Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. En tiedä millä perusteella, vaiko ainoastaan
    komptenssivajeella, tuo ketjunsa tuhonnut
    yritti surkuhupaisan tragikoomisesti
    esittää minua valehtelijaksi.

    No siinä kävi, niinkuin kävi.

    Hänen mainitsemansa 27 miljardia lopulta
    löytyy siitä hänen mainitsemastaan raportista,
    jota hän ei osannut tänne linkittää. Se lukema
    ei kuitenkaan ole elintarvikeketjun bruttoarvo,
    vaan elintarvikemarkkinan kokonaisarvo, mitä ei
    tyhjentävästi raportissa edes avata. Mitä mahtanee
    tarkoittaa. Sitä se ei kuitenkaan tarkoita, että
    minä olisin valehdellut.

    Se lukema ei nimittäin tee tyhjäksi esittämiäni
    lukemia elintarviketjun eri arvoista.

    Edelleen totta on, että suomalaisen alkutuotannon
    osuus on alle 10 % eli 1.500 M€ elintarvikeketjun
    tuottamasta bruttoarvosta eli aika vähän. Sen
    korvaaminen ulkomaisella tuonnilla ei olisi
    kovinkaan dramaattista.

    Edelleen totta on, että Ruokahaarukka-orgaanin
    julkaisemat tilastot perustuvat osittain puhtaan
    mielikuvituksen varaan. Tällä tarkoitan varsinkin
    tilastoa maataloustuotannon kuluista. Siinä
    loppusummaksi on saatu huikea 6.269 M€. Tilasto
    ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

    Jo aivan vähäisellä paneutumisella huomaa
    siihen ujutetun sellaisia kuvitteellisia
    kulueriä kuin 'palkkavaatimus' ja 'korkovaatimus'.

    Todella pöyristyttävää, kun sentään kuvittelemme
    asuvamme länsimaisessa sivistysvaltiossa.
    'palkkavaatimus' ja 'korkovaatimus' eivät ole
    toteutuneita kuluja. Niiden avulla venkoilemalla
    vain yritetään megalomaaniset maataloustukiaiset
    näyttämään edes hiukan oikeutetuilta. Eivät ne
    ole oikeutettuja.

    Myös se herättää kummastusta, miksi verovaroista
    maanviljelijöille maksetut tukiaiset, megalomaaniset
    2.060 M€ yritetään Ruokahaarukan tilastoissa vängätä
    väkisin tuotoiksi. Tuki on tukea. Todelliset myynti-
    tuotot tulevat tuotteiden ja palveluiden myynnistä.

    Tuottojen oleminen vähemmän kuin kulut, on osoitus
    tuotannon tehottomuudesta, kompetenssivajeesta,
    amatöörimäisestä puuhastelusta, mikä tulee maksamaan
    meille veronmaksajille t u r h a a rasitusta
    vuosittain keskimäärin tuhat (1.000) euroa per
    keskimäärinen veronmaksaja.
  2. On totta, että ruoka työllistää suomalaisia
    kolmanneksi eniten. On väärin ja valheellista
    esittää, että se olisi Suomen maataloussektorin
    ansiota. Ei ole. Suurin osa elintarvikeketjun
    työllisistä tarvitaan siinäkin tilanteessa,
    että maatalous on ajettu nollille.

    Maatalouden alasajosta koituisi ainoastaan
    n. 20.000 kompetenssiltaan ala-arvoisimman
    työttömyys. Heistäkään ei yhteiskunnalle
    aiheutuisi suuremmin rasitusta, koska
    työmarkkinatukea maksettaessa otetaan
    huomioon varallisuus ja puolison tulot.
    Sen sijaan verovaroja säästyisi jopa
    3.000 miljoonaa euroa vuosittain.
  3. Väittämä "Ja lisäksi maajussi maksaa omat eläkkeensä"
    ei ole totuudenmukainen.

    Kun katselee vuoden 2011 tilannetta huomaa, että
    valtio maksoi maanviljelijäeläkeläisten eläkkeestä
    79% eli yli 650 miljoonaa euroa.

    Ja tilanne on valtion eli veronmaksajien kannalta
    käymässä yhä lohduttomammaksi.

    Nimittäin viljelijöiden määrän yhä vähetessä myös
    MELA:n keräämä eläkemaksukertymä pienenee sekin
    nykyisestä hieman päälle 160 miljoonaa euroa
    olevasta summasta. (lähde: MELA:n tilinpäätös)

    Tuo maksukertymä käytetään vuosittain siis
    nykyeläkkeiden maksuun. Vuoden lopussa kassa
    on aina tyhjä, mikä taas tekee tyhjäksi sen
    viljelijäin usein esittämän väittämän ja
    naiviin laskelman, jonka mukaan heidän
    vuosien aikana maksamansa vakuutusmaksurahat
    muka olisivat jossakin tallessa. Eivät ole.
    Kaikki on mennyt, lukuun ottamatta pientä
    rahastoa, jonka loppusummalla MELA pystyisi
    lähes maksamaan nykyeläkeläisilleen kuukauden
    eläkkeen, mutta vain l ä h e s.

    Niinpä ennenpitkää maksetaan viljelijäiseläkeläisten
    korvauukset valtion pussista eli veronmaksajien
    rahoista lähes sataprosenttisesti. Se on väärin sikäli,
    että maanviljelijän eläkkeen ylittäessä takuueläkkeen
    määrän 687 euroa/kk, valtio tulee kohdelleeksi
    kansalaisiaan epätasa-arvoisesti. Jo nyt
    uudet viljelijäeläkeet ovat räikeästi yli
    takuueläkkeen ylittäen jopa tuhannen (1000)
    euron rajan.

    Sitä ei tulla hyväksymään, ja siksi olisikin parempi
    hyvän sään aikana lakkauttaa MELA, lopettaa
    MyEL ja siirtää maanviljelijät kansaneläkkeen
    piiriin, samaan joukkoon muiden vähäosaisten
    kanssa, jotka eivät kykene työeläkettään
    kustantamaan.