jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

184

Kommenttia

1811

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul112.pdf

    Yllelinkitetystä MTT:n raportista näkee, että:
    "Maatalouden työllisten määrä vuonna 2011 oli
    noin 80.000 henkeä eli 3,2 % työllisestä
    työvoimasta."

    Raportissa myös näkyy maataloustuotannon
    TEHOTTOMUUS. "Maatalouden työllisten määrä
    on suurempi kuin alan osuus BKT:sta."

    Kun työllisten määrä on suurempi kuin alan
    osuus BKT:sta, on kysymys tehottomuudesta,
    yhteiskunnan resursseja kalvavasta näivetyksestä.

    Maataloustuotannosta aiheutuva työllisyys
    siis on kohtalaisen vähämerkityksellinen, mutta
    kun siihen liitetään tuotannon suuri
    t e h o t t o m u u s, niin työllisyydellä
    ylpeily alkaakin tragikoomisen huvittavalta.
  2. Vaikka maatalous työllistäisikin
    jopa 130.000 henkilöä, silti on väärin
    ja valheellista väittää sen olevan
    kolmanneksi suurin työllistäjä.

    Kun yksityiset palvelut työllistävät
    1.112.600 henkilöä (1) ja
    paikallishallinto työllistää 460.900 henkilöä (2),
    teollisuus työllistää 404.600 (3),
    rakentaminen 182 henkilöä (4) sekä
    valtionhallinto 142.700 henkilöä,
    niin vasta kuudenneksi (6.) yltää
    maatalous siltikin.
  3. http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal39.pdf

    Työlliset toimialoittain:

    Alkutuotanto 117.100
    Koko teollisuus 404.600
    Rakentaminen 182.600
    Yksityiset palvelut 1.112.600
    Valtionhallinto 142.700
    Paikallishallinto 460.900

    Väitteelle siitä, että maatalous olisi
    kolmanneksi suurin työllistäjä, ei löydy
    todellisuuspohjaa.

    Yllelinkitetyssä EK:n graafissa koko
    alkutuotannon - myös muun kuin maatalous -
    osuus on 117.000.

    Tilastokeskuksen mukaan maataloustuotanto
    työllistää enää 75.000 henkilöä.
  4. Myös 'Jegyl' -nimimerkin kannattaisi opiskella
    perusasiat ennenkuin tulee nolamaan tänne
    itseään tietämättömyydellään. Vai eikö
    kompetenssi riitä asioiden omaksumiseen.

    On suorastaan absurdia edes esittää, että
    työeläkevakuutusyhtiön, kuten MELA, rahat
    missään vaiheessa olisivat valtion pussia
    rahoittamassa. Tällaisen väittäminen on
    säälittävän tragikoomista ja keskustelun
    tasoa alentavaa.

    Mitä taas tulee siihen, onkon MELAlla
    rahaa rahastossa aiemmilta vuosilta, sen
    olisi saanut selville monta kertaa
    linkittämästäni MELAn tilinpäätöksestä. Siitä nimittäin
    näkee, että kaikki mitä tulee, menee viheltäen,
    eikä riitäkään kuin vajaaseen 23 % vuosittaisista
    maksukorvauksista.

    Linkitän sen taas tähän.
    http://www.mela.fi/Vuosikertomus11/Tilinpaatos2011.pdf

    Siitäon nähtävissä, että MELA sijoitusomaisuus on
    133 milj.€. Sen vähäisyyden tajuaa, kun tietää
    että MELAn pitää vuodessa maksaa eläkekorvauksia
    yli 857 milj. euroa.

    Jos kompetenssi ei riitä asian ymmärtämiseen,
    kannataa 'Jegyl' kääntyä jonkin normaaliälyisen
    ihmisen puoleen nöyrästi apua pyytäen.

    Valtiolta tulevan köyhäinavun pitää olla tasasuhteessa
    sama kaikille kansalaisille. Niin myös tälle
    MyEL -köyhälistölle, joka ei omin voimin selviä
    työeläkevakuutuksistaan. Ei yhtään yli takueläkkeen
    687 €/kk näillekään vähäosaisille. Se on oikeudenmukaista.
  5. Valtion talousarviossa (aivan oikein) osuuksia
    viljelijäin eläkekorvauksiin ei pidetä eläkemenoina,
    vaan (aivan oikein) köyhäinapuna. Siksipä se
    (megalomaaninen yli miljardiin kohoava summa)
    maksetaankin sosiaali- ja terveysministeriön
    momenteilta.
  6. Suomen talousarvioita vertailtaessa huomaa,
    että valtion osuus YEL -eläkekorvauksista on laskenut
    vuoden 2009 lukemasta 95 milj. euroa vuoinna 2012
    lukamaan 85 milj. euroa.
  7. "Vaikka MYEL järjestelmä lakkautettaisiin välittömästi ei siitä koituisi valtiolle kuin tappiota saamattomina eläkevakuutusmaksuina."

    Kyllä ne eläkevakuutusmaksut menevät MELAlle eivätkä valtiolle.
    Ei kannattaisi ehkä tulla tänne nolaamaan itseään, kun perusasiat eivät
    ole hallinnassa.

    No Imbesilli tuskin tajunnee mikä on 'valtio' ja mikä on 'MELA'.

    Meitä on muneen junaan, ja asemalle jäänytkinhän se taas löytyi
    tähänkin keskusteluun.
  8. Niin?

    Tarkoitiko tämän ""Työeläkkeen ehdot ovat kaikille yhtäläiset. Ansaittu työeläketurva on perustuslain suojaama"." aloittajalle. Hämhän oli tuosta
    yhtäläisyydestä sitä mieltä, että se on kohtuuton.

    Lait eivät ole kiveen hakattuja. MyEL-iin olen ajamassa muutosta. Se on kohtuuton.
  9. Korjaus ei MEL vaan YEL:

    Näistä Suomen v. 2012 talousarvion luvuista on nähtävissä, että
    maanviljelijäin eläkkeistä ja lomarahasta aiheutuva rasitus on valtiolle
    liki kymmenkertainen verrattuna YEL-rasitukseen.

    Lisäksi on huomattava, että YEL-rasitus on vähenemään päin, kun taas
    MyEL-rasitus on kaameassa kasvussa
  10. 51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 569.000.000
    80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 226.340.000

    52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 85.000.000

    Näistä Suomen v. 2012 talousarvion luvuista on nähtävissä, että
    maanviljelijäin eläkkeistä ja lomarahasta aiheutuva rasitus on valtiolle
    liki kymmenkertainen verrattuna MEL-rasitukseen.

    Lisäksi on huomattava, että MEL-rasitus on vähenemään päin, kun taas
    MyEL-rasitus on kaameassa kasvussa.
  11. MELAn tilastojen mukaan pelkät vanhuuseläkkeet
    nielaisevat 444 € kuukausittaisella keskimääräis-
    korvauksella jo yksin 659 milj. euroa vuodessa.

    Siihen on siis lisättävä takuueläkettä 243 €/kk,
    jolloin vuosirasitteeksi tulee tästä 'lisästä'
    yli 360 milj. euroa.

    Onkin oikein käyttää täst'edes viljelijöistä
    aiheutuvan rasituksen yhteydessä eläkekorvauksista
    määrettä yli miljardi euroa.

    Maataloustukiaiset 2.000 M€
    Eläkkeet yli 1.000 M€
    Lomarahat 214 M€

    Jo pelkästään näistä aiheutuu veronmaksajille
    vuodessa 3,214 miljardin euron rasitus.

    Ei tällainen peli voi jatkua.
  12. Melan tilastojen mukaan uusien eläkkeensaajien
    keskimääräinen eläke 1.1.-31.5.2012 on ollut
    1032 €/kk.

    Kun takuueläke on 687 € kuukaudessa, on
    nähtävissä eroa syntyvän peräti 345 €/kk
    yhteiskunnan tappioksi.

    Vuodessa liikarasitus valtiolle viljelijäeläkeläisestä
    on 4.140 €. Kun ennen pitkää ylieläkkeensaajia
    viljelijäeläkkeistä on 75.000 niin vuodessa
    ylimääräinen rasite on 31 milj. euroa, edellyttäen,
    että eläkekorvaus ei enää 1032 €/kk nousisi.
    Se kuitenkin nousee, joten 31 milj. € on ylimääräisen
    rasituksen ehdoton alaraja.

    Perusteita MELAn ja MyEL:n lakkauttamiselle siis on.

    Myös nykyistä vähemmällä byrokratialla selvitään, kun
    siirretään viljelijät kansaneläkkeen piiriin, samaan
    joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät
    pysty omaa työeläkettään kustantamaan.

    Viljelijäeläkkeistä yhteiskunnalle koituvaa rasitusta
    arvioitaessa on otettava huomioon, että niille
    viljelijöille, joiden työeläke jää tänä päivänä
    alle 687 € kuukaudessa, maksetaan kansaeläkettä
    sen verran, että takuueläkkeen raja tulee saavutetuksi.

    Yllättäen siis aikaisemmin mainittu 650 milj.€ ei riitäkään
    vaan rasite on huomattavastikin suurempi jo nykyään.
  13. Viljelijän eläkemaksut ovat kohtuuttomat,
    mutta niin on koko MyEL.

    MELA kerää vuodessa eläkevakuutusmaksuja
    maanviljelijöiltä ja apurahansaajilta
    yhteensä 180 milj. euron edestä.

    Tuosta rahasta ei jää mitään talteen, vaan
    valtio joutuu verovaroista osallistumaan
    MELAn eläkeläisten korvauksiin vuosittain
    yli 650 milj. eurolla. Eli 78 %:sti.

    Se on väärin. MyEL -vakuutus ei ole
    verrattavissa muihin työeläkevakuutuksiin.
    Se on vain savuverho, jonka suojassa
    valtiolta kupataan rahoja eläkkeisiin, jotka
    kohoavat jopa 1.100 euroon kuukaudessa. Eli
    huomattavasti yli 687 € takuueläkkeen.

    Se on epäoikeudenmukaista.

    MyEL ja MELA tulee lakkauttaa. Viljelijät
    tulee siirtää - ilman eläkkeen maksuvelvoitetta -
    kansaneläkkeen piiriin samaan joukkoon
    muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät
    kykene aitoa työeläkettä itselleen
    kustantamaan.
  14. Kun maataloussektorilla tuotantopanosten
    hankinta-arvo vuodessa on 2.700 M€ ja
    tuotteiden myyntituotto alle 2.400 M€,
    niin varmuudella voi todeta, että oppi,
    jos sitä nyt on edes jaettu, ei ole
    langennut otolliseen maaperään.

    Hankintatoimi ei voisi olla typerämmin
    hoidettu, myyntitoimesta puhumattakaan.
    Laskenta-oppi lienee jäänyt saamatta
    jo peruskoulussa.

    "Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahaa."
    lienee pääteemana ns. 'koulutuksessa'.
    Mankumisen harjoittaminen.
  15. MyEL on yksi räikeimmistä oikeudenmukaisuus-
    rikkeistä tämän päivän Suomessa. Se tulisi
    ehdottomasti lopettaa jo ennen maatalouden
    lopullista hiipumista.

    Epäoikeudenmukaisuus johtuu siitä, että
    MyEL-savuverhon avulla valtion rahoja
    kupataan MyEL-eläkekorvauksiin yli takuueläkkeen
    kokoisia summia. Yksittäinen MyEL-eläke voi
    nousta jopa 1.100 € kuukaudessa, kun takuueläke
    on vain 687 €/kk.

    Tuosta 1.100 € on valtion rahaa jopa 78 % eli
    847 € ja vain 253 € viljelijän itsensä
    maksamaa osuutta. Jokainen ymmärtää, että
    näin räikeätä välistävetoa ei voi pitkän
    päälle sietää.

    Lakkautettakoon MELA ja MyEL, siirrettäköön
    viljelijät kansaneläkkeen piiriin, samaan
    joukkoon muiden vähäosaisten kanssa, jotka
    eivät kykene eläkettään itse kustantamaan.
  16. Maatilat Suomessa vähenevät melkoista
    haipakkaa:

    Tässä kehitys:

    v.2000 tiloja oli 79 783
    v.2001 tiloja oli 77 320
    v.2002 tiloja oli 75 474
    v.2003 tiloja oli 73 714
    v.2004 tiloja oli 72 054
    v.2005 tiloja oli 69 517
    v.2006 tiloja oli 69 071
    v.2007 tiloja oli 66 938
    v.2008 tiloja oli 65 802
    v.2009 tiloja oli 64 175
    v.2010 tiloja oli 62 767
    v.2011 tiloja oli 61 584

    Yhdessätoista vuodessa on hävinnyt 18.199 tilaa.

    Vuonna 2020 tiloja on ennakoitu olevan
    enää n. 30.000, joten vauhti kiihtyy
    lähivuosina.

    Lähde: TIKE
  17. Kannattaisi yrittäjän ehkä ajoissa ryhtyä
    varautumaan pahimman varalle, sen sijaan
    että surkuttelee jo etukäteen omaa
    konkurssiaan.

    Suomen elintarvikeketju työllistää kaikkiaan
    alle 300.000 henkilöä.

    Niistä suurimmalle osalle on töitä myös
    senkin jälkeen kun suuri rakennemuutos
    maatalous-sektorilla on toteutunut, joten
    mahdollisuuksia on. Ei kannata ripustautua
    amatöörimäisten perheviljelmäpuuhastelijoiden
    varaan yritystoiminnassaan. Siinä käy kylmät.
  18. 2011 I 38,73
    II 38,49
    III 36,45
    IV 38,34
    V 38,18
    VI 39,78
    VII 39,42
    VIII 43,29
    IX 43,89
    X 44,67
    XI 42,98
    XII 42,79
    2012 I 42,88
    II 43,01
    III 40,99
    IV 40,81
    V 40,56

    Tuossa edellä maidon tuottajahinnat v. 2011 alusta
    kuukausittain.

    Lähde: TIKE

    Huhtikuussa 2011 hinta oli 38,34 senttiä/l. Tarkalleen.
  19. Kun kansallinen 1.100 M€ nouseva
    tukiainen lopetetaan, kyllä se koko
    määrältään säästöksi on laskettava.

    Maataloustulolla, joka kieltämättä
    on naurettavan vähäinen, ei ole tämän
    säästämisen kanssa paljon tekemistä.

    Maatalouden tunnusluvut ovat kauttaaltaan
    tragikoomisia.

    Myyntituotot ovat alle 2.400 M€, mutta
    tuotantopanos on maksanut 2.700 M€. Tämähän
    on hälmöläisten hommaa.

    Hölmölän kylästä lienee kotoisin myös hän,
    joka tragikoomisesti väitti verotulojen
    olevan 1.500 M€ maataloustulosta 750 M€.
    Tällehän nauraisivat naurismaan aidatkin, jos
    olisi olemassa investointituki naurismaan
    aidan rakentamiseen.

    Jos maataloustuotanto loppuisi tukien
    lakkauttamiseen, siitä seuraisi liki
    4.000 M€ vuotuiset säästöt, kun suorien
    maataloustukien lisäksi mukaan
    laskettaisiin viljelijäin lomarahat,
    MyEL -eläkkeet ja investointituet.

    Maataloustuotanto ei tukien lakkauttamiseen
    lopu. Ainoastaan 20.000 -30.000 alhaisimman
    kompetenssin omaavaaa täpinäreiskaa saataisin
    pois pelikentältä peliä haittaamasta.
  20. Täällä joku mainitsi saavansa tukea maitolitraa
    kohti ainoastaan 3 senttiä/litra. Tuen määrä
    on keskimäärin kuitenkin tällä vuosituhannella
    ollut 7,5 senttiä/litra.

    Aloittajan tilalla on kuusitoista (16) lehmää.
    Jos ne tuottaisivat keskinkertaisesti maitoa,
    vuoden tuotos olisi 16 x 8500 = 136.000 kg.

    Työtunteja he sanovat tekevänsä 4200 vuodessa,
    joten kotieläintyötuntia kohti tulee tuotosta
    vain 32,3 kg. Se on vähän jopa Suomen oloissa.
    Tuotanto on erittäin tehotonta.

    Keskimääräinen tehokkuus (80 kg/tunti) edellyttäisi,
    että kilomäärä tuntia kohti olisi 90 kiloa, eli
    heidän olisi kasvatettava lehmälaumaansa
    neljäänkymmeneen (40) yksilöön päästäkseen
    tuen määrässä 10.200 euroon saadessaan
    tukea 3 senttiä litra.

    Työtä 40 lehmästä on varmasti enemmän kuin 16,
    mutta kahden henkilön olisi kyettävä kirkkaasti
    hoitamaan suurentunutkin karja. Tuolla 40
    lehmällä/kaksi hoitajaa kun päästään vasta
    Suomen keskiarvoon.

    Ruotsin keskiarvoon 130 kg/kotieläintyötunti
    pääseminen vaatisi lauman kasvattamisen 60
    yksilöön, jolloin päästäisiin tilanteeseen,
    jossa tukiaisia ei enää tarvittaisi.

    Suomen taloudessa 1,100 M€ olisi parempaakin
    käyttöä, kuin holvata se tehottomaan
    maataloustuotantoon.
    21. 78 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt