Viljelijät fiksua väkeä..

-

- kirjoitti:

-

-

- kirjoitti:

-

-

liiketaloudellinen tulos on vähän eri asioita, maatan kuitenkin viljellään sukupolvien yli ja heikko kannattavuus tällä hetkellä ei tarkoita sitä että asia olisi aina näin..

-

Fiksuus ja kirjoitti:

liiketaloudellinen tulos on vähän eri asioita, maatan kuitenkin viljellään sukupolvien yli ja heikko kannattavuus tällä hetkellä ei tarkoita sitä että asia olisi aina näin..

Lue lisää

Kyllä se vaan niinkin on,että jos joskus 80-luvulla on edellisellä sukupolvella mennyt hyvin tai ainakin paremmin ei paljoa lämmitä tämän päivän viljelijää.Eikä sekään jos 30 v päästä mukamas menee taas paremmin,kun itse on jo lopuillan.

Eli eipä tuo juttusi ole kuin höttöä vain.

-

Onko kaikki kotona?

Kun maataloussektorilla tuotantopanosten
hankinta-arvo vuodessa on 2.700 M€ ja
tuotteiden myyntituotto alle 2.400 M€,
niin varmuudella voi todeta, että oppi,
jos sitä nyt on edes jaettu, ei ole
langennut otolliseen maaperään.

Hankintatoimi ei voisi olla typerämmin
hoidettu, myyntitoimesta puhumattakaan.
Laskenta-oppi lienee jäänyt saamatta
jo peruskoulussa.

"Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahaa."
lienee pääteemana ns. 'koulutuksessa'.
Mankumisen harjoittaminen.

Olet näköjään oppinut että sulta loppuu ruoka ilman tukia, nykyisillä hinnoilla.

9+6 kirjoitti:

Kun maataloussektorilla tuotantopanosten
hankinta-arvo vuodessa on 2.700 M€ ja
tuotteiden myyntituotto alle 2.400 M€,
niin varmuudella voi todeta, että oppi,
jos sitä nyt on edes jaettu, ei ole
langennut otolliseen maaperään.

Hankintatoimi ei voisi olla typerämmin
hoidettu, myyntitoimesta puhumattakaan.
Laskenta-oppi lienee jäänyt saamatta
jo peruskoulussa.

"Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahaa."
lienee pääteemana ns. 'koulutuksessa'.
Mankumisen harjoittaminen.

Olet näköjään oppinut että sulta loppuu ruoka ilman tukia, nykyisillä hinnoilla.

Lue lisää

"Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10 mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää "välikäsiä" elintarvikkeidemme korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta."