Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Kannattaa todellakin huomioida Eviran
    alisteinen asema MMM:ssä ja arvioida
    aina erityisen kriittisesti Eviran
    sanomiset tai pikemminkin sanomatta
    jättämiset.

    Taannoisen suuren kotimaisten kananmunien
    salmonellakohun aikaan Evira propagandistiseen
    tyyliin keskitti huomion Salmonella Tennesee-
    bakteeriin, joka oli helpompi tapaus
    sen takia, ettei se pääse sisälle kananmunaan.

    Evira vaikeni tyystin alkuhämmennyksestä
    selvittyään Salmonella Typhimurium -bakteerista,
    jota sitäkin tuolloin kananmunista tavattiin.
    Se pääsee sisälle kananmunaan.

    Evirahan antoi aluksi jopa määräyksen vetää
    kananmunia pois vähittäismyynnistä, mutta
    joutui jo seuraavana päivänä perumaan
    tuon määräyksensä. Kyseinen toimenpide ei
    oikeastaan vahvistanut käsitystä Eviran
    kyvystä itsenäiseen päätöksen tekoon.

    xxxxx

    Nimimerkille 'jäpävaan' tiedoksi, että
    kirjoitan tänne ainoastaan tällä rekisteröidyllä
    nimimerkilläni.

    Kognitiivinen dissonanssi vaiko vain vakavan
    alhainen älyllinen taso lie syynä siihen,
    että nämä jäpändeerukset eivät usko tukiin ja
    maatalouteen kriittisiä olevan paljon muitakin
    kuin minä.

    Alhaiseen älyyn viittaa tässä nyt käsillä
    tapauksessa se, että varsinaiseen asiaan
    ei kirjoittajalla ollut mitään sanomista.

    Hän lieneekin niitä takarivin Taaveja, joista
    erästäkin pidettiin viisaana, kun hän aina
    vain vaikeni maamiesseuran kokouksissa.
    Kaikki kohahtivat, kun hän kerran sitten
    viittoi itselleen puheenvuoroa.

    Tämä tapahtui aikaan, jolloin maamiesseuran
    talolle ei ollut vielä vedetty sähköjä.

    Puheenvuoron saatuan hän kommentoi:
    "Tuo ölöjylamppu savuttaa."

    Näitä tällaisia taavin perillisiä täällä palstoilla
    aina silloin tällöin samoilee todistamassa
    asiasta vaikenemisellaan kompetenssitasonsa
    olemattomuutta.
  2. On totta, kuten tuolla aiemmin on todettu:
    työeläkekorvausta ei makseta 65.000
    maanviljelijäeläkeläiselle, vaan oikea luku
    on 123.044 henkilöä (lähde: MELA).

    Vuoden 2015 talousarviossa on noille 123 044:lle
    henkilölle varattu 624,2 miljoonaa euroa
    eläkekorvausta eli yhtä eläkeläisloista
    kohti se tekee 5073 euroa vuodessa.
    (Lähde: Suomen talousarvio vuodelle 2015)

    Loppuuko yhteiskunnan rasite tästä loisijaryhmästä tähän?

    Tarkastellaanpa asiaa.

    Viljelijäloisen keskieläke (sis. valtion osuuden) on
    MELA:n tilastojen mukaan keskimäärin 524 e/kk eli
    vuodessa siitä tulee n. 6300 €.

    Tässä kohdin huomaamme, että eläkekorvaus
    alittaa takuueläkkeen rajan, joka on ensi vuodelle
    736,64 e/kk. Niinpä tuohon maanviljelijän eläkkeeseen
    on lisättävä vielä 212,24 €/kk. Tämä tekee
    vuositasolla 313.378.302,24 € lisää valtion
    rahaa maanviljelijäeläkekorvauksiin.

    Näin voimme todeta, että näiden 123.044
    maanviljelijäeläkeläisen eläkekorvauksiin
    kuluu vuosittain veronmaksajien rahaa
    937,4 miljoonaa euroa.

    Se on hirvittävä summa, vaikka vieläkään ei kaikki
    rasitteet ole tulleet mainituiksi. Olemme nimittäin
    unohtaneet kokonaan, että on olemassa superloisijoiden
    joukko luopumistukieläkeläiset, joiden määrä on 4.360
    henkilöä ja johon uppoaa veronmaksjien rahaa vuodessa
    77 miljoonaa euroa.

    Selkeyden vuoksi on tästä etenpäin maataloustuotannon
    aiheuttamista rasitteista yhteiskunnalle puhuttaessa,
    mainittava, että p e l k ä s t ä ä n m a a n v i l j e l i j ä-
    e l ä k e l ä i s i s t ä koituu veronmaksajille rasitetta
    YHDEN MILJARDIN EURON edestä.

    Ja maatalouden aiheuttama kokonaisrasitus ylittää
    NELJÄ MILJARDIA EUROA.

    Avauksessa mainittu 0,7 mrd euroa nostaa summan jo
    lähe VIITEEN MILJARDIIN EUROON.
  3. http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:127:

    No nythän nimimerkki 'no.' heittäytyy surkuhupaisan
    tragikoomiseksi väitteessään: "Suomen maataloustukien osuus
    on muuten 1.3 miljardia euroa, sen voit kyllä
    netistä tarkistaa.". Vaikka voisi kuvitella,
    että hän ei taitamattomuuttaan ja yleistä
    osaamattmuuttaan eli tyhmyyttään olisi
    osannut liittää oheen väitteeksi oikeaksi
    osoittavaa linkkiä, niin tässä tapauksessa
    sellaista linkkiä ei ole olemassakaan. Se ei
    tietysti sulje pois edellä luettelemaani
    luonhedintaa nimimerkin osaamistasosta.

    Kun selailee tuota yllelinkittämääni Suomen
    talousarvioesitystä vuodelle 2014, voi
    hav aita jäkytyksekseen, kuinka paljon todella
    veroeuroja holvataan Suomen maatalouteen.

    Pääpiirteissään tällaista on tukijussin loistuho:

    30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
    20. Maatalous
    40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 498 M€
    41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 530 M€
    42. Satovahinkojen korvaaminen 3,4 M€
    43. Maatalouden ympäristötuki 369,3 M€
    44. Luonnonhaittakorvaus 422,7 M€
    45. Luopumistuet ja -eläkkeet 84,4 M€
    49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 31,4 M€
    30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
    20. Eläinlääkintähuolto 4,7 M€
    40. Kala-, riista- ja porotalous
    41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 3,4 M€
    42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 4,3 M€


    30. YHTEENSÄ 1.952.200.000 €

    33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
    51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 608 M€
    54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista 17,2 M€
    80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 225 M€

    33. YHTEENSÄ 834.200.000 €

    30 + 33 YHTEENSÄ 2.786.400. 000 M€

    Kun tuohon lukemaan lisätään maatilan investointituet, nuorten
    maanviljleijäin aloitustuet, viljelijäin korkotuet,
    ProAgrian saama veroraha jne. mitä niitä nyt onkaan,
    (kts. maaseutu.fi), ollaan hyvinkin sen tosiasian
    edessä, että suomalaisesta maataloustuotannosta
    aiheutuu suomalaislle veronmaksajille vuosittain
    4.000.000.000 euroa TURHA RASITE.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah!
  4. "Jos kunnalla ei ole varaa järjestää peruspalveluita, miten asiat hoidetaan."
    ihmettelee nimimerkki no.


    Tämä on hyvä ja ajankohtainen kysymys. Vastaus tuohon
    kysymykseen on tietysti kuntauudistus, pienten
    kuntien liittäminen yhteen isoimmiksi yksiköiksi.

    Tuossa rytäkässä tulee syntymään säästöä monin tavoin, kuten

    - lakkauttamalla vajaakäyttöisiä terveyskeskuksia saadaan
    säästöä tilakustannuksista ja hallintohenkilökunnan
    palkoista, ja yleensäkin palkoista, koska esimerkiksi
    lääkäreille ja sairaanhoitajille saadaan täysi kuorma,
    eikä heitä tarvita enää niin paljon.

    - lakkauttamalla pikkulukioita syntyy monin verroin
    säästöä tilakustannuksista, kuten myös henkilökunnan
    palkoista, kun luokkakoot saadaan kasvatetuksi
    järkeviin mittoihin. Tilantarvetta tulee entisestään
    vähenemään kun siirrytään paljolti etäopiskeluun.

    - yleensä kuntien liittäminen yhteen tuo paljon säästöä
    henkilöstökuluihin, kunhan vain organisaatiot trimmataan
    asianmukaisesti. Viiden vuoden suoja-ajasta olisi päästävä
    eroon.

    - Samalla tavalla kuntauudistus on vastaus myös vanhusten hoidon
    ongelmiin. Sielläkin organisaatio on karsittavissa, varsinkin
    kallispalkkaisten johtajien osalta.

    Vanhusten hoidosta sen verran erillisenä, että moni kirjoittajista
    näyttää olevan sitä mieltä, että heillä ei ole itsellään
    mitään vastuuta isästään ja äidistään. Yhteiskunta on valitettavasti
    kasvattanut muhkeilla tukiaisillaan maaseudun viljelijäväestön
    sydämettömämäksi, tylyksi oman edun tavoittelijaksi, joka
    ajattelee, että yhteiskunnan on sen lisäksi, että se
    maksaa lähes miljardin euron verran verovaroista viljelijäin
    työeläkekorvauksia, maksettava pohjoisen parasiittikunnille
    myös hulvattoman suuria valtion apuja, jotta vanhukset tulevat
    hoidetuiksi. Tähän on tultava muutos.

    Lopuksi. Säästöt turhista kohteista, kuten vajaatoimiset
    lukiot ja terveyskeskukset, tulevat aiheuttamaan, että
    rahaa säästyy oleellisimpiin tarpeisiin, kuten vanhusten
    hoitoon.