerkiksi Valtaoja totesi: " Olen valmis lyömään mallasviskipullon vetoa, että tämä ei pidä paikkaansa"

    Lisäten:

    "Siinä täytyy panna jäitä hattuun, sillä tällaisia tulee tasaisin väliajoin: Yksittäisiä havaintoja ja tutkimustuloksia, jotka näyttävät mullistavan tiedemaailman, mutta joita ei saada toistettua ja jotka jäävät vain selittämättömäksi havainnoksi."

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011092314444074_uu.shtml

    Noita Valtaojan mainitsemia mullistavia sensaatioita näkee iltapäivälehdissä kerran kaksi kuussa, tiedelehdissä on sitten hiljaisempaa. Viimeisestä kosmologiaan liittyvästä varsinaisesta sensaatiosta on aikaa. Se oli Higgs joka tosin osattiin teoreettisesti ennustaa jo ikuisuus aiemmin. Täysin puun takaa löytöjä tulee harvoin.
  10. Miksi ei? Pohditaanhan tuossa Kalevala Koruja käsittelevässä ketjussa elottomien esineidenkin "riivauksia" ja jos sen katsotaan olevam mahdollista niin kaipa sitten koirat, kissat ja niiden kirput voivat olla riivattuja? Jos siis riivauksiin vain uskoo.
  11. En tiedä onko termiä teistinen kosmologia olemassa, teistinen evoluutio on joka tarkoittaa evoluution hyväksymistä Jumalan luomisprosessina. Samoin ajatellaan kuitenkin alkuräjähdyksestä, se on Jumalan alulle panema prosessi joka sitten on muodostanut tämän nykyisyyden jota voidaan havainnoida ja tutkia. Tietenkin tuollainen tulkinta siirtää luomistarun sanatarkan tulkinnan joukkoon tulkittava, vertauskuvallinen tai satuilua.

    Alkuräjähdysteoria kertoo meille vain kuinka tämän maailmankaikkeuden, sen tila- ja aikaulottuvuuksien ja luonnonlakien katsotaan syntyneen.

    Se ei kerro mitä oli ennen, mistä maailmankaikkeus syntyi ei sitäkään missä on taivas vai onko sitä lainkaan, eikä se kerro meille Jumalastakaan. Tuonne tietämyksemme rajan taakse voidaan tietenkin sijoittaa ihan mitä itse kukin haluaa, eipä niitä kumotuksi saa mutta ei myöskään oikeaksi todistettua.

    "Ajaton ulottuvuus" konkreettisena ilmaisuna on jotakin mitä ei voida käsitteellistää. Kun ei ole aikaa ei ole tapahtumia. Toimii myös kääntäen, kun ei ole tapahtumia, ei ole aikaakaan. Emme voi mitenkään hahmottaa kolmen tila-ulottuvuuden lisäksi muita. Yhtä mahdoton tehtävä on hahmottaa tilaa ilman aikaa.

    Meidän aikakäsitys on naulattu sähkömagneettiseen säteilyyn valon nopeuden kautta ja gravitaatioon. Mihinkään sen ulkopuolella olevaan aikakäsitykseen emme kykene.
  12. Jos pimeää ainetta ei ole, galakseista ja niiden haloista voidaan sanoa ettei siellä mitään tuntematonta ainetta ole vaikka ne käyttäytyvät siten Newtonin lakien mukaan, että näyttäisi olevan niin pyyhitään tieteen historian sivuilta pois aivan ensimmäiseksi itse Newton.
  13. Tuota noin, uskovat eivät voi käsittääkseni tuota kieltää?
  14. Mitähän tarkoittaa "Heisenbergiläiset koordinaattiakselit" ? Onko meillä mitään tapaa edes yrittää ymmärtää Planckin aikaa lyhyempiä ajanyksiköitä kun fysiikkamme mukaan sellaisia ei edes ole? Tai muitakaan kvanttiutuneita suureita kuten energiaa tai etäisyyksiä kordinaatistossa?

    Kuinka kuvaamme tai yritämme muodostaa teorioita kun mennään kvantin "tuolle puolen", kvanttiutuneen maailman pienimpiä mittojakin pienempiin mittoihin? Mitä työkaluja meillä on noiden asioiden käsittelemiseen?
  15. "Se on vähän niinikuin pitkässä ihmissuhteessa :; pahimmillaan on suuri houkutus iskeä vasaralla takaraivoon, mutta jokin tekee sen täysin mahdottomaksi ja se on itse tämä ihminen - kuitenkin."

    Ihan tuttu tunne, ei ole liittomme vain hymistely ollut vaan tulista taistoakin välillä. On tänne tullut kerran poliisikin yöllä kello neljä, sen verran äänekkäästi ratkoimme erimielisyyksiämme. Käskivät pitää turvat kiinni aamuun saakka. Tottelimme, jatkoimme sitten aamulla.

    Rakastaminenkaan ei ole aina helppoa mutta kyllä se vaan kantaa kuten sanotaan, Ihanin asia maailmassa.
  16. Toisaalta, Ilm. 22:16

    16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."

    Aamutähti, Iltatähti, Kointähti ja Venus ovat yksi ja sama asia. Tunnetaan myös nimellä Valontuoja, Lucifer koska aamutähden myötä tuli esiin myös valo, aurinko.

    Illalla Venus on näkyessään ensimmäinen kirkas "tähti" joka nousee yötaivaalle.

    Yleensä se symboloi hyvää, kulttuurista riippumatta. Miksi Raamatussa se kuvaa sekä Paholaista, että Jeesusta? Tietääkö kukaan?
  17. Synnin sijaan voidaan puhua yksinkertaisesti vain vääristä teoista ja tietenkin kyvyttömyys noudattaa edes itselleen asettamiaan moraalisääntöjä aina ja ehdottomasti koskee meitä kaikkia, myös uskonnottomia.

    Joskus on tietenkin perusteltua, viisasta ja moraalisesti oikein joustaa omista moraalikäsityksistä sillä kiveen hakatut moraalikäsitykset eivät vain toimi, asiat eivät ole niin mustavalkoisia ja yksinkertaisia, että niiden hyvyyden tai pahuuden arvioimiseen olisi vain kyllä ja ei vastauksia.

    Tuon moraalin noudattamisen suhteen olemme luultavasti vieläkin heikoimmilla jäillä jos nämä moraalikäsitykset tuodaan meille valmiiksi pureskeltuna, ota tai jätä, kaikki tai mitään periaatteella. Aika pian nimittäin luultavasti huomaamme, että tämä meille "annettu" moraali ei olekaan se omamme. Näin olettaisin, kokemusta mistään "auktoriteetiuskosta" ja sen sanelluista moraalisista vaatimuksista ei ole.

    "Voinko kysyä, mikä on se kompastuskivi, mikä estää sinua uskomasta kristinuskon sanomaa?"

    Kyllä minä voin hyväksyä kristinuskon sanoman. Sen sanoman minkä itse näen siinä oleellisena, VT:n syntilistoille en juuri arvoa anna, enkä Paavalinkaan jorinoille pääsääntöisesti. Jeesuksen kerrotaan puhuneen viisastikin joitakin typeryyksiä lukuun ottamatta.

    Mitään sinänsä uutta Jeesus ei kuitenkaan ole sanonut, samat ideaalit löytyy monista muista uskonnoista ja filosofioista, kristinuskoa vanhemmistakin. Kuten joskus sanoin: ihminen on jo niin kauan täällä ehtinyt pohtia asioita, että on jo oivaltanut kuinka tulisi elää vaikka toteutus onkin vain vähän sinne päin.

    Jos ajatellaan sitten jumaluuksien todellisuutta niin kristinuskon Jumala on samalla viivalla kuin muutkin jumaluudet, eikä minulla ole mitään syytä uskoa minkään yliluonnollisen sirkustirehtöörin tätä sirkusta pyörittävän. Sellaisesta minulla ei ole yksinkertaisesti havaintoja.

    Ja jos katson yölliselle taivaalle kaikkeuteen en näe siellä jumalia, näen siellä koneiston jonka toimintaperiaate voidaan selittää muutamalla luonnonlailla, koneiston joka ei luomistamme tuhansista jumalista piittaa kuten ei meistäkään. Oman onnemme seppiä siis olemme täällä hiekkalaatikollamme, näin sen näen.

    "Onko kuussa karjat, linnut, kissat kiertotähtilöissä? Mitä tähtien takana on? Mikä aine auringossa lähettääpi lämpimiä?" ihmetteli maaorjan poika Jaakko Räikkönen 1800-luvun puolivälin paikkeilla.

    Tuon kysymyksen osasi esittää oppimatonkin aikana jolloin kristillisen maailmankuvan mukaan ihminen oli kaikkeuden napa, koko maailmankaikkeus vain ihmiselle luotu. Samoin ihmisen tulee kysellä edelleen, oli oppimaton tai oppinut. Kysellä kaikesta.

    Omat kysymykseni ovat kertoneet minulle ettei jumalia ole. Joku toinen on saanut toisenlaisen vastauksen.
  18. "...niin MITEN sinä saat sen tarkoittamaan, että väittäisin, että uskova ei enää tee syntisiä tekoja?"

    Tästä sanomastasi:

    "Todellisen uskon kautta Jumala kasvattaa ihmistä pikkuhiljaa pois niistä syntisistä teoista."

    Todellisessa elämässä vain taitaa olla niin ettei täältä lähde yksikään joka olisi onnistunut kasvamaan pois noista syntisistä teoista, ajatuksista puhumattakaan ellei sitten koomassa vihanneksena makaa laitoksessa niin ehkä.

    Sitten on tietenkin syntejä joiden kanssa ei kilpasille lähdetäkään, niistä ei edes pyritä pääsemään eroon, omatunto venyy tai on vaiti.

    Kuten sanoitkin:

    "Jumala puhuu ihmiselle hänen omatunnossaan. Ihminen kuuntelee sitä tahi ei."

    "Usko vaikuttaa meissä sen, että alamme kuuntelemaan sitä, ja haluamme myös muutosta itseemme niissä asioissa, missä omatunto "kolkuttaa"."

    Aivan, niissä missä kolkuttaa...

    "Se ei tarkoita sitä, että uskovasta tulee välittömästi syntiä ikinä tekemätön!!!"

    Ei välittömästi, ei myöhemmin, eikä koskaan.
  19. Ensimmäinen viestini oli:

    "Syntiä tehneet ja jatkuvasti epäuskoisten tavoin syntiä tekevät syntiset uskovat ratsastavat Taivaaseen koska uskovat ja saavat anteeksi ja tulevat täten synnittömiksi sijaiskärsijän kautta.

    Molemmat siis ovat syntiä tehneet, uskovien syntejä ei vain lasketa koska ne on ulkoistettu, niistä vastaa Jeesus ei synnin tekijä.

    Kuitenkaan edes Paratiisissa ei ilmeisesti oltu Jumalan yhteydessä koska sielläkin sorruttiin syntiin."

    Johon Sinä vastasit:

    "Usko ei ole todellista uskoa, mikäli kaikki, mitä se saa aikaan, on, että ihminen tahallaan jatkaa synnin tekemistä kuvitellen saavansa kaiken anteeksi. Kai sinä nyt tällaisen yksinkertaisen asian sentään ymmärrät?!?
    ...
    Jeesus ei vastaa syntisten tekojen seurauksista."

    Johon vastasin:

    "Missä mainitsin, että tahallaan? Syntiä tekee kuitenkin uskovakin, se on kai aika selvä ja kyllä myös varmasti täysin tietoisestikin mainitaan se nyt sitten.
    ...
    En ole myöskään väittänyt, että Jeesus vastaisi jotenkin syntienne seurauksista, Jeesus puhdistaa omatuntonne antamalla anteeksi mutta ei tietenkään hyvitä tekoa väärintekonne uhrille. Se on teidän tehtävä itse, joku tekee, toinen ei sitä tee…"

    Siis:

    "ei tietenkään hyvitä tekoa väärintekonne uhrille"

    Tähän saakka kai samaa mieltä? Mutta missä syyllistin? Vahvistin vain näkemyksesi vastaavan omaani, Jeesus ei hyvitä tekoja väärinteon uhrille. Viitasin uskoviin sanalla "väärintekonne" koska olisi epärelevanttia ulottaa Jeesus koskemaan tässä asiassa millään tavoin ei-uskovia, heille kun ei ole Jeesusta, eikä hänen anteeksiantoa.

    Vastasit kuitenkin riemastuneena:

    "Olenko minä sanonut, että uskovan ei tarvitse hyvittää tekoaan? EN OLE SANONUT!!! Siis mistä sinä senkin valheen taas kuulit?"

    Ja taas vastasin aiempaa lainaten:

    "Et ole sanonut, enkä niin ole väittänyt. Ehkä *******kuiskutteli korvaasi, että olisin mutta en ole. Sanoin:

    En ole myöskään väittänyt, että Jeesus vastaisi jotenkin syntienne seurauksista, Jeesus puhdistaa omatuntonne antamalla anteeksi mutta ei tietenkään hyvitä tekoa väärintekonne uhrille. Se on teidän tehtävä itse, joku tekee, toinen ei sitä tee…"

    Riemastuit lisää:

    "On turhaa alkaa tuollaista selostamaan tilanteessa missä MINÄ en ole väittänyt, että vääryyttä ei tarvitsisi pyytää anteeksi ja mahdollisuuksien mukaan hyvittää. Minä en myöskään vastaa toisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, joten sinun on turhaa sanoa tuosta minulle senkään vuoksi, että joku MUU olisi väittänyt tuollaista. Jos noin teet, ei ole kovin ihmeellistä, että koen sen syytöksenä minulle."

    Mistähän siis pillastuit? Et ymmärtänyt lukemaasi? Tulkitsit tahallasi väärin? Tulkitsit sen vittuiluksi vaikka ainoa vittuiluun päinkään oli viittaus Saatanasta kuiskuttelemassa korvaasi vai olet vain äärettömän herkkähipiäinen? Vai mistä tämä purkaus lähti:

    "On turhaa alkaa tuollaista selostamaan tilanteessa missä MINÄ en ole väittänyt, että vääryyttä ei tarvitsisi pyytää anteeksi ja mahdollisuuksien mukaan hyvittää. Minä en myöskään vastaa toisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, joten sinun on turhaa sanoa tuosta minulle senkään vuoksi, että joku MUU olisi väittänyt tuollaista. Jos noin teet, ei ole kovin ihmeellistä, että koen sen syytöksenä minulle."

    En ole missään väittänyt, että Sinä olisit (tai kukaan muukaan) sanonut ettei vääryyttä tarvitsisi pyytää anteeksi tai että Sinä vastaisit kenenkään tekemisistä enkä myöskään, että joku olisi niin väittänyt. Anteeksi pyytämiseen viittasin vain, että kokemuksia on sekä että…

    Jos tulkintojesi taso on tätä en ihmettele jos tuntuu aina, että vainotaan. Se on kuitenkin silloin itse rakennettu harhaluulo.
  20. Viittasin juuri tähän:

    "Todellisen uskon kautta Jumala kasvattaa ihmistä pikkuhiljaa pois niistä syntisistä teoista."

    En siis edelliseen kappaleesi. Ja epäilin onnistuuko tuo edes välttävästi. Koko synnin käsite on hiukan häilyväinen, eri lahkot rakentavat erilaisia "syntilistoja", samoin eri yksilöt. Mikä toiselle on synti ei sitä toiselle ole ja toisinpäin. Ja sitten näitä vielä tulkitaan tilanteen mukaan, tälläkin palstalla eräs hyvin konservatiivinen kirjoittaja luonnehti avoliittoani ettei sitä minun kohdallani syntinä pitäisi mutta olen kuitenkin syntisen elämäntavan mannekiini tms. Tekikö hän sitten poikkeuksen kohdallani, vai mitä? Tiedä häntä mutta tulkintahan tuo joka tapauksessa oli, kohdallani tehty poikkeus. Joku toinen taas pitäisi huorintekijänä.

    No, sehän on osin tuo mainitsemasi omatunto mikä määrittelee ne synnit. Ja se on eri ihmisillä erilainen. Vaikka tulet uskoon on pohjalla oma moraalisi joka edelleen vaikuttaa tulkintoihisi. Mistäpä tiedät ovatko nämä tulkinnat sitten Jumalalle mieleen? Koska uskot niin?

    "Olenko minä sanonut, että uskovan ei tarvitse hyvittää tekoaan? EN OLE SANONUT!!! Siis mistä sinä senkin valheen taas kuulit?"

    Et ole sanonut, enkä niin ole väittänyt. Ehkä Saatana kuiskutteli korvaasi, että olisin mutta en ole. Sanoin:

    "En ole myöskään väittänyt, että Jeesus vastaisi jotenkin syntienne seurauksista, Jeesus puhdistaa omatuntonne antamalla anteeksi mutta ei tietenkään hyvitä tekoa väärintekonne uhrille. Se on teidän tehtävä itse, joku tekee, toinen ei sitä tee…"

    Kuten huomaat, esitän oman mielipiteeni, en väitä sinun sanoneen mitään, totesin vain, että joillekin uskoville riittää kun kokee saaneensa anteeksi Jumalalta toiset taas katsovat olevansa velvollisia hyvittämään tekonsa tai ainakin pyytämään anteeksi myös väärinteon uhrilta. Ja tästä on aivan omakohtaisia kokemuksiakin, molemmista tapauksista.

    "Minähän sanoin, että myös paratiisissa on ihmisellä valinnan vapaus. Näin tulee olemaan myös iankaikkisessa elämässä. Miksi jätit sen huomiotta? Minä tiedän, kunpa sinäkin tietäisit."

    Itseasiassa törmään ensimmäisen kerran tällaiseen tulkintaan, tulkintaan, että Taivaassa olisi vapaa tahto. Aiemmin Taivasta on kuvattu paikkana jossa on vain hyvyyttä eikä edes mahdollisuutta pahaan. Kukaan ei ole siis esittänyt minulle tai en ole sellaiseen näkemykseen törmännyt, että Taivaassa meno voisi jatkua vapaan tahdon puitteissa, ts. luultavasti samanlaisena kuin täällä :)
    21. 566 / 652
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt