kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Kertomalleni oli nyt perusteensa, jonka ilmoitin heti alkukappaleessa. Perusteensa on ollut myös sille muulle, johon vihjaat. Annan sille selitystä vertauksella:

    Nuori juutalaisnainen halusi Hitlerin kuvan tatuoitavaksi napansa alapuolelle. Tatuoijalle esittämänään perusteenaan hän sanoi: ”Nautin siitä, kun Hitler näkee juutalaisten rakastelevan ja lisääntyvän”.

    Fiksummat ymmärtänevät tuosta perusteeni matkakuvilleni ja muulle tietynlaiselle täällä todisteellisena esittämälleni;))
  2. En minä toki olisi riesa jälkeläisilleni jouluna, jos heidän kanssansa jouluani viettäisin. Mutta tuskin he minua luokseen suuresti kaipaavatkaan, kun heillä on ihan tarpeeksi sitä omaakin joukkoaan. Pojillani on lapsia ja lapsenlapsia, joiden kanssa saavat joulua viettää. Muutama tuosta joukosta on myös joulumatkalla.

    Ja kun he kaikki asuvat melko kaukana minusta, Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, en oikein välittäisi enää sinne matkustellakaan, kun tein niitä matkoja jo heitä ”lahjoessani”. Poikapuoleni perheineen asuu tuossa varsin lähellä, ja vaikka sielläkin kävin jo ”lahjomassa”, siellä vielä käynen myös joulun pyhinä.

    Oikein mukavasti jouluni menee näin, joten säälisi on aiheeton!
  3. Vai et ole se res.maj, joksi sinut päättelin perusteenani ”kirjoitustyylisi”, jollaista olen nähnyt vain res.majurilta. Sorry erehdykseni!

    Täällä lienee siis joku toinenkin, joka on käynyt samat koulut kuin sinä, ja niissä oppinut tuon ainutlaatuisen kirjoitustyylin. Kadettikoulu se ei ole; tiedän kadettien kirjoitustyylin, kun olen ollut sielläkin opettajana. Eikä se koulu ole reserviupseerikoulu, tiedän, kun senkin olen käynyt ja tiedän, millaista kirjoitustyyliä siellä edellytettiin.

    Kai tuo tyyli opitaan lukiossa, jonka kerrot käyneesi, ja minä en ole sitä käynyt. Mutta erilainen kirjoitustyyli kuin sinulla on läheisilläni, jotka ovat lukion käyneet. Varmaan se tyyli on muuttunut sinun lukioaikojesi jälkeen. Mutta toisaalta - erilainen kirjoitustyyli oli myös 1939 syntyneellä edesmenneellä vaimollani, joka myös oli käynyt lukion. Ehkäpä eri paikkakuntien lukioissa opetetaan erilaisia kirjoitustyylejä;))

    Niin tai näin, mutta Hyvää Joulua sinullekin ja makoisia löylyjä siellä puolisavusaunassa, toivottaa tässä savusaunassa syntynyt!
  4. Avaukseni jätettyäni katselin nyt enemmän palstaa, jolle minulla ei ole runsaaseen viikkoon mielenkiintoa ollut. Huomasin, että on kyselty, kuka on ollut paras keskustelija v. 2015. Avauksen tekijän, siis kyselijän huomioon ottaen jo hyvä joulutunnelmani yhä vain koheni, kun minä en näy kovin korkealle sijoittuneen avaajan ja eräiden muiden tunnistamieni mielestä;))

    Res.majurihan tuo avaaja on, vaikka on itseään ujostellen avannut muulla nikillä. Minuun hän on sitten keskustelun vienyt. On ”nähnyt” minut sielläkin. On se hauskaa - tai ehkä kuitenkin vain sairasta. Vaikka hänelle - toisin kuin minulle - se sotilasansiomitalikin on myönnetty oikein numeroituna. Lienee ainutlaatuinen. Mitalin numeroa ei ole kuitenkaan tainnut kertoa;))

    Kohteliaasti kommentoin avaustaan jo sillä avauksellakin.
  5. Oikeassa olet, minun sotilasansiomitalissani ei ole numeroa, ei sen kunniakirjassakaan, pv:n komentaja kenraali Sutelan allekirjoittamassa ja pvm:lle 04.06.1980 päivätyssä. En tiedä, olisiko siitä numerosta ylpeilemisen aihettakaan, sillä kai jo tuolloin niitä oli varsin paljon myönnetty, kun niitä kai toistasataa vuosittain myönnetään.

    Ei ole numeroita parissa korkeammassakaan saamassani mitalissa, joita kai vähemmän myönnetään. Siis Tasavallan Presidentin myöntämissä (SLR Kekkosen, SVR Ahtisaaren). Niiden kunniakirjat tosin ovat ”vain” mainittujen ritarikuntien kanslereiden allekirjoittamia. Kai myös majuri on sellaisia saanut, varmaan numeroituina ja presidenttien omakätisesti allekirjoittamina;))
  6. Voi, kuinka unohdinkaan tuossa jälkikasvustani puhuessani, että onhan minulla myös poikapuoli, edesmenneen vaimoni ensimmäisestä avioliitosta, ja hänellä kaksi lasta. Juuri heitä lähden "lahjomaan" tänä iltana, kun asuvat tuossa lähimpänä.

    Nyt tuli tämä unohdus korjatuksi, joten ei enää muuta.
  7. Täytyy tässä vielä joululahjojen pakkaamisen välissä vastata tuohon, kun otat esille noin oleellisen asian ja ihan totta siinä puhut:

    Ei minusta todellakaan tulisi enää sotilasta. Ei, sillä Mannerheimkin oli tässä iässä jo siirtynyt sivuun. Mutta aikoinaan, hyvin kauan sitten, olin kyllä sotilaskin. Jopa varsin ansioitunut sellainen ainakin esimiesteni mielestä, kuten tiedät.

    Ja sittemmin minusta tuli valiolainen, ja ansioituneeksi minut nähtiin sielläkin; tiedät senkin. Lisäksi minusta tuli myös paljon muuta, jo siellä sotaväessä ja myöhemmin siviilissä. Myös siinä tärkeimmässä, eli yksityiselämässä. Ja melko monessa olen mukana edelleen. Myös noissa entisten palvelustoverieni porukoissa. Kuten tiedät, vaikket niissäkään porukoissa liiku.

    Mutta pääsääntöisesti jo kauan olen ollut vain tällainen eläkeläisvaari, sotaväestä jo yli 35 vuotta ja Valioltakin jo 17,5 vuotta. Ja kun olen kahden lapseni isä, viiden lapsenlapseni isoisä ja kun lapsenlapsenlapsiakin minulla on jo neljä, niin pientä vipinää riittää silläkin alueella. Korkeasta iästäni huolimatta kaiken muun ohessa olen myös melkoinen maailmanmatkailija ja matkoillani selviän ihan sekoilematta, siis toisin kuin Kekkonen tässä iässä.

    Ja onhan minusta tullut myös tällä palstalla tärkein - samalla ainoa todellinen - mielenkiinnon kohde eräille, muutamalle ilmeisesti hänen elämänsä ainoa sisältö. Mutta sitä kaikkein merkittävintä minusta ei ole tullut täällä. Ei ole tullut johtajaa eikä reservin majuriakaan. Sellaisia täällä ehdottomasti tarvitaan ja täällä heidän johtamiskykynsä kuten sotilaallisetkin kykynsä pääsevät täysiin oikeuksiinsa, vaikkei niitä olisi missään aikaisemmin huomattu. Ehkä heillä ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta antaa niistä näyttöjäkään.

    Kun nyt sait minulta kaipaamaasi tunnustusta, lienet tyytyväinen. Enkä nyt todellakaan jatka enää enempää tästä tai mistään muustakaan ainakaan vähään aikaan, sillä muut tehtävät - katsannossasi varmaan toisarvoiset - minulla nyt jatkuvat.
  8. Ja vielä pieni lisäys: Kertomuksia ja kuvia matkoiltani olen kyllä esittänyt täällä ihan oma-aloitteisestikin siksi, että olen halunnut ilahduttaa niillä niitä, jotka kaikki nekin ajat ovat viettäneet tällä palstalla, tärkeimmällä paikalla elämässään, jota tietenkään eivät voi jättää matkustellakseen.
  9. Korjaan lauseen; näin sen pitää kuulua:

    Tosin aloin kertoa siitä vain oikaistakseni tosiasioilla teidän vilkkaalla mielikuvituksellanne minulle kehittelemäänne historiaa
  10. Hyvähän se on, että olette edes vuokseni saaneet nauraa, kun teillä ne ilon aiheet taitavat olla kovin vähissä. Mutta jotenkin minusta tuntuu siltä, että muuta kuin naurua noiden minua koskevien kirjoitusten takana on. Niin tuossakin.

    Joo, olen tosiaankin kertonut täällä yhtä ja toista omasta historiastani, kun sen verran monipuolinen ja värikäs se on, että siitä riittää kerrottavaakin. Tosin aloin kertoa siitä vain oikaistakseni tosiasioilla teidän vilkkaalla mielikuvituksellanne minulle kehittelemääni historiaa. Ja siksipä jouduin aina esittämään myös todisteita kertomalleni, jopa todistuksiani, saamiani arvosteluja ja palkitsemisia myöten. Kun sellaisen näin tekevän teihin mukavaa vaikutusta, olen sitä joskus jatkanut ihan oma-aloitteisestikin.

    Mielestäni omasta historiastaan kertominen on arvostettavampaa, jos on näyttää sille todisteet. Enemmän täällä ovat kertoneet historiastaan eräät, jotka eivät koskaan ole kertomalleen vähäisintäkään todistetta esittäneet. Ovat siis luoneet myös oman historiansa sillä vilkkaalla mielikuvituksella, jolla ovat yrittäneet rakentaa minunkin historiaani. Huippuesimerkkeinä sellaisista ovat tuo eräs ”johtaja” ja nimimerkki res.maj. Heidän täytyy olla melko pahasti vialla päästään, jos kuvittelevat kenenkään uskovan, että olisivat nimimerkkiensä mukaisia. On täällä toki muutama muukin samantapainen, mutta ei ihan heidän ”tasolleen” yltävä, ainutlaatuisia nuo kaksi ovat.

    Joo, kirjoitusvirheitäkin olen oikonut eräiltä, jotka koettavat uskotella omaavansa korkeampaakin koulutusta ja ovat muka toimineet tehtävissä, joissa kohtuullisen hyvä kirjoitustaito olisi välttämätön edellytys ja vaatimus. Perus- tai kansakoulunkaan kunnollisesti läpäissyt ei kirjoittaisi esim. ”sanoppa”, ”laitetaampa” eikä ”gallub” (ovat sanopa, laitetaanpa ja gallup).

    Tämän nyt saa riittää minulta tästä aihepiiristä, eikä minulta tule muutakaan lähipäivinä. Mutta sehän ei estä tuota erästä ”näkemästä” minua täällä vaikka kuinka monta kertaa.
  11. Mitähän minä olen kirjoittanut tuolla nikillä ”SuvaitaanErilaisuutta"? Ei osu silmiini sillä nikillä kirjoitettua. Eilen, ja moneen päivään ekakertaa laitoin kyllä kolme vastinetta tälle avauksellesi, yhden sinulle ja kaksi muille. Jos et ole huomannut, tässä tämä sinulle antamani vastine toistamiseen:

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Siitä en ole ollenkaan loukkaantunut, että pidät noita mainitsemiasi minuna. Toivottavasti eivät Mielipidepankki, Pystyyn_kuollut, aito-arska, oikeistodemari tai nuo muutkaan eivät ole pahasti loukkaantuneet minuksi ”joutumisestaan”. Tuskin, kun eiväthän hekään pidä sinua täyspäisenä tai edes puolipäisenä.

    Siinä se on näköjään taas ”johtajan” aika mennyt minua etsiessään. Tärkeintä maailmassa näyn sinulle olevan, mutta en osaa olla siitä ylpeä, kun tiedän tuollaisen hyvin pahasti häiriintyneen mielen tuottamaksi.

    Minäkö sinun pääsi olen sekoittanut noin totaalisesti? Siksikö, että et ole saanut minulta vastarakkautta, vaikka olet rakkaakseni julistautunut? Pitäisi sinun tietää, että minulla on ihan toisenlainen rakas, ihana nainen, olen kai hänestä kertonutkin? Vai sekö juuri on täydellisen sekoamisesi lopullinen syy? Tuskin, sillä eiköhän tuo mielsi sairaus liene jo aivan muista syistä johtunutta vanhempaa perua.

    Kun ihmisen itsetunto on oikein alhainen ja pää noin sekaisin, hänen näkyy olevan mahdotonta ymmärtää, että jotkut täällä ovat niin itsetietoisia, että esiintyvät vain omilla rekisteröidyillä nikeillään. Sellaisia aivan varmasti ovat mm. Mielipidepankki, Pystyyn_kuollut ja aito-arska, ja varmaan myös nuo muut mainitsemasi esiintyvät vain omilla nikeillään, vaikkeivät olisi niitä rekisteröineetkään.

    Aito-arskan tulin tuntemaan täällä jo yli 10 vuotta sitten keskustellessamme historian palstoilla ja myös rauhanturvahommista, kun hänkin on entinen sinibaretti, vaikkemme niissä hommissa tulleet toisiamme tuntemaan. Tuttavuuteni Uuden-ukin kanssa syntyi aikoinaan tällä kepupalstalla, ja kerran hänet tapasinkin Oulussa, oikein ennalta sovitusti, kun hän sieltä Oulun liepeiltä on kotoisin. Uusi-ukki on jo väistynyt näiltä palstoilta syistä, jota ovat hyvin ymmärrettäviä yhdeksättä kymmentään lähestyvällä miehellä.

    Kukaan esille ottamistasi ei keskustele täällä itsensä kanssa, kun me kaikki saamme aina keskusteluseuraa. Toisin on sinulla. Joudut yleensä omilla hölmöillä avauksillasikin keskustelemaan kauan itsesi kanssa, ihan niillä omilla naurettavilla nikeilläsi, ennen kuin joku viitsii keskusteluasi häiritä. Kukapa sinun mielipuolen kanssa viitsisi keskustella. En minäkään tätä enempää, halusin sanoa vain nämä tosiasiat.

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Muuta en ole tänne laittanut, enkä laita lähipäivinäkään. Joten luepa nyt tuo ja ajattele lukemaasi! Vai olenko liian optimistinen kehottaessani sinua sellaiseen, joka ei ole mahdollista sinun päälläsi?
  12. Kun näyt kärttävän vastaustani, täytyy vastata sinullekin ennen vuoteeseen menoa tässä jo iltapesuilla käytyäni:

    Olen kirjoitellut muillakin nikeillä, rekisteröityjä nekin ovat olleet, mutta olen ne kaikki poistanut ja nyt minulla on vain tämä nikki. Kirjoittelin joskus aikoinaan rekisteröitymättömänäkin, mutta en koskaan joksikin muuksi tekeytyen, mutta niin en ole enää pitkiin aikoihin tehnyt.

    Mutta sinä näyt kirjoittelevan jatkuvasti muillakin nikeillä kuin sillä rekisteröimälläsi res.majurilla. Sehän kai olet, kirjoitustaidostasi - taidottomuudestasi - päätellen. Vai olisiko täällä joku toinenkin samanlainen? Yllättävää se olisi, kun maassamme on jo kauan ollut kansa- tai peruskouluun velvoittava koulupakko.

    Mutta jos olet tuo res.maj., kuten luulen, niin kysynpä, että oletko tullut ajatelleeksi, että joku oikea majuri voi loukkaantua pahasti siitä, että esiinnyt reservin majurina. On kai laitontakin näyttää muka kuvaansa majurin arvomerkeissä, jollaisia sinulla ei tietenkään voi olla. Ainakin se on hyvin typerää.

    Jos omalta koneeltasi hölmöilet, oikea res.majuri voi ottaa ip-osoitteesi kautta selvää, kuka olet. Hänellä voi olla siihen kyky, tai ainakin hänen lähipiirissään on joku, joka siihen pystyy. Tuskin hän sinua oikeuteen veisi, mutta ilmoittaisi täällä, kuka olet, tai ainakin millainen ”majuri” olet oikeasti.

    Ajattelepa vähän mahdollisia seuraamuksia! Vai onko sinulla kykyä vähäänkään ajatteluun? No, ehkäpä olet tuon oivaltanut, kun näyt nyt pitäytyvänkin muihin nikkeihin. Se on viisaampaa, tee vain niin jatkossakin!

    Oletko siis sinäkin samanlainen kuin tuo eräs sekopää, joka ”näkee” minut lukemattomissa muissa? Taidat olla. Kerrottakoon, että moneen päivään en ole nyt palstalla käynyt, kun on ollut muuta ja mukavampaa. Kuten joululahjaostoksien tekemistä, torstaina vanhojen faittereiden porukan pikkujoulu ravintola Zetorissa ja ja lauantaina Helsingin Sydänkuntoutuksen perinteinen ohjelmallinen joululounas Hotelli Helkassa. Tuskin tulen täällä juuri visitoimaan lähipäivinäkään, kun keskiviikkona saan taas luokseni naisystäväni, jonka kanssa menemme perjantaina Pääkaupungin päällystön evp-osaston joululounaalle Puotilan kartanoon ja viikonloppuna käyn ”lahjomassa” jälkikasvuani Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
  13. Vaikka Sinä Pystyyn_kuollut et liene paloheinäläinen tai edes stadilainen, oikea on käsityksesi tästä alueestamme. Kyllä tämä Paloheinä Stadin vehreimpiä alueita on. Onhan tämä Tuomarinkylä kartanon vanhoja laidunmaita, joka sodan jälkeen kaavoitettiin rintamiestaloille. Kullakin talolla oli vähintään 3000 neliön tontti, kun tontille piti mahtua puutarha omenapuineen, kasvimaa ja perunamaakin. Sellainen tämä alue ole asuessani täällä ekakertaa muutamia kuukausia nuorukaisena, vuokralaisena sellaisen rintamamiestalon yhdessä huoneessa, ennen Lapin savotoille lähtöäni.

    Mutta ei tämä enää ole aikoihin ollut sellainen. Ne rintamamiestontit on tiivistetty niin, että ei täällä taida olla enää yhtään tonttia, jossa se alkuperäinen talo yksi tököttäisi. Oma kotini sijaitsee sellaisella rintamamiestontilla, ja kun 28 vuotta sitten tämän ostimme, tontilla oli vielä se alkuperäinen rintamamiestalo, josta oli lohkaistu vain 1000 neliötä, jolle oli rakennettu tämä kolmen asunnon rivari. Se vanha talo on purettu jo aikoja sitten, ja tämän rivarimme lisäksi sillä vanhalla tontilla on nyt myös toinen kolmen asunnon rivari ja yksi paritalo.

    Mutta onhan täällä edelleen toki varsin väljää ja vehreätä. Paloheinän halkaisevat keskeltä kaksi metsäistä mäkeä, Pitkämäki ja Koivumäki, ja alue rajautuu tältä läntiseltä ja luoteiselta laidalta Helsingin keskuspuistoon, pohjoislaidalla aukeavat Haltialan kartanon peltomaisemat (joista osa on golfkenttänä) ja vehreitä alueita on ympärillä myös muilla laidoilla, kuten Pakila ja Torpparinmäki.

    Joten melkoisessa maalaismaisemassa täällä edelleen olemme. Siitä huolimatta vaalipiirissämme on kepulaisia varsin vähän, noin kolme prosenttia on kepu saanut täällä kannatusta vaaleissa. Kokoomuksen kannatus täällä oli viime vaaleissakin kolmanneksi suurinta Helsingin vaalipiireissä, muistaakseni puolue sai 56 prosentin kannatuksen. Mistä sellainen kertoneekaan?
  14. Siitä en ole ollenkaan loukkaantunut, että pidät noita mainitsemiasi minuna. Toivottavasti eivät Mielipidepankki, Pystyyn_kuollut, aito-arska, oikeistodemari tai nuo muutkaan eivät ole pahasti loukkaantuneet minuksi ”joutumisestaan”. Tuskin, kun eiväthän hekään pidä sinua täyspäisenä tai edes puolipäisenä.

    Siinä se on näköjään taas ”johtajan” aika mennyt minua etsiessään. Tärkeintä maailmassa näyn sinulle olevan, mutta en osaa olla siitä ylpeä, kun tiedän tuollaisen hyvin pahasti häiriintyneen mielen tuottamaksi.

    Minäkö sinun pääsi olen sekoittanut noin totaalisesti? Siksikö, että et ole saanut minulta vastarakkautta, vaikka olet rakkaakseni julistautunut? Pitäisi sinun tietää, että minulla on ihan toisenlainen rakas, ihana nainen, olen kai hänestä kertonutkin? Vai sekö juuri on täydellisen sekoamisesi lopullinen syy? Tuskin, sillä eiköhän tuo mielsi sairaus liene jo aivan muista syistä johtunutta vanhempaa perua.

    Kun ihmisen itsetunto on oikein alhainen ja pää noin sekaisin, hänen näkyy olevan mahdotonta ymmärtää, että jotkut täällä ovat niin itsetietoisia, että esiintyvät vain omilla rekisteröidyillä nikeillään. Sellaisia aivan varmasti ovat mm. Mielipidepankki, Pystyyn_kuollut ja aito-arska, ja varmaan myös nuo muut mainitsemasi esiintyvät vain omilla nikeillään, vaikkeivät olisi niitä rekisteröineetkään.

    Aito-arskan tulin tuntemaan täällä jo yli 10 vuotta sitten keskustellessamme historian palstoilla ja myös rauhanturvahommista, kun hänkin on entinen sinibaretti, vaikkemme niissä hommissa tulleet toisiamme tuntemaan. Tuttavuuteni Uuden-ukin kanssa syntyi aikoinaan tällä kepupalstalla, ja kerran hänet tapasinkin Oulussa, oikein ennalta sovitusti, kun hän sieltä Oulun liepeiltä on kotoisin. Uusi-ukki on jo väistynyt näiltä palstoilta syistä, jota ovat hyvin ymmärrettäviä yhdeksättä kymmentään lähestyvällä miehellä.

    Kukaan esille ottamistasi ei keskustele täällä itsensä kanssa, kun me kaikki saamme aina keskusteluseuraa. Toisin on sinulla. Joudut yleensä omilla hölmöillä avauksillasikin keskustelemaan kauan itsesi kanssa, ihan niillä omilla naurettavilla nikeilläsi, ennen kuin joku viitsii keskusteluasi häiritä. Kukapa sinun mielipuolen kanssa viitsisi keskustella. En minäkään tätä enempää, halusin sanoa vain nämä tosiasiat.
  15. Tulin nyt kuitenkin pistäytymään palstalla, ja olen pettynyt, kun kovin alas oli jo vajonnut tämä ketju, jossa sain arviointeja paitsi sotilaallisista kyvyistäni ja ansioistani - siis kyvyttömyydestäni ja ansiottomuudestani - myös pukeutumistyylistäni - siis tyylittömyydestäni. Täytyypä nyt nostaa se ylemmäs:

    Korjaan samalla tuota yhtä valokuvaani koskevan ajankohdan. Ei tuo Kyproksen matka/Välimeren risteily ollut v. 1986, kuten sanoin, vaan vasta 1989. En minä vielä 51-vuotiaana noin harmaantunut ollut. 54-vuotias siinä kuvassa jo olen.

    Laitanpa tähän kuvan myös vuodelta 1986. Tuossa olen siis vasta 51-vuotias. Tämäkin on hieman samanlainen kuva kuin se edellinen. Olin tuolloin vaimoni kanssa Kanarian matkalla, ja tässä olen tulossa Aladinos-yökerhoon Playa del Inglesissä. Jottette alkaisi arvostella vaimoni ulkonäköä, täytyy huomauttaa, että noista vieressäni olevista kumpikaan ei ole vaimoni; kauniimpi vaimoni oli kuin kumpikaan noista.

    Mutta se pukeutuminen! Mitähän kamalaa virhettä sotilasasiantuntija/kielenopettaja/tyyliguru nyt löytää pukeutumisestani? Huomautettakoon kuitenkin, ettei tuollaisissa lomapaikkojen yökerhoissakaan esiinnytä juhlapuvuissa:

    https://scontent-ams2-1.xx.fbcdn.net/hphotos-xfp1/v/t1.0-9/12360380_10153810168079182_8486935266869848101_n.jpg?oh=b2e8332c076d54d4bcd474282b32589a&oe=57168194

    Tuolla opastajallani ole oikein käsitystä sotaväen tehtävien laadusta ja merkityksestä eikä niissä osoitetuista kyvyistä - enemmän luotan sotilasesimiesteni näkemykseen ja arviointeihin - ja jopa kieli- ja kirjoitustaidostanikin olen saanut arviointeja tahoilta, joihin luotan enemmän. Olisikohan hänellä paremmat edellytykset arvioida pukeutumista? Jos on, varmaan hän vihdoin näyttää omalla kuvallaan esimerkin oikeasta, tilanteeseen sopivasta tyylikkäästä pukeutumisesta. Siten hän voisi vielä lisätä hauskuttamistani, jossa hän kyllä jo ihan hyvin on ansioitunut;))
  16. Heh heh! Tämä palsta on nimetty kepulle, mutta enemmän täällä on alettu availlakin kapista kuin kepusta. No, samat konsonantithan ovat noissa sanoissa kepu ja kapi, joten mitäpä noista vokaaleista väliä. Jos pitäisin ihan täyspäisinä noita avaajia ja heidän avauksiinsa innokkaimmin tarttuneita, olisin varmaan imarreltu huomiosta, mutta kun… no, jääköön sanomatta….
    Olen kyllä tainnut itsekin heittää vähän lisää puuta heidän hyvin roihunneeseen nuotioonsa. Tietenkään en ole halunnut ns. vedättää heitä, mutta ehkä pieni piru minuun meni. Varmaan siksi, että olihan niin hauskaa nähdä, kun kirjoitustaitoni arvostelussa pätevämmäksi ilmoittautui eräs kuin yksikään koulujeni opettajista tai muista, joilta siitä olen aikaisemmin lausuntoja saanut. Ja kun sama ilmoittautuu myös sotilastehtävien merkityksen ja niissä ansioitumisen pätevämmäksi arvioijaksi kuin yksikään noita asioita minun tekemisiin liittyen aikoinaan arvioinut, se vasta hauskaa oli! Hauskuuden hän vei huippuunsa sillä, että arvioi noilla molemmilla alueilla tuon ”res-majurin” minua pätevämmäksi ja ansioituneemmaksi!
    Kuinka hän jättikään vaille huomiotaan sen, että myös Valiolta sain aivan samanlaisia - siis yhtä virheellisiä - arviointeja työni merkityksestä ja siinä onnistumisesta ja jopa korkeimman kunniamerkkini sieltä eläköityessäni! Varmaan siksi, että ”onhan hän sentään kepulainen”, eikä halua tunnustaa ”keskustaa lähellä olevan” firman erehtyneen suhteeni;))
    Ja kun tuo sama ilmoittautui myös tyyliguruksi pukeutumisessa, silloin en enää voinut olla nauramatta ääneen, vaikka ketään ei ollut nyt minua kuulemassa! Vaikka hän lienee kovin nuori, varmaan hän on tyylikkyyden arvioinnin ohjeekseen kuullut Juha Watt Vainion rallissaan laulaman ”Härmän jätkät ovat lomaristeilyllä, joka miehellä on tumma puku yllä…”
    Miksi ihmeessä tuollainen monipuolinen asiantuntija-lahjakkuus on ilmeisen nuorella iällään juuttunut päivystämään tällaista palstaa, jolle minä tulin ensimmäisen kerran vasta lähes 70-vuotiaana eläkeläisvaarina! Uhraako hän poikkeuksellisen monipuolisen lahjakkuutensa tuohon sittenkin varsin vähäisiä kykyjä vaativaan tehtävään vain minun vuokseni? Siltä näyttää. Ja ”niin on, jos siltä näyttää”, sanoi Kekkonen, eikä hän voinut olla väärässä, sillä olihan hän sentään kepul… maalaisliittolainen. Nyt viimeistään minun täytyisi sadun sammakon tavoin pullistua omahyväisyydestä! Mutta niin en tee. Kun itse en sittenkään pidä itseäni ihan niin merkittävänä, jollainen ilmeisesti olen hänen mielestään ja eräiden muidenkin mielestä.
    Laitan nyt tämän saman näille kahdelle avaukselle, jotka on tehty minusta ja joilla on noista asioista minussa innokkaasti keskusteltu. Tämä nyt saa riittää minulta ainakin muutamaksi päiväksi, mutta sehän ei estäne teitä jatkamasta keskustelua aiheesta, joka kiinnostaa teitä enemmän kuin mikään muu.
    Kiitoksia teille eräille hyvistä nauruista! Tämän jälkeen menee taatusti ainakin muutamia päiviä, kenties hieman kauemminkin ennen kuin tämän palstan taas avaan, sillä isänmaa taas kutsuu poikaansa sankaritekoihin. Mutta viihtykää palstalla te, joille tämän tarkoitan - ja kyllähän te viihdytte!
  17. Heh heh! Tämä palsta on nimetty kepulle, mutta enemmän täällä on alettu availlakin kapista kuin kepusta. No, samat konsonantithan ovat noissa sanoissa kepu ja kapi, joten mitäpä noista vokaaleista väliä. Jos pitäisin ihan täyspäisinä noita avaajia ja heidän avauksiinsa innokkaimmin tarttuneita, olisin varmaan imarreltu huomiosta, mutta kun… no, jääköön sanomatta….
    Olen kyllä tainnut itsekin heittää vähän lisää puuta heidän hyvin roihunneeseen nuotioonsa. Tietenkään en ole halunnut ns. vedättää heitä, mutta ehkä pieni piru minuun meni. Varmaan siksi, että olihan niin hauskaa nähdä, kun kirjoitustaitoni arvostelussa pätevämmäksi ilmoittautui eräs kuin yksikään koulujeni opettajista tai muista, joilta siitä olen aikaisemmin lausuntoja saanut. Ja kun sama ilmoittautuu myös sotilastehtävien merkityksen ja niissä ansioitumisen pätevämmäksi arvioijaksi kuin yksikään noita asioita minun tekemisiin liittyen aikoinaan arvioinut, se vasta hauskaa oli! Hauskuuden hän vei huippuunsa sillä, että arvioi noilla molemmilla alueilla tuon ”res-majurin” minua pätevämmäksi ja ansioituneemmaksi!
    Kuinka hän jättikään vaille huomiotaan sen, että myös Valiolta sain aivan samanlaisia - siis yhtä virheellisiä - arviointeja työni merkityksestä ja siinä onnistumisesta ja jopa korkeimman kunniamerkkini sieltä eläköityessäni! Varmaan siksi, että ”onhan hän sentään kepulainen”, eikä halua tunnustaa ”keskustaa lähellä olevan” firman erehtyneen suhteeni;))
    Ja kun tuo sama ilmoittautui myös tyyliguruksi pukeutumisessa, silloin en enää voinut olla nauramatta ääneen, vaikka ketään ei ollut nyt minua kuulemassa! Vaikka hän lienee kovin nuori, varmaan hän on tyylikkyyden arvioinnin ohjeekseen kuullut Juha Watt Vainion rallissaan laulaman ”Härmän jätkät ovat lomaristeilyllä, joka miehellä on tumma puku yllä…”
    Miksi ihmeessä tuollainen monipuolinen asiantuntija-lahjakkuus on ilmeisen nuorella iällään juuttunut päivystämään tällaista palstaa, jolle minä tulin ensimmäisen kerran vasta lähes 70-vuotiaana eläkeläisvaarina! Uhraako hän poikkeuksellisen monipuolisen lahjakkuutensa tuohon sittenkin varsin vähäisiä kykyjä vaativaan tehtävään vain minun vuokseni? Siltä näyttää. Ja ”niin on, jos siltä näyttää”, sanoi Kekkonen, eikä hän voinut olla väärässä, sillä olihan hän sentään kepul… maalaisliittolainen. Nyt viimeistään minun täytyisi sadun sammakon tavoin pullistua omahyväisyydestä! Mutta niin en tee. Kun itse en sittenkään pidä itseäni ihan niin merkittävänä, jollainen ilmeisesti olen hänen mielestään ja eräiden muidenkin mielestä.
    Laitan nyt tämän saman näille kahdelle avaukselle, jotka on tehty minusta ja joilla on noista asioista minussa innokkaasti keskusteltu. Tämä nyt saa riittää minulta ainakin muutamaksi päiväksi, mutta sehän ei estäne teitä jatkamasta keskustelua aiheesta, joka kiinnostaa teitä enemmän kuin mikään muu.
    Kiitoksia teille eräille hyvistä nauruista! Tämän jälkeen menee taatusti ainakin muutamia päiviä, kenties hieman kauemminkin ennen kuin tämän palstan taas avaan, sillä isänmaa taas kutsuu poikaansa sankaritekoihin. Mutta viihtykää palstalla te, joille tämän tarkoitan - ja kyllähän te viihdytte!
  18. Heh heh! Niinpä Sinäkin näyt kapiksi joutuneen! Hyvin moni muu täällä on kokenut saman kohtalon, joten varmaan sen kestät. Onneksi kukaan ei ole minua tuoksi "majuriksi" luullut;))

    Onkohan täällä joku toinenkin kuin vain se yksi, joka näkee kapeja kaikkialla? Ja pitää itseään pätevänä määrittämään esitystaitoni huonommaksi kuin tuon "majurin". Ja uskoo myös pystyvänsä arvioimaan minun sotilasansioitani! No, ehkäpä olivat kohdallani väärässä ne sotilasesimieheni, jotka minut varsin ansioituneeksi näkivät? No, niistä ajoista on jo kovin kauan, vaikka ne näkyvät olevan tätä päivää tuolle ja jollekin muulle, jotka tuolloin tuskin olivat vielä syntyneetkään.
  19. Kun sivistyneesti aloitat v*tulla, niin toteanpa, että silloin kun tuo kuva on otettu, et varmaan ollut vielä niintä v*tuista kiinnostunut, jos olet nytkään. Olitkohan silloin vielä tullut edes sieltä äitisi v*tusta.

    Kuva on nimittäin otettu lähes 30 vuotta sitten. Tarkistin tiedostosta, johon olen kirjannut kaikki viimeisen 30 vuoden lomareissuni. Olimme tuolloin, keväällä 1986 vaimoni kanssa lomailemassa Kyproksen Aya Napassa, ja siltä käsin (Larnacasta tosin lähtien) teimme Välimeren risteilyn, joka suuntautui Israeliin ja Egyptiin. Haifan satamasta ajoimme bussilla ensin Jerusalemiin ja sitten Betlehemiin, joissa tutustuimme merkittävimpiin kohteisiin. Sitten seilasimme Pord Saidin satamaan, josta taas Bussilla Kairoon ja mm. pyramideille ja takaisin laivalle. Noissa maissa vuosia olleena halusin näyttää varsin tuoreelle vaimollenikin (avioiduimme v. 1983) niitä paikkoja, joissa hän ei ollut käynyt, ja niinpä hän sitten totesi: ”nyt nämäkin maat on otettu haltuun”.

    Tuossa kuvassa olemme juuri tulleet laivalle, ja noin meidät miespuoliset matkustajat vastaanotettiin. Tuolloin tuollainen asu kuin minulla tuossa on, oli pintamuotia tuollaisissa tilanteissa. Mutta etpähän sinä sitä tiedä, kun asia on niin kuin alussa sanon.

    Ilo oli valistaa sinua tuollaisessa asiassa, ja toivottavasti opit siitä niin, että et enää möläyttelisi tuollaisia, joissa osoittaudut paitsi tyhmäksi myös asioita tuntemattomaksi. Öitä!
  20. Kai sen verran kiihdyin tuosta jatkuvasti toistamastasi älyttömyydestä, että kirjoitusvirheitä - pois jääneitä kirjaimia - näkyy tulleen minullekin.

    Sen verran vielä lisään, että jokainen majuriksi ylennyt kadettiupseeri on joutunut käymään ainakin esiupseerikurssin, vaikkei olisi sotakorkeakouluun päässytkään, ja läheltä seuranneena tiedän, millaisia kirjallisia kykyjä vaadittiin jo esiupseerikurssillakin, mm. sen loppututkielmassa.

    Toki kadettikoulussakin vaaditaan sellaisia kykyjä - kielellistä esitystaitoa ja kirjoitustaitoa - jotka sinulta tyystin puuttuvat. Oman toimeni - Esikuntakoulun henkilöstöhallinnon opettaja ja yhden mestarikurssin johtaja - ohella opetin myös Kadettikoulussa muutamille kadettikursseille henkilöstöhallintoa, ja vaikka kadettien tietotaso aineessa ei ollut samaa tasoa kuin toimiupseerien luutnanttikursseilla tai mestarikurssillakaan, kyllä heidän kirjallinen ilmaisunsa oli häikäisevän hyvää sinun ilmaisuusi verrattuna.

    Nyt riittäköön.
    21. 298 / 334
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt