jopa_vain

Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Aloituksia

179

Kommenttia

1713

  1. TROLLI?

    PTT, Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos on arvostettu toimija

    Linsensiaatti Perttu Pyykkönen on PTT:n johtajistoa

    Sanomalehti Karjalainen on arvostettu pohjois-karjalainen media.

    jopa_vain on S24-palveluun r e k i s t e r ö i t y n y t kirjoittaja


    Kognitiivisen dissonanssin kiusaama on ihminen, joka väittää
    tässä joukossa trollin nähneensä.
  2. Maanviljelijäin oman tutkimuslaitoksen, PTT:n
    tutkija Perttu Pyykkönen on muuun muassa todennut:

    "Viljelijät ovat perustelleet
    tukien tarpeellisuutta nimenomaan sillä, että maataloustukien
    ansiosta suomalaisilla on edullisia elintarvikkeita.

    Pyykkönen kumoaa heidän väitteensä. Hän arvioi, että
    esimerkiksi suomalaisten juomasta maidosta iso osa
    voitaisiin tuoda Virosta ja lähialueilta, jos tuet
    loppuisivat ja maidontuottajat vaatisivat entistä
    korkeampaa korvausta."

    Lähde: sanomalehti Karjalainen

    http://www.karjalainen.fi/fi/component/content/article/300-arkisto/6425-kotimainen-ruoka-korvattavissa-ulkomaisella

    Maidon tuonti Virosta olisi siinäkin mielessä kansakunnan
    hyöty, että raskaan kansallisen maataloustuen lisäksi myös
    tarve pohjoisen kuljetustukeen alenisi dramaattisesti. Nythän
    pohjoiseen joudutaan rahtaamaan elinkoiden rehut, ja onhan
    se maidonkin rahtaus pohjoisesta etelän kulutukseen kymmenen
    kertaan pidemmän matkan takan kuin Virosta rahdattuna.
  3. http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

    Ei nouse jalostusaarvopylväs tuossa kuin 10,2 mrd €:oon.
  4. Elintarviketeollisuuden jalostusarvossa ei ole
    mukana maataloustukiaiset. Oli katsonut väärin, mikä
    oli tuotannon arvo ilman tukiaisia. Oikea arvo on
    2,3497 mrd €.

    Se on se rahamäärä, millä elintarviketeollisuus ostaa
    suomalaista alkutuotantoa. Lisäksi se ostaa tuotuja
    raaka-aineita 15 % edestä, eli 415 milj. €:lla.

    Yhteensä elin tarviketeollisuus maksaa raaka-aineistaan
    2,762 mrd€. (Tässä vaiheessa huomaamme, että suomalaiseen
    ruokapöytään tulee ulkoatuotuja elintarvikkeita
    2,585 mrd € arvosta o h i elintarviketeollisuuden.
    3 mrd€ - 0,415 mrd€).

    Kun elintarviketeollisuuden jalostusarvosta vähennetään
    vienti 1,1 mrd€ ja alkoholijuomat 0,4 mrd €, huomaamme,
    että suomalaiseen ruokapöytään siitä riittääkin
    8,7 mrd E:n edestä.

    Suomessa syötävän ruuan arvo kaupan sisäänostohinnoin
    on siis 2,585 mrd€ + 8,7 mrd€ eli 11,285 mrd€.

    Päivittäistavarakaupasta 15 mrd€ on arviolta 80 %
    elintarvikkeita eli se tekisi silloin 12 mrd€.
    Kaupan katteeksi jäisi tämän arvion mukaan 715 milj. €.

    Sitä voisi arvioida liian pieneksi. Alkoholijuomien
    arvo 0,4 mrd€ on ehkä liian pieni. Nipistetäänpä
    siihen vielä lisää 0,3 mrd €, jolloin ollaan 0,7 mrd €
    ja ruokapöytään menevä osuus vähenee
    yhteensä 10,985 €:oon. Nostetaan vielä ruuan
    vähittäismyyntiarvo 13 mrd €:oon.

    Näillä olettamuksilla, kotimaisen alkutuotannon
    (2,3497 mrd€) osuus tekee 18 % ja tuonti
    (3 mrd€) tekee 23 %.

    (Huomautettakoon, että tuonnista on vähennetty
    alkoholijuomat. Alkoholit mukaan lukien tuonnin
    arvon oli 3,4 mrd€)
  5. http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

    Yllelinkitetystä tilastosta on nähtävissä, että
    elintarvikkeiden alkutuotannon arvo oli 2,23497 mrd €.

    http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

    Tuosta taas nähdään, että elintarviketeollisuuden jalostusarvo
    oli 10,2 mrd €, joka pitää siis sisällään raaka-aineen
    hankinnan, muiden tarvikkeiden ja työn arvon). Lisäksi
    elintarviketeollisuus hankkii jo 15 % raaka-aineistaan
    ulkoa.

    Suomen alkutuotannon (2,23497 mrd €) osuus teollisuuden jalostusarvosta
    on vajaat 22 %.

    Kun päivittäistavarakaupan arvo on n.15 mrd€ ja ruuan osuus
    siitä on 80 % eli 12 mrd€, niin saadaan seuraavat tunnusluvt.

    1) Suomalaisen ruuan alkutuotannon arvo on 14,8 % päivittäistavarakaupa arvosta.
    2) Suomalaisen ruuan alkutuotannon arvo suomalaisten syömästä
    ruuasta on enää alle viidenneksen eli 18,6 %.

    Olisipa mukava nähdä linkit, millä todistetaan oikeaksi väite
    "Suomalaisen alkutuotannon arvo jalostettuna n. 10 miljardia".

    Ilman linkkejä väitettä on pidettävä arvottomana valheena.
    Vaikka näkeehän sen valheeksi jo noista laittamistani linkeistä, jos
    osaa katsoa.

    Ulkoa tuonnin jatkuva kasvu on vankka ja selkeä todiste siitä,
    että kansllisen maataloustuotannon hiipuminen ei ole
    ongelma Suomen kansan ruokahuollolle.
  6. Kun tarkastellaan EU-tukia tuotantomääriin suhteutettuna,
    Suomen saama tuki näyttää jopa ylisuurelta.

    V. 2008 Ranska tuotti vehnää 39.002 milj. kiloa Suomen
    tuotantomäärän jäädessä 788 milj. kiloon.

    Suomi sai ko. vuonna EU-tukea 890 milj.€ ja Ransa 9.900 milj.€.

    Vehnäkiloa kohti Suomen tuki oli 1,13 € ja Ranskan 0,25 €.

    Suomen tuet olivat tältä pohjalta tarkasteltuna
    yli nelinkertaiset Ranskaan verrattuna.
  7. Jotta kiristäminen saataisiin lopetetuksi, tulisi maataloustuet
    lakkauttaa mitä pikimmin. Varsinkin megalomaaninen
    kansallinen maataloustuki, josta voimme päättää omassa
    omassa parlamentissamme ilman EU:n väliintuloa.

    Kallistuisiko ruoka siitä sitten vai ei. Ehkäpä ei. Kun katselee
    ruokakaupan hyllyillä olevaa ulkomaista tarjontaa, ruuan
    hinnan merkittävää nousua tuskin tapahtuisi, vaikka
    kotimainen tuotanto hiipuisikin. Nykyisin tuonti on jo yli
    3 mrd€, kun kotimaisen alkutuotannon arvo on n. 2,4 mrd€.
  8. Ahneen, suomalaisen talonpojan moraalittomuus
    ja maanpetoksellisuus on mega-luokkaa.

    Että oikein sotaa toivotaan. Paljon alemmaksi
    ei voi ihminen enää tuosta laskeutua.
  9. Suomen v.2012 talousarviosta poimittua:

    MyEL -vakuutettujen lukumäärä
    - v.2009 81.146
    - v.2010 78.558
    - v.2011 76.500
    - v.2012 74.400

    Vuodesta 2009 vakuutettujen määrä v ä h e n t y n y t
    6.746 henkilöllä.

    YEL -vakuutettujen lukumäärä
    - v.2009 217.800
    - v.2010 220.000
    - v.2011 224.000
    - v.2012 231.000

    Vuodesta 2009 vakuutettujen määrä l i s ä ä n t y n y t
    13.200 henkilöllä.

    Normaalien yrittäjien osalta vakuutettujen määrä
    siis kasvaa ja kohtapuolin valtionapua
    ei enää tarvita.
  10. Krhm. Tuota. Riittää kun lukee tästäkin ketjusta
    vain nuo kaksi viimeisintä vastausta huomatakseen,
    että aliarviointi on suorastaan mahdotonta, eikä
    onnistu vaikka pikkuisen yrittäisikin. Krhm.

    Ei voi muuta sa.
  11. Palkansaajat ovat kaikki toimialasta,
    suhdanteista tai trendeistä riippumatta yhteistä
    ryhmää, joten heidän osaltaan ei ole mahdollista
    joutua tilanteeseen, jossa veronmaksajien pitäisi
    eläkekorvausten maksuun osallistua.

    Myös normaaleilla yrittäjillä on vakuutettujen
    määrä lisääntynyt vuosi vuodelta ja kasvu
    tulee lähivuosina todennäköiseti kiihtymään,
    jolloin hekin tulevat omin voimin toimeen.

    Ainoa hiipuva ryhmä on maatalousyrittäjät, joiden
    määrä vähenee vauhdikkaasti, jolloin valtion
    osuus nyt jo suuresta 77%:sta lähenee 100 %.

    Kun maassa on toimiva vähäosaisten eläketurvajärjestelmä
    kansaneläke, niin sitä tulisi käyttää myös
    maanviljelijöiden osalta, ja lakkauttaa
    keinotekoisesti ylläpidetty MyEL. Ei ole heidän
    vikansa, että homma ei toimi, mutta ei yli
    takuueläkkeen meneviä korvauksia tule myöskään
    lykätä veronmaksajien niskoille. MELAn lakkauttaminen
    tarpeettomana organisaationa säästäisi sekin kymmeniä
    miljoonia euroja vuosittain.
  12. Maanviljelijöiden eläkkeestä maksettu valtion osuus
    ei kuulu varsinaisiin valtion eläkkeisiin, joita
    valtio tottakai maksaa palkollisilleen, vaan se on
    selkeää köyhäinhoitoa, joka maksetaan Sosiaali- ja
    terveysministeriön budjetista.

    Lainaus valtion talousarviosta v. 2012:
    __________________________________________________________
    Pääluokka 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista
    menoista (arviomääräraha) 569 000 000

    54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 15 000 000

    80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien
    lomitustoiminta 226 340 000
    ______________________________________________

    Nuohan tekevät yhteensä - herra nähköön -
    yli 810 miljooooooonaaaaa euroaaaa.
  13. Eläkejärjetelmää tulisi ehdottomasti rukata
    siten, että MyEL lopetettaisiin, MELA
    lakkautettaisiin ja maanviljelijät siirrettäisiin
    i l m a n t y ö e l ä k k e e n
    m a k s u v e l v o i t e t t a
    kanasaneläkkeen piiriin samaan joukkoon
    muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät
    kykene työeläkkeestään huolehtimaan.

    MELA ei tule ikinä selviytymään ilman
    valtion merkittävää tukea eläkekorvausten
    maksustaan. Tänä vuonna valtion osuus on 77%
    ja euroissa megalomaaniset 570 milj. €.

    Kun eläkekorvaukset ovat viime vuosiin asti
    pysytelleet pieninä, alle takuueläkken rajan,
    MyEL ei ole noussut oikeudenmukaisuus- ja
    tasa-arvo-ongelmaksi. Kun kuitenkin uusimmat
    eläkekorvaukset yltävät jopa yli 1.000 €/kk,
    on syntymässä tilanne, jossa valtio kohtelee
    kansalaisiaan eriarvoisesti.

    Jotta oikeus toteutuisi, MyEl -eläkekorvaus ei
    pitäisi missään olosuhteissa ylittää takuueläkkeen
    rajaa 687 €/kk.
  14. Jo pieni vertailu eri työeläkevakuutusyhtiöiden kesken
    havainnollistaa, kuinka viljelijöiden eläkeyhtiö MELA
    ei tule kuunaan selviytymään itse vakuutuksistaan,
    vaan valtion avun tarve vain vuosi vuodelta kasvaa.
    Kuluvana vuonna valtion osuus on 570 milj. €. Se
    on paljon rahaa.

    MELA olisi mahdottomuus, vaikka vakuutetut maksaisivatkin
    samassa määrin työeläkettään kuin muut, mutta eiväthän
    he maksa kuin vajaan kolmanneksen.

    Vuonna 2010 vakuutusmaksutulo/vakuutettujenmäärä/
    vakuutusmaksu henkilöä kohden muodostuis seuraavasti:

    Ilmarinen
    3.383 milj.€ 501000 vakuutettua, 6752,5 €/henkilö

    Varma
    3.3735 milj.€ 526740 vakuutettua, 7090,8 €/henkilö

    Mela
    180 milj.€ 80897 vakuutettua, 2225,05 €/henkilö


    Taloudellisesti mahdottomassa tilanteessa olisi
    viipymättä lakkautettava MyEL, lopetettava MELA
    ja siirrettävä viljelijät i l m a n e l ä k k e e n
    m a k s u v l v o i t e t t a kansaneläkkeen piiriin,
    samaan joukkoon muiden vähävaraisten kanssa, jotka
    eivät kykene työeläkettään maksamaan.

    https://www.varma.fi/fi/tietoavarmasta/tulostiedot ja sijoitukset/tulostiedot/tunnusluvut/pages/default.aspx

    http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/ilmarinen/03_taloudellisia_tietoja/01_toimintakertomus_tilinpaatos/01_liitteet/tilinpaatos2010.pdf

    http://www.mela.fi/Vuosikertomus10/Melan_vuosi_lukuina_10.pdf
  15. MELA tulisi lakkauttaa ja MyEL lopettaa, sekä
    siirtää maanviljelijät ilman työeläkkeen
    maksuvelvoitetta kansaneläkkeen piiriin,
    muiden vähäosaisten joukkoon, jotka eivät
    kykene työeläkettään aktiiviaikana itse
    maksamaan.

    MELA saa vuodessa vakuutusmaksutuloja n. 180 milj. €,
    josta maanviljelijöiden osuus on n. 160 milj. €.
    Kuitenkin eläkekorvaukset yltävät jo tänä
    päivänä yli 800 milj. euroon, joten varonmaksajien
    rahaa tarvitaan hulppeta 530 milj. €. Se on väärin.

    Erityisen väärin on se, että MyEL-verukkeella
    maanviljeiljälle maksetaan, valtion varoja
    kuluttaen yli takuueläkkeen, 678 €/kk meneviä
    eläkkeitä.
  16. ALV:n maksaa aina kuluttaja.

    Kun maatalouden tuotot v. 2009 olivat 2.400 milj. € ja
    välituotteiden hankinta 2.700 milj.€, niin edes ALV:n
    kerääjäksi ei siitä ole. Hankintojen ALV:n saa vähentää
    myyntien ALV:sta, joten miinusmerkkistä on ALV:n
    kerryttäminenkään.
  17. http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

    Pidän tätä ruokatieto -sivuilla esitettyä tilastoa
    oikeampana. Tässä tilastossa esitetty maatalouden
    tuottotuotannon arvo 2.324,7 milj. € on summa,
    jolla maataloustuotanto on myyty eteenpäin v. 2009.

    Alkoholijuomien valmistukseen on käytetty arvioilta
    300 milj. € tuosta summasta ja vientiin menneiden
    elintarvikkeiden osuus on ollut n. 400 milj. €,
    joten suomalaiseen ruokapöytään suomalaista
    alkutuotantoa on tarvittu vain 1.600 milj. €
    edestä.

    Ymmärrän kyllä syöttiläiden tarpeen ja halun
    kirjauttaa myös yhteiskunnan jakama tuki
    t u o t t o n a, mutta totuuttahan sellainen
    esittämismalli ei ole nähnyt.

    Tuo vertailu apteekkeihin ei kerro totuutta sekään
    sikäli, että KELA:han maksaa osuutensa suoraan noille
    apteekeille. Samaa kaavaa noudattaen
    maataloustuet pitäisi maksaa S-kaupalle
    ja K-kaupalle. Vertailu menee täydellisesti pieleen.
  18. Tuo 2.700 milj. € on todella surkuhupaisa
    totuus siitä, kuinka heikoissa kantimissa
    onkaan suomalaisen talonpojan kompetenssi
    hankintatoimen osalta.

    Luvun yhteydessä on ilman muuta mainittava, että
    nostetut maataloustukiaiset 2.100 milj. € menevät
    siis viheltäen kone- ja apulantakauppiaiden
    taskuihin, eivätkä ihan piisaakaan.

    Osa on katettava siitä s u r k e a s t a,
    kokonaista 2.400 milj. € käsittävästä
    maatalouden tuotosta, joka tuolla
    tukiaisella saadaan aikaan, ja josta
    vain 1.600 milj. € arvosta saadaaan
    ruokaa s u o m a l a i s e e n pöytään.
  19. Länsi-Metro onkin hyvä vertailukohde
    maataloustukiaisille.

    Länsi-Metron kustannusarvio on n. 800 milj.€, mutta
    maksajia on muitakin kuin vain veronmaksajat.

    Kun pelkkä k a n s a l l i n e n maataloustuki
    nousee vuosittain 1.100 milj. €:oon, voimme todeta,
    että lakkauttamalla kansallisen maataloustuen
    voisimme rakentaa Länsi-Metron verran joka vuosi
    ja kaksi metroa joka kolmas vuosi.


    Toisaalta Länsi-Metro olisi ollut kustannettavissa
    jäädyttämällä kahdeksi vuodeksi valtion osuus
    maatalousyrittäjille maksettavista eläkkeistä
    (507 milj.€/vuosi). Harjkakaisiinkin olisi jäänyt
    rahaa.
  20. Ei maataloussektori maksa ALVia.

    Maataloussektorin miljooniin nousevat
    ALV-maksut ovat halpahintaista propagandaa
    tai selkeästi sanottuna puhdasta puppua.

    Kun verottomat myyntituotot (v. 2009) ovat 2.300 milj€
    ja välituote eli kustannuspanoshankinta on 2.700 milj.€,
    niin jo pelkästään noiden lukujen perusteella
    maataloussektori pääseekin laskemaan edukseen
    ALV-palautuksia.

    Käyttöomaisuuden hankkimisesta tietysti ALVia
    menee, mutta siitä ei riitä mainittavaksi, kun
    traktoreitakin hankitaan niin harvoin.
    21. 85 / 86
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt