kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Ei se siinä ole, jos emme ole
uusia luomuksia Kristuksessa. - "Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille"
(Mark 16:15) - Raamattu ei ole näkemys
vaan Jumalan ilmoitus.
Ilmoitus Jumalan päivästä
ei ole ilmoitus Herran päivästä.
Nyt aiheenamme ei ole kumpikaan
vaan ilmoitus Pyhästä Hengestä. - Kirjoitin vain kaksi sitaattia
puhdasta Jumalan Sanaa
koskien Elävää Vettä
eli Pyhää Henkeä. - Kaikille luoduille
kaikessa maailmassa. - "Ja Henki ja morsian sanovat:
'Tule!'
Ja joka kuulee, sanokoon:
'Tule!'
Ja joka janoaa,
tulkoon,
ja joka tahtoo,
ottakoon elämän vettä lahjaksi."
(Ilm 22:17)
"'Jos joku janoaa,
niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
Joka uskoo minuun,
hänen sisimmästään on,
niinkuin Raamattu sanoo,
juokseva elävän veden virrat.'
Mutta sen hän sanoi Hengestä,
joka niiden piti saaman,
jotka uskoivat häneen"
(Joh 7:37-39) - Isä ja Poika ja Pyhä Henki
on kuin perheyhtiö,
joka
Alun/Esikoisen kautta loi
taivaat ja maan. - Me joudutamme
Jumalan päivän tulemista.
Sitä ennen on
tuhat vuotta kestävä
ihana/valoisa/syloinen Herran päivä
tämän nykyisen maan päällä.
Sen jälkeen
paholainen päästetään vielä irti
ja se villitsee Googin ja Maagogin.
Ja sitten on vuorossa Jumalan päivä.
Se alkaa siten, että tämä nykyinen
maa ja taivaatkin katoavat.
Ja Jumala luo uudet taivaat
ja uuden maan,
jonka päälle
taivaallinen Jerusalem laskeutuu
ja Jumalan Maja eli Isän Koti
on ikuisesti ihmisten keskellä.
Tuo on Jumalan päivä,
jota me joudutamme.
Jumalan päivä ei ole se,
kun Jeesus vie seurakuntansa
eli Morsiamensa Isän Kotiin,
vaan se, kun kaikki paha
on poistettu Jumalan Valtakunnasta,
ja jäljellä on enää vain
Jumala, joka on kaikki kaikessa.
Siis täyttää jokaisen ihmisen
Hengellään.
Tuo on päämäärä,
johon on pyritty siitä alkaen,
kun synti ja kuolema
astui maailmaan
yhden ihmisen kautta.
Kaikki olisi voinut
mennä nopeammin,
kuten olemme yhdessä todenneet,
esimerkiksi jos
Jumalan valittu kansa Israel
olisi ottanut Messiaansa vastaan.
Mutta nyt tuli väliin
pakanain armotalouskausi,
jossa Hyvää Sanomaa
eli Evankeliumia
on julistettu pakanoiden toimesta,
vaikka Uusi ja parempi liitto
perustuu sekin
Jumalan ja Israelin kansan väliseen
liittosopimukseen.
Nyt on siis meidän pakanoiden
vuoro tässä väliajalla
julistaa armon evankeliumia.
Ja nyt tässä ajassa on siis niin,
että Jeesukseen uskovat
eli Herran omat,
jotka ovat syntyneet Hengestä,
elävät jo tuota Jumalan päivää.
Siis Jumalan Valtakunta
on sisäisesti meissä
ja meidän keskellämme.
Ja me joudutamme
Jumalan päivän tulemista siten,
että elämme sen mukaisesti
ja kutsumme muitakin
sisään Jumalan Valtakuntaan.
Se on siis jo meissä sisäisesti,
mutta lopullisesti sen jälkeen,
kun on tämä planeetta
ja muutkin ovat kadonneet,
ja me asumme uudessa maassa,
jonka Jumala luo
ja sitten itsekin muuttaa
sen keskelle asumaan.
"Kun siis nämä kaikki näin hajoavat,
millaisia tuleekaan teidän olla
pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
teidän, jotka odotatte ja joudutatte
Jumalan päivän tulemista,
jonka voimasta
taivaat hehkuen hajoavat
ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!
Mutta hänen lupauksensa mukaan
me odotamme
uusia taivaita ja uutta maata,
joissa vanhurskaus asuu.
Sentähden, rakkaani,
pyrkikää tätä odottaessanne siihen,
että teidät havaittaisiin
tahrattomiksi ja nuhteettomiksi,
rauhassa, hänen edessänsä"
(2 Piet 3:11-14)
Meidän tehtävämme
on loistaa kuin tähdet taivaalla
tämän pimeän maailman yllä.
"Tehkää kaikki
nurisematta ja epäröimättä,
että olisitte
moitteettomat ja puhtaat,
olisitte
tahrattomat Jumalan lapset
kieron ja nurjan
sukukunnan keskellä,
joiden joukossa te loistatte
niinkuin tähdet maailmassa,
tarjolla pitäessänne elämän sanaa,
ollen minulle kerskaukseksi
Kristuksen päivänä siitä,
etten ole turhaan juossut
enkä turhaan vaivaa nähnyt."
(Fil 2:14-16)
Ja kerran kaikki pimeys
on poissa meidän keskeltämme.
"Ja minä näin
uuden taivaan ja uuden maan;
sillä
ensimmäinen taivas
ja ensimmäinen maa
ovat kadonneet,
eikä merta enää ole.
Ja pyhän kaupungin,
uuden Jerusalemin,
minä näin laskeutuvan
alas taivaasta Jumalan tyköä,
valmistettuna niinkuin morsian,
miehellensä kaunistettu.
Ja minä kuulin
suuren äänen valtaistuimelta sanovan:
'Katso,
Jumalan maja ihmisten keskellä!
Ja hän on asuva heidän keskellänsä,
ja he ovat hänen kansansa,
ja Jumala itse
on oleva heidän kanssaan,
heidän Jumalansa'"
(Ilm 21:1-3)
Tätä Jumalan päivää
joka jatkuu läpi iankaikkisuuden
me joudutamme.
Aadam oli parhaissa lähtötelineissä.
Hän olisi voinut jouduttaa
Jumalan päivän tulemista välittömästi
syömällä Elämän puusta.
Me, jotka nyt olemme
syöneet Golgatalle pystytetystä
Elämän puusta,
olemme itse jo sisäisesti
Jumalan Valtakunnassa
ja Jumalan päivässä,
olemme kuitenkin ympäristössä,
joka ei nyt ole Jumalan Valtakuntaa
eli Jumalan hallitusvalta
ei ulotu jokaiseen ihmiseen.
Ja niin meillä on suuri ahdistus
täällä maan päällä.
Siis kaikilla Jeesuksen omilla.
Jeesus sanoi viimeisinä sanoina
ennen Golgataa ja synnytystuskia.
"Maailmassa teillä on ahdistus;
mutta olkaa turvallisella mielellä:
minä olen voittanut maailman."
(Joh 16:33)
Ja nämä synnytystuskat
meidän kohdallamme aiheutuvat
esimerkiksi siitä,
että jotkut ihmiset eivät
tahdo millään päästä sisälle
Jumalan Valtakuntaan.
Näin kävi Galatalaisille
ja niin Paavalin synnytystuskat jatkuivat.
"Lapsukaiseni,
jotka minun jälleen
täytyy kivulla synnyttää,
kunnes Kristus saa muodon teissä,
tahtoisinpa nyt olla
teidän tykönänne
ja äänenikin muuttaa!
Sillä minä olen aivan ymmällä teistä.
Sanokaa minulle te,
jotka tahdotte lain alaisia olla,
ettekö kuule, mitä laki sanoo?
- -
Mutta se Jerusalem,
joka ylhäällä on, on vapaa,
ja se on meidän äitimme.
(Gal 4:19-21,26)
Jumala on jo asettanut
Hengestä syntyneet
yhdessä hänen kanssaan
"istumaan taivaallisiin
Kristuksessa Jeesuksessa" (Ef 2:6) - Ei todellakaan ole.
Kάλαμος = ruokokynä
Siis kalamos on
vain yksi ruoko
suuressa kaislameressä,
jota Tuuli huojuttaa.
Jumala on luonut universumin.
Hän on universalisti, joka ...
"tahtoo,
että kaikki ihmiset pelastuisivat
ja tulisivat tuntemaan Totuuden"
Ja tässä tarkoituksessa
Isä lähetti Poikansa maailmaan
ja sitten Pyhän Hengen.
Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus
vetää kaikkia parannukseen.
Mutta kaikki eivät halua
mieltään muuttaa.
Rauhaan ja Rakkauteen
ei ketään voi pakottaa.
Pelastus on kuitenkin tarjolla.
Uudestisyntyminen on
mahdollista saarnatun Sanan
vastaanottamisen myötä
Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
jonka Hengen Jumala
runsaasti vuodattaa
meidän Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen kautta
inhottavimmallekin syntiselle,
joka tekojaan katuen
tulee Jumalan tykö. - Rukoillaanpa vielä yhdessä
tuo Sinun rukouksesi.
"- - että meidän
Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala, kirkkauden Isä,
antaisi teille viisauden
ja ilmestyksen Hengen
hänen tuntemisessaan
ja valaisisi
teidän sydämenne silmät,
että tietäisitte,
mikä on se toivo,
johon hän on teidät kutsunut,
kuinka suuri
hänen perintönsä kirkkaus
hänen pyhissään
ja mikä hänen voimansa
ylenpalttinen suuruus
meitä kohtaan, jotka uskomme"
(Ef 17-19)
Aamen !
Isä haluaa antaa
viisauden ja ilmestyksen Hengen.
Keille?
Jumalan pyhille
eli Jumalalle erotetuille.
Niille, jotka uskovat.
Tällaisen joukon puolesta
Paavali rukoilee.
"Sentähden,
kun kuulin siitä uskosta,
joka teillä on
Herrassa Jeesuksessa,
ja teidän rakkaudestanne
kaikkia pyhiä kohtaan,
en minäkään lakkaa
kiittämästä teidän tähtenne,
kun muistelen teitä
rukouksissani, anoen,
että meidän
Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala, kirkkauden Isä,
antaisi teille
viisauden ja ilmestyksen Hengen
hänen tuntemisessaan"
(Ef 1:15-17)
Milloin heistä tuli
pyhiä eli Jumalalle erotettuja
ja uskovia Herrassa Jeesuksessa?
"Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte
kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun
Pyhän Hengen sinetti,
sen,
joka on meidän perintömme
vakuutena,
hänen omaisuutensa lunastamiseksi
- hänen kirkkautensa kiitokseksi."
(Ef 1:13-14)
Paavali korostaa sitä,
että pakanauskovatkin,
joille hän kirjoittaa,
ovat nyt Pyhän Hengen sinetöimiä.
Itse hän israelilaisena
kuului joukkoon,
joka oli jo ennalta pannut
toivonsa Kristukseen
Vanhan Testamentin säädöksiä noudattamalla.
"Hänessä me myös
olemme saaneet perintöosan,
ollen siihen edeltämäärätyt
hänen aivoituksensa mukaan,
hänen,
joka vaikuttaa kaikki
oman tahtonsa päättämän mukaan,
että me olisimme
hänen kirkkautensa kiitokseksi,
me,
jotka jo edeltä
olimme panneet toivomme Kristukseen."
(Ef 1:11-12)
Mutta nyt Paavali kuului
samaan yhdistettyyn
pyhien joukkoon
kuin pakanatkin.
"Tätä armoa
hän on ylenpalttisesti
antanut meille kaikkinaiseksi
viisaudeksi ja ymmärrykseksi,
tehden meille tiettäväksi
sen tahtonsa salaisuuden,
että hän,
päätöksensä mukaan,
jonka hän oli nähnyt
hyväksi itsessään tehdä
- siitä armotaloudesta,
minkä hän aikojen täyttyessä
aikoi toteuttaa, -
oli yhdistävä Kristuksessa
yhdeksi kaikki,
mitä on taivaissa
ja mitä on maan päällä."
(Ef 1:8-10)
Ja tämän
Uuden ja paremman liiton
armoliiton siunauksesta
me saamme tulla osallisiksi.
"Ylistetty olkoon
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen
Jumala ja Isä,
joka on siunannut meitä
taivaallisissa
kaikella hengellisellä siunauksella
Kristuksessa,
niinkuin hän
ennen maailman perustamista
oli hänessä valinnut meidät olemaan
pyhät ja nuhteettomat
hänen edessään, rakkaudessa,
edeltäpäin määräten
meidät lapseuteen,
hänen yhteyteensä
Jeesuksen Kristuksen kautta,
hänen oman tahtonsa
mielisuosion mukaan,
sen armonsa kirkkauden kiitokseksi,
minkä hän on lahjoittanut meille
siinä rakastetussa,
jossa meillä on lunastus
hänen verensä kautta,
rikkomusten anteeksisaaminen,
hänen armonsa rikkauden mukaan."
(Ef 1:3-7)
Tämä armo ja rauha
on kuitenkin mahdollinen
vain niille, jotka ovat
Jeesuksessa Kristuksessa.
"Paavali,
Jumalan tahdosta
Kristuksen Jeesuksen apostoli,
Efesossa oleville
pyhille ja uskoville
Kristuksessa Jeesuksessa.
Armo teille ja rauha Jumalalta,
meidän Isältämme,
ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!"
(Ef 1:1-2)
Tässä oli kelaus
rukouksestamme alkuun päin.
Jatketaan nyt vielä
eteenpäin.
"ja mikä hänen voimansa
ylenpalttinen suuruus
meitä kohtaan, jotka uskomme
- sen hänen väkevyytensä
voiman vaikutuksen mukaan,
jonka hän vaikutti Kristuksessa,
kun hän herätti hänet kuolleista
ja asetti hänet
oikealle puolellensa taivaissa,
korkeammalle kaikkea
hallitusta ja valtaa
ja voimaa ja herrautta
ja jokaista nimeä,
mikä mainitaan,
ei ainoastaan tässä maailmanajassa,
vaan myös tulevassa."
(Ef 1:19-21)
Vain niillä, jotka uskovat,
on tuo Henki ja voima,
jota Sinäkin olet rukoillut
Paavalin sanoja lainaten.
Kysymys on seurakunnasta
eli kirjaimellisemmin kääntäen
uloskutsuttujen joukosta.
Tämän kutsun vastaanottaneiden
joukon Jumala on saanut
tehdä eläväksi.
Ja tämä joukko on
kihlattu Jeesukselle.
Ja se on jo saanut
Hengen esikoislahjan.
Ja kun tapahtuu
ruumiimme lunastus,
niin meistä tulee siltäkin osin
yhtä Jeesuksen kanssa.
Ja silloin meidät vihitään
Isän kotona Kristuksen Vaimoksi.
Tämä on se toivo,
johon meidät on kutsuttu.
Mutta tämä toivo ei toteudu,
jos meillä ei ole suhdetta
Jeesuksen kanssa,
eli jos meillä ei ole uskon kautta
Hengen yhteyttä Kristuksen kanssa
eli emme elä Hänen tuntemisessaan.
"Rauha veljille ja rakkaus,
uskon kanssa,
Isältä Jumalalta
ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Armo olkoon kaikkien kanssa,
jotka rakastavat meidän
Herraamme Jeesusta Kristusta
- turmeltumattomuudessa."
(Ef 6:23-24) - "Minä, Jeesus,
lähetin enkelini todistamaan
näitä teille seurakunnissa.
Minä olen Daavidin juurivesa
ja hänen suvustansa,
se kirkas kointähti."
(Ilm 22:16) - lähettiläs,
sananpalvelija,
seurakunnan johtaja - "Menkää siis
ja tehkää kaikki kansat
minun opetuslapsikseni,
kastamalla heitä
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"
(Matt 28:19)
Jumalan kolminaisuus ja ykseys
käy tuossa selkeästi esiin.
Nimi on yksikössä.
Elohim eli Valtiaat
on siis yksi.
Me otamme kasteen
yhteen
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
nimeen.
Ja tuo nimi on JHVH.
JHVH meidän Valtiaamme
JHVH yksi.
(5 Moos 6:4)
Kun Poika jätti taivaan kirkkauden,
niin Isän poveen jäi
Pojan muotoinen kolo.
Poika oli ihmisten keskuudessa.
Ja näin Jumala oli Pojassaan
tullut maan päälle.
Ja me näimme Hänet
ja Hänessä Isän.
Mutta kun Pojan jälkeen
Pyhä Henki tuli maan päälle,
niin Hän tuli sisäisesti meihin.
Jumala on taivaassa
mutta Pyhän Hengen kautta
myös meissä ihmisissä.
Ja näin Jumalan Valtakunta
on sisäisesti meissä
ja meidän keskellämme
Hengen yhdistäessä meidät
keskenämme ja Kristukseen
Pojan kautta Isään.
Ja me olemme nyt
kuninkaita ja pappeja
Jumalan Valtakunnassa.
Avauksessa lainaamani
Ilmestyskirjan alkusanat
ilmoittivat myös Jumalan
kolminaisuuden.
Siinä Johannes kirjottaa
seitsemälle Aasian seurakunnalle
että meidät on tehty
"kuninkaiksi ja papeiksi".
Siis meidät pakanatkin.
Tämä ei ole mahdollista,
ilman Pyhää Henkeä.
"Teillä on voitelu Pyhältä,
ja kaikilla teillä on tieto."
(1 Joh 2:20)
Voitelu viittaa Pyhään Henkeen.
"teissä pysyy se voitelu,
jonka olette häneltä saaneet,
ja te ette ole
kenenkään opetuksen tarpeessa;
vaan niinkuin
hänen voitelunsa
opettaa teitä kaikessa,
niin se opetus
on myös totta eikä ole valhetta;
ja niinkuin se on opettanut teitä,
niin pysykää hänessä.
Ja nyt,
lapsukaiset, pysykää hänessä"
(1 Joh 2:27-28)
Ajattele, vaikka olisit
vasta lapsukainen
Jeesuksen opetuslapsena,
niin Sinulla ei ole mitään hätää,
kun pysyt Hänessä
Jumalan Sanassa. - Seurakunta
ἐκκλησία
ekklēsia
ek = ulos
kaleō = kutsua
Ulos kailotetut/kutsutut - Niin paljon hoet tuota sapattia,
ja nimimerkkisi on kuin
tietoisku Sapatin täyttymyksestä.
Silti näyttää siltä,
että vaikka sanot
Sapattia Jumalan merkiksi.
et vielä ymmärrä Sapatin täyttymystä
Kaikkein murheellisinta on se,
että Sinä uskot ylifariseustasi,
joka on antanut ymmärtää,
että tuo sapatin täyttymys
eli ihmiskunnan seitsemäs millennium
ei koskaan toteutuisi.
Olet siis muistaakseni kertonut
ylifariseuksen selittäneen,
että seuraava Jesajan ennustus
ei koskaan toteudu.
"Minä iloitsen Jerusalemista
ja riemuitsen kansastani;
eikä siellä enää kuulla itkun ääntä
eikä valituksen ääntä.
Ei siellä ole enää lasta,
joka eläisi vain muutaman päivän,
ei vanhusta,
joka ei täyttäisi päiviensä määrää;
sillä nuorin kuolee satavuotiaana,
ja vasta satavuotiaana
synnintekijä joutuu kiroukseen.
He rakentavat taloja ja asuvat niissä,
he istuttavat viinitarhoja
ja syövät niiden hedelmät;
he eivät rakenna muitten asua,
eivät istuta muitten syödä;
sillä niinkuin puitten päivät ovat,
niin ovat elinpäivät minun kansassani.
Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
He eivät tee työtä turhaan
eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi,
sillä he ovat Herran siunattujen siemen,
ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.
Ennenkuin he huutavat, minä vastaan,
heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella,
ja leijona syö rehua niinkuin raavas,
ja käärmeen ruokana on maan tomu;
ei missään minun pyhällä vuorellani
tehdä pahaa eikä vahinkoa,
sanoo Herra."
(Jes 65:19-25)
Raamattu on syntynyt kokonaan
kirjaimelleen ja pilkulleen
Pyhän Hengen innoittamana.
Se on kokonansa Totuus.
Samoinkuin edellisessä viestissäni
kerroin siitä kuinka
adventismin synnyn pohjana
on erään nuoren uskovan
aivoittelu 2300 illasta ja aamusta,
jotka muutti vuosiksi,
ja niin syntyi väärä odotus.
joka ei toteutunut,
niin samoin olet kertonut
ylifariseuksen muuttaneen
ilmestyskirjan maininnan
1260 päivästä vuosiksi.
Ja taas ollaan täysin hakoteillä
niinkuin aina,
kun Jumalan Sanaa muutetaan.
2300 iltaa ja aamua samoinkuin
1260 päivää ovat Jumalan säätämyksiä.
Ei niitä saa mennä muuttamaan,
jos haluaa pysyä Totuudessa.
Pyhä Henki on Totuuden Henki,
joka avaa Jumalan Sanan.
Jos jokin on vastoin Raamatun ilmoitusta,
niin silloin se ei ole Pyhästä Hengestä
vaan maailman hengestä.
"Mutta me emme ole saaneet
maailman henkeä,
vaan sen Hengen, joka on Jumalasta,
että tietäisimme,
mitä Jumala on meille lahjoittanut"
(1 Kor 2:12)
Siis Jumalan Sana on
horjumaton perustus,
jolle voimme rakentaa.
Ja Sana avautuu siten,
että luemme ja uskomme sen.
Ja kun avaamme Sanan,
niin kanssamme on
Pyhä Henki, joka opettaa.
"Tämän minä olen teille puhunut
ollessani teidän tykönänne.
Mutta Puolustaja, Pyhä Henki,
jonka Isä on lähettävä minun nimessäni,
hän opettaa teille kaikki
ja muistuttaa teitä kaikesta,
minkä minä olen teille sanonut."
(Joh 14:25-26)
Siis lue Raamattua rukoillen,
ja se avautuu,
ja voit itse sitten opettaa muita
- ei "inhimillisen viisauden
opettamilla sanoilla,
vaan Hengen opettamilla". - "Rakkaani,
älkää jokaista henkeä uskoko,
vaan koetelkaa henget,
ovatko ne Jumalasta;
sillä monta väärää profeettaa
on lähtenyt maailmaan."
(1 Joh 4:1)
Jos ei ole Jumalasta,
niin sitten on
kysymys antikristuksen hengestä.
"Tästä te tunnette Jumalan Hengen:
jokainen henki,
joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi,
lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
ja yksikään henki,
joka ei tunnusta Jeesusta,
ei ole Jumalasta;
se on antikristuksen henki,
jonka olette kuulleet olevan tulossa,
ja se on jo nyt maailmassa."
(1 Joh 4:2-3)
Johannes nimittää antikristuksiksi
niitä, joka kieltävät Isän ja Pojan
ja näin myös Voidellun eli Messiaan
Kristuksen Jeesuksen lihaan tulleeksi.
Näitä oli Johanneksen päivinä.
Mutta ensimmäiset antikristukset
löytyvät jo Genesiksestä.
Danielin kirjassa on ennustuksia
myös sellaisista tapahtumista,
jotka ovat sittemmin jo toteutuneet.
Toisaalta Danielin kirjan
ja yleensäkään VT:n ennustukset
eivät suoraan puhu
tästä nyt meneillään olevasta
eli pakanaseurakunnan aikakaudesta.
Samoin Jeesuksen ennustus
lopun ajan tapahtumista
ei pidä sisällään ollenkaan
tätä nykyistä pakanoiden
armotalouskautta.
Danielin kirjan lopussa
on sitten ennustusta
lopullisesta antikristuksesta.
Mennään suoraan viimeiseen lukuun.
"Ja siitä ajasta,
jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan
ja hävityksen kauhistus asetetaan,
on oleva
tuhat kaksisataa
yhdeksänkymmentä päivää.
Autuas se,
joka odottaa ja saavuttaa
tuhat kolmesataa
kolmekymmentä viisi päivää."
(Dan 12:11-12)
Tuo on siis vielä toteutumatta,
ja se toteutuu vasta
meneillään olevan
seurakuntakauden jälkeen.
Mutta vastaavaa on tapahtunut
jo ennen nykyistä armotalouskautta.
Käsite
hävityksen kauhistus
tulee ensimmäisen kerran esille
siis Danielin kirjan luvussa 8.
Tosin mutkan kautta.
Eli tarkkaan ottaen tuo sanonta
hävityksen kauhistus
löytyy 1 Makkabilaiskirjan kohdasta,
jossa kerrotaan
sen tapahtuman toteutumisesta,
joka oli Danielin kirjan luvussa 8 ennustettu.
Ja siinä yhteydessä Makkabilaiskirje
käyttää ilmaisua
hävityksen kauhistus:
"he pystyttivät
hävityksen kauhistuksen alttarille"
(1 Makk 5:24)
Danielin kirjan luvussa kahdeksan
Daniel näkee
kuinka kaksisarvinen oinas riehuu
kunnes uhkeasarvinen kauris
tallaa sen maahan.
Kauris kasvaa suureksi,
mutta sitten sen uhkea sarvi katkeaa
ja tilalle kasvaa neljä uutta,
joista yksi poikii
alussa vähäpätöisen sarven,
joka kuitenkin lopulta kasvaa
ja ulottuu ihanaan maahan asti
lakkauttaen siellä olevan pyhäkön
jokapäiväisen uhrin.
Tuo kauhistava rikos kestää
2300 iltaa ja aamua,
sitten pyhäkkö asetetaan
jälleen oikeuteensa.
Danielin kirjan luku 8
on ollut lähtölaukaus adventismille,
joka sitten on poikinut myös
jehovantodistajuuden.
Eli nuo oppirakennelmat
ovat saaneet alkunsa alunperin
täysin virheellisesta
Sanan selityksestä
koskien Danielin kirjan lukua 8.
Tulkittiin tuon jakeen tarkoittavan
Jeesuksen paluuta maan päälle,
eli irrotettin tuo jae asiayhteydestään.
Odotettiin kiihkeästi Jeesuksen paluuta.
Ja siksi heitä alettiin kutsua adventisteiksi.
Sitten tuli vuosi 1843. Ja meni.
Eikä Jeesus tullutkaan.
Adventismin juuret ovat siis
puhtaasti väärässä ennustuksessa,
jossa täyttymätön ennustus
selitettiin siten,
että tarkennettu päivämäärä
oli sittenkin ihan oikea,
mutta tapahtuma ihan muu
kuin mitä odotettiin.
Danielin saama näky sisälsi maininnan
2300 illasta ja aamusta,
ja sen tulkittiin merkitsevän
Jeesuksen paluuta maan päälle.
Danielin näyn 2300 iltaa ja aamua
tosiasiassa tarkoitti sitä,
mikä oli toteutunut
jo yli 2000 vuotta sitten
- ja aivan pilkun tarkasti,
kun neljännestä sarvesta puhjennut sarvi
lopulta häpäisi Jerusalemin temppelin
vihkimällä sen
Zeuksen palvontapaikaksi
irstaine uhrimenoineen.
Ja aivan niinkuin Gabriel
selityksensä loppuriveillä oli sanonut,
tuo vähäpätöinen sarvi,
joka oli kasvanut taivaita hipovaksi,
muserrettiin ilman ihmiskättä,
kun Jumala lähetti häneen
sairauden ja hän kuoli
Jumalan lähettämään sairauteen
kovien tuskien keskellä
matojen kihistessä hänen ruumiissaan.
Eikä tuo historia unohdu.
Se on tallennettu Makkabilaiskirjoihin.
Israelilaiset viettävät yhä edelleen
vuosittaista Hanukka-juhlaa,
joka liittyy siihen,
että Juudas Makkabilainen
Kislevkuussa vuonna 165 eKr.
voitti taistelun
temppelin ryöstäjiä ja häpäisijöitä vastaan,
jotka tasan 2300 päivää aikaisemmin
olivat panneet toimeen useita
temppelin ryöstöjä Jerusalemin alueella.
____
Voi jospa veljet olisivat toimineet
niinkuin kommentoit.
Mutta ei edes sen jälkeenkään,
kun Jeesus ei vaan tullut takaisin
otettu Jumalan Sanaa käteen
ja tutkittu, mitä siinä oikein lukikaan.
Sen sijaan alettiin väen väkisin
vääntämään kaikenlaista pyhäkköoppia.
Ja sama meno jatkuu.
Sinä olet esimerkiksi
antanut ymmärtää uskovasi
jonkun ylifariseuksen opetuksen,
jonka mukaan kaikki
Jesajan ennustama ei toteudu.
Ei henkien koetteleminen tapahdu niin,
että aivoittelemme asiat toisiksi
kuin mitä Jumalan Sanaan on kirjoitettu.
Päinvastoin.
Koettelemme ne Jumalan Sanalla. - "Ja ennen kaikkea tietäkää se,
että viimeisinä päivinä
tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia,
jotka vaeltavat omien himojensa mukaan
ja sanovat:
'Missä on lupaus
hänen tulemuksestansa?
Sillä onhan siitä asti,
kuin isät nukkuivat pois,
kaikki pysynyt,
niinkuin se on ollut
luomakunnan alusta.'"
(2 Piet 3:3-4)
Puhumalla evoluutiosta
iankaikkisen taivaan Jumalan sijaan,
ei tarvitse uskoa myöskään siihen,
että samainen Jumala,
jonka Sanan voimasta maa rakentui,
voi myös samalla Sanansa voimalla
tuhota sen. Kirjaimellisesti kääntäen:
"Sillä on salassa,
heidän sitä tahtoessa,
että taivaat olivat vanhastaan
ja maa vedestä ja veden kautta
rakentuen Jumalan Sanalla,
joiden kautta
silloinen maailma
vettä tulvien tuhoutui.
Mutta nykyiset taivaat ja maa
ovat Hänen Sanallaan talletetut tulelle,
säilytettäviksi jumalattomien ihmisten
tuomion ja tuhon päivään."
(2 Piet 3:5-7)
Kysymys on siitä
samasta Jumalan Sanasta,
jonka voimasta maa rakentui.
Saman Sanan voimasta
se odottaa tulen tuhoa.
Mutta milloin tämä tapahtuu!
Pietari kertoo seuraavaksi
Jumalan aikataulun perusperiaatteen.
"Mutta tämä yksi älköön olko
teiltä, rakkaani,
salassa,
että yksi päivä on
Herran edessä kuin tuhat vuotta
ja tuhat vuotta
kuin yksi päivä."
(2 Piet 3:8)
Ja nyt Pietari alkaa käydä läpi
tuota Jumalan aikataulua.
Päivä päivältä.
Tai millenium milleniumilta.
Pietari ottaa ensimmäiseksi esille
meneillään olevan armotalouskauden.
Pilkkaajat kysyivät,
missä on lupaus Hänen tulemisestaan.
Pietari vastaa,
että ei Herra viivyttele,
mutta pitkämielisyytensä tähden
Hän on odottanut,
ja antanut aikaa parannuksen tekoon.
Jo kaksi tuhatta vuotta
eli kaksi päivää
on tätä armon aikaa riittänyt.
"Ei Herra viivytä
lupauksensa täyttämistä,
niinkuin muutamat
pitävät sitä viivyttelemisenä,
vaan hän on
pitkämielinen teitä kohtaan,
sillä Hän ei tahdo,
että kukaan hukkuu,
vaan että
kaikki tulevat parannukseen."
(2 Piet 3:9)
Seuraavaksi on edessä
ihmiskunnan historian
Seitsemäs päivä
Sapatin päivä
Herran päivä
Messiaan päivä
Mutta Raamattu puhuu myös
siihen liittyvästä kauheudesta.
Herran päivän tuleminen on kauhea.
Eli ennenkuin tuo tuhat vuotta kestävä
ihanuus syntyy,
on maailmassa ankarat synnytystuskat,
jotka päättyvät siihen,
että saastunut maailma
puhdistetaan tulella.
Maa ja kaikki,
mitä siihen on tehty, palaa.
Ja sitten siis koittaa Herran päivä,
tuhat vuotta kestävä
rauhan millennium.
"Mutta Herran päivä
on tuleva niinkuin varas,
ja silloin taivaat katoavat pauhinalla,
ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat,
ja maa
ja kaikki, mitä siihen on tehty,
palavat."
(2 Piet 3:10)
Tuon tuhat vuotta kestävän
Herran päivän jälkeen
tulee Jumalan päivä.
Jumalan päivän tuleminen
on vieläkin totaalisempi
kuin Herran päivän tuleminen.
Sillä Jumalan päivän
tulemisen yhteydessä
materian maailma
sulaa/katoaa/häviää.
"Kun siis nämä kaikki näin hajoavat,
millaisia tuleekaan teidän olla
pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
teidän, jotka odotatte ja joudutatte
Jumalan päivän tulemista,
jonka voimasta
taivaat hehkuen hajoavat
ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!"
(2 Piet 3:11-12)
Ja sitten koittaa tuo iki-ihana
Jumalan päivä,
jonka alkajaisiksi
Jumala luo
uudet taivaat ja uuden maan.
"Mutta hänen lupauksensa mukaan
me odotamme
uusia taivaita ja uutta maata,
joissa vanhurskaus asuu."
(2 Piet 3:13)
Tuo Jumalan päivän tuleminen
on tämän nykyisen
atomeista koostuvan maailman loppu.
Sitä ei enää ole.
Mutta Jumalan päivän tulemista
seuraa itse Jumalan päivä.
Jumalan päivän alkajaisiksi Jumala siis
luo uudet taivaat ja uuden maan.
Ja tätä autuutta ei kestä
enää vain yksi päivä eli tuhat vuotta,
vaan kysymyksessä on
iankaikkisuuden päivä.
"Sentähden, rakkaani,
pyrkikää tätä odottaessanne siihen,
että teidät havaittaisiin
tahrattomiksi ja nuhteettomiksi,
rauhassa, hänen edessänsä;
ja lukekaa meidän Herramme
pitkämielisyys pelastukseksi,
josta myös meidän
rakas veljemme Paavali
hänelle annetun viisauden mukaan
teille on kirjoittanut;
niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään,
kun hän niissä puhuu näistä asioista,
vaikka niissä tosin on yhtä ja toista
vaikeatajuista, jota
tietämättömät ja vakaantumattomat
vääntävät kieroon
niinkuin muitakin kirjoituksia,
omaksi kadotuksekseen.
Koska te siis, rakkaani,
tämän jo edeltäpäin tiedätte,
niin olkaa varuillanne,
ettette rietasten eksymyksen
mukaansa tempaamina
lankeaisi pois
omalta lujalta pohjaltanne,
ja kasvakaa
meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen
armossa ja tuntemisessa.
Hänen olkoon kunnia
sekä nyt että hamaan
iankaikkisuuden päivään."
(2 Piet 3:14-18)
https://kalamos.webnode.fi/sana-ja-elama/loppu/viimeiset-paivat/viimeisten-paivien-aikataulukko/
Uudestisyntynyt henkemme
on jo iankaikkisuuden päivässä.
Ruumiillisen kuoleman jälkeen
henkemme eriää täältä Herran tykö
taivaallisessa ruumiissa.
Kun Kristuksen Morsian on kokonainen,
se kokee jokaistä jäsentään myöten
kirkastumisen ja noudetaan
Isän Kotiin vihittäväksi Yljän
eli Jeesuksen Vaimoksi. - Avauksesta kävi jo ilmi,
että aiheenamme oleva
Henki
on nimeltään muun muassa:
Pyhä Henki,
Jumalan Henki,
Jeesuksen Henki,
Kristuksen Henki,
Lapseuden Henki,
Voiman Henki,
Totuuden Henki.
Ja nyt Sinun viestisi
johtaa ajatukset väistämättä siihen,
että Hän on
Armon Henki
"Joka hylkää Mooseksen lain,
sen pitää armotta
kahden tai kolmen todistajan
todistuksen nojalla kuoleman:
kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen
luulettekaan sen ansaitsevan,
joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan
ja pitää epäpyhänä liiton veren,
jossa hänet on pyhitetty,
ja pilkkaa armon Henkeä!"
(Heb 10:28-29)
Nyt on tärkeää ymmärtää se,
että olemme heprealaisille
kirjoitetun kirjeen äärellä.
Tuo kirje sisältää sellaista sanomaa,
jonka sisäistäminen
tällaiselle tavalliselle pakanauskovalle
kuin minä,
on oikeastaan mahdotonta.
Se aukeaa täydessä mitassaan
vain juutalaiselle.
Sama koskee Matteuksen evankeliumia.
Kumpikin edellyttää
Heprealaisen Raamatun
eli Vanhan Testamentin
syvällistä tuntemusta.
Lainaamani kohdan edellä on käsite
ἐπισυναγωγή (episynagōgē),
joka johtaa juutalaisen mielen
sygagoogakokoontumiseen.
Jolloin tuo tarkoittaa sitä,
että heprealaisille kirjoittava
heprealainen kirjoittaja
kehotti olemaan jättämättä
synagogakokoontumista.
Alkuseurakunta muodostui
lähinnä juutalaisista,
joiden ei siis pitäisi jättää
perinteistä synagogakokoontumista,
vaikka Jeesukseen uskovat
kokoontuivatkin aina sen jälkeen
keskinäiseen yhteyteen.
Juutalaisen kristityn ei pitänyt jättää
synagoogakokoontumista,
mutta ei myöskään pelätä
synagoogasta erottamista.
Synagoogasta erottamisen uhan tähden,
moni ei uskaltanut julkisesti tunnustaa
uskoaan Jeesukseen.
Näin oli jo Jeesuksen päivinä.
Ja nyt joku heprealainen
kirjoittaa heprealaisille kristityille,
joista jotkut oli ehkä
jo erotettu synagoogasta.
Synagoogaan palaaminen
edellytti seremoniaa,
jossa juutalaisen tuli kirota Jeesus
ja kuvaannollisesti
tallata jaloillaan maata
ilmaisten inhonsa
Jeesusta kohtaan.
Ja nyt jos tämän teki,
niin se merkitsi sitä,
että he olivat tallanneet maahan
myös sen veren,
jossa heidät on sovitettu.
He ovat siis pitäneet
epäpyhänä eli saastaisena
Jeesusta ja Hänen vertaan
tuossa seremoniassa.
He siis käyttäytyvät
kuin Jeesus ei olisi Messias,
eikä Jeesuksen veri
olisi kertakaikkinen sovitusveri,
vaikka tietävät asian näin olevan,
eli ovat valistetuiksi tulleet
ja päässeet Totuuden tuntoon.
Ja kun he ovat näin perinpohjin
julkisesti kieltäneet Messiaansa
päästäkseen takaisin synagoogaan,
niin he ovat kieltäneet
ainoan Messiaansa
ja ainoan Sovitusuhrin.
Pyhä Henki on siis
Jeesuksen Henki,
ja Jeesus on täynnä
Armoa ja Totuutta.
Ja niin Pyhää Henkeä
nimitetään
Armon Hengeksi
ja
Totuuden Hengeksi.
Ja nyt avautuu jo se tosiasia,
että on kohtalokasta pilkata
Armon Henkeä.
Jo Jeesuksen maanpäällisen
aikana juutalaiset pilkkasivat
Jeesuksen Henkeä.
"Sillä he sanoivat:
Hänessä on saastainen henki"
(Mark 3:30)
Tämä johti Jeesuksen antamaan
vakavaan varoitukseen.
"Totisesti minä sanon teille:
kaikki synnit
annetaan ihmisten lapsille anteeksi,
pilkkaamisetkin,
kuinka paljon pilkannevatkin;
mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä,
se ei saa ikinä anteeksi,
vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin"
(Mark 3:28-29)
Pyhän Hengen eli Armon Hengen
pilkkaaminen ja herjaaminen
loppuu sinä hetkenä,
kun me otamme vastaan
Jeesuksen Kristuksen.
Niin kauan kuin me pilkkaamme
Pyhää Henkeä,
siis Jeesuksessa olevaa
Armon Henkeä,
me emme saa anteeksi.
Mutta kun me tulemme
pimeydestä Valkeuteen,
niin silloin Jeesuksen veri
puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Minä ymmärrän tuon siis niin,
että jos me pilkkaamme Pyhää Henkeä,
niin me emme saa mitään syntiä anteeksi.
Mutta jos lakkaamme
pilkkaamasta Pyhää Henkeä
eli Armon Henkeä,
joka vetää meitä Kristuksen luo,
niin silloin me saamme
Jeesuksen veren tähden
kaikki synnit anteeksi.
Eli tuossa katkelmassa
on kaksi asiaa.
"Totisesti minä sanon teille:
KAIKKI SYNNIT
annetaan ihmisten lapsille anteeksi,
pilkkaamisetkin,
kuinka paljon pilkannevatkin"
"mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä,
se ei saa ikinä anteeksi,
vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin"
Siis saamme anteeksi kaiken
- tai ei mitään.
Tuo verbin aikamuoto on
sellainen, että sen voisi kääntää:
pilkkaaaaaaaaaa
Jeesus puhuu tuossa kirjanoppineille,
jotka olivat juuri sanoneet
Jeesusta riivaajain päämieheksi.
Jeesus ei suinkaan vastannut heille,
että pelinne on nyt sitten pelattu.
Mutta jos ette lakkaa pilkkaamasta
Pyhää Henkeä, niin sitten on.
Nuo pilkkaajat olivat siis
ikuisen elämän ja ikuisen kuoleman
valinnan edessä.
Kuinka helposti ihmiset
tänäkin päivänä tekevät juuri niin,
kuin nuo fariseukset tekivät:
Sanomme,
että tuo ja tuo ihme tapahtui
riivaajain päämiehen voimalla.
Pyhä Henki on Armon Henki.
Jos loppuun asti vastustamme Häntä,
niin emme koskaan tule
osallisiksi Jumalan armosta
Jeesuksessa Kristuksessa.
Tee siis parannus,
äläkä vastusta Armon Henkeä. - >>Mitä tapahtuu
viimeisellä tuomiolla
tai juuri ennen sitä ?<<
Juuri ennen viimeistä tuomiota
vietetään tämän maan päällä
tuhat vuotta kestävää Sapatinpäivää.
"yksi päivä on Herran edessä
niinkuin tuhat vuotta
ja tuhat vuotta
niinkuin yksi päivä"
(2 Piet 3:8)
Eli ihmiskunnan seitsemäs millennium
on ihmiskunnan seitsemäs päivä.
Ja tuon päivän ajan paholainen
on sidottuna syvyyden kuilussa.
Ja mitä tapahtuu maan päällä
joka on ensinnäkin palautettu
kuudennen päivän eli millenniumin
lopussa toteutuvan
ahdistuksen ajan myötä
alkuperäiseen asemaansa
lähemmäksi aurinkoa,
joka on tulella puhdistettu
ja mantereet palautettu yhtenäiseksi.
Kuudennen päivän eli millenniumin
päätteeksi tapahtuu siis
aivan samoin kuin
Raamatun alkulehdellä kerrotussa
kuuden päivän sessiossa.
Sekasorron tilaan joutunut maa
ja taivaatkin sen ympäriltä
palautetaan alkuperäiseen
ihanuuteensa ja maa on taas
kuin Jumalan puutarha.
Ja tässä ihanuudessa
vietetään ihmiskunnan
seitsemäs millennium.
Silloin ihmiset eivät sodi,
vaan takovat miekkansa auroiksi.
Silloin pelko on myös
eläinkunnan keskuudesta poissa,
sillä eläimet syövät ruohoa
niinkuin alussakin.
Näissä olosuhteissa
maa tulee täytetyksi
hyvin nopeasti.
Tämä 1000 vuotta keståvä
sapatinpäivä toteutuu siis
juuri ennen viimeistä tuomiota.
Viimeiseen tuomioon siirtyminen
tapahtuu niin,
että paholainen päästetään irti
vankeudestaan ja se lähtee
villitsemään Googin rippeistä
tuhannen vuoden aikana
lisääntynyttä valtavaa ihmisjoukkoa
Maagogin maassa.
Tuo villitty joukko
hyökkää kohti taivaallista Jerusalemia
taivaan avaruudessa,
joka on ollut laskeutuneena
maanpäällisen Jerusalemin yläpuolelle.
Hyökkäys tietenkin epäonnistuu
ja sitten kohta kaikki ihmiset
niin pelastetut Herran omat
kuin myös paholaisen omat,
ovat taivaassa
Jumalan valtaistuimen edessä.
Ja paholaisen omat tuomitaan.
Siis kaikki, joiden nimeä
ei enää löydy Elämän kirjasta.
Mutta ne, jotka ovat halunneet
Jumalan yhteyteen,
aloittavat kahdeksannen päivän.
Se ei enää ole millennium vaan ikuisuus.
Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan,
joissa vanhurskaus asuu.
Ne ihmiset tämän nykyisen maan päällä,
jotka nyt elettävässä Uuden Liiton ajassa,
ovat jo tulleet suhteeseen Jumalan kanssa,
ovat uudestisyntyneitä Jumalan lapsia
ja Kristuksen Morsiusjoukkoa.
He elävät jo tuossa
kahdeksannessa päivässä.
Ei siis enää vain yhtenä päivänä viikossa
olla ateriayhteydessä Jumalan kanssa,
vaan joka päivä.
"Ja he olivat alati, joka päivä,
yksimielisesti pyhäkössä
ja mursivat kodeissa leipää
ja nauttivat ruokansa
riemulla ja sydämen
yksinkertaisuudella,
kiittäen Jumalaa
ja ollen kaiken kansan suosiossa.
Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä
joka päivä niitä,
jotka saivat pelastuksen."
(Ap.t 2:46-47)
Jumalan Valtakunta on siis
jo nyt Hengestä syntyneissä
Jumalan lapsissa.
Mutta ihmiskunnan
seitsemäntenä päivänä
seitsemäntenä millenniumina
eli sapatinpäivänä
se on näkyvää todellisuutta
kaikkialla tämän maan päällä.
Ja sitten kahdeksannen päivän
alkaessa ikuisesti
aikakausista aikakausiin.
Silloin Jumalan Maja
eli Isän Koti
ei enää ole kaukana taivaissa
niinkuin nyt,
eikä myöskään vain lähellä
tätä maata niinkuin
seitsemännen millenniumin ajan
vaan Jumala luo uudet taivaat
ja uuden maan
ja Jumalan Maja on ihmisten keskellä.
"Ja minä näin
uuden taivaan ja uuden maan;
sillä ensimmäinen taivas
ja ensimmäinen maa ovat kadonneet,
eikä merta enää ole.
Ja pyhän kaupungin,
uuden Jerusalemin,
minä näin laskeutuvan
alas taivaasta Jumalan tyköä,
valmistettuna niinkuin morsian,
miehellensä kaunistettu.
Ja minä kuulin suuren äänen
valtaistuimelta sanovan:
Katso,
Jumalan maja ihmisten keskellä!
Ja hän on asuva heidän keskellänsä,
ja he ovat hänen kansansa,
ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan,
heidän Jumalansa"
(Ilm 21:1-3) - "alkuaineet kuumuudesta sulavat ..
me odotamme uusia taivaita ja uutta maata"
(2 Piet 3)
Atomien maailma siis katoaa/häviää pois.
"Mutta joku ehkä kysyy:
'Millä tavoin kuolleet heräjävät,
ja millaisessa ruumiissa he tulevat?"
(1 Kor 15:35)
Ylösnousemus ruumis sius
ei ole maan tomusta koottu ruumis.
"Sinä mieletön, se, minkä kylvät,
ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole!"
(1 Kor 15:36)
Jopa seurakunnan tempaushetkellä
elossa olevat kokevat tuon kuoleman,
ja he muuttuvat silmänräpäyksessä
kirkastetun ruumiin omaaviksi.
"Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta,
joka on nouseva, vaan paljaan jyvän,
nisun jyvän tai muun minkä tahansa."
(1 Kor 15:37)
Siis se, mikä kylvetään, ei nouse,
vaan siitä kasvaa uusi.
"Mutta Jumala antaa sille varren,
sellaisen kuin tahtoo,
ja kullekin siemenelle sen oman varren."
(1 Kor 15:38)
Eikä nytkään kaikki liha ole samaa.
"Ei kaikki liha ole samaa lihaa,
vaan toista on ihmisten,
toista taas karjan liha,
toista on lintujen liha,
toista kalojen."
(1 Kor 15:39)
Mutta oleellista on se,
että on taivaallisia ruumiita
ja maallisia ruumiita.
"Ja on taivaallisia ruumiita
ja maallisia ruumiita;
mutta toinen on taivaallisten kirkkaus,
toinen taas maallisten."
(1 Kor 15:540)
Esimerkiksi Jeesuksen ruumis
muuttui jo
ennen ruumiin ylösnousemusta
kirkkauden ruumiiksi,
kun taivas laskeutui vuorelle
ja Mooses ja Elia
keskustelivat Jeesuksen kanssa,
ja Isä Jumalakin oli paikalla
kirkkauden Pilveen verhoutuneena.
"Toinen on auringon kirkkaus
ja toinen kuun kirkkaus
ja toinen tähtien kirkkaus,
ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa."
(1 Kor 15:41)
Ylösnousemusruumis on toisenlainen
kuin se, joka kuolee.
"Niin on myös kuolleitten ylösnousemus:
kylvetään katoavaisuudessa,
nousee katoamattomuudessa;
kylvetään alhaisuudessa,
nousee kirkkaudessa;
kylvetään heikkoudessa,
nousee voimassa;
kylvetään sielullinen ruumis,
nousee hengellinen ruumis.
Jos kerran on sielullinen ruumis,
niin on myös hengellinen."
(1 Kor 15:42-44)
Paratiisissa oli Elämän puu.
Siitä syöminen olisi merkinnyt
ikuista elämää vieläpä
senkin jälkeen,
kun Aadam oli jo syönyt
hyvän- ja pahantiedon puusta.
Ja niin Jumala varjeli ihmisen
tuolta kauhealta kohtalolta,
että ihminen olisi joutunut
synnin ja kuoleman vallassa
viettämään ikuisuutensa,
ja karkotti ihmisen pois
paratiisista ja asetti vielä
kerubin vartioitsemaan
Elämän puun tietä.
Mutta nyt, kun Jumala
on Poikansa kautta sovittanut maailman,
me pääsemme syömään
Elämän puusta,
joka pystytettiin Golgatalle.
Meille voi olla totta tässä ja nyt se,
mikä Aadamille oli tarjolla
Elämän puun hedelmässä.
Mutta kun Aadam ei koskaan
syönyt siitä puusta,
niin hän eli elämäänsä
kuolemaansa asti
vain sielullisessa ruumiissa.
Ja tällaisessa sielullisessa ruumiissa
me synnymme Aadamin jälkeläisiksi.
Me olemme eläviä sieluja siihen asti,
että nielaisemme synnin hedelmän.
Ja sitten olemme kuolleita sieluja.
Jumala lupasi jo Aadamille
pelastajan Vaimon siemenestä,
joka murskaa käärmeen pään
eli paholaisen vallan.
Tämä toteutui Golgatalla.
Nyt meillä syntiä tehneillä
on mahdollisuus syödä
Golgatalle pystytetystä
Elämän puusta.
Silloin synnymme uudesti
ylhäältä Hengestä.
"Niin on myös kirjoitettu:
'Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista,
tuli elävä sielu';
viimeisestä Aadamista
tuli eläväksitekevä henki.
Mutta mikä on hengellistä,
se ei ole ensimmäinen,
vaan se, mikä on sielullista,
on ensimmäinen;
sitten on se, mikä on hengellistä.
Ensimmäinen ihminen oli maasta,
maallinen,
toinen ihminen on taivaasta.
Minkäkaltainen maallinen oli,
senkaltaisia ovat myös maalliset;
ja minkäkaltainen taivaallinen on,
senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva,
niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva. "
(1 Kor 15:45-49)
Me synnyimme tähän
maailmaan elävinä sieluina
Aadamin jälkeläisinä.
Ja Aadamin lailla olemme
sitten itse kukin vuorollamme
nielaisseet synnin hedelmän,
ja niin meistä tuli kuolleita sieluja.
Mutta meillä on mahdollisuus
syntyä uudesti ylhäältä Hengestä.
Ja tämän mahdollistaa
Viimeinen Aadam eli Jeesus Kristus.
Ja silloin tekemiimme synteihin
kuollut henkemme on syntynyt
uudelleen eläväksi.
Ja sielumma haavoja
parannetaan koko ajan.
Mutta ruumiimme on yhä kuolevainen,
joskin sekin saa kokea
parantumisen ihmettä
oikeastaan koko ajan.
Mutta loppuviimen se on kuoleva.
Eli asuinsijamme eli ruumiimme
ei vielä ole tullut uudeksi.
"Mutta tämän minä sanon, veljet,
ettei liha ja veri
voi periä Jumalan valtakuntaa,
eikä katoavaisuus
peri katoamattomuutta."
(1 Kor 15:50)
Kunnes viimeinen pasuuna soi.
"Katso,
minä sanon teille salaisuuden:
emme kaikki kuolemaan nuku,
mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä,
viimeisen pasunan soidessa;
sillä pasuna soi,
ja kuolleet nousevat katoamattomina,
ja me muutumme."
(1 Kor 15:51-52)