jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts162.pdf

    Sivu 3:

    [Lainaus alkaa:] Uhat kohdistuivat lähinnä markkinoihin ja
    tukiin. Markkinoiden osalta uhkana nähtiin kilpailun kiristyminen
    ja t u o n n n i n l i s ä ä n t y m i n e n Baltian maista ja
    Puolasta sekä jo aiemmin suurista meijerituotteiden
    tuontimaista. [\lainaus loppuu]

    Mielenkiintoista on havaita sellainenkin tosiasia, että
    Virosta ja vielä Latviastakin tulee Etelä-Suomeen
    lyhyemmät rahtimatkat kuin Pohjois-Pohjanmaalta ja
    Pohjois-Savosta, jotka ovat Suomen suurimmat
    maidontuottajat. Tämän takia tukijussi joutuu
    käyttämään sordiinoa l ä h i t u o t e t u s t a maidosta
    kirjoittaessaan.

    TUET POIS TÄPINÄREISKOILTA!
  2. Suomalaisen tukijussin, täpinäreiskan, keskimäärin
    alhainen kompetenssi ei muutamalla 'satatonnarilla'
    muuksi muutu.

    Edelleen äimistelen sitä, että älämölöäjät eivät kerta kaikkiaan
    tajunneet, että poikimiskertojen lisääminen vähentää
    merkittävästi eläinten uudistuskustannusta. Kun ei
    ole kauhalla annettu eikä lapsena varovasti
    kannettu, niin säälittävä älykääpiö on lopputuloksena.

    Tukijussi. Parasiitti. Loinen.
  3. Nimimerkki 'jahas': [Kuitenkin totuus on "Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 % on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 % on kotimaista alkuperää."]

    Tällä julkealla väittämällään "Hyvää Suomesta" -portaali (ja jahas siinä sivussa) osoittautuu alhaista törky-propagandaa suoltavaksi niljakkeeksi.

    Kun totuus kuitenkin on: Elintarviketeollisuuden bruttoarvo on
    11.3 miljardia, mistä summasta ulkoa tuotu (alkutuotantoon ja
    teollisuuteen yhteensä) välituotepanos on 4.9 mrd euroa.

    Tästä voidaankin jo sitten ihan matemaattisesti todeta, että
    ruuasta ei voi kotimaista olla kuin 66 %. Se on aika kaukana
    80 %:sta.

    Hyvää Suomesta - portaalin toteuttamaa valheellisuuteen
    perustuvaa tiedottamislinjaa ei voi muuta kuin paheksuen
    ihmetellä. Ennen pitkää tällainen valheellisuus kääntyy,
    ellei ole jo kääntynytkin, suomalaista maataloustuotantoa
    vastaan.
  4. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts162.pdf

    Sivu 75:

    [Lainaus alkaa: Eräs asiantuntija uskoi, että esimerkiksi poikimakertojen
    määrää lisäämällä, eläinten jalostusta parantamalla ja
    ennaltaehkäisevillä toimilla voitaisiin pienentää lypsykarja-
    tilojen kustannuksia. Myös nykyisten poikimiskertojen määrää
    oli arvosteltu: "Useampia poikimisia (nyt vain 2,33), jolloin
    elinikätuotos ja eläinten uudistuskustannus (n. 1500 - 2000 €/hieho)
    alenee ratkaisevasti. lainaus loppuu/]

    Kun otin tämän seikan tuossa aiemmin esille, se herätti
    suunnattoman älämölön. Älämölön, joka viimeistään
    teki vakuuttuneeksi siitä, että suomalaisen tukijussin,
    täpinäreiskan kompetenssi on todellakin alhainen.
    Ammattitaidosta puhuminen törkeä loukkaus totuutta
    vastaan. Liiketaloudellinen ajattelukyky nolla.

    Yksikään vuolaasti älämölöään palstalla täpinöinyt
    ei tajunnut eikä ymmärtänyt, että poikimiskertojen
    lisääminen vähentää merkittävästi eläinten uudistus-
    kustannusta. Tällainen perustavaa laatua oleva
    prinsiippi ei ole täpinäreiskoilla hallinnassa edes
    teoria tasolla, käytännöstä puhumattakaan.

    TUET POIS TÄPINÄREISKOILTA!
  5. Täpinäreiskan kompetenssipuutteen näkee hyvin tuossakin
    rehvastelussa suuresta keskituotosta, mitä hän pitää
    samalla myös t e h o k k u u d e n mittarina, ja
    näyttää siten täydellisen typeryytensä ja ammattitaidon
    puutteensa. Tehokkuudesta - tai hänen tapauksessaan
    tehottomuudesta - puhuttaessa paremmin
    osuva on hänen seuraava virkkeensä: "Pienillä tiloilla eläintenhoitoon
    kuluu aikaa, koska hoito on ihmisläheistä ja yksilöllistä. ."

    Niinpä niin. Suomen maidontuottajat ovat tehokkuuden
    suhteen vaatimattomalla tasolla. Kun Suomessa
    tuotettin kotieläintyöyksikköä kohti maitoa
    69 kg, niin Ruotsissa määrä oli 127 kg ja
    Tanskassa 250 kg. Aikaa kuluu, aikaa kuluu...
    Pienillä tiloilla kuluu aikaa täpinöintiin.

    Repimällä lehmistä väkisin irti suuri keskituotos
    on tultu tilanteeseen, että lehmä on lopetettava
    jo siinä vaiheessa, kun se on poikinut vasta kaksi
    kertaa. (Tilastollisesti 2,23 kertaa). Asiantuntijat
    ovat yhdeksi tehokkuuden lisäämiskeinoksi
    nähneet poikimiskertojen lisäämisen nykyisestään.
    Sen on kuitenkin liian vaikea asia tajuttavaksi
    suomalaiselle tukijussille, joka ei osaa
    muuta kuin määkiä: "Maksakie tukiaissia, maksakie.
    Antakkie rahhaa. Aaaaah."
  6. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts162.pdf

    Sivulla 48 asiantuntijat kommentoivat:

    "Tukipolitiikka on pikkasen heiluvaista, sen varaa ei voi laskea.
    Kannattavuuden perusteet pitäisi löytyä muualta kuin tista. Tuki
    on kiva lisä viivan päällä, mutta mielestäni se ei saa pelkästään
    pyöriä tuilla, kun ssitä ei koskaan tiedä, koska ne loppuvat."

    Tukipolitiikka on tulossa tiensä päähän asiantuntijankin mielstä.

    Eräs panelisti perusteli näkemystään budjetin vähenemisestä:
    "Se on suuri osa EU:n kokonaisbudjetista, ettei voi millään
    jatkaa kulkuaan noin. Tulee vastaan kuluttajat ja veronmaksajat,
    eikä ole rahaa. Kun tiedän sen, että EU valmistelee jo
    seuraavan rahoituskauden budjettia, niin on tiedossa, ettei
    maatalous enää välttämättä kuulu EU:n prioriteetteihin ja tulee
    silloin jopaalentamaan maatalouden saamaa rahoitusta."

    Näinhän se menee. Ja hyvä on että menee.
  7. Sivu 46 "asiantuntijat toivoivat tukitasojen säilyvän ennallaan".,
    kirjoitti pistepirkkonimimerkki 'asiantuntijatkin...'


    Toiveet ovat kuitnekin vain toiveita. Reaalinen maailma toista.

    http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts162.pdf

    Sivulla 46 edelleen pysyäksemme:

    "Asiantuntijat t o i v o i v a t tukitasojen säilyvän ennallaan.
    Todennäköisempänä kuitenkin pidettiin tukimäärän l a s k u a."
    Haastateltavat mm. u s k o i v a t, että viljelijöiden mielestä
    tuet ovat osa heidän palkaansa tehdystä työstä. Toisaalta
    myös nähtiin, ettei n y k y i s t ä t u k i t a s o a ole
    mahdollissta s ä i l y t t ä ä ennallaan tulevaisuudessa, sillä
    'Suomessa tukien osuus mataloustuloista on 40 %, Ruotsissa
    20% ja Tanskassa 10%.' Asiantuntija epäileekin, että on
    v a i k e a s ä i l y t t ä ä KORKEAA tukitasoa tulevaisuudessa
    verrattuna muihin maihin."

    Sivulla 46 myös ennakoitiin 141 -tuen loppuminen. Ja sehän
    loppuukin ensi vuoden alusta. Myös tukien laskeminen
    on käynnissä, joskin vauhti kiihtynee lähitulevaisuudessa
    nimen omaan sen vuoksi, että tukitasomme on suhteettoman
    korkea esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.

    Sääli, että suomalainen tukijussi on kognitiivisen
    dissonanssin vaivaama siinä määrin, ettei edes
    näin selväsanaisesta tekstistä ymmärrä paljonko
    kello on, vaan edelleen piiloutuu vain tragikoomsiesti
    mankunsa: "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaaah."
  8. Toisaalta, mutta sitten taas toisaalta...

    Asiantuntiaj esittivät kahdenlaatuista skenarioita,
    toisaalta toivomuksia ja toisaalta kuitenkin
    todennäköisyyksiä.

    "Toisaalta luonnonolosuhteet ja suurista eurooppalaisista
    maidontuottajamaista j ä l k e e n j ä ä n y t rakennekehitys
    tuovat lisähaasteita maidontuotantosektorillemme." - sivulla 8

    - jälkeenjääneisyydestä on ollut puhetta aiemminkin. Maksakie
    tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Aaaah." -strategia ei
    todellakan ole kovin edistyksellinen.

    "Tuotantoon sidottujen tukien alentaminen ja maitokiintiöjärjestelmän
    l a k k a u t t a m i n e n vaikeuttaisivat tuotantomahdollisuuksia
    koko Suomessa" -sivu 8

    - maitokiintiöjärjestelmä loppuu ensi vuonna, tuet kokonaisuudessaan
    luultavasti v. 2020.

    "Ne jyrää meittin. Uhuu." Maitokiintiöjärjestelmän purkaminen
    mahdollistaa suurille tuottajamaille (Saksa, Puola, Iso-Britannia, Ranska, Irlanti)
    mahdollisuuden tuottaa yhä enemmän maitoa, ja tuotannon kasvua onkin
    alettu kiihdyttää jo nyt.

    Kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen kasvattaa maidontuotantoa suotuisilla seuduilla
    ja vähentää epäsuotuisilla seuduilla (kuten Suomi).

    "Kiintiötuotantojärjestelmän lakkauttamisen on arvioitu alentavan maidon tuottajahintaa"
    - sivu 21, ei mene niinkuin Ruotsin takseilla

    Aika monessa asiassa asiantuntijoiden toiveet ja raakaan todennäköisyyteen
    perustuvat toteaumukset eroavat ajoittain suuresti.

    Tähän raporttiin kannattaa vielä palata, vaikka enimmäkseen siitä
    melko suorasti ilmeneeksin, että pienellä suomalaisella maidontuottajalla
    eli täpinäreiskalla ei ole enää oikeutettua valtuutusta täpinöinnilleen, josta
    johtuen myös hänen tukiaisensa ollisi lakkautettava välittömästi. Sillä
    taas on tervehdyttävä vaikutus jopa kansantalouteen.
  9. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts162.pdf

    Tuolta linkin takaa löytyy asiantuntijoiden
    skenarioita Suomen maidontuotannosta.

    Yhtenä varsin todennäköisenä vaihtoehtona he
    näkevät maitoraaka-aineen rahtaamisen Baltiasta
    ja Puolasta Suomeen jalostettavaksi.

    Virosta ja Latviasta onkin jo nyt lyhyempi matka
    esimerkiksi Herajoen meijerille kuin
    vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalta,
    Pohjois-Savosta tai Pohjois-Karjalasta,
    joissa on eniten lypsykarjatiloja.

    Asiantuntijat näkevät myös, että Suomen
    maidontuotanto hiipuu tuotantokiintiöiden
    poistamisen jälkeen v. 2020 tienoilla, mutta
    meijeriteollisuus pystyy korjaamaan tilanteen
    tuomalla maitoa Baltiasta ja Puolasta.

    Kannattaa lukea raportti alusta loppuun.
    Vaikka tukijussit itse eivät osaa ohjattunakaan
    ennakoida tulevaa, on sentään joitakin, jotka
    osaavat suunnitella tulevaisuuteen muutakin kuin
    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakkie rahhaa. Ahhh."-
    mouruamista.
  10. On melko tavalla absurdia - vai sanoisinko tragikoomista -
    yrittää rinnastaa EU:ssa tapahtuva maidon tuotantokiintiöiden
    poisto Ruotsin taksiliikenteen sääntelyyn tai pikemminkin
    sääntelemättömyteen.

    Tuo EU:n maitokiintiöiden poistaminen on jo päätetty
    ja tulee ensi vuoden alusta voimaan. Sääntely loppuu.

    Suomessa havahdutaan maitotilojen tukien haitallisuuteen
    viimeistäänkin siinä vaiheessa, kun kysynnän ja tarjonnan
    laki ajaa tuottajahinnan EU:ssa 20 sentin pintaan ja suomalainen
    tukijussi raivoaa karvainen koura ojossa, että "minulle pittää
    maksaa nyt sitten tukkee 50 senttiä lissää. Maksakie, antakkie
    rahhaa." Saattaapi olla, että paine lakkauttaa entinenkin
    tuki kasvaa sen verran suureksi, että - demokraattinen maa kun olemme -
    tuki vetäsitään nollille.
  11. Vankallekaan uskolle sen suhteen, että maidon tuottajahinnat
    merkittävästi nousisivat, kun tuet poistetaan, ei ole
    perusteita.

    Sen sijaan aivan pelkästään kysynnän ja tarjonnan lakiin
    perustuen voi ennustaa, että maidon tuottajahinnat
    alenevat. Kun tuotantokiintiöt poistuvat niin esimerkiksi
    Ranskassa, Saksassa, Puolassa, Irlannissa ja Iso-Britanniassa
    maidon tuotantoa voimakkaasti kasvatetaan.

    EU27:ssa oli lypsylehmiä viimeisimmän tiedon mukaan noin
    23 miljoonaa päätä. Siitä määrästä noiden edellä luettelemieni
    maiden osuus on yli 13 miljoonaa päätä eli lähes 57 %.

    Suomen osuus on 0,28 miljoonaa lypsylehmää eli 1,3 %.

    On selvää ja perusteltua väittää, että Suomen
    maidontuotannolla ei ole vähäisintäkään vaikutusta
    tuottajahinnan muodostukseen jatkossakaan. Ja
    todellakaan em. maiden maitomäärän lisääminen
    ei anna odottaa hinnan nousua, vaan varmuudella
    tapahtuvaa hinnan alentumista.
  12. "Se maksaa, joka tilaa" kirjoitti nimimerkki
    'pistepirkko' ymmärtämätömyyttään. Niinhän asian täytyisi
    olla, että tilaaja maksaa, mutta suomalaisen
    maatalouden osalta olemme tilanteessa, että
    maksu (veroista maksettava tuki) otetaan vaikkei tilatakaan.

    Onneksi olemme vähitellen pääsemässä tilanteeseen,
    jossa kuluttajien tekemät valinnat ostaa enimmäkseen
    ulkomaista ruokaa johtavat tilanteeseen, jossa
    valtiovallan on pakko reagoida tilanteeseen
    ja lakkauttaa megalomaaninen maataloustuki.

    Koko ajan tukea onkin jo pikkuhiljaa alennettu ja
    niin tehdään jatkossakin, mutta se kokonaislakkautuskin
    sieltä onneksemme vielä eteen tulee.
  13. "Tuonnin osuus meijerituotteiden - etenkin juustojen - kulutuksesta on noussut
    tasaisesti yltäen viime vuonna ( v. 2012) jo yli 50 %:iin. Ensi vuodesta eteenpäin
    tuonnin paine lisääntyy entisestään. Vähittäiskaupan Euroopan laajuiset
    trendit voimistuvat Suomessakin, kaupan omat merkit valloittavat yhä
    suurempia osuuksia useissa maitotuoteryhmissä. Kuluttajan hintaherkkyys
    on kasvanut ja lojaalisuus kotimaisia tuotteita kohtaan on koetulsella."

    Muun muassa näin kirjoittaa MTT:n "Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot"
    - julkaisussaan vuodelta 2013. Julkaisussa on myös laajasti käsitelty
    muutenkin maidon tuotantokiintiöiden purkua ja sen vaikutuksia. Suomen
    maidontuotannon kerrotaan alittavan tehokkuudessa huomattavasti
    esimerkiksi Tanksan, mutta myös Saksan ja Ruotsin, ja sen epäillään
    olevan suurissa vaikeuksia, kun kiintiöt katoavat.

    Mutta miten ennakoi tukijussi tulevan kiintiörealismin? No lisää tukea
    huutamalla tietenkin. "Maksakie tikiaissia, maksakie. Antakkie
    rahhaa. Aaaaah. Ja maijosta ekstratukkee, antakkie."
  14. Lypsykarjatilojen väheneminen saattaa olla ennakoituakin nopeampaa.
    Tukien poistamisella täpinäreiskoilta kuitenkin varmistettaisiin, että
    väheneminen tapahtuisi oikeasta päästä.

    Vähenemisen nopeutuminen johtuu siitä, että
    EU:n maitokiintiöt katoavat v. 2015 ja on vaarassa, että
    tukien turruttama suomalainen maanviljelijä putoaa
    kyydistä, koska ei kykene kilpailemaan tuotanto-
    tehokkuudessa EU:n maidontuotannon mahtimaille,
    jotka lisäävät tuotantoaan ja pystyvät suurilla
    volyymeillaan pudottamaan roimasti kuluttajahintoja.
  15. On teemaan sopivaa kiinnittää huomio juuri siihen seikkaan,
    että nälän ja köyhyyden torjunnan, elintarviketurvan ja toimeentulon
    sekä ympäristön ja biodiversiteetin suojelun kannalta
    amatöörimäisillä perheviljelmätiloilla ei ole merkitystä.

    Tai ainakaan positiivista merkitystä. Nuo niihin holvatut
    tukirahat oikeastaan vain ovat tuolta kannalta erittäin
    haitallisia.
  16. Aloittajalla on puurot ja vellit niin pahasti sekaisin, että
    tähän ketjuun ei oikeastaan kannattaisi edes tikulla koskea.

    http://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/eurovaalit2014/fi_FI/euroopan_unionin_budjetti_pieneni_kaudelle_2014_2020/

    Tosiasiassa tuo hänen väittämänsä lukema, 670 mrd euroa,
    on täyttä hölynpölyä, tylsämielisen tuulesta tempaamaa.

    Kuten voi todeta tuosta MTK:n linkistä.

    Mitä tulee o i k e i s i i n lukuihin, niin tuosta MTK:n
    linkistä nekin on saatavissa.

    EU on määrännyt r a h o i t u s k e h y k s e s s ä ä n vuosille
    2014 -2020 eli seitsemän vuoden jaksolle käytettäväksi
    momentille 'Kestävä kasvu ja luonnonvarat' 372,3 mrd euroa.

    Momentti sisältää yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan,
    maaseudun kehittämisen ja ympäristötoimenpiteet -
    mutta ei senttiäkään kuluttajatukea.

    Suomi - käytännössä tukijussit - saavat tuosta
    summasta seitsemän vuoden aikana noin
    seitsemän (7) miljardia euroa.

    Tosin voi olla, että rahoituskehystä vielä rukataan maatalouden
    osalta huomattavasti pienemmäksi, jos ALDE -ryhmä, johon
    myös Suomen Keskustan mepit kuuluvat saa
    tahtonsa läpi.
  17. Suomalaisen maatalouden työllistävää vaikutusta on
    karseasti liioiteltu.

    Jos suomalainen maataloustuotanto loppuisi kokonaan,
    se merkitsisi seuraavaa:

    - maataloustuotannon palkattu työvoima on suureksi
    osaksi ulkoatullutta, enimmäkseen Virosta. Ei vaikutusta
    Suomen työllisyystilanteeseen. He vain menisivät kotiinsa.
    Suomlaisia työttömiä ehkä 2.000 henkeä.

    - Suomen 60.000 tilallisesta n. 50.000 on jo nyt
    palkkaduunarina vieraan palveluksessa maatalousharrastuksensa
    lisäksi. Vain 10.000 kompetenssiltaan ala-arvoisinta retkahtaisi
    yhteiskunnan turvaverkkoon, mutta heidänkin osaltaan
    työmarkkinatuki lähtisi pyörimään vasta sen jälkeen, kun
    omaisuus olisi myyty ja rahat kulutettu.

    Suomen elintarviketeollisuus työllistää tänä päivänä
    n. 33.000 henkilöä. Heistä suurin piirtein puolet on
    leipomoalalla toimijoita, jotka jo nyt leipovat pitkälti
    tuontiraaka-aineesta. Ei työttömiä heistä. Lopuista
    saattaisi jäädä tyllistymättä n. 7.000 henkilöä.

    Maataloustuotantoa palvelevaan välituotteiden hankintaan
    on kiinnitettynä n. 15.000 henkilöä. He ovat kuitenkin
    kompetenssiltaan huomattavasti maanviljelijöitä
    nohevampia, joten eivät jäisi työttömiksi.

    Summa summarum: Maataloustuotannon loppuminen
    Suomesta aiheuttaisi n. 20.000 henkilön työttömyyden.

    Peruspäivärahan määrä on 702 €/kk eli vuodessa henkeä
    kohti 8544 €. Kahdenkymmentuhannen henkilön vuosittaiseen
    työtttömyyskorvauksen määrä olisi siis: 171 M€.

    Jo pelkkä maanviljelijäin lomailurahojen, 230 M€, riittäisi
    siis maksettaviin työttömyyskorvauksiin ja reilusti
    riittäisikin.
  18. "Jo pelkällä maataloustuella ostaisimme maailmanmarkkinoilta puolet elintarvikkeistamme.",
    kirjoitti nimimerkki "6+3" tuossa edellä.

    Arvio on oikean suuntainen, mutta todellisuudessa tilanne on vieläkin
    paljon edullisempi. Nyt on nimittäin niin, että suomalaisten ruokaan tarvitaan
    suomalaista alkutuotantoa ainoastaan ja vain n. 1.500 M€ edestä.

    Kun suorat tuet ovat 2.000 M€ ja maanviljelijäinlomailurahat 230 M€,
    niin on oikein väittää: "Saamme ostetuksi elintarvikkeemme ulkomailta,
    ja rahaa vielä säästyykin."

    Pitkällä tähtäyksellä tukijussiin holvattavia rahoja saadaan säästetyksi
    jopa 3.000 M€ vuosittain, kun myös MyEL loppuu.

    Vaihtotaseesta huolehtivien kannattaa ottaa huomioon, että
    elintarviketeollisuuden ja maatalouden ulkoa tuotava
    välituotepanos on suuruudeltaan 4.900 M€, joten siirryttäessä
    hankkimaan alkutuotanto ulkomailta ei vaihtotaseelle
    kummoistakaan muutosta ole odotettavissa.
  19. Kertomuksia on monenlaisia.

    Tässä esimerkiksi otteita eläintenhoitajaopiskelijan kokemuksista
    perheviljelmätilalla.
    (Lähde: http://www.elaintehtaat.fi/elaintenhoitajaopiskelijan-kokemuksia-navetoista)

    "Muistan, kuinka kaverini vinkkasi huitomaan lehmiä nilkoille, toimii kuulemma. Yritin varovasti, mutta edessäni makaava ayrshire ei liikahtanutkaan, enkä halunnut lyödä sitä. Siinä vaiheessa opettajamme miltei heitti meidät molemmat sivuun edestään, nappasi lantakolan ja löi sillä lehmää alaselkään niin kovaa kuin vain hartioistaan sai voimaa irti. Vatsaani väänsi. Kola pamahti useita kertoja lehmän selkärankaa vasten, ja lopulta lehmä nousi apaattisesti ylös."

    "Toinen navetta oli pikkupihatto, varsin tavallinen suomalainen vanha navetta autioituvalla maaseudulla. Vasikat laitettiin emosta erottamisen jälkeen pieniin koppeihin, joissa ei ollut mitään pehkun kaltaistakaan, vaan kova ja ulosteesta liukas, raollinen puulattia. Varsinkin vastasyntyneistä pystyi näkemään, kuinka niitä paleli. Kun vasikat kasvoivat hieman, ne laitettiin pareittain hieman isompiin karsinoihin, jotka tosin olivat aivan yhtä ankeat. Ne juotettiin (kuten muutkin vasikat) vain kaksi kertaa päivässä, eikä niillä ollut karsinassaan lainkaan vettä."

    Tällaista sieltä siloiteltujen propagandakuvien takaa löytyy. Propagandakuvia
    ihaileva ei kuitenkaan ole lopultakaan niin vaikuttunut kuin antaa ymmärtää,
    kun ei uskalla laittaa linkkiä esille.
  20. Tragikoomisen surkuhupaisa propagointi kääntyi
    itseään vastaan, koska sitä linkkiä vain nyt ole
    palstalle ilmaantunut.

    Linkin odottelussa saattaa mennä pitkäkin aika, joten
    katselkaa ajankuluksenne nuo l i n k i t t ä m ä n i
    OikeuttaEläimille- järjestön videot.

    Niistä -surullista kyllä - ilmenee suomalaisen tukijussin
    paatuneisuus, kompetenssin puute , sivistymättömyys,
    ja silmitön julmuus sekä kaiken ylittävä ahneus.

    http://www.elaintehtaat.fi/kuvat-videot

    http://www.elaintehtaat.fi/elaintenhoitajaopiskelijan-kokemuksia-navetoista

    http://www.elaintehtaat.fi/kahden-possuveljeksen-tarina

    Maataloustuet pois, eläintenpitokielto ja RIKOLLISET LINNAAN!
    21. 41 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt