Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

437

Kommenttia

6606

  1. Kun olet näköjään ollut passissa ja heti tarttunut tuohon aamulla jättämääni edelliseen viestiini, täytyy tuollainen tunnollisuutesi palkita vielä valistamalla sinua tuosta mieltäsi polttelevasta kysymyksestä:

    Minä olin sotaväessä vain työssä, hankkimassa elantoa itselleni ja perheelleni. Työpaikkojani olivat UudJP, Huoltokoulu, Puolustusvoimain Tutkimuskeskus, Topografikunta, Esikuntakoulu ja Pääesikunta. Noista olin kolme kertaa komennuksella YK:n rauhanturvatehtävissä.

    Minulla oli monenlaisia töitä, joissa etenin kasvaneen kokemukseni ja saamani lisäkoulutuksen myötä. Aloitin varusmieskouluttajana perusyksikössä ja aliupseerikoulussa, sitten jatkoin varuskunnan muonittajana, kartoitustöissä, esikunnissa hallintopuolella, henkilökunnan kurssien opettajana ja kurssinjohtajana. Rauhanturvatehtävissä olin ensiksi komppanian vääpelinä, myöhemmillä kerroilla esikunnassa komentotoimiston toimistoupseerina.

    En ollut varsinaisesti kyllästynyt entiseenkään tehtävääni vaihtaessani uuteen, mutta halusin kehittyä ammatissani uusien kokemusten kautta. Tehtäviini pääsin aina omasta anomuksestani, paitsi kahteen viimeiseen, opettajaksi Esikuntakouluun ja toimistoupseeriksi Pääesikuntaan menin pyydettynä. Kyllä ne uudet tehtäväni olivat aina edellisiä arvostetumpiakin ammattikunnan keskuudessa ja varmaan myös korkeiden esimiesten mielestä, kun niissä parhaiten myös uralla eteni.

    Aina pyrin olemaan töissäni mahdollisimman hyvä, ja kaikesta päätellen siinä myös onnistuin. Sain uralta sen, mitä silloin saatavissa oli. Ja kun tuli mahdollisuus lähteä eläkkeelle ja päästä siviilitöihin, saamaan uusia kokemuksia ja myös palkkaa eläkkeen lisäksi, heti käytin sen mahdollisuuden hyväkseni.

    Myös siviilityössäni pyrin olemaan mahdollisimman hyvä ja sitä myös arvostettiin ja mukavasti etenin silläkin urallani. Kun työnantaja halusi minut varata niin, että olisin jäänyt sen palvelukseen mahdollisen kriisinkin tullen, empimättä suostuin. Mielessäni eivät edes häivähtäneet kertausharjoitukset ja mahdollisuus niiden kautta yletä reservin majuriksi; sotilasammatillisestikaan en katsonut niitä tarvitsevani ja katsoin res.majurin arvoa paljon tärkeämmäksi etenemisen siviiliurallani, joka sitten toteutuikin.

    Varusmieskersantiksi ylenneenä keväällä va-kersantiksi jäädessäni tarkoitukseni oli olla aktiivipalveluksessa vain kesä, sillä syksyllä aioin mennä opiskelemaan ihan muulle alalle. Mutta kun sen ensimmäisen kesän aikana tapasin naisen, josta tuli vaimoni jalasteni äiti, oli järkevämpää jäädä ilmaiset opinnot tarjoavalle sotilasuralle kuin lähteä velaksi opiskelemaan. En tuota ratkaisuani ole koskaan katunut.

    En siis ollut kutsumussotilas. Mutta kukapa olisi, sillä kutsumus ei elätä. Mutta ihan antaumuksellinen sotilas minusta tuli. Ja ura tarjosi itsellenikin monenlaista mielenkiintoista ihan varsinaisissa tehtävissänikin ja lisäksi rauhanturvareissuilla ja ammatillisessa yhdistystoiminnassa. Ja - mikä parasta - mahdollisuuden päästä nuorena täydelle eläkkeelle ja tienaamaan lisää mielenkiintoisissa siviilitöissä! Ei sitä muutoin olisi saanut tällaista eläkeläiselämääkään, josta jo kohta 20 vuotta olen nauttinut, mm. puolitoimisena maailmanmatkaajana - ja katkeran kateuden aiheena niille, joiden elämä on vain tällä kepupalstalla.

    Kun tietenkin olet edelleen siellä passissa, varmaan vielä vastaat tähänkin, mutta nyt en enää vastaa sinulle.
  2. Ei voi olla huvittumatta, kun näkee, millaista satoa avaukseni on taaskin tuottanut! Yritin puhua myönteistä Olli Rehnistä, mutta kyllä hän on jäänyt pahasti varjooni. Nuo innokkaimmat, moneen kertaan puheenvuoroja käyttäneet ovat puhuneet vain minusta, aina uudestaan. Ei ole kepukaan ollut yhtään mitään rinnallani!

    Ja mikä ihmeellisintä - kiihottavinta minussa heille on tuo jo ammoin menneisyyteeni jäänyt sotilasurani! Ura, joka kesti vain 25 vuotta varusmiesaika mukaan lukien; ura, jolta olen ollut jo 35,5 vuotta eläkkeellä; ura, joka kesti vain hyvin selvästi vajaan kolmasosan elämästäni heidän mielestään ainoana tekijänä määrittää minua ja elämääni! Eipä ole tainnut olla armeijassamme kenraalia, joka saisi täällä yhtä suurta huomiota kuin minä, joka ylimmillänikin olin vain kapteeni! Kun tänne on ilmaantunut johtajia ja majureita, eivät he ole tehneet itsestään tuollaisia päästäkseen lähemmäksi jotakin, vaan päästäkseen ylemmäs sitä muodollista tasoa, jolla olin vuosikymmeniä sitten. Heidän esitystasonsa tosin on jäänyt sellaiseksi, että juttujaan lukiessa ei voi olla sille nauramatta.

    No, kai minun on oltava tyytyväinen siitä, että laitoin taas nuo eräät ”tulille”, kuten joku on vastineessaan todennut. Noilla eräillä lienee siis elämässään kovin kylmää, sitä tuossa vastineessa tarkoitettaneen. Ehkä olen tuolla tavalla antanut elämän sisältöä sellaisille, joiden elämässä ei muuta sisältöä ole. Eräälle ilmeisesti annan jopa elämäntarkoituksen; siitä hän kertoo nikissään.

    Joten tämä riittänee minulta tällä erää. Nyt ensiksi lähden tästä viikkojumppaani ja sen jälkeen saunomaan ja uimaan Oulunkylän Sydäntalolle, ja sieltä kaupungille asioille hakemaan mm. uudet silmälasit, joiden valmistumisesta sain ilmoituksen. Huomenna on mm. autonkatsastus, lauantaina poikapuoleni lasten synttärit ja varmaan sunnuntainakin on muuta ajankulua kuin tämä palsta, joten tuskinpa muutamaan päivään täällä käyn. Mutta koettakaa kestää, te vain minusta ja minulle elävät, sillä kyllä minä tulen taas sitten, kun kepupolitiikka siihen aihetta antaa - jolloin taas pääsette puhumaan minusta ja siitä niin kiihottavasta sotilasurastani!
  3. Tässä jo iltapesuilla käytyäni ja pyjamassani vuoteeseen mennessäni - kirjan kanssa, tietysti - kävin VIELÄ vilkaisemassa palstaa, ja kun tuo älykäs ja palstan majurinkin älyä kehuva viestisi on tullut heti edellisen viestini jälkeen, VIELÄ vastaan siihenkin:

    Kun kaltaisiasi ja tuon majurin kaltaisia älykköjä ja sotilasasiantuntijoita ei ollut aikoinani upseeristossa, pääsi tapahtumaan sellainen kamaluus, että minä näillä vaatimattomilla kyvyilläni ja näytöilläni niin hyvin siellä menestyin. Kyllähän sielläkin kai jo tunnettiin viisaus, että ”ne tekevät, jotka osaavat, jotka eivät osaa, ne opettavat”. Joskus sanoin tuon sairaanhoidonopettaja-vaimolleni, mutta ei hän sitä todeksi myöntänyt. Eikä siihen kai oikein uskottu siellä sotaväessäkään, sillä opettajiahan itse asiassa ovat ne joukko-osastojen kenttämiehetkin, joiden oppilaat ovat vain vähän alemmilla tasoilla kuin sotakoulujen opettajilla.

    Mutta kun tuo virhe tapauksessani tapahtui siellä sotaväessä monia vuosikymmeniä sitten, älä enää anna sen kalvaa mieltäsi kuin se olisi tätä päivää tai ainakin eilistä. Ihmettele mieluummin, että miten sama virhe kohdallani toistui Valiollakin, jossa myös etenin mukavasti, vaikka sen omistajissa ja johdossakin oli myös kepulaista viisautta. No, ei siellä varmaankaan ollut niin suurta viisautta kuin on sinulla ja tuolla res.majurilla;))

    Annan arvoa sille, että olet taas uhrannut aikaasi ja viisauttasi noin mittavasti vain minun vuokseni. Siksi vielä sinullekin ihan erikseen Hyvän Yön toivotukseni; varmaan pysyn unissasikin, jos tärkeä tehtäväsi sallii sinun mennä hetkeksi uinahtamaan!
  4. Kävin vielä vilkaisemassa avaukseni tuottamaa, ja kun huomasin tuon heti lähtöviestini jälkeen tulleen, vastaan siihen vielä pikaisesti:

    Miksi otat esille vain yhden noista minun linkeistäni? Niissä muissa linkeissä ollaan selvästi yrittäjän puolella, kuten ymmärtääkseni on myös Olli Rehn, jonka mielipiteitä ja esityksiä kehuin.

    Ei meillä todellakaan olla enää talkoohengen varassa eikä perheiden tarvitse huolehtia sukunsa heikko-osaisista, vaan heilläkin on sosiaaliturvaa. Sen minäkin näen kertovan kansakunnan sivistyksestä ja moraalista. Mille tahansa poliittiselle taholle siitä kiitos kuuluneekaan, se taho kiitokseni saa, vaikkei itseni onneksi ole tarvinnut koskaan sosiaalisiin tukiin turvautua.

    Miten ihmeessä, millä perusteella näet minun olleen sotaväkiaikoinani piittaamaton hengestä, jossa kaveria ei jätetä? Jos olisin sellainen ollut, en toki olisi mennyt niihin luottamustehtäviin, joiden tarkoituksena oli pitää huolta kavereistani, eivätkä ne kaverit olisi minua sellaisiin tehtäviin laittaneetkaan.

    Paljolti samaa mieltä kanssasi olen johtajissamme valtaa saaneesta itsekkyydestä. Sama ilmiö valitettavasti on saanut valtaa myös osassa nuorisoamme, joka ei ilmeisesti tunne noita vanhoja aikoja eikä osaa olla kiitollinen niille, joiden ansiota paljolti on, että heidän tilanteensa on paljon parempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla.

    En ole pahoittanut mieltäni siitä, että tulonsiirtoja täältä pääkaupunkiseudulta muualle tapahtuu niin runsaasti. Kai meillä on siihen varaa, ja suurin osa maastamme on sellaista, jossa ei omin avuin pärjätä. Mutta se minua ärsyttää kun esim. tällä palstalla ja arvatenkin myös laajemmin kepulandiassa asia käännetään päälaelleen, eli nähdään tämän pääkaupunkiseudun olevan muun Suomen elätti.

    Ei tänne tarvita mitään pakkosiirtoja, kun tulijoita sellaiset määrät, joista mainitsen avauksessanikin. Ilmeisesti nuo tulijat näkevät saavansa täällä paremman elämän kuin kotiseuduillaan, huolimatta siitä, että täällä asuminen on hyvin paljon kalliimpaa kuin heidän lähtöseuduillaan.

    Kyllä sinne Sipoosta saadulle alueelle on rakennettu jo paljonkin, kai siellä jo tuhatmäärin asukkaitakin on. Alueen rakentamisen laajentamiselle tietylle alueelle esteeksi näyttäisi tulevan mahtava eläin, pyy! Tosin pyy itse lienee roolistaan tietämätön, mutta sillä on tukijoita eräillä tahoilla. Toivottavasti järki vielä voittaa tuossakin.

    Iloinen veronmaksaja minäkin olen, eivätkä minunkaan maksamani verot ole korvamerkittyjä, mutta silti toivoisin, että nekin rahat käytettäisiin järkevästi. Eli että niistä jäisi osa hyödyttämään myös tämän pääkaupunkiseudun kehitystä, joka kuitenkin on avainasemassa koko maan ja kaikkien suomalaisten parhaan kannalta.

    Turhaan sinä tuohon noita demareita vedät. Syntymäkepulaisen lienee mahdotonta ymmärtää, että en ole aikoihin kyseistä puoluetta kannattanut, vaikka joskus yli 40 vuotta sitten olin jopa puolueen listoilla sitoutumattomana kuntavaaliehdokkaana. No, kyllä minä vielä Paavo Lipposen johtamille demareille joskus vaaleissa ääneni annoin, ja saatanpa antaa vielä joskus vastakin, jos demarit taas nousevat sellaiseen rooliin, jossa ne Lipposen johdolla olivat - sikäli, kuin silloin enää olen äänestämässä.

    Noihin pariin muuhun edellisen viestini jälkeen tulleisiin en välitä vastailla, kun niissä puhutaan sotilaselämästä ja sotilastehtävien vaatimuksista ja arvostuksista sellaisella asiantuntemuksella, jota minulla ei enää ole yli 35 vuotta niistä tehtävistä poissa olleena;)) Yhdyn kuitenkin noista tuossa lyhyemmässä esitettyyn näkemykseen, että kyllä minulla ja tuolla res.majurilla todellakin on pikkasen tasoaeroa;)). Nyt vielä katson erään digiboxilleni tallettamani ohjelman ja sitten iltapesuille vuoteeseen, joten Hyvää Yötä nyt vain Sinullekin!
  5. Pari tuntia sitten palstan jättäessäni lupasin vielä tänä iltana vastailla mahdollisesti tulleisiin asiallisiin vastineisiin. Kommentoin nyt noita tulleita vastineita, jotka lähettäjiensä mielestä ovat varmaan asiallisia;))

    Ensiksi tuolle, jonka mielestä tämä avaukseni on ollut yksinpuheluani. Kyllä nuo vastineet joihin olen vastaillut ovat tulleet muilta kuin minulta, en minä pystyisi sellaisiin esityksiin, joita useimmat niistä ovat;))

    Sitten tuolle minua jo nikissään niin sivistyneesti puhutelleelle:

    Jos olin väärässä arvellessani kehuneeni väärää kepulaista, miksi ihmeessä hän ja muutama muu ilmeinen kepun kannattaja noista Rehnille antamistani kehuista noin tuohtui? Okei, olkoon sitten niin kuin hän sanoo, että Rehnin nyt esittämät on joku toinen kepupoliitikko esittänyt jo aiemminkin, mutta minä en ole sellaista huomannut. Enkä liioin ole huomannut niitä esityksiä torjutun hänen mainitsemiltaan tahoilta. Mutta jos olisi niin tapahtunut, en puolustaisi niitä tahoja vaan paheksuisin niiden toimintaa.

    Hän ylistää tuota res.majuria uskoen tämän todella olevan sellainen. Miksi ihmeessä hän laittaa profiilikuvakseen vain sotilaspuvun takin ilman majurin arvomerkkejä? Ei noin olisi tehnyt kukaan minun ammoisina aikoinani sotaväessä tuntemakseni tullut majuri, eivät he arvomerkkejään hävenneet. Eikä heistä kukaan olisi kehdannut laittaa omiin nimiinsä jostakin linkittämäänsä tekstiä, joka ei ole asiasisällöltään eikä esitystavaltaan lainkaan samalla tasolla kuin oma tekstinsä, jolla majurimme yleensä esityksiään jatkaa. Hänen profiililtaan poimimista linkeistä tästä muutamia näyttöjä alla:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14080206/etta-tassahan-on-tammoinen-tikku-pystyssa

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14074678/voiko-narulla-tyontaa

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14072749/pysytaanpa-ihan-kalassa-eritoten-muikussa

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14062224/keraampa-paivan-hesarista-pariasiaa-talveen

    Tunnustan, että en todellakaan pystyisi samaan;))

    Kun en nyt näe olevan aihetta enempään toivottelen vain kaikille Hyvää yötä!
  6. Kun jotkut täällä pitävät minua kepukaunaajana, tuon mielikuvan heiltä karistaakseni kehuin taas kepupoliitikkoa. No, ihan mielelläni sen tein, olen niin tehnyt ennenkin ja teen vastakin, jos siihen aihetta on. Valitettavan harvoin sellaista aihetta kyllä tulee.

    Mutta eipä tuo kepupoliitikon kehuminen näy olleen mieleen muutamille, jotka eräistä sanomisistaan päätellen lienevät kuitenkin kepun kannattajia. Kehuin kai heidän mielestään väärää kepupoliitikkoa. Tai sitten kehuja oli väärä henkilö; sellainen oikeus kai heidän mielestään kuuluisi vain kepun kannattajille tai ainakin ”kepua lähellä oleville”;))

    Niin tai näin, mutta mukavastihan avaukseni on taas huomiota saanut ja monenlaisia vastinepuheenvuoroja on käytetty. Paino nimenomaan sanalla ”monenlaisia”. Olen niihin useimpiin vastaillutkin, ja kun tapanani ei ole täällä tarvetta enempää aikaani viettää, en jää tänne nyt päivystämään. Jos asiallisia vastineita vielä tulee, saatan niihin vastailla vielä myöhemmin illalla.
  7. Eipä tuohon muuta kuin että ei minulla todellakaan ole sellaista kylmäpäisyyttä, että jaksaisin päivät pääksytysten viettää aikaani vain tällä kepupalstalla laillasi itseni kanssa keskustellen. Enkä halua osoittaa sellaista lämminsydämisyyttä, että yrittäisin olla idoli ja jopa rakas jollekin, jos se minua halveksisi. Enkä osoittaisi sivistyneisyyttänikään niin lämminsydämisesti kuin sinä olet näköjään minulle osoittanut viime päivinäkin monilla viesteilläsi, mm. tällä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14088861/ei-kestanyt-mr-karvan-pylly-merivetta

    Sitä vain ihmettelen, että miksi ihmeessä sinä olet jäänyt sinne jonnekin menneisyyteesi, ”sotilasjohtajuuteesi” - joka sekin lienee mielikuvituksesi tuotosta. Enkä ymmärrä sitä, että se minun sotilasurani näkyy olevan tärkeämpi sinulle kuin itselleni. No, en ymmärrä sitä ehkä siksi, kun se on jo kaukaista menneisyyttäni ja sen jälkeen elämässäni on tapahtunut niin kovin paljon muuta sellaista, jota paitsi lienet jäänyt.

    Hieman kuitenkin ihmettelen, että miksi sillä sotilasurallani vastuulliset esimiehet veivät sillä tavalla eteenpäin tällaista pellehermannia. Ja miksi palvelutoverini ja silloinen ammattikuntani laajemminkin antoi minulle sellaista tunnustusta valitessaan minut edusmiehekseen tärkeiksi näkemiinsä tehtäviin. Ja miksi edelleen nautin heidän taholtaan sellaista toveruutta, jonka sain taas kokea evp-yhdistyksemme Tallinnan matkalla. Mutta kun sain sillä sotilasurallani kuten myöhemmällä siviiliurallanikin joltisiakin kokemuksia myös johtajuudesta, en ole laillasi tehnyt itsestäni johtajaa tällä kepupalstalla, joten en ole täällä saanut samanlaista asemaa kuin sinä;))
  8. No johan on perhana! Kun tulin tämän palstan vielä avanneeksi ja huomasin tuon, ihan pakko on käydä sanansa sanomassa tuosta eräitä kiihottaneesta asiasta.

    Totta kai kuka tahansa saa noita profiilikuviani tännekin tuoda. Julkisia ne ovat, kun en ole nähnyt tarpeelliseksi hävetä itseäni ja piiloutua puskaan. Kun siis itse täällä ihan omalla naamallani esiinnyn, tietenkin muutkin saavat halutessaan täällä naamani näyttää.

    Jopa nyt jotakin, jos tuollaisia kuvia pidetään sopimattomina kaiken täälläkin esitetyn jälkeen! Luultavasti juuri nuo noiden kuvien paheksujat surffailevat netissä etsimässä ja löytämässäkin paljon ”rohkeampia” kuvia. Sellaista mieltymystään peittääkseen yrittävät olla niin hyveellisiä! Teepä tosiaan se aikomasi ilmoitus noista "säädyttömistä" kuvistani!

    Joo, hyvinkin tuo ”johtaja” voi käyttää kuvaani tuossa edellä arveltuihin tarkoituksiin, kun aina hänen mielessään olen, munakarvojani myöten. Mutta mitäpä siitä. Eivät ne sen puuhan tuotteettänne päälleni roisku, Joten siitä vaan, ja tässä vielä hänelle lisää kiihoketta tuolta facebookiltani lainaten (näitä ei ole nyt profiilillani):

    https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfl1/t31.0-8/12240349_10153765482939182_5884470516301435903_o.jpg

    https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xap1/t31.0-8/12244849_10153765484389182_4430794250913982373_o.jpg

    Nyt minua kutsutaan taas lounaalle, eikä sellaista syytä tule, että tänne ainakaan ennen keskiviikkoa tulisin.
  9. Tuo on niin hyvä huomio, että siitä täytyy antaa tunnustusta! Superlahjakkuus tuon avaajan täytyy olla, kun ilmoittaa ylenneensä yhdessä yössä kapteeniksi. Minulta siihen vaadittiin 23 vuoden palvelus sotilaana ja sitä ennen jo kahdeksan ylennystä, kersantiksi, ylikersantiksi, vääpeliksi, ylivääpeliksi, sotilasmestariksi, luutnantiksi ja yliluutnantiksi. Niin, ja sen RUK:n suorittamisen perusteella jossakin vaiheessa vänrikiksi, tosin vain reservissä; siinä arvossa en koskaan palvellut.

    Turhaan tuo avaaja sdp:tä syyttää kapteeniylennyksestäni. Kekkosta siitä täytyy syyttää! Hän minut ylensi kapteeniksi kuten muihinkin upseeriarvoihin; tasavallan presidenttihän upseerit ylentää. Eikä se sotilasurani sittenkään ollut kovin pitkä, Kekkosen ura presidenttinä oli pitempi; oli presidentti jo kersantiksi jäädessäni ja jäi siihen tehtävään vielä silloinkin kun minä kapteenina jäin eläkkeelle. Ja hän raukka joutui palvelemaan kaikki 26 vuottaan samassa arvossa;)) No, sai kyllä suuremman eläkkeen kuin minun kaks eläkettäni, verovapaana, mutta ei saanut nauttia eläkkeestään niin kauan kuin minä jo olen nauttinut omistani;))

    Tämä saa jo riittää minulta tähän ja muuhunkin tällä erää ja useammaksi päiväksi, sillä isänmaa kutsuu jo poikaansa sankaritekoihin muualla - no, nyt kyllä naisystäväni lounaalle, jonka hän on laittanut ampumahiihtoa tv:sta katsellessani. Hänen kanssansa lähden sitten ylihuomenna evp-porukkamme järjestämälle Tallinnan matkalle. Mutta taatusti tuo minuun liimautumaan pyrkivä näkee minut täällä silloinkin, kuten näkyy nähneen nytkin siellä täällä jostain Perhosta puhumassa ja nimeä nostelemassa - mitä noilla tarkoittaneekaan.

    Näkemiin!
  10. Pääesikunnasta eläkkeelle jäädessäni sa-tehtäväkseni nimettiin Päämajan esikuntakomppanian päällikön tehtävä. Suuren ja monipuolisen komppanian päällikkyys olisi kai edellyttänyt majurin sotilasarvoa. Niin minulle ilmoitettiin, en siitä välittänyt enempää kysellä, en liioin pohtinut, edellyttäisikö sa-sijoitukseni kertausharjoituksia. Mieleni paloi jo siihen siviilityöhön, johon minut oli hyväksytty.

    En pohtinut tuollaisia silloinkaan, kun Valio halusi minut ns. nimellisvarata. Koin antaneeni maanpuolustukselle sen, mitä minulla annettavanani oli, ja kun olin saanut siitä varsin kiittävää palautetta, katsoin myös ihan riittävästi jo tehneeni. Myös tiesin puolustusvoimilta jo saaneeni kaiken, mitä sillä minulle annettavana oli; olin saanut paljon enemmän kuin olin urani alkupuolella odottanutkaan. Tuossakaan mielessä minulla ei ollut enää mitään syytä norkoilla enempää.

    Koin olevani oikeutettu katsomaan myös omaa etuani, sillä olinhan jo kauan palvellut maatani sotilaana, monissa joukoissa monissa tehtävissä, etenkin urani alkupuolella varsin pienillä palkoilla. Enkä pohtinut vähääkään, kumpi olisi merkittävämpi tehtävä, Päämajan esikuntakomppanian päällikkyys vai Valion isännöinti, sillä tuo viimeksi mainitsemani oli kuitenkin minulle silloin tärkeämpi. Ilmeisesti se nähtiin merkittävämmäksi myös siellä, jossa Valion esittämä nimellisvaraus hyväksyttiin.

    Sinun mielestäsi ihmisen pitäisi siis uhrata oma etunsa korkeampana arvona pitämänsä edun vuoksi. Okei, olisin minäkin koska tahansa ollut valmis sellaiseen, jos vastakkain olisivat olleet oma etuni ja korkeampi etu, johon olisin uskonut voivani toiminnallani merkittävästi vaikuttaa. Mutta onnekseni sellaista valintatilannetta minulle ei koskaan tullut.

    Eikä näy sellaista valintatilannetta tulleen sinullekaan. Korkeampana arvona ilmeisesti pitämäsi ja perustelut sille eivät oikein käy selville tuosta lapsellisesta lepertelystäsi. ”Näkemyksesi” sotaväen eri tehtävien merkityksellisyydestä ovat varsin ”erikoiset”. Yhtälailla ”erikoinen” on näkemyksesi Valion keskushallinnon isännöitsijän tehtävästä ja sen merkityksestä firman, silloisen osuusmeijerien keskusosuusliikkeen kannalta.

    Noiden ”näkemyksiesi” perusteella on helppo päätellä, että todellisuudessa sinulla ei voi olla pienintäkään tuntumaa tuollaisiin asioihin. Ei mitään kautta. Ei ”evp-kapiaisena”, ei reserviläisenäkään ainakaan res-sotamiestä korkeammalla tasolla. Eikä vähänkään merkittävämmässä asemassa siviilityöelämässä toimineena.

    Mutta suomen kielen kirjallinen taito sinulla on ihan hyvä. Luen nuo monet kirjoitusvirheet vain kiihtymyksesi - tai juopumuksesi - syyksi. Lienet peruskoulusi läpäissyt, vaikka sen jälkeen olet kai toiminut vain ns. pankkopoikana ainoana harrastuksenasi kepupalsta, jolla voi esittää tuollaisia todellisesta elämästä hyvin kaukana olevia ”näkemyksiä”.

    Ps.

    Kävin siis vielä vilkaisemassa palstaa, jolla huomasin merkittävimpään asemaan nousseen tämän minusta innoituksensa saaneen avauksen, joten täytyihän minun vielä käydä näyttämässä, että olen toki sen huomannut. Eiköhän tämä tästä asiasta jo riittäne teitä tyydyttämään.
  11. Kai tuo uusi gallup puolueiden kannatuksista oli eräille kepulaisille näiden pakkasten aikana niin kylmää luettavaa, että itsensä lämpiminä pitääkseen saivat tunteensa minua kohtaan syttymään entistäkin kiihkeämmin roihuaviksi. Sillä minun syytäni varmaan heidän mielestään on tuo kepun kannatuksen kova pudotus, ja varsinkin demarien kannatuksen vielä suurempi nousu, sillä olenhan ollut ehdokkaana kuntavaaleissa demarien listoilla. Ihan äskettäin, vasta v. 1972, ja riippumattomana, mutta kuitenkin. Ja kun sain niissä vaaleissa yli kymmenen kertaa enemmän ääniä kuin eräs keskustan tehokas voimavara täällä myöhemmin ja jopa viisikymmentä kertaa enemmän kuin eräs nykyinen keskustaa lähellä oleva;))

    Kun nyt kävin kävin palstaa vilkaisemassa havaitsin tämän avauksen. Sen ja siihen tulleiden viestien lukaiseminen huvitti minua niin paljon, että täytyy toki pistäytyä palstalla siitä kiittääkseni. Onhan avaaja sentään minua korkeammassa arvossa oleva upseeri, reservin majuri. Pelkkä otsikkoteksti kieliasullaan saa niin päättelemään ja vakuuden res.majurin mukanaolosta antaa Pystyyn_kuolleelle nimimerkillä EI.PYSTY.SE.NOIN.MENE annettu vastine; tuollaisen ilmaisuun kukaan muu ei yltäisi.

    Joku on jo laittanut tietoa siitä, että yritykset todella voivat varata reserviläishenkilöstöään omaan käyttöönsä myös mahdollisen kriisinkin aikana. Perusteena sille on oltava sellaisessakin tilanteessa kyseisen henkilön tarpeellisuus työssänsä, ja työllä on oltava kyseisen yrityksen etua laajempaakin merkitystä. Plarasin nyt nettiä ja tietoa asiasta on mm. näissä linkeissä:

    http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/xZDdcqJAFISfJQ8Q5wzye4kMDAgDAoMINxYaY4RVIbqCPP2iVam9irtVqd2cvuzq7jofytGgQ3HZbYvz7ngofqAFyuUlFWTVngLWApdNwAk8mCveDBuGMvjZ5z6Fr6QB_01aHpuu6VMR05khghOTROOJMqaJ_IXtIFL-

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tarkista-armeijan-kirjeesta-mita-tyonantajasi-ajattelee-sinusta/695684/

    Joo, kyllä minut Valio c. 1984 varasi edellä tarkoitetulla tavalla, nimellisvaraukseksi sitä silloin kutsuttiin. Valion turvallisuuspäällikkö M.K. tuli luokseni, kertoi hankkeesta ja sen tarkoituksesta ja pyysi siihen suostumustani. Empimättä sen annoin. Olinhan tuolloin jo lähes 50-vuotias, olin nelisen vuotta aikaisemmin jäänyt eläkkeelle puolustusvoimista ns. täysin palvelleena ja ollut sen jälkeen vielä reserviläisenä 15 kk YK:n rauhanturvajoukoissa Golanilla, joten lisäkoulutusta res. kertausharjoitusten muodossa en nähnyt itselleni enää tarpeelliseksi. Enkä pitänyt perusteena ehdotuksesta kieltäytymiselle ainakaan sitä, että normaalisti reserviin jäädessäni minusta voisi tulla vielä vaikka reservin majuri; paljon tärkeämpänä pidin työtäni, josta sain varsin mukavaa palkkaa ja jo kauan olen saanut siitäkin eläkettä. Ehkä se, että Valio piti isännöitsijäänsä niin tärkeänä toiminnalleen, hieman myös hiveli itsetuntoani.

    Jonkin ajan kuluttua tuosta turvallisuuspäällikkömme ilmoitti, että Valion pyyntö oli hyväksytty. Pian unohdin koko asian, joka täällä on saanut eräiden mielissä niin suuren merkityksen. Heitä varmaan ei ole koskaan ns. nimellisvarattu. Ehkä siksi että he eivät ole olleet työnantajalleen kovin merkityksellisiä, sikäli kuin heillä koskaan on ollut työnantajaa tai edes työtäkään.

    Tällä avauksella on yhteisvoimin vakuutettu minun lahjattomuuttani ja kyvyttömyyttäni sotilaana ja nähty minun joutuneen siellä sotaväessä vain kaikkein vähäarvoisimpiin hanttihommiin. Varmaan asia on niin kuin he näkevät. Piruuttaan minulle niissä kouluissanikin kirjoitettiin priimustodistuksia, piruuttaan puolustusvoimissa ylläpidettiin meikäläistä varten niitä tarpeettomia tehtäviä, piruuttaan niissä tekemisistäni annettiin niin kehuvia henkilöarvosteluja ja piruuttaan vietiin sillä vaatimattomalla urallanikin eteenpäin niin, että neljän ensimmäisen ryhmässä ylenin myös silloin tulleeseen uuteen korkeimpaan sotilasarvoon, kapteeniksi. Onneksi noin ei sentään nähdä asemaani ja merkitystäni Valion isännöitsijänä, sillä onhan Valion omistajissa varmaan myös kepulaista viisautta;))

    Lopuksi vielä huomautan, että puhun alussa vain eräistä kepulaisista. Niihin tarkoittamiini ei kuulu Pystyyn_kuollut, joka on kai kepun kannattaja, joka ihan oikein näkee, että minä nyt yli kahdeksankymppisenä olisin vain nuorempien jaloissa niissä kertausharjoituksissa metsissä rymytessäni. Noita eräitä henkisesti vahvempana häntä ei tuo uusi gallupkaan ole saanut raiteiltaan noiden eräiden muiden kepulaisten tavoin. Sikäli kuin noilla koskaan on mitään raiteita ollutkaan.

    Enpä nyt tuohon muuhun palstalla nähtävään viitsi ottaa kantaa, eikä varmaan tämän jälkeen tule minulle uutta asiaa moneen päivään.