Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Eräiden muiden tekemiin arviointeihin minun tietojen määrästä ja laadusta luotan enemmän kuin sinun arvioosi. Tietoni sotilasasioista eivät varmaan ole enää parhaat mahdolliset, kun jo kovin kaukana menneisyydessäni on se sotilasurani, johon en ole janttautunut, kun elämässäni sen jälkeen lukuisat muut asiat ovat olleet tärkeämpiä.

    Tämä palsta on nimetty kepulle, ja siksi koetan pysyä kirjoituksissani kepussa. Ja kun en ole kepun kannattaja, olen sitä kohtaan varsin kriittinen, mutta en törkyilevä. Muutama päivä sitten nostin vuodelta 2004 avaukseni Oodi kesKUSTALLE sekä runoni Annelin muistolle osoittaakseni niillä, että tyylini tuollakin alueella on kovin toisenlainen kuin niissä, joita on minun tiliini pantu.

    Takavuosina palstalla ahkeroineesta sonnimiehestä en ole saanut mitään traumaa, kun hän oli minulle jokseenkin yhtälailla yhdentekevä kuin olet sinäkin. Mitä Ossi on täällä paljastanut, kun en ole nähnyt häneltä - siis tuolta Ossi Aisamaalta - täällä yhden yhtä kirjoitusta?

    Sinä tunnet minut kyllä oikeasti niiltä osin, joilta olen täällä todisteita näyttänyt kumotakseni mielikuvituksenne tuottamana minusta esittämäänne. Tunnet myös ulkonäöltäni, kun olen näyttänyt kuviani, kun minulla mielestäni ei ole syytä hävetä ulkonäköäni, vaikka toista mieltä olet usein ollut sinä, joka et ole kehdannut kuvaasi näyttää.

    Kas, kun entiset palvelustoverit ja tuo entinen ammattikuntani laajemminkin on ollut minusta aina ja on edelleen ihan toista mieltä minulle itselleni kuin sinulle kertomassaan. Kun se sinulle kerrottu on sekin vain mielikuvituksesi tuotetta. Jos olet se Ossi tai joku muukin entinen toimiupseeri, etpä taida enää osallistua heidän evp-rientoihinsa kuten minä, joka taas maanantai-iltana menen Santahaminaan osallistuakseni Pääkaupungin Päällystö ry:n evp-osaston vuosikokoukseen.

    Ai, olen unohtanut, että minähän olin myös aito-arska, kuten olen Mielipidepankki, Pystyyn_kuollut ja hyvin moni muu;))

    Alkuun en ymmärtänyt, mitä tarkoitat usein toistelemallasi tällaisella:

    >>Noudatat samaa kaavaa: Ensin nimen nosto, sitten nikin omiminen<<

    Mutta nyt luulen ymmärtäväni, että uskot jonkun ”omivan” niitä käyttämiäsi nikkejä, joilla et enää pääse palstalle. Kyllä niitä ”omii” vain palstan valvonta, poistelee niitä, kun näkee niillä esitettyä palstan sääntöjen vastaiseksi. Mutta ei sekään niitä nikkejä enää käydä, roskikseen se ne heti laittaa.

    Lopuksi vain totean, että jos tuokin esityksesi ei taas kerro aivan selvästä mielipuolisuudesta, täysin vakuuttavasti se kuitenkin kertoo hyvin vakavista mielen terveyden häiriöistä, joka niitä harhojasi niin minusta kuin itsestäsi. Ota toki talteen tämä lausuntoni sitä varten, kun viimein toteutat sen, josta taas ties kuinka monetta kertaa ilmoitat tässä:

    >>Minä lupaan, että palaamme asiaan vielä ihan konkreettisesti ja silloin katsotaan miten suu pannaan<<

    En jatka pitempään tästä tai muusta enkä avaa palstaakaan ainakaan ennen maanantaita.
  2. Yllättävää, että sinulla on noin suuri usko vaikutusvaltaani täällä, kun ihan mitättömäksi minut ovat nähneet eräät. Itse en usko, että pystyisin tuohon asiaan juuri vaikuttamaan, vaikka yrittäisinkin. Olen kyllä terveen itsetietoinen, mutta realisti myös noiden suhteen, joihin pyydät minua vaikuttamaan.

    Olen kyllä sitä mieltä, ehdottomasti, että tuon tietyn Ossin jatkuva esilläpito tuolla tavalla on sopimatonta, jopa törkeää. Varsinkin siksi, kun asianomainen itse ei liene tilaisuudessa puolustautumaan oikomalla hänestä esitettyjä vääriä tietoja ja näyttämällä todisteita tosiasioista, kuten minä olen jatkuvasti joutunut tekemään.

    Sitä kyllä ihmettelen, että myös minut nähdään tuollaisten törkyjen lähettäjäksi. Luulisi vähäiselläkin ihmistuntemuksella pystyä päättelemään, että minä en käyttäytyisi niin. Jos törkyilisin - joskus kai olen niinkin tehnyt - tekisin sen aina omana itsenäni, ehdottomasti. Kohtuullisella kirjoitustaidolla ja kieliopin tuntemuksella varustetun luulisi pystyvän myös tunnistamaan eri kirjoittajien viestejä niiden kieliasun perusteella. Minun kirjoituksissani ei ole koskaan sellaista kieliasua, jollaista näkyy usein olevan noissa Ossiin kohdistetuissa töryissä.

    Tuo edellinen ”vuodatukseni” ei suinkaan ollut epätoivoinen, vaan asiallinen vastine tuon kyseisen jatkuvasti toistelemiin näkemyksiin, joille ei todellakaan voi olla mitään asiallista perustetta. Asiallinen on tämäkin, sillä en todellakaan usko omaavani täällä tuossa asiassa tarvittavaa vaikutusvaltaa. Miksi et itse usko omaavasi vaikutusvaltaa, jolla voisit lopettaa törkyilyn tuolle Ossille? Käskien siinä sivussa lopettamaan myös törkyilyn minulle, joka sittenkin lienee paljon suurempaa kuin tuo törkyily Ossille.
  3. Kerropa, miksi ihmeessä minun pitäisi käyttää muita nikkejä kuin tätä yhtä rekisteröityä? Haluan saada sanomisistani niin kiitokset kuin kunnian itselleni, vastuuntuntoisena ihmisenä haluan niistä myös omana itsenäni vastata ja haluan saada itselleni myös kaltaistesi herjat, kunniakseni nekin luen. Minulla on ollut moniakin nikkejä, mutta kai jo pari vuotta vain tämä. Muut rekisteröidyt nikkini olen sulkenut ja puskaan en laillasi piiloudu, itsetietoisuuteni ei sitä sallisi.

    Ja vielä kerran kysyn: mikä ihmeen motiivi minulla voisi olla sinun suhteen? Kateusko? Näkisinkö, että olisit minua paremmin menestynyt sotilasurallasi, siviilityössäsi, naisasioissasi ja jälkeläisissäsi ja yksityiselämässäsi yleensä, olisitko saanut näkyvämpää tunnustusta esimiehiltäsi kuin minä, näkyvämpää luottamuksenosoitusta palvelus- ja työtovereiltasi kuin minä, olisiko sinulla nyt laajempi kaveripiiri kuin minulla, olisitko nyt minua paljon varakkaampi ja se näkyisi elämässäsi paremmin kuin minulla? En näe perusteita vastata myönteisesti yhteenkään esittämääni kysymykseen.

    Olisitko osoittautunut tällä palstalla minua tietorikkaammaksi, monipuolisemmaksi ja taitavammaksi kirjoittajaksi, henkevämmäksi ihmiseksi, sivistyneemmäksi sanankäyttäjäksi, tarkkanäköisemmäksi maailmantapahtumien kuten täällä esiintyvienkin suhteen? En näe missään tuossakaan aihetta vastata myöntävästi.

    Kun ainakaan kateus sinua kohtaan ei voi olla motiivinani, mikä ihme sellaisen voisi aiheuttaa? En todellakaan voi ymmärtää. Tai ymmärränhän minä: aiheuttaja on päässäsi. Sama tekijä siellä, joka saa näkemään sinut kaikkia lukuisia harhojasi ja kuvittelemaan itsesi jopa minun rakkaakseni tai idolikseni.

    Mutta johtajaksi nimittäytyminen nikissäsi on kyllä oikeutettua. Adolf Hitler käytti tittelinäänkin Johtajaa (Führer) ja kyllä hän todellakin johti, tunnetuin seurauksin, vaikka olikin taustaltaan vain epäonnistunut taidemaalari ja sotilasarvoltaan korpraali. Sinulla on samoja johtajaominaisuuksia joita oli Josif Stalinillakin. Myös hän näki harhoja kaikkialla, läheisissä työtovereissaankin vihollisiaan ja listi heidät pois. Hyvin Stalin niillä ominaisuuksillaan menestyi. Sinulla ei vain taida olla käytännön mahdollisuuksia päästä asemaan, joka oli Hitlerillä ja Stalinilla - paitsi mielikuvituksessasi, joka varmaan riittää siihenkin.
  4. Kiitos, kiitos! Kun tässä jo kohta vuoteeseen mennessäni tulin vielä vilkaisemaan palstaa ja avaukseni tuottamaa ja huomasin nuo kehusi, toki niistä haluan kiittää.

    Joskus aikoinaan harrastin melkoisesti runoilemista, silläkin alueella minut on kerran jopa palkittukin. Vaikka edelleen lueskelen ja joskus myös esitän muiden runoutta, itse en ole enää aikoihin runoillut vakavammassa tarkoituksessa. En enää edes tällä palstalla, jossa joskus alkuaikoinani, yli 10 vuotta sitten silloin tällöin myös ”runolle rupesin”.

    Kun tulin kaivaneeksi esille tuon Oodin kesKUSTASTA, kaivoin esille vielä toisenkin vuodelta 2004. Siinä minä heittäydyn kepulaiseksi ja koen suurta kaihoa erään Annelin vuoksi:

    ANNELIN MUISTOLLE

    Nyt eron tuska jäytää sydänalaa
    kun Anneli on mennyt meiltä pois.
    Hän mennyt on, ei koskaan enää palaa.
    Sen menetyksen kuinka kestää vois?

    Ja onneton nyt Annelikin lienee,
    ja yksinäinen, ilman palvontaa.
    Ja unohdukseen tiensä pian vienee
    kun faksikaan siell` tuskin raksuttaa.

    Voi, miksi jätit meidät, kysyn jälleen?
    Viehkeän hymysi veit meiltä noin.
    Korvissain sulo-äänes kuulen tälleen:
    ”Puhun niin totta, kuin vain koskaan voin”.

    Kapean lantiosi keinahdukset
    nyt ilo muiden silmäin on, ei mun!
    Voi, miksi menikään niin ristiin sukset
    sinulla kanssa sen Paavon kirotun!

    Ja kepukin nyt Paavon tahtoon taipuu!
    Tietoisuus siitä aivan musertaa!
    Pian lailla Sinun unohdukseen vaipuu
    myös puolueemme. On se kamalaa!

    Tämän myötä näissä nostalgisissa tunnelmissa hyvää yötä!
  5. Kerro jo viimein, mikä ihmeen motiivi minulla voisi olla sinun suhteen? Vaikka sinä olet yrittänyt päästä läheisyyteeni niin kiihkeästi, että nikissäsikin sen ilmoitat, olet minulle juuri sellainen kuin olet oikeastikin: yhtä tyhjän kanssa.

    Vai että aiot saada minut syytteeseen kunniasi loukkauksesta? Kysyn, minkä kunniasi? Enhän ole juurikaan sekaantunut edes noihin keskusteluihisi itsesi kanssa, aiheenasi aina minä - tänäänkin näköjään hyvin monia kertoja. Niissä minulla olisi hyvinkin aihetta haastaa sinut oikeuteen kunniani loukkauksesta, mutta niin en tee, kun sinuun pätee sama, jonka oikeusoppinut totesi yli 10 vuotta sitten ihanteesi CK:n vastaavien törkyjen tiimoilta: ei kannata haastaa oikeuteen, sillä oikeus näkisi hänet syyntakeettomaksi.

    Tuolla toisaalla näyt laittavan minun tiliini oodin, joka täällä on kauan pyörinyt. Ei tietenkään ole minun tekemäni, tuskin olen yhtäkään viestiä sen tiimoilta laittanut. Yhden oodin olen kyllä kauan sitten tänne laatinut, ja ihmeekseni sen löysin vielä netistä; tässä se on:

    OODI kesKUSTALLE

    On ihmeen vetovoimainen kesKUSTA,
    se on kuin avaruuden aukko musta;
    olkootpa rahat työläisen tai herran,
    jos aukon valtapiiriin vain ne kerran
    joutuvat, ne menee, eivät palaa,
    vaan kyltymätön aukko lisää halaa!
    Ja kenet nielaisee tuo aukon nielu,
    pimeyteen vajoaa hän, ihmissielu!
    Mahtava avaruuden aukko musta
    ei silmin näy, mutt` näkyy tuo kesKUSTA
    näiltäkin palstoilta se kaikkialta
    näyttäen itseänsä suuremmalta.
    Mutt` millaisena! Onneksi tuo pitää
    sen nähdä, jonka päässä järki itää!
    Kuitenkin moni turvaa vain kesKUSTAAN.
    Aina on niitä, joiden silmään -----staan!

    (oodi on oikeastaan loppusoinnuton runo- kuten te valistuneimmat lukijat tiedätte - mutta kun oodin toinen tunnusmerkki on ajatuspitoisuus ja ylevän innostunut tunne, niin kyllä tämä oodista käy)

    Joo, olen todellakin esittänyt täällä muutaman kerran myös alastoman ”ruhoni”, saunakuvan ja muutaman kuvan etelän rannoilta (niissä tosin aina uimahousuissani), kun en ymmärtänyt aiheuttavani niillä kenellekään sellaista kiimaa, jonka sinä olet saanut.

    Mutta olen esittänyt itseni myös verhotumpana, tänään viimeksi, ja samanlaiseen kiihkoon sinut näyn saaneen silläkin kuvalla. Varmaan siksi, kun sinulla ole sellaista kunniamerkkiriviä kuin minulla tuossa kuvassani. Pitäisihän sinun ymmärtää, että kunniamerkkejä saadaan vain ansioista, ei tyhjistä puheista.

    Nyt jään vain odottamaan kutsua kuulusteluihin kunniasi loukkauksesta. Siihen saakka jätän sinut omaan ”arvoosi”.
  6. Onko minun todellakin alettava uskoa, että olisit se Ossi, joksi eräät sinuun enemmän paneutuneet ovat sinut päätelleet? Olisiko todellakin kaltaisesi sekopää raukka voinut palvella toimiupseerina, edes vaatimattomimmassakaan kenttätehtävässä? Mutta kai sinä olet siellä Haminassa jossakin hommassa palvellut, kun tunnet noita haminalaisia toimiupseereita, joiden initiaaleja tänne toistuvasti tuot.

    Mutta et sinä vielä palvelusaikanasi ole voinut olla tuollainen, olet seonnut vasta armeijasta lähtösi jälkeen. Vai oliko se kenties lähtösi syy; siihen viittaa se, että et ilmeisesti ole edes yrittänyt siviilitöihin hakeutua.

    Olet sinä todellakin surkea raukka! Muita syytät ”nimen nostelusta” ja itse tosiaan toistuvasti tuot esille noita nimiä, tosin vain nimien alkukirjaimilla eli initiaaleilla, mutta helppo noista on minun tunnistaa tarkoittamasi henkilöt, kun osa heistä on ollut oppilastovereinani, osa oppilaina kursseilla, joilla olen ollut opettajana, muutaman heistä olen tuntenut yhdistystoiminnan kautta ja tuon nyt esille ottamasi JS:n kanssa olimme vuoden samaan aikaan Siinailla ja on hyvä kaverini, jonka luona hänen hienossa kodissaan olen kyläillytkin.

    JS on kaikin tavoin miesten parhaita, sekä sotilaana että ihmisenä yleensäkin. Tästä varmasti ovat samaa mieltä kaikki hänet tuntevat, niin palvelustoverinsa kuin esimiehensäkin. Sinä raukka näyt olevan toista mieltä, ja se on varmimpia todisteita JS:n erinomaisuudesta.

    Kyllä minulla oli merkittävä ja jossain määrin vaikutusvaltainenkin ”palli” siellä Pääesikunnassa valtakunnallisten toimiupseeriasioiden tiimoilta, mutta hieman liian suureksi vaikutusvaltani arvioit, kun luulet minun ylentäneen eri joukoissa palvelevia ammattitovereitani. Tasavallan presidenttihän ylentää upseeriarvoissa, mutta hieman alemmat tahot niihin silloisiin korkeimpiin toimiupseeritoimiin miehen nimittivät. Olikohan se nimitysoikeus joukoissa palvelleihin nähden jo sotilasläänien komentajilla, mutta omat nimitykseni näyn aina saaneen puolustusvoimain komentajalta, tarkistin nimityskirjoista.

    Vielä toistan, että en ole koskaan sen Ossin nimeä tänne tuonut, enkä tuo vastakaan, mutta surukseni minun on kai alettava uskoa, että olet hän. Mutta en todellakaan millään voi uskoa, että vaatimattomimmassakaan toimiupseeritehtävässä olisi koskaan palvellut sellainen, jollainen nyt olet, joten sinun on täytynyt seota vasta sen vaatimattoman sotilasurasi jälkeen.
  7. Avaukseni perään on varsin nopeasti tullut pitkä ketju. Avasin Paavo Väyrysestä ja hän oli pitkään keskiössä myös keskusteluissa. Saamani vastineet tulivat aluksi niiltä, joilla oli halua ja kykyä - siis ymmärrystä ja osaamista - keskustella asiasta. Siitä olen hyvin tyytyväinen, sillä osoittaahan se avaukseni herättäneen mielenkiintoa niissä, joiden mielenkiintoa arvostan.

    Tuossa avaukseni synnyttämässä pitkässä ketjussa on paljon myös sellaista, joka ei osoita mielenkiintoa avauksen aiheeseen eikä edusta halua ja kykyä keskustella siitä. Mutta eihän keneltäkään voida vaatia enempää kuin mihin hänellä on edellytyksiä, ei enempää kyvyn kuin mielenkiinnonkaan suhteen. Eräät nimittäin yhä useammin väen väkisin halusivat kääntää keskustelua mielenkiintoisempaan, eli minuun. Halusin osoittaa heitä ymmärtäväni ja lähdinpä sitten mukaan. Tuolla mielenkiintoisimmalla aiheella myös päätän osaltani tämän avaukseni.

    Tuo minuun nikilläänkin kiinnittymään pyrkivä tuo taas kuten aina esille johtajuutta, jota hän kaipaisi enemmän yhteiskunnassakin. Eivätköhän kuitenkin ne osaavat tekijät ole kaikkein tarpeellisimpia ja hyödyllisimpiä maallemme ja meille kaikille. Kyllä hekin tarvitsevat myös johtoa, mutta kovin toisenlaista kuin ilmeisesti näkee tarpeelliseksi tuo ”johtaja”, joka kai pitää Väyrystä hyvän johtajan ihannetyyppinä. Johtajuuden jatkuva esille tuominen tällaisella palstalla, tällaisessa joukossa, tuo mieleen Saksanmaalta tietyn Johtajan, jota ihannoivia ei ihan normaaleina pidetä. No, varmaan tuo ”johtaja” näkee diktatuurin parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä, jossa johtajan asemaa ei kyseenalaisteta.

    Tietenkin on väheksytty myös työuraani. Itse kuitenkin olen siitä melko ylpeäkin. Uskoa itseen alkoi tulla jo silloin, kun 16-vuotiaana tulin ”maan korvesta” tänne Helsinkiin, jossa jouduin omillani pärjäämään. Usko itseeni vahvistui jo ennen sotaväkiaikaani Lapin suurilla savotoilla, jossa pärjäsin ihan ”oikeissa töissä”. Sotaväen palveluksessa ollessani rohkenin sitten tavoitella enintä, jota siinä ammatissa oli saatavilla. Mielihyvää tunnen siitä, että esimieheni näkivät minut sen saamisen arvoiseksi ja myös palvelustoverini osoittivat minuun luottavansa. Työurani ja koko elämäni olisi silti jäänyt paljon vajaammaksi, myös kokemusmielessä, jos minulle ei olisi tullut sitä siviilityöuraa, jonka sain vielä tehdä.

    Kun on puhuttu taas minun matkoistanikin, väheksytty niitä korvasta talutettavan matkoina, totean, että aina niillä maailmankuva on avartunut enemmän kuin niillä, jotka lomienikin ajan ovat vain tällä palstalla viettäneet. Tämän 12-vuotisen palstahistoriani aikana olen tehnyt lähemmäs 50 matkaa, yli 30;een maahan, viidelle eri mantereelle, ja kyllä niillä matkoilla yhteensä on aikaakin kulunut paljonkin yli vuoden verran. Ja taas, runsaan kuukauden kuluttua lähden kahden viikon matkalle, korvasta taluttaja on tosin englanninkielinen, kun suomenkielistä opasta matkalla ei ole.

    Tietenkin on otettu taas esille ulkonäkönikin. Sitä täytyy todella ihmetellä, kun niin ovat tehneet nyt kuten aina vain ne, jotka piilottavat itsensä puskaan. Ovatko he todella omastakin mielestään niin vastenmielisen näköisiä, että eivät uskalla edes rekisteröityä peläten sitä kautta mahdollisesti jonkun pääsevän paljastamaan hänen ulkoisen olemuksensa? Kenelläpä sellaiseen olisi mielenkiintoa, kyllä tuo täällä esittämänsä sisäinen olemuksensa hyvin torjuu sellaisen halun.

    Mutta kun minä en näe aiheelliseksi häpeillä ulkonäköänikään, en edes tällaisena yli 80-vuotiaana vaarina, laitan tähän tämän ketjun päätteeksi itsestäni kuvan, jonka naisystäväni nappasi kotonani lähtiessämme itsenäisyyspäivän juhlaan. Siinä ovat rintapielessäni myös ne suurta kiinnostusta herättäneet kunniamerkkini, kolmantena arvojärjestyksessä myös se sotilasansiomitalini, jossa ei kyllä ole numeroa kuten eräällä, varmaan ainoana Suomessa. Arvokkaimman, ensimmäisenä vasemmalla olevan eli Suomen Valkoisen Ruusun ritariristin sain siviilityönantajani esityksestä, josta siksi tunnen aivan erityistä mielihyvää:

    https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xpt1/v/t1.0-9/12717253_10153945334299182_5042991400167443976_n.jpg?oh=58e96cfa98f41e525a44a977153c2cba&oe=5734F922

    Näkemiin!
  8. Oletpa käynyt kuumana, kun noin paljon on tullut kirjoitusvirheitä, vaikka yleensä osaat kirjoittaa kohtuullisesti!

    Aivan uusi näkökulma asiaan on, että ammattikunta valitsee edusmiehikseen tärkeitä etujaan ajamaan joukostaan kyvyttömimmiksi näkemänsä! No, Valion isännöitsijänä en ollut missään sellaisissa luottamustoimissa, kun alaisinani oli kolmisenkymmentä useampaan liittoon kuulunutta valiolaista, kymmenillä eri sopimuksilla paljon suurempi joukko ulkopuolisia ja vastuu heidän kaikkien töiden tuloksellisuudesta, toiminnasta, jota johdin yli 50 miljoonan markan vuosibudjetilla.

    Mutta sinähän näyt pitävän johtajuutena vain sellaista, jossa minäkin aloitin ja toimin siellä sotaväessä ennen kuin pääsin vaativampiin, mielekkäämpiin ja arvostetumpiin tehtäviin. Niiden sivussa olin kyllä yhden jakson jonkin sortin johtajakin, mestarikurssi 8;n johtajana. Tässä kirjoitukseni kurssijulkaisun alussa:

    xxxxxxxxxxxxxxx

    Hyvät oppilaani!

    Kun kurssimme alkaessa teille sanoin, että olemme samassa veneessä, minä tosin peräsimessä, mutta te airoissa, niin toivoin silloin kovin teidän ymmärtävän tarkoitukseni. Vaistosin niin myös tapahtuneen. Silti en rohjennut odottaa - sen nyt tunnustan - ajatukselleni niin myönteistä vastakaikua kuin mitä se teiltä sai. Veneemme kulku on ollut tasaista ja turvallista, sillä kukaan ei ole huovannut silloin kun on pitänyt soutaa, kukaan ei ole keikuttanut venettä ja, mikä tärkeintä, kukaan ei ole uupunut kesken matkan.

    Veneemme ei suinkaan ole seilannut tarkoituksetonna, vaan se on vetänyt nuotan, josta riittää särvintä jokaiselle. Uurastuksenne ansiosta teillä on nyt paljon tietoa esikuntatoiminnoista ja etenkin esikuntateknillisissä ja henkilöstöhallinnollisissa tehtävissä taidatte myös vaativia käytännön sovellutuksia. Kun nyt palaatte joukkoihinne, niin antakaa kynttilänne loistaa, mutta enemmän teoissanne kuin sanoissanne. Uskon, että teillä jokaisella, tehtävästänne riippumatta on yllin kyllin tilaisuuksia osoittaa taitojanne käytännössä. Vain siten tämä kurssimme hyödyttää joukkoanne, vain siten se turvaa jatkuvan kehityksenne ja etenemisenne palvelusurallanne, ja vain siten te saatte esimiehiltänne, alaisiltanne ja palvelustovereiltanne sen arvostuksen, jonka te tämän vaativan kurssin kunnialla suorittaneina ansaitsette.

    Kurssin henkinen lataus on ollut korkea. Numeroilla todistettavissa olevien opintosaavutustenne lisäksi osoituksena siitä voidaan pitää oppilaskunnan vireää toimintaa ja tätä kurssijulkaisua - ensimmäistä esikuntamestarikurssien historiassa - jonka näen kurssin hengen ja tehokkuuden ilmentymänä.

    Kohdallani mestarikurssin johtajan tehtävä oli ensimmäinen ja todennäköisesti myös viimeinen. Ennakkoon koin tehtävän haasteena suoriutumiskyvylleni, mutta te teitte sen minulle helpoksi ja antoisaksi. Tulen muistamaan tämän ajan sotilasurani kohokohtana.

    Kiitokseni ja parhaimmat onnen ja menestyksen toivotukset teille jokaiselle!

    Kurssin johtaja
    Yliluutnantti Jorma Korhonen

    xxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Mutta edelleen olen kyllä vahvasti tuota mieltä, jonka sanon viestissäni edellä:

    >> Jos tällaisella palstalla alkaa korostaa johtajuuttaan, tulee mieleen Saksanmaalta tietty Johtaja, jota ihannoivia ei ihan normaaleina pidetä<<
  9. Kun et näy antavan periksi, täytyy minun antaa sinulle huomiotani, vaikka eilen sanoin, että ”en reagoi jatkossa tuollaisiin hupaisuuksiin, kun niissä ei ilmeisesti tarkoiteta olla huvittavia”.

    Sinä olet huvittava siksi, kun esiinnyt täällä myös nikillä res.maj; sinusta ei voi erehtyä. Huvittavaa tuo on siksi, kun missään tapauksessa et voi olla reservin majuri, et edes vain RUK:n perusteella reservissä ylenneenä, vielä mahdottomampaa olisi, että olisit ollut kadettiupseeri.

    Kadettiupseerit ja reservinupseeritkin opiskelleina ihmisinä osaavat suomen kieltä kirjallisestikin. Niillä ei olisi esim. sellaisia virheitä, jossa lauseen subjekti on monikossa mutta predikaatti yksikössä. He eivät sanoisi ”persoonat senkin ratkaisee ja vetää muita perässään” vaan sanoisivat ratkaisevat ja vetävät. Eivätkä sanoisi ”muutamat koittaa asioita avata” vaan sanoisivat muutamat koettavat jne., sillä he tietävät, että aamu koittaa, mutta ihminen koettaa. Eikä hän sanoisi ”enää sovikkaan” vaan sanoisi enää sovikaan. Nuo ja monet muut samanlaiset alkeelliset virheet toistuvat sinulla aina kuten tuossakin.

    Tuollaiset huvittavuudet estävät sen, että vakavissaan ei viitsi tarttua siihen asiaankaan, jota viesteissäsi voi kyllä noiden hupaisuuksien joukossa olla.

    Jos olisit rehellisesti sitä, mitä oikeasti olet, vaikkapa maanviljelijä, en tuollaiseen puuttuisi. Ei tuollaisten asioiden hallitseminen tavalliselle ihmiselle kovin tärkeää ole. Ihminen voi olla ihan hyvä ja arvostettavakin ihminen myös heikommalla kirjoitustaidolla. Sellainen voit olla sinäkin. Se juuri minua ärsyttääkin, että muuten kenties ihan kunnon ihminen nolaa jatkuvasti itseään koettamalla uskotella olevansa jotakin sellaista, jota hän ei missään tapauksessa voi olla.

    Joskus on tullut mieleeni, että olisit kovin armeijavastainen ja esiinnyt res.majurina halutaksesi nolata upseereita näyttämällä, että sellaiseksi pääsee kovin huonolla yleissivistyksellä, tuollaisellakin esitys- ja kirjoitustaidolla. Jos se olisi tarkoituksesi, et ole siinä onnistunut. Luultavampaa on, että olet vain trolli ja esiinnyt res.majurina vain pelleilläksesi. En oikein haluaisi uskoa, että olisit niin yksinkertainen, että todellakin luulisit jonkun uskovan, että olisit ihan oikeasti res.majuri.

    >>Etkös sinäkin kapi saanut muutaman äänen SDP ryhmässäsi<<

    Joo, sain muutaman äänen, 244 ääntä silloin v. 1972 kuntavaaleissa. Kai tuo on halutessasi tarkistettavissa jostakin arkistosta, ehkä netinkin kautta. Mutta en tosin ollut SDP:n ryhmässä, vaan olin sitoutumattomana ehdokkaana heidän listoillaan.
  10. Muutamaan päivään en tätä palstaa avannut, ja kun tänään niin tein ja huomasin tuosta Väyrysen uusimmasta tempauksesta täällä hieman yksioikoisesti keskustellun, halusin tällä avauksellani tuoda keskusteluun uuttakin näkökohtaa.

    Avauksessani puhun pitkään kai useimpien tuntemaa todellista historiaa, mutta lopussa vähän ennakoin tulevaakin ja siinä en ehkä ole ihan vakavissani. Varmaan sen ymmärsivät nuo palstan parhaisiin ja vakavammin otettaviin kuuluvat, jotka ensimmäisinä avaukseeni tarttuivat, mutta kun hieman velmuilin vielä heille vastatessani, käsittelen nyt heidän vastauksiaan vakavammassa hengessä.

    Oikeassa on Mielipidepankki, että tuo Väyrysen viimeinen tempaus on yllättävä hänenkin tekemäkseen. Varmaan oikeassa on siinäkin, että tuo tempaus ei voi olla hajottamatta kepua eikä persujakaan, ja sen varmaan moni muukin kuin mpp näkee tempauksen hyväksi puoleksi. Varmaan oikeassa on mpp tuossakin, että Väyrynen saa nyt Putinin ihailijakseen, mutta nykytilanteessaan Venäjä ei taida kovin avokätisesti ryhtyä rahoittamaan Väyrysen uutta puoluetta. Joten Väyrysen tavoitteet eivät toteutune ja Suomi säästynee katastrofilta.

    Oikeassa on myös DV8_HellRaiser siinä, että Väyrystä ei nyt kukaan kadehtine. Varmaan on oikeassa siinäkin, että myös Väyrynen kyllä ymmärtää eron eurosta mahdottomaksi, mutta suomalaisissa on myös niitä, jotka eivät sitä ymmärrä, ja niinpä Väyrynen saa kannatusta, joka valuu pois kepulta ja persuilta. Surkuhupaisaahan tuo Väyrysen touhu on, mutta kepussa ja persuissa se ei huvittane.

    Pystyyn_kuollut ei usko Väyrysen olevan tosissaan tuossa touhussaan. No, jos se häneltä vain leikkiä on, varsin omituista leikkiä puolueen kunniapuheenjohtajalta. Ainakaan kepun puoluesihteeri Laaninen ei pitänyt sellaisesta leikistä, kävi ilmi hänen haastattelussaan. Oikeassa P_k on siinä, että suunnatonta mediahuomiota Väyrynen tempauksellaan saa, mutta - mitä hän siitä huomiosta uskoo hyötyvänsä?

    P_k viittaa Jarmo Korhosen kirjoihin ja pitää niitä katkeruuden tuottamina. Voi olla niinkin, mutta hyvä kirja se hänen ensimmäisensä, ”Väyrysen valtakunta” on. Niitä myöhempiä en ole lukenut.

    Kiva, että avauksellani halusivat sanoa sanottavaansa ne palstalla jo varsin vähälukuisiksi käyneet, joilla on halua ja kykyä asialliseen sanottavaan. En jää nytkään tänne tätä pitemmäksi aikaa. Saatan käydä huomenna vilkaisemassa, ja jos on vielä tullut asiallista, siihen saatan reagoida. Tänään reagoin pari kertaa myös vähemmän asiallisiin, mutta kun niitä näkyy alkaneen tulla tulvimalla, en reagoi jatkossa tuollaisiin hupaisuuksiin, kun niissä ei ilmeisesti tarkoiteta olla huvittavia.