kalamos

kalamos profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.

Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu

Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi

Blogi
https://kalamos.munblogi.com

Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:

"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"

Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:

"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"

Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"

Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.

Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.

Liittynyt 15v sitten
331 aloitusta · 12364 kommenttia
Suora lainaus vielä kohdasta,
jossa sanotaan:

*KAIKKI PELASTUVAT"
"Siis,
jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa,
on kadonnut,
katso, uusi on sijaan tullut.
Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen kautta
ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:17-21)

Ei tuosta löydy sellaista tietoa,
että Jumala oli Kristuksessa,
kun Jeesus sovitti maailman synnin.
Jumala oli nimenomaan
hyljännyt Jeesuksen.

Mutta Sanassa Jumala oli.
Aivan kuten oli ennustettu,
Jeesus oli Jumalan hylkäämä.
Ja Jeesus huusi ristiltä:

"Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit"

Mutta sitten toteutui
viimeinenkin Sanan kohta.
Ja tilanne muuttui.

Jeesus sanoo Jumalaa
taas Isäkseen ja huutaa:

"Se on täytetty"

Toinen ryöväreistä sai lupauksen
Paratiisiin pääsystä.

Ja tämä jako menee läpi Raamatun.
Kaikki eivät pelastu.

Paavali puhuu katkelmassa,
johon viittaat,
joukosta "me",
kun puhuu lunastetuista
ja sovituksen vastaanottaneista.

"pelastanut meidät
pimeyden vallasta
ja siirtänyt meidät rakkaan
Poikansa valtakuntaan"

Tämä joukko on
Kristuksen Ruumiin jäseniä.
Siis ne,
jotka ovat antaneet sovittaa itsensä.

"Antakaa pelastaa itsenne"

Ja nämä sitten upotettiin Jeesukseen.

"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan,
ne kastettiin,
ja niin heitä lisääntyi
sinä päivänä
noin kolmetuhatta sielua."
"Lapsukaiset,
älköön kukaan saako teitä eksyttää.
Se,
joka vanhurskauden tekee,
on vanhurskas,
niinkuin hän on vanhurskas.
Joka syntiä tekee,
se on perkeleestä,
sillä perkele on tehnyt syntiä
alusta asti.
Sitä varten
Jumalan Poika ilmestyi,
että hän tekisi tyhjäksi
perkeleen teot.
Ei yksikään Jumalasta syntynyt
tee syntiä,
sillä Jumalan siemen pysyy hänessä;
eikä hän saata syntiä tehdä,
sillä hän on Jumalasta syntynyt.
Siitä käy ilmi,
ketkä ovat Jumalan lapsia
ja ketkä perkeleen lapsia.
Kuka ikinä ei tee vanhurskautta,
hän ei ole Jumalasta,
ei myöskään se,
joka ei veljeänsä rakasta."
(1 Joh 3:7-10)

Maailmassa on siis
Jumalan lapsia
ja
perkeleen lapsia.

Paavali käsittelee samaa teemaa,
jota lainasit,
toisessa Korinttolaiskirjeessään.

"Siis, jos joku on Kristuksessa,
niin hän on uusi luomus;
se, mikä on vanhaa, on kadonnut,
katso, uusi on sijaan tullut.
Mutta kaikki on Jumalasta,
joka on sovittanut meidät
itsensä kanssa Kristuksen
kautta ja antanut meille
sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille
heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Kristuksen puolesta
me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme.
Me pyydämme Kristuksen puolesta:
antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt,
hän meidän tähtemme teki synniksi,
että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi."
(2 Kor 5:17-21)

Eli Paavali nimenomaan
kuuluu siihen joukkoon,
jota nimitit ...
sellaiseksi kuin nimitit.

"Sillä kaikki ovat syntiä tehneet
ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden
hänen armostaan
sen lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi
uskon kautta hänen vereensä,
osoittaaksensa vanhurskauttaan,
koska hän oli jättänyt rankaisematta
ennen tehdyt synnit
jumalallisessa kärsivällisyydessään,
osoittaaksensa
vanhurskauttaan nykyajassa,
sitä,
että hän itse on vanhurskas
ja vanhurskauttaa
sen,
jolla on usko Jeesukseen."
(Room 3:23-26)
Se, että me emme koskaan huku,
ei johdu omasta ponnistuksestamme
vaan Jeesuksen täytetystä työstä.

Oma ponnistuksemme
vain pahentaa asiaa.

Eli me olemme matkalla
Kotisatamaa kohti.

Me olemme pelastusveneessä,
jonka kyljessä lukee
Jeesus (Pelastus).

Me kuljemme koko ajan vastavirtaan
tällä Kotimatkalla.

Siis maailman virta
kulkee eri suuntaan kuin me.
Ja se virta on voimakas.

Ja niin meidän
ainoa mahdollisuutemme on,
että nostamme purjeet ylös,
ja annamme Tuulen täyttää ne,
jolloin me voimme Tuulen Voimalla
edetä vastavirtaan.

Ja tämä edellyttää,
että Tuuli koko ajan täyttää purjeitamme.

Purjeet eivät pysy täytettyinä
jos ne eivät koko ajan täyty Tuulesta.

Joskus jostain syystä tuntuu,
että nyt Tuulta ei ole.

Ja silloin voi käydä niin,
että Tuulen Voiman sijaan
alammekin käyttää omaa voimaamme.

Otamme airot esiin
ja alamme soutaa.

Ja mitä tapahtuu.

Huomaamme,
että vastavirta on niin voimakas,
ettemme voi sille mitään.

Vaikka kuinka soudamme ja puhisemme,
niin vene ei kulje vastavirtaan
vaan virran mukana väärään suuntaan.

Ja kun emme ole airoihin tarttuessamme
voineet pitää huolta purjeista,
ne eivät voi enää täyttyä Tuulesta.

Ainoa ratkaisu tähän
on omavoimasuudesta luopuminen.
Airot pois ja purjeet kuntoon.

Ja kohta Tuuli täyttää ne taas.
Ja matkamme etenee Tuulen Voimasta.

Jonkun matkanteko on pärsikimistä
airoilla melkein koko ajan.

Se on murheellista.
Sillä tuo pärskiminen
ei ole meille miksikään hyödyksi.

Emmekä voi silloin myöskään
olla toisille miksikään hyödyksi.

Mutta pelastuksemme
ei ole kiinni vaelluksestamme.

Me olemme pelastettuja
vain ja ainoastaan sen tähden,
että olemme Pelastus veneessä.

Se on sisältä ja päältä
kokonaan tervattu Jeesuksen verellä.
Se ei voi upota.

Me voimme kokea haaksirikon
ja vaikka mitä,
mutta mikään ei erota meitä
Kristuksen Rakkaudesta.

Pelastuksemme perustuu
yksin Jeesuksen veren tuomaan sovitukseen
eli kirjaimellisesti kääntäen peittämiseen.

Siksi me olemme kauttakulkumatkalla
armon meren aalloilla.

Mutta vain osa on ottanut
Jeesuksen purteensa
ja sivellyt purtensa Hänen verellään.
Eli ihminen
ja ihmisen hallintaan
annettu luomakunta,
joka oli jo
lähes täydellisesti joutunut
paholaisen valtaan,
olikin nyt saanut uuden alun
sen uskon pohjalta,
joka Nooalla oli.

Täysin riippumatta siitä,
mitä seuraavissa
sukupolvissa tapahtuisi,
Jumala saattoi pitää lupauksensa
Pelastajasta,
koska Hänen ja Nooan välillä oli
luottamussuhde.

"Ja kun minä kokoan
pilviä maan päälle
ja kaari näkyy pilvissä,
muistan minä liittoni,
joka on minun ja teidän
ja kaikkien elävien olentojen,
kaiken lihan välillä,
eikä vesi enää paisu tulvaksi
hävittämään kaikkea lihaa.
Niin kaari on oleva pilvissä,
ja minä katselen sitä
muistaakseni iankaikkista liittoa
Jumalan ja kaikkien elävien olentojen,
kaiken lihan välillä,
joka maan päällä on."

Maa oli planeettanakin
ihan uudessa asemassa
kauempana auringosta.
Ja niin sateita tulisi
myös jatkossakin.
Ja sateenkaari olisi näkyvä.

Jumalan Valkeus olisi loistava
tuon liiton merkin kautta maailmalle
seitsemän päävärin skaalassa
Jumalan armoa ja iankaikkista liittoa
taivaan ja maan välillä.

"Ja Jumala sanoi Nooalle:
'Tämä on sen liiton merkki,
jonka minä olen tehnyt
itseni ja kaiken lihan välillä,
joka maan päällä on".

Usko Jumalaan
ja lupaukseen Jumalan Karitsasta
oli tullut uudelle tasolle.

Aiemmin uhrattiin eläimiä.
Nyt niitä myös syötiin.

"Kaikki, mikä liikkuu ja elää,
olkoon teille ravinnoksi;
niinkuin minä olen antanut teille
viheriäiset kasvit,
niin minä annan teille myös
tämän kaiken."

Maa oli joutunut
kauas auringosta.
Ihminen oli etääntynyt
Valkeudesta.

Ihmisen synnin tähden
ei enää riitä pelkästään
Elämänpuun hedelmän
liha ja veri.
Eikä se nyt vielä ole tarjollakaan
sellaisenaan.

Ihminen tarvitsee elääkseen
sovituksen veressä.
Ja meidän täytyy myös syödä
sovituksen puusta.

"Niin Jeesus sanoi heille:
'Totisesti, totisesti minä sanon teille:
ellette syö Ihmisen Pojan lihaa
ja juo hänen vertansa,
ei teillä ole elämää itsessänne.
Joka syö minun lihani
ja juo minun vereni,
sillä on iankaikkinen elämä,
ja minä herätän hänet
viimeisenä päivänä."

Kantaisämme
Nooan uskon tähden
mikään ei enää voisi estää
luvatun Vaimon Siemenen
eli Jumalan Pojan tulemista
Isän tyköä maailmaan
syntymällä ihmiseksi
tullen lihasta ja verestä osalliseksi
ja näin kelvolliseksi sukulunastajaksi.

Mutta synti ei silti ole maailmasta
vielä kadonnut.
Nooa joutui tuon asian katkerasti kokemaan
- vieläpä kiroamaan yhden ihmissuvun osan.

Mutta uskon tähden,
mikään mahti maailmassa
ei voinut enää estää
Jumalan pelastustekoa tapahtumasta.

Ensimmäinen liitto
Jumalan ja ihmisen välillä
ja koko ihmisen hallintaan annetun
luomakunnan välillä
oli astunut voimaan.

Ja se on edelleen voimassa.
Ja me voimme nähdä sen,
minkä Jumalakin näkee
- Hänen kaarensa taivaassa.
Ja tiedämme,
että Jumala muistaa silloin
meitä kurjia ihmisiä.