Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. 'Erkki S' -nimimerkille sellainen vinkki, että hänen
    kannattaa kääntyä jonkun kaverinsa puoleen, joka
    ymmärtää kirjanpidon päälle yleensä ja taseiden päälle
    eriksensä ja pyytää tätä selvittämään hänelle
    yksityiskohtaisesti, aikaa ja rautalankaa säästämättä,
    miten todellakaan ei ole mahdollista, että MELA
    voisi lakkauttamistilanteessa maksaa takaisin
    sinne maksetut maksut.

    Asiaa ymmärtävät tietävät ilman rautalangan vääntöäkin,
    että MELA:n taseessa on omaisuutta niin vähän, että se
    jaettuna tasan vakuutuksenottajain kesken tekee
    kaikkianstas suurin piirtein 1580 euroa jokaiselle
    eli Erkillekin. Arvio perustuu siihen, että taseen
    loppusumma on hieman yli 193 miljoonaa euroa, mutta
    nopeasti realisoitaessa, siitä saataisiin vain
    n. 150 milj. euroa.

    Tästä ikävästä asiain laidasta huolimatta nykysysteemi
    ei ole paras mahdollinen. Erkki S:n kannalta se sitä
    tetysti ehkä on, mutta meidän veronmaksajien kannalta ei,
    eikä myöskään demokratian ja oikeudenmukaisuuden valossa
    tarkasteltuna.

    Nimittäin, kun MELA ei k y k e n e maksamaan
    eläkekorvauksistaan kuin 22 %, niin valtion
    budjetista menee 78 % eli liki 700 milj. euroa
    vuodessa. Se on monellakin tavalla vääryys.

    Nykymenoa jatkettaessa maanviljelijä-eläkeläisille
    nimittäin tultaisiin maksamaan valtion varoista
    yli t a k u u e l ä k k e e n meneviä summia,
    kun muille vähäosaisille pitää takuueläkkeen
    määrän riittämän. Ei tällaista yhden, jos kohta
    ahneen, ryhmän eri oikeutta pidä tasavallassa
    salliman.

    Ainoaksi oikeaksi tavaksi jääkin ehdottamani
    MELA:n purkaminen, MyEL:n lakkauttaminen ja
    viljelijäin siirtäminen - ilman työeläkkeen
    maksuvelvoitetta - kansaneläkkeen piiriin,
    samaan joukkoon muiden vähäosaisten kanssa,
    jotka eivät kykene työeläkettään kustantamaan.

    MELA:n realisoimisesta jäävä potti voitaisiin
    ohjata lyhentämättömän Maasedun Kukkaisrahastolle.
  2. Niin mutta kun elintarvikkeiden tuonnin arvo olikin
    vuonna 2012 jo 3.467 M€. Siitä vain osa tuli
    elintarviketeollisuuden kautta, suurin osa tuli suoraan
    kaupan kautta, joten tätä summaa ei tule verrata
    virheellisesti - niin ei alaluokkainekaan tekisi -
    elintarviketeollisuuden brutoarvoon.

    Sen sijaan elintarviketeollisuus ja maataloustuotanto
    tarvitsivat välituotepanosta 4.900€ ulkomailta.


    Elintarviketeollisuuden bruttoarvo oli puolestaan
    11.300 M€, josta siis ulkoa tuodun välituotepanoksen osuus oli n.
    44 prosenttia. Ulkoatuodun osuuteen pitää lisä
    elinterviketuonnin 3.467 M€:sta se osuus, mikä tulee
    ETL:lle raaka-aineina ja puolivalmisteina. Se arvo lienee
    n. 1.000 M€.

    Kotimaisuusaste alkutuotanto ja elintarviketeollisuus
    yhteenlaskettuna saadaan kaavasta (4900 + 1000) / 11.300 * 100,
    ja saadaa selville se sensaatiomainen tieto, että alkutuotannon
    ja elintarviketeolliisuuden kotimaisuus aste on enää 48 %!!!.

    Kaupan kate sitten nostaa ruuan lopullista kotimaisuusastetta jonkin verran.

    Suomen maatalouden saneeraus siten, että megalomaaniset
    tuet voitaisiin lakkauttaa, parantaisi varmuudella
    yheiskuntamme hyvinvointia.

    On myös muistettava, että saneerauksen vuoksi
    yhteiskunnan turvaverkkoon retkahtaisi vain muutama
    tuhat kompetenssiltaan ala-arvoista tukijussia, loput
    tekevät jo tänä päivänä töitä myös palkkarenkeinä.
    Ala-arvoisistakaan ei läheskään kaikille jouduttaisi
    työmarkkinatukea maksamaan, koska heidän tulee ensin
    realisoida omaisuutensa elatukseensa ja vasta sitten kääntyä
    köyhäin avun puoleen.

    Saneerauksen yhteydessä, ikäänkuin puoliksi lahjaksi,
    lakkaisivat myös MyEL -eläkekorvauksetkin rasittamasta
    veronmaksajiemme hartioita.
  3. Toivo, että tukijussi pysyttelisi rehellisyyden
    puitteissa tukiin ja yleensä maatalouteen
    liittyvissä asioissa, on mennyt jo vuosia
    ellei kohdallani jo vuosikymmeniä sitten.

    Kun kansanedustajaksikin asti yltänyt
    maanviljelijä suoltaa totuuspohjaltaan
    kestämättömiä väittämiä, ei voi kai
    ..moukiltakaan parempaa odottaa.

    Enkä tarkoita tuolla kansanedustajalla
    nyt Sirkka-Liisa Anttilaa, jonka
    taipumukset totuudesta poikkeamiseen
    on vahvistettu oikein raastuvassa, vaan
    lappilaista, niin ikään Suomen Keskustan
    kansanedustajaa Eeva-Maria Maijalaa,
    joka unohtaa rehellisyyden prinsiipit
    UusiSuomi -blogissaan 3.1.2014.

    Hän toteaa blogissaan ensin, että suomalainen elintarvikeketju
    työllistää 300.000 henkilöä, mutta saa pokkana
    tungetuksi samaan kappaleeseen myös toteamuksen,
    että elintarvikeketjun - ilman viljelijöitä -
    muissa osissa, kuten kuljetus, jalostus ja kauppa,
    työllistyy joka viides suomalainen.

    Lyhyen matematiikan oppimäärälläkin ymmärrettynä
    'joka viides suomalainen' tarkoittaa 20 %
    kansasta. Täten Maijalan väitteen mukaan
    reilusti yli miljoonan henkilön tulisi olla
    viljelijöiden lisäksi työllistettynä
    elintarviketjussa. Siinä samassa ketjussa,
    jossa hän itse toteaa viljelijät mukaan lukien
    olevan n. 300.000 henkilöä.

    Näin törkeään valehteluun ei pysty kansanedustajista
    muut kuin kepulaiset, muista kansalaisista
    näkemykseni mukaan samaan ruotuun kuuluvat
    lähes kaikki maanviljelijät.

    Viimeisien viiden vuoden aikana pahimmat
    törkeydet, kuten väite siitä, että tuet
    tulevat pelkästään EU:sta, ovat maanviljelijäin
    väittämistä kadonneet, johtuen hyvin pitkälti
    siitä, että kaltaiseni, oikeudenmukaisuuteen ja
    rehellisyyteen pyrkivät kansalaiset ovat
    ryhtyneet asioita eri keskustelupalstoilla
    oikomaan, mikä näyttää moukimpia
    tukijusseja kovastikin kiukuttavan.

    Täällä saa toki vapaasti kiukutellakin.
  4. On ehdottoman valheellista väittää, että:
    "samalla tavalla tuettua ruokaa ne saksalaisetkin tuottaa...".

    Löytyy ainakin kaksi erottavaa tekijää, ja ne
    kummatkin ovat suomalaisen veronmaksajan
    raskaaksi tappioksi.

    Toinen erottava tekijä on kansallinen tuki.
    Saksassa sellaista ei makseta mutta Suomen
    tukijussin tuesta 60 % on kansallista
    tukea. Euroissa megalomaaniset 1.100 M€.

    Toinen erottava tekijä paljastuu, kun
    tarkastelemme Suomen ja Saksan maatalous-
    tuotannon tehokkuutta.

    Vuonna 2010 Saksassa vehnäsato oli 7810 kg/ha, kun
    Suomessa jäätiin surkuhupaisasti 4060 kg / ha.

    Rukiin osalta Suomen maatalouden tuottamattomuus
    käy silmään vielä räikeämmin. Saksan sato oli 5700 kg/ha,
    kun meillä Suomessa, missä olemme uskotelleet
    olevamme maailman eliittiä rukiin viljelyssä,
    sato oli surkeat 2540 kg /ha.


    Myös maidon tuotanto, joka on Suomessa raskaasti
    tuettu EU:n ja kansallisen tuen lisäksi myös
    erikoistukiaisin, on tuotantotehokkuudeltaan
    maailman pohjasakkaa. Vuodelta 2005, jolta
    ProAgria vielä ilkesi vertailuluvut esittää,
    lukemat olivat todella karsea:

    "Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg,
    lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava
    lukema on 250, Hollannissa 170 ja
    Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."

    Tämä vertailu osoittaa kiistattomasti, että Suomen
    maataloustukien ylenpalttisuus on paitsi
    pysäyttynyt kehityksen täysin. Ja kompetenssi
    alenee päivä päivältä.

    Kansallisen maataloustuen poistaminen
    on k a n s a k u n n a n e t u.
  5. YEL on eri asia kuin MyEL. Se on oikeiden yrittäjien
    eläkelaki ja sillä on kuitenkin toivoa, että se tulisi jokin
    päivä - melko piankin - omillaan toimeen.
    MyEL ei tule koskaan siinä onnistumaan.

    YEL:n eläkekorvauksia valtio maksaa vuonna 2013
    70 milj. euroa, kun taas MyEL rasittaa yhteistä
    kassaamme 580 milj. euroa eli yli kahdeksan kertaisen
    määrän joten eipä ehkä kannata vetää YELiä mukaan
    tähän keskusteluun.

    Tuon 580 milj. euron lisäksi niitä viljelijäin
    lomailurahoja maksellaan 230 milj. euroa.
    Oikeat yrittäjät eivät tuollaista sosiaalitukea
    saa, eivät muuten osaisi untakan tuollaisesta
    nähdä.

    Ja entäpä kun vielä tukijussin puolesta makselemme
    momentilta "54. Valtion osuus maatalousyrittäjien
    tapaturmavakuutuksen kustannuksista" 16 milj. euroa.

    Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko olemassa mitään
    osa-aluetta, jolla maanviljelijä rehdisti vastaisi
    kustannuksistaan, kuten tavallisetkin ihmiset. On
    tämä tapaturmavakuutusrasite niin pöyristyttävä,
    tai tragikoomisen surkuhupaisahan se on.

    Maksakie tapaturmavakkuutusmaksuu, maksakie.
    Antakkie rahhaa.
  6. 51 / 86