jopa_vain

jopa_vain profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Vuosittain 4.000 M€ yltävä maataloustuki on vastikkeeton ja siten aiheeton rasitus veronmaksajille.

VASTUSTAN MAATALOUSTUKIAISIA!



Maanviljelijäeläkeläisten työeläkkeen maksu valtion varoista
on yksi pahimpia tasa-arvon vääristäjiä yhteiskunnassamme.



MyEL ON LAKKAUTETTAVA JA VILJELIJÄT SIIRRETTÄVÄ KANSANELÄKKEEN

PIIRIIN; SAMAAN JOUKKOON MUIDEN VÄHÄOSAISTEN KANSSA, JOTKA EIVÄT

KYKENE TYÖELÄKETTÄÄN KUSTANTAMAAN.



Suosikkibändit/artistit: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkileffat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lempikirjat: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vapaa-aikanani: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Katson tv:stä mieluiten: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Kotieläimet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

En pidä: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Parhaat matkakohteet: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ruoka & juoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx



Koulutus: Ammattikorkeakoulu

Koulut:

Työskentelen:

Ase tai siviilipalvelus:

Yhdistykset/kerhot:

Liittynyt 14v sitten
184 aloitusta · 1811 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

Ei nouse jalostusaarvopylväs tuossa kuin 10,2 mrd €:oon.
Elintarviketeollisuuden jalostusarvossa ei ole
mukana maataloustukiaiset. Oli katsonut väärin, mikä
oli tuotannon arvo ilman tukiaisia. Oikea arvo on
2,3497 mrd €.

Se on se rahamäärä, millä elintarviketeollisuus ostaa
suomalaista alkutuotantoa. Lisäksi se ostaa tuotuja
raaka-aineita 15 % edestä, eli 415 milj. €:lla.

Yhteensä elin tarviketeollisuus maksaa raaka-aineistaan
2,762 mrd€. (Tässä vaiheessa huomaamme, että suomalaiseen
ruokapöytään tulee ulkoatuotuja elintarvikkeita
2,585 mrd € arvosta o h i elintarviketeollisuuden.
3 mrd€ - 0,415 mrd€).

Kun elintarviketeollisuuden jalostusarvosta vähennetään
vienti 1,1 mrd€ ja alkoholijuomat 0,4 mrd €, huomaamme,
että suomalaiseen ruokapöytään siitä riittääkin
8,7 mrd E:n edestä.

Suomessa syötävän ruuan arvo kaupan sisäänostohinnoin
on siis 2,585 mrd€ + 8,7 mrd€ eli 11,285 mrd€.

Päivittäistavarakaupasta 15 mrd€ on arviolta 80 %
elintarvikkeita eli se tekisi silloin 12 mrd€.
Kaupan katteeksi jäisi tämän arvion mukaan 715 milj. €.

Sitä voisi arvioida liian pieneksi. Alkoholijuomien
arvo 0,4 mrd€ on ehkä liian pieni. Nipistetäänpä
siihen vielä lisää 0,3 mrd €, jolloin ollaan 0,7 mrd €
ja ruokapöytään menevä osuus vähenee
yhteensä 10,985 €:oon. Nostetaan vielä ruuan
vähittäismyyntiarvo 13 mrd €:oon.

Näillä olettamuksilla, kotimaisen alkutuotannon
(2,3497 mrd€) osuus tekee 18 % ja tuonti
(3 mrd€) tekee 23 %.

(Huomautettakoon, että tuonnista on vähennetty
alkoholijuomat. Alkoholit mukaan lukien tuonnin
arvon oli 3,4 mrd€)
http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

Yllelinkitetystä tilastosta on nähtävissä, että
elintarvikkeiden alkutuotannon arvo oli 2,23497 mrd €.

http://www.etl.fi/www/fi/liitetiedostot/tilastot/rakennetilastot/tuotannon_bruttoarvo-ja-jalostusarvo-teollisuusaloittain.pdf

Tuosta taas nähdään, että elintarviketeollisuuden jalostusarvo
oli 10,2 mrd €, joka pitää siis sisällään raaka-aineen
hankinnan, muiden tarvikkeiden ja työn arvon). Lisäksi
elintarviketeollisuus hankkii jo 15 % raaka-aineistaan
ulkoa.

Suomen alkutuotannon (2,23497 mrd €) osuus teollisuuden jalostusarvosta
on vajaat 22 %.

Kun päivittäistavarakaupan arvo on n.15 mrd€ ja ruuan osuus
siitä on 80 % eli 12 mrd€, niin saadaan seuraavat tunnusluvt.

1) Suomalaisen ruuan alkutuotannon arvo on 14,8 % päivittäistavarakaupa arvosta.
2) Suomalaisen ruuan alkutuotannon arvo suomalaisten syömästä
ruuasta on enää alle viidenneksen eli 18,6 %.

Olisipa mukava nähdä linkit, millä todistetaan oikeaksi väite
"Suomalaisen alkutuotannon arvo jalostettuna n. 10 miljardia".

Ilman linkkejä väitettä on pidettävä arvottomana valheena.
Vaikka näkeehän sen valheeksi jo noista laittamistani linkeistä, jos
osaa katsoa.

Ulkoa tuonnin jatkuva kasvu on vankka ja selkeä todiste siitä,
että kansllisen maataloustuotannon hiipuminen ei ole
ongelma Suomen kansan ruokahuollolle.
Kun tarkastellaan EU-tukia tuotantomääriin suhteutettuna,
Suomen saama tuki näyttää jopa ylisuurelta.

V. 2008 Ranska tuotti vehnää 39.002 milj. kiloa Suomen
tuotantomäärän jäädessä 788 milj. kiloon.

Suomi sai ko. vuonna EU-tukea 890 milj.€ ja Ransa 9.900 milj.€.

Vehnäkiloa kohti Suomen tuki oli 1,13 € ja Ranskan 0,25 €.

Suomen tuet olivat tältä pohjalta tarkasteltuna
yli nelinkertaiset Ranskaan verrattuna.
Jotta kiristäminen saataisiin lopetetuksi, tulisi maataloustuet
lakkauttaa mitä pikimmin. Varsinkin megalomaaninen
kansallinen maataloustuki, josta voimme päättää omassa
omassa parlamentissamme ilman EU:n väliintuloa.

Kallistuisiko ruoka siitä sitten vai ei. Ehkäpä ei. Kun katselee
ruokakaupan hyllyillä olevaa ulkomaista tarjontaa, ruuan
hinnan merkittävää nousua tuskin tapahtuisi, vaikka
kotimainen tuotanto hiipuisikin. Nykyisin tuonti on jo yli
3 mrd€, kun kotimaisen alkutuotannon arvo on n. 2,4 mrd€.
Ahneen, suomalaisen talonpojan moraalittomuus
ja maanpetoksellisuus on mega-luokkaa.

Että oikein sotaa toivotaan. Paljon alemmaksi
ei voi ihminen enää tuosta laskeutua.
Suomen v.2012 talousarviosta poimittua:

MyEL -vakuutettujen lukumäärä
- v.2009 81.146
- v.2010 78.558
- v.2011 76.500
- v.2012 74.400

Vuodesta 2009 vakuutettujen määrä v ä h e n t y n y t
6.746 henkilöllä.

YEL -vakuutettujen lukumäärä
- v.2009 217.800
- v.2010 220.000
- v.2011 224.000
- v.2012 231.000

Vuodesta 2009 vakuutettujen määrä l i s ä ä n t y n y t
13.200 henkilöllä.

Normaalien yrittäjien osalta vakuutettujen määrä
siis kasvaa ja kohtapuolin valtionapua
ei enää tarvita.
Krhm. Tuota. Riittää kun lukee tästäkin ketjusta
vain nuo kaksi viimeisintä vastausta huomatakseen,
että aliarviointi on suorastaan mahdotonta, eikä
onnistu vaikka pikkuisen yrittäisikin. Krhm.

Ei voi muuta sa.
Palkansaajat ovat kaikki toimialasta,
suhdanteista tai trendeistä riippumatta yhteistä
ryhmää, joten heidän osaltaan ei ole mahdollista
joutua tilanteeseen, jossa veronmaksajien pitäisi
eläkekorvausten maksuun osallistua.

Myös normaaleilla yrittäjillä on vakuutettujen
määrä lisääntynyt vuosi vuodelta ja kasvu
tulee lähivuosina todennäköiseti kiihtymään,
jolloin hekin tulevat omin voimin toimeen.

Ainoa hiipuva ryhmä on maatalousyrittäjät, joiden
määrä vähenee vauhdikkaasti, jolloin valtion
osuus nyt jo suuresta 77%:sta lähenee 100 %.

Kun maassa on toimiva vähäosaisten eläketurvajärjestelmä
kansaneläke, niin sitä tulisi käyttää myös
maanviljelijöiden osalta, ja lakkauttaa
keinotekoisesti ylläpidetty MyEL. Ei ole heidän
vikansa, että homma ei toimi, mutta ei yli
takuueläkkeen meneviä korvauksia tule myöskään
lykätä veronmaksajien niskoille. MELAn lakkauttaminen
tarpeettomana organisaationa säästäisi sekin kymmeniä
miljoonia euroja vuosittain.
Maanviljelijöiden eläkkeestä maksettu valtion osuus
ei kuulu varsinaisiin valtion eläkkeisiin, joita
valtio tottakai maksaa palkollisilleen, vaan se on
selkeää köyhäinhoitoa, joka maksetaan Sosiaali- ja
terveysministeriön budjetista.

Lainaus valtion talousarviosta v. 2012:
__________________________________________________________
Pääluokka 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista
menoista (arviomääräraha) 569 000 000

54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 15 000 000

80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien
lomitustoiminta 226 340 000
______________________________________________

Nuohan tekevät yhteensä - herra nähköön -
yli 810 miljooooooonaaaaa euroaaaa.
Eläkejärjetelmää tulisi ehdottomasti rukata
siten, että MyEL lopetettaisiin, MELA
lakkautettaisiin ja maanviljelijät siirrettäisiin
i l m a n t y ö e l ä k k e e n
m a k s u v e l v o i t e t t a
kanasaneläkkeen piiriin samaan joukkoon
muiden vähäosaisten kanssa, jotka eivät
kykene työeläkkeestään huolehtimaan.

MELA ei tule ikinä selviytymään ilman
valtion merkittävää tukea eläkekorvausten
maksustaan. Tänä vuonna valtion osuus on 77%
ja euroissa megalomaaniset 570 milj. €.

Kun eläkekorvaukset ovat viime vuosiin asti
pysytelleet pieninä, alle takuueläkken rajan,
MyEL ei ole noussut oikeudenmukaisuus- ja
tasa-arvo-ongelmaksi. Kun kuitenkin uusimmat
eläkekorvaukset yltävät jopa yli 1.000 €/kk,
on syntymässä tilanne, jossa valtio kohtelee
kansalaisiaan eriarvoisesti.

Jotta oikeus toteutuisi, MyEl -eläkekorvaus ei
pitäisi missään olosuhteissa ylittää takuueläkkeen
rajaa 687 €/kk.
Jo pieni vertailu eri työeläkevakuutusyhtiöiden kesken
havainnollistaa, kuinka viljelijöiden eläkeyhtiö MELA
ei tule kuunaan selviytymään itse vakuutuksistaan,
vaan valtion avun tarve vain vuosi vuodelta kasvaa.
Kuluvana vuonna valtion osuus on 570 milj. €. Se
on paljon rahaa.

MELA olisi mahdottomuus, vaikka vakuutetut maksaisivatkin
samassa määrin työeläkettään kuin muut, mutta eiväthän
he maksa kuin vajaan kolmanneksen.

Vuonna 2010 vakuutusmaksutulo/vakuutettujenmäärä/
vakuutusmaksu henkilöä kohden muodostuis seuraavasti:

Ilmarinen
3.383 milj.€ 501000 vakuutettua, 6752,5 €/henkilö

Varma
3.3735 milj.€ 526740 vakuutettua, 7090,8 €/henkilö

Mela
180 milj.€ 80897 vakuutettua, 2225,05 €/henkilö


Taloudellisesti mahdottomassa tilanteessa olisi
viipymättä lakkautettava MyEL, lopetettava MELA
ja siirrettävä viljelijät i l m a n e l ä k k e e n
m a k s u v l v o i t e t t a kansaneläkkeen piiriin,
samaan joukkoon muiden vähävaraisten kanssa, jotka
eivät kykene työeläkettään maksamaan.

https://www.varma.fi/fi/tietoavarmasta/tulostiedot ja sijoitukset/tulostiedot/tunnusluvut/pages/default.aspx

http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/ilmarinen/03_taloudellisia_tietoja/01_toimintakertomus_tilinpaatos/01_liitteet/tilinpaatos2010.pdf

http://www.mela.fi/Vuosikertomus10/Melan_vuosi_lukuina_10.pdf
MELA tulisi lakkauttaa ja MyEL lopettaa, sekä
siirtää maanviljelijät ilman työeläkkeen
maksuvelvoitetta kansaneläkkeen piiriin,
muiden vähäosaisten joukkoon, jotka eivät
kykene työeläkettään aktiiviaikana itse
maksamaan.

MELA saa vuodessa vakuutusmaksutuloja n. 180 milj. €,
josta maanviljelijöiden osuus on n. 160 milj. €.
Kuitenkin eläkekorvaukset yltävät jo tänä
päivänä yli 800 milj. euroon, joten varonmaksajien
rahaa tarvitaan hulppeta 530 milj. €. Se on väärin.

Erityisen väärin on se, että MyEL-verukkeella
maanviljeiljälle maksetaan, valtion varoja
kuluttaen yli takuueläkkeen, 678 €/kk meneviä
eläkkeitä.
ALV:n maksaa aina kuluttaja.

Kun maatalouden tuotot v. 2009 olivat 2.400 milj. € ja
välituotteiden hankinta 2.700 milj.€, niin edes ALV:n
kerääjäksi ei siitä ole. Hankintojen ALV:n saa vähentää
myyntien ALV:sta, joten miinusmerkkistä on ALV:n
kerryttäminenkään.
http://www.ruokatieto.fi/WebRoot/1037172/sisaltosivu.aspx?id=1173485

Pidän tätä ruokatieto -sivuilla esitettyä tilastoa
oikeampana. Tässä tilastossa esitetty maatalouden
tuottotuotannon arvo 2.324,7 milj. € on summa,
jolla maataloustuotanto on myyty eteenpäin v. 2009.

Alkoholijuomien valmistukseen on käytetty arvioilta
300 milj. € tuosta summasta ja vientiin menneiden
elintarvikkeiden osuus on ollut n. 400 milj. €,
joten suomalaiseen ruokapöytään suomalaista
alkutuotantoa on tarvittu vain 1.600 milj. €
edestä.

Ymmärrän kyllä syöttiläiden tarpeen ja halun
kirjauttaa myös yhteiskunnan jakama tuki
t u o t t o n a, mutta totuuttahan sellainen
esittämismalli ei ole nähnyt.

Tuo vertailu apteekkeihin ei kerro totuutta sekään
sikäli, että KELA:han maksaa osuutensa suoraan noille
apteekeille. Samaa kaavaa noudattaen
maataloustuet pitäisi maksaa S-kaupalle
ja K-kaupalle. Vertailu menee täydellisesti pieleen.
Tuo 2.700 milj. € on todella surkuhupaisa
totuus siitä, kuinka heikoissa kantimissa
onkaan suomalaisen talonpojan kompetenssi
hankintatoimen osalta.

Luvun yhteydessä on ilman muuta mainittava, että
nostetut maataloustukiaiset 2.100 milj. € menevät
siis viheltäen kone- ja apulantakauppiaiden
taskuihin, eivätkä ihan piisaakaan.

Osa on katettava siitä s u r k e a s t a,
kokonaista 2.400 milj. € käsittävästä
maatalouden tuotosta, joka tuolla
tukiaisella saadaan aikaan, ja josta
vain 1.600 milj. € arvosta saadaaan
ruokaa s u o m a l a i s e e n pöytään.
Länsi-Metro onkin hyvä vertailukohde
maataloustukiaisille.

Länsi-Metron kustannusarvio on n. 800 milj.€, mutta
maksajia on muitakin kuin vain veronmaksajat.

Kun pelkkä k a n s a l l i n e n maataloustuki
nousee vuosittain 1.100 milj. €:oon, voimme todeta,
että lakkauttamalla kansallisen maataloustuen
voisimme rakentaa Länsi-Metron verran joka vuosi
ja kaksi metroa joka kolmas vuosi.


Toisaalta Länsi-Metro olisi ollut kustannettavissa
jäädyttämällä kahdeksi vuodeksi valtion osuus
maatalousyrittäjille maksettavista eläkkeistä
(507 milj.€/vuosi). Harjkakaisiinkin olisi jäänyt
rahaa.
Ei maataloussektori maksa ALVia.

Maataloussektorin miljooniin nousevat
ALV-maksut ovat halpahintaista propagandaa
tai selkeästi sanottuna puhdasta puppua.

Kun verottomat myyntituotot (v. 2009) ovat 2.300 milj€
ja välituote eli kustannuspanoshankinta on 2.700 milj.€,
niin jo pelkästään noiden lukujen perusteella
maataloussektori pääseekin laskemaan edukseen
ALV-palautuksia.

Käyttöomaisuuden hankkimisesta tietysti ALVia
menee, mutta siitä ei riitä mainittavaksi, kun
traktoreitakin hankitaan niin harvoin.
Ei tarkoitus ole koskaan ollutkaan
verrata kotimaista alkutuotantoa ruuan
tuontiin.

Tarkoitus on osoittaa, että
Suomessa ei olla enää riippuvaisia
suomalaisesta alkutuotannosta, että
suomalaisen alkutuotannon osuus on hiipumaan
päin, että kansallista maataloustukeakin voisi
alkaa lopettelemaan.

Ruokaa tuotiin raaka-aineina, puoli-valmisteina
täysjalosteina Suomeen v. 2009 n. 3 mrd €
edestä. Jos alkoholijuomat laskettaisiin
mukaan, tuonnin arvo nousisi summaan 3,4 mrd€.

Jätetään se alkoholi kuitenkin tuosta tuonnista pois
ja pitäydytään luvussa 3 mrd€. Kotimaisen alkutuotannon
arvosta 2,3 mrd€ tulee tasamitallisuuteen pyrittäessä
vähentää 300 milj. € Koskenkorvan ja oluiden ym. alkoholijuomien
raaka-aineet. Kun vientiin meni
elintarvikkeita 1.100 milj. € edestä, voidaan
arvioida, että Suomessa kulutetun ruuan osuudesta
enää 1.600 milj. € oli alkuperältään kotimaista
alkutuotantoa.

Niinpä seuraava väittämä on perusteltu:


"Suomalaisen elintarvikkeiden alkutuotannon arvo oli v. 2009
2.300 milj. €, josta arviolta alkoholijuomien raaka-aineeksi
300 milj. € ja vientiin 400 milj. €, joten varsinainen
ruokaan tarvitun alkutuotannon arvo oli 1.600 milj. €.
Samanaikaisesti maahan tuotiin elintarvikkeita 3.000 milj.€
edestä. Kuluttajahinnoin laskettuna ruokaan kului Suomessa
15.000 milj. €. Siitä lukemasta suomalaisen alkutuotannon
arvo oli n. 10,5 %."

Se on aika vähän ja vähenemään päin. On aika tehdä
kansalliseen maataloustukeen rakenneleikkaus.
Oma valinta. Jokaisen pitäisi kantaa v a s t u u
omista valinnoistaan ja pyrkiä elämään ilman
yhteiskunnan tukea. Myös järjen käyttö on sallittua.
90 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt