jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. Maanviljelijäin ammattitaidottomuus
    todentuu pelkästään sillä tiedolla, että
    maatalouden myyntituotot ovat alle 2.400 M€,
    mutta hankinnat yli 2.700 M€.

    Ei tuollaista sohlaamista voi katsoa
    liiketoiminnaksi. Intiaanien lasihelmi-
    business'kin on tuottavampaa kuin suomalainen
    raskaasti tuettu ja tehoton maataloustuotanto.
  2. Olisi korkea aika lainsäätäjien herätä ja
    ryhtyä purkamaan omaan mahdottomuuteensa
    tukehtuva MyEL. Samalla olisi lakkautettava
    MyELia hallinoiva vakuutusyhtiö MELA.

    Tuskin koskaan tämä MyEL on kyennyt toimimaan
    kuten työeläkelain kuuluisi toimia eli tulla
    toimeen omillaan ja kyetä maksamaan eläkeläisille
    eläke. Ennemmin kuin työeläke MyEL
    onkin sosiaaliturvaa, ja kun niin on herää
    kysymys, eikö olisi oikeudenmukaista ja
    tasa-arvoista siirtää MyEL-vakuutetut
    kansaneläkkeen piiriin. Tästä siirrosta
    tietysti seuraisi, että maanviljelijöillä
    ei olisi velvoitetta työeläkemaksuun. Tosin
    tähänkin asti heidän maksamisellaan on ollut vain
    vähän jos ollenkaan merkitystä.

    Vuosittain maksetaan valtion budjetista, sosiaali-
    ja terveysministeriön momentilta liki
    700 milj. € maanviljelijäin eläkekorvauksia
    eli v. 2011 jopa 79 %.

    Summa on suuri ja kasvamaan päin.
  3. Kiitoksia Teille nimimerkki 'Jegyl'. Voisitteko
    vielä täsmentää sen lähteen, jossa Sveitsi ja
    Norja on muistaaksenne ranlattu laadussa
    suomimaidon edelle. Tiedolle on käyttöä
    niissä tilanteissa, joissa propaganda
    yrittää esittää suomimaidon maailman ykköseksi.
  4. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/pastöroimatonta-maitoa-epäillään-ehec-tartunnan-lähteeksi-1.19226

    Kyllä objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari
    MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestölehti
    puhuu m a a t i l a s t a.

    Oli miten oli, maatilasta on kysymys!
  5. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/pastöroimatonta-maitoa-epäillään-ehec-tartunnan-lähteeksi-1.19226

    Kyllä objektiivinen tiedonvälittäjä, mediamestari
    MaaseudunTulevaisuus -niminen MTK:n järjestölehti
    puhuu m a a t i l a s t a.
  6. Ketjun aloittaja luonnehti maatilojen vähentymistä
    pitkäjänteisesti ja huolellisesti tehdyksi 'kehitykseksi'.
    Olen siitä hieman eri mieltä. Hallitsematon ja
    sattumanvarainen rakennemuutos siinä on ollut meneillään.

    Mielellään tietysti näkisi, että nyt toimeen tartuttaisiin
    määrätietoisesti, jotta tilojen määrässä tosiaankin
    päästäisiin alle 30.000 tilan.

    Hieman toiseen asiaan mennäkseni. Maanviljelijäin
    eläkevakuutuslaki tulee tilojen vähentymisen myötä
    matkansa päähän ja se tulisi ajaa alas mahdottomuutensa
    vuoksi. Maksaahan valtio jo nyt yli 77% prosenttia
    eläkekorvauksista. Se ei ole oikein eikä tasapuolista,
    koska MyELin kautta maksettavat eläkkeet nousevat
    yli takuueläkkeen m äärän 687 € kuukaudessa.

    MyELin alasajo edellyttää, että maatiloista on muodostettava
    liikeyrityksiä, joita koskevat samat lainalaisuudet
    kuin muitakin yrityksiä.
  7. Maatilojen määrä on vähentynyt vuodesta 2000 alkaen
    seuraavasti:

    - 2000 vuonna tiloja 81.183 kpl
    - 2001 vuonna tiloja 78.321 kpl vähennys 2862 => 7,8 tilaa päivässä
    - 2002 vuonna tiloja 76.277 kpl vähennys 2044 => 5,6 tilaa päivässä
    - 2003 vuonna tiloja 74.957 kpl vähennys 1320 => 3,6 tilaa päivässä
    - 2004 vuonna tiloja 73.045 kpl vähennys 1912 => 5,2 tilaa päivässä
    - 2005 vuonna tiloja 70.615 kpl vähennys 2439 => 6,7 tilaa päivässä
    - 2006 vuonna tiloja 70.483 kpl vähennys 0132 => 0,3 tilaa päivässä
    - 2007 vuonna tiloja 68.230 kpl vähennys 2253 => 6,1 tilaa päivässä
    - 2008 vuonna tiloja 67.002 kpl vähennys 1228 => 3,4 tilaa päivässä
    - 2009 vuonna tiloja 65.311 kpl vähennys 1691 => 4,6 tilaa päivässä
    - 2010 vuonna tiloja 63.861 kpl vähennys 1450 => 3,9 tilaa päivässä

    Yhdentoista viime vuoden aikana tiloja katosi 17322 kpl eli yli 21 %.

    Trendi on oikean suuntainen, mutta liian hidas.
    Seuraavan kymmenen vuoden
    aikana pitäisi saada tilojen määrä alle 30.000:een.

    (Lähde: MTT/taloustohtori)
  8. Suomesta ei ruoka lopu eikä hinta paljon nouse
    vaikka maataloustuotanto loppuisikin. Tosin se
    ei sitä tee senkään jälkeen kun hulppeat, yli
    2.000 M€ kohoavat tukiaiset lopetetaan.

    Suomen nykyisellään amatöörimäisten puuhastelijoiden
    harjoittama tehoton tuotanto lakkaa tukien
    loppumiseen. Jatkossa tuotanto keskittyy
    suurempiin yksiköihin, joita hoitavat
    ammattilaiset tulevat toimeen ilman
    tukiaisiakin.

    Lisäksi on muistettava, että suomalaisen
    alkutuotannon osuus on vain n. 10 % ruokalaskun
    loppusummasta määrältään 1.500 M€. Ulkoa
    tuodun osuus ruokalaskustamme on jo nyt
    selvästi suurempi, sillä tuonti kohosi
    viime vuonna jo yli 3.000 M€:oon.
    (Tuonnin arvo oli kaikkiaan yli 3.700 M€,
    kun mukaan lasketaan alkoholi.)

    Elintarvikkeiden kuluttajahinta on laskenut
    tuonnin ansiosta. Sen voi todeta jokainen
    omassa ruokakaupassaan: ulkomainen on usein
    selvästi edullisempaa kuin raskailla tukiaisilla
    tuotettu kotimainen hyödyke.
  9. Jos ei sada, ruikutus kuivuudesta ja myllykelvotonta viljaa pukkaa.
    Jos sataa, ruikutus kosteudesta ja myllykelvotonta viljaa pukkaa.

    Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa. Satovahinkokorvaustaaaa.
  10. Tukitason alentaminen ellei peräti tukien
    lakkauttaminen tulee olemaan ratkaisu
    tähän kiviriippaongelmaan nimeltä:
    "raskaasti tuettu maataloustuotanto".

    Ratkaisua kohti kulkeminen tulisi aloittaa:

    1) poistamalla megalomaaninen, yli 1.100 M€ kansallinen tuki

    2) korvaamalla sosiaali- ja terveysministeriön budjetista
    maksettava, yli 650 milj. euroon nouseva maanviljelijäin eläke
    tuki KELA:n maksamalla t a k u u e l ä k k e e l l ä.

    3) poistamalla sosiaali- ja terveysministeriön budjetista
    maksettava maanviljelijäin lomaraha yli 214 M€.

    4) poistamalla sosiaali- ja terveysministeriön budjetista
    maksettava maanviljelijäin tapaturmavakuutus yli 14 M€.

    Maataloudentuottajahinnat määräytyisivät maailman markkinoiden
    mukaan. Kuluttajahinnat nousisivat jonkin verran, ei paljon.
    Esimerkiksi ruisleivän osalta tuottajahinnan tuplaantuminen
    aiheuttaisi vähittäishintaan 0,10€ nousun per kilo.

    EU-tuet tulevat poistumaan EU:n toimesta omia aikojaan
    seuraavan vuosikymmenen aikaan, siitä ei tarvitse meidän
    olla kansallisella tasolla huolissame.
  11. Tässä on y k s i hyvä esimerkki niille, jotka tietämättömyyttään
    ja ymmärtämättömyyttään hädissään kyselevät, miten sitä
    tuotantoa voisi tehostaa. Nimimerkki 'Eräs emäntä' lienee
    sitä harvinaista professionaalitasoa, jota usein olen
    haikaillut.
  12. Kaikkien mahdollisten kuntien osalta kiinnostaisi
    kovasti tieto, paljonko kuntaan tulee maataloustukiaisia,
    ja paljonko tukiaisten saajat maksavat kunnallisveroa.
  13. "Meidän satomme hehtaarilta on 3.5 tonnia tanskassa 5,5 tonnia miltei samoilla tuotantopanoksilla."

    Mistä lienee tuo ylle lainaamani tieto peräisin?
    Vaikuttaisi epätodelta, ainakin jos vertaa
    Maatilatilastollisesta vuosikirjasta v. 2010
    löytyviin vuoden 2009 hehtaarisatoihin.

    Vehnää saatiin Tanskassa 8040 kg/ha, Suomessa 4060 kg/ha.
    Ruista saatiin Tanskassa 5370 kg/ha, Suomessa 2540 kg/ha.
    Ohraa saatiin Tanskassa 5720 kg/ha, Suomessa 3610 kg/ha.

    Vehnän kokonaissato Tanskassa 5940 milj.kg, Suomessa 887 milj.kg.
    Rukiin kokonaissato Tanskassa 238 milj.kg, Suomessa 42 milj.kg.
    Ohran kokonaissato Tanskassa 3394 milj.kg, Suomessa 2171 milj.kg.

    Peltohehtaareita on Tanskassa sama määrä kuin Suomessa.
    Tehokkuus megaluokkaa suurempi kuin Suomessa, jossa.
    megaluokkaa ovat vain tukiaiset.
  14. Maataloustukien määrä on meillä yli 46 %, jos lasketaan
    tuen koskevan koko Suomen alkutuotantoa, jonka arvo
    vuodessa on. alle 2.400 M€.

    Nyt on kuitenkin niin, että tuosta 2.400 M€ käytetään
    suomalaisten ruokaan vain 1.500 M€ osuus. Loput menee
    vientiin ja alkoholin valmistukseen.

    Kun maataloustuen on väitetty pelkästään ruokaa
    koskevan, niin silloin tukien osuus onkin lähes
    60 %.

    Itse kukin voi tykönään tehdä ruokakaupassaan tutkimuksen,
    jossa verrataan ulkoa tuodun hyödykkeen hintaa vastaavaan
    kotimaiseen. Useassa tapauksessa se ulkoa tuotu on
    edullisempaa kuin raskailla (60 %) tukiaisilla tuotettu
    kotimainen. Vuodesta toiseen tuonnin osuus kasvaa roheasti,
    mikä sinällään osoittaa kotimaisen tuotteen kilpailukyvyttömyyden
    tukiaisista huolimatta.

    Kun tuotantomäärät ovat vain kolmannes esimerkiksi Tanskassa
    tuotetusta ja Tanskan tuet ovat vain luokkaa 15 %, onkin
    varsinkin Suomen maksama kansallinen tuki luettava
    sosiaalitueksi, kalliiksi sellaiseksi. Kansallisen tuen
    maksamiselle ei löydy oikeudenmukaista perustetta. Siitä
    olisi luovuttava pitä pikimmin.
  15. Ahneudella tarkoitan sitä, että pidättäydytään
    palkkaamasta tilalle työväkeä ja reppastaan
    sitten itse miten reppastaan 24/7 ja ruikutetaan
    päälle.

    Se on ollut tiedossani, että maitotilat vähenevät,
    mutta vauhti on liian hidas. Saneeraukseen pitäisi
    saada vauhtia ja lopputuloksena pitää syntyä tarpeeksi
    suuria yksikköjä. Yksikköjä, jotka tulevat toimeen
    omillaan, mutta joissa työntekijöitä on silti tarpeellinen
    määrä, jotta 24/7 -ruikutuksilta vältytään.
  16. Yksin pelkästään tästä lyhyehköstä keskustelu-
    ketjusta käy oikein hyvin selville, mitä
    vikaa suomalaisessa maataloudessa on.

    Toivoisinpa, että pääministeri Katainen ja
    ministeri Koskinen myös tutustuisivat tähän.

    Suomalaisen maatalouden ongelma on kansallis-
    romanttinen aitovieripuuhastelu, jota jotkut
    nimittävät perheviljelmäviljelyksi. Sitä
    esimerkiksi tässä keskustelussa ruikutukset
    24/7 -työajasta alleviivaavat. Tilat ovat
    niin pieniä, ettei tarvittavaa määrää
    henkilökuntaa voida palkata. Vaikka toisaalta
    pitää tietysti muistaa ahneus, joka sekin
    näiden ruikuttajien osalta saattaa olla
    tekijänä: töitä ei kyetä järjestelemään
    rationaalisesti ja sitten syntyy mielikuva,
    että nyt tässä marttyyrina painetaan 24/7.

    Tätä ilmiötä vastaan esitettyä kritiikkiä
    ei voi maatalousvihana pitää. Syvää närkästystä
    kansakunnan yhteisten resurssien tuhlaamisesta
    se kyllä osoittaa. Meillä ei oikein olisi
    holvata yli 2.000 M€ verorahaa vuosittain
    tehottomaan maataloustuotantoon, kun rasitteesta
    päästäisiin eroon vain saneeraamalla
    maataloussektori asianmukaiseksi.
  17. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tyotunnit_tuotantosuunnittain

    Oikein olin muistanut aikaisemmassa kirjoituksessani
    nuo lypsykarjatilan tunnit.

    24/7 -ruikutus ei ole tämän v i r a l l i s e n tahon
    tilaston mukaan mitenkään oikeutettua. Mutta mitäpä
    sitä muuta voi amatööripuuhastelijalta odottaa.
    Ruikutusta ruikutuksen perään.

    Ja rahan mankuminenhan siellä pohjilla on:
    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa."
  18. Kyllä mielestäni lopullisen hinnan määrää ostaja.

    "Ei se ole hullu, joka pyytää..."

    Kompetenssivaje saattaa aiheuttaa, että ostaja
    ammattitaidottomuuttaan maksaa pyydetyn
    hinnan joissakin tapauksissa.
  19. Väite maataloustuen kuluttajahintoja alentavasta
    vaikutuksesta ei kestä totuuden valoa.

    Sen voi jokainen itse todeta ruokakaupassa
    käydessään: Ulkoa tuotu hyödyke on useassa
    tapauksessa edullisempi kuin vastaava, raskailla
    kansallisilla tukiaisilla tuotettu.

    Maatalouden tuotot vuodessa ovat alle 2.400 M€
    Samanaikaisesti tuotantopanoshankinnat
    nousevat 2.700 M€:oon, joten suurelta osin
    maataloustukiaiset n. 2.100 M€ näyttäisivät
    valuvan - ammattitaidottomasta hankitatoimen
    hallinnasta johtuen - väkilannoite- ja
    traktorikauppiaiden taskuun.

    Suomalaiseen ruokapöytään tuosta maatalouden
    tuotosta siirtyy tavaraa vain 1.500 M€ arvosta.
  20. "maataloudessa työaika on 24/7"

    Tuo ylläoleva esitys näyttäisi olevan valheellista tietoa.

    Vuodessa on 8760 tuntia. MTT:n taloustohtoritilastojen mukaan
    työtunnit maataloudessa olivat v. 2010 olivat keskimäärin
    2330 tuntia.

    Eli vapaa-aikaa oli 6430 tuntia. Työajan osuus kokonaisajasta
    tekee vajaat 27 %. Se on kaukana 24/7 -määritelmästä. Vielä kun
    tehdyt työtunnit 2330 jaetaan kahden tekijän kesken päästään
    siihen, että vapaa-aikaa olikin 7595 ja työtuntien osuus
    kokonaisajasta vain 13 %.

    Lypsykarjataloudessa, joka on tuotantosuunnista työläin,
    työtunteja kertyi 3980. Kun se jaetaan kahta työntekijää
    kohti niin tuntimääräksi tulee 1990. Vapaa-aikaa jää
    siis lypsykarjatilallakin 6770. Työtuntien osuus
    kokonaisajasta 22%.

    Näiden lukemien valossa 24/7 -ruikutus osoittautuu emävaheeksi.
    Asioista kannattaa ottaa selvää!
    21. 76 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt