Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

437

Kommenttia

6603

  1. Mielenkiintoinen tapaus. Mielenkiintoisesti sitä pohdit ja mielenkiintoisia näkemyksiä siitä esität. Mm. julkituomalla sen, että hallituksen arvostelu on nyt siis todettu rikolliseksi. Vaikka Tynkkysen toiminnassa ei ole osoitettu olleen laista poikkeamista. Valittiin meillä aikoinaan yksi presidenttikin poikkeuslailla, ja vaikka poikkeuslaki on kiistatta laista poikkeamista, eli rikollisuutta, silloin sitä ei sellaiseksi nähty.

    No, onhan niin kuin sanot, eli että voidaan säätää laki, jota vastaan on rikottu, jos rikotuksi mainittua lakia ei vielä jostakin syystä ole olemassa. Riittääköhän eduskunnan enemmistö säätämään sellaisen poikkeuslain, lex Tynkkysen? Voidaankohan se säätää jopa nopeutetussa järjestyksessä?

    Sebastian Tynkkynen on varmaan monelle tuntematon henkilö, kuten toteat. On ollut sellainen tähän asti. Mutta ei ole enää. Varmaan nyt puolueet kilpailevat siitä, mikä niistä saisi Tynkkysen jäsenekseen. Olisi varma läpimenijä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Niin suurella äänimäärällä, että se tietäisi myös varmaa ministeripaikkaa.

    Tynkkynen on kieltämättä ollut nyt kapinakenraali puolueessaan, ja kapinakenraaleille on yleensä käynyt huonosti, kuten sanot. Mutta kapinakenraali Tynkkyselle voi siis käydä oikein hyvin. Niin hyvin, että hänen esimerkkinsä voi nostaa esiin kapinakenraaleita muissakin puolueissa.

    Kepussa olisi potentiaalinen ehdokas sellaiseksi. Hänellä on sellaiseen nytkin ollut hieman yritystä, mutta toistaiseksi tuloksetta. Jospa hän tuosta tapauksesta saisi nyt uutta puhtia. Mutta ei hänkään pääsisi siihen ikiaikaiseen tavoitteeseensa - pääministeriksi - nykyisen puolueensa riveissä. Ja vaikka hän saisi kuinka suuren kannatuksen kapinalleen, ei häntä mikään muu puolue taitaisi riveihinsä huolia. Ei tarvinne mainita, kuka se mahdollinen kapinakenraali olisi.
  2. Täytyihän minun vielä pistäytyä katsomassa, miten olet vastannut näihin edellisessä esittämiini kysymyksiin:

    >>Kun nyt katselin palstaa ja näin miten kiihkeästi olet minua kaivannut, etsinyt ja ”nähnytkin” hyvin monissa sivullisissa, täytyi tulla huuli ja silmätkin ihmetyksestä pyöreinä kysymään, mikä minussa saa sinut tuollaiseen kiihkoon, kiimaan suorastaan.<<

    >>Jos tuo nikilläsikin tapahtuva lähentelysi on kuitenkin vain mielestäsi hauskaa pelleilyä, sillä kuitenkin - kai tyhmyyttäsi - kerrot, että minä olen sinulle jostain syystä tärkeämpi kuin kukaan tai mikään muu täällä. Mikä on syy siihen, jos se ei ole seksuaalinen, jollaiselta se vaikuttaa?<<

    No, kysymykseni olivat varmaan liian kipeitä vastattavaksesi. Niin ollen ymmärrä, että totuus on tässä edellä sanomassani:

    >>Luultavasti kuitenkin tuo, että ”näet” minut jatkuvasti muissa, on vain sitä samaa pipin pääsi tuottamaa harhaa kuin ”johtajuutesi”, joten perimmäinen oikea selitys kaikelle on vakava henkinen sairautesi.<<

    Ps. Sinulle näkyy olevan kateuden aihe myös tuo minun pitkä rauhanturvaajaurani.
    Taidanpa antaa kateudellesi lisäaihetta vaihtamalla profiilikuvakseni kuvan, jonka minusta siinä "sinibarettitällingissäni" nappasi toinen vanha faitteri, joka melko lähellä asuvana nouti minut täältä kotoani niihin päivän tilaisuuksiin. En nyt kuitenkaan vielä viitsi ottaa kuvaa esille kamerastani, mutta ehkä huomenna tai ainakin lähipäivinä. Sitten varmaan sinä rekisteröidyt ja laitat kuvasi profiilillesi voidaksesi näyttää, että olet minua komeampi mies;))
  3. Olin YK-päivän eräissä juhlallisuuksissa ”sinibarettitällingissäni”, baretti päässä ja mitalit rinnassa. Kävimme Hietaniemessä rauhanturvatehtävissä menehtyneiden haudoilla ja pienellä porukalla lounastimme ravintolassa. Kotiin palattuani avasin palstan ekakertaa tiistain 20.10 jälkeen. Palsta ei ensiksi huolinut rekisteröitymistäni, joten laitoin typerälle avaukselle ”Arhonmäki tuli kaapista 2013” viestin nikillä ”Tietoa tuostakin”. Mutta nyt palsta huoli rekisteröitymiseni, joten ihan tällä nikilläni voin laittaa vielä tämän viestini:

    Tiistaina 20.10. illalla eräiden suuresta kiinnostuksesta johtuen kerroin parissa viestissäni sekä sotilas- että siviilityöuristani. Viestit löytyvät tästä ketjusta, mutta tuo avaaja on itsensä kanssa keskustellessaan vyöryttänyt ne jo kauas. Toisen viestini lopuksi sanoin seuraavaa:

    >>Kaikesta edellä sanomastani huolimatta haluan korostaa, että en toki ylpeile olleeni johtaja, vaan mieluummin koen olleeni tekijä. Tekijät sen työn, tulokset ja saavutukset tekevät, johtaja ei olisi yhtään mitään ilman niitä tekijöitä, ja sen tietää jokainen oikea johtaja. Mutta täällä näkyy olevan muutama sellainen ”johtaja”, joka ei ole tekijöitä tarvinnut, hänelle riittää, kun on ollut ”johtaja”. Eipä niin ollen se ”johtajuus” liene tuottanut mitään tuloksiakaan. No, ei kai katastrofejakaan, kun se ”johtajuus” on ollut vain oman pipin pään tuottamaa harhaa, samaa, jota niin moni muukin tuolta ”johtajalta” kuultu.<<

    Tuon viestin jättämisen jälkeen en ole palstaa avannut ennen kuin äsken sen tein. Kun nyt katselin palstaa ja näin miten kiihkeästi olet minua kaivannut, etsinyt ja ”nähnytkin” hyvin monissa sivullisissa, täytyi tulla huuli ja silmätkin ihmetyksestä pyöreinä kysymään, mikä minussa saa sinut tuollaiseen kiihkoon, kiimaan suorastaan. Jos se on sitä, mitä sen mm. nikilläsikin tapahtuvan lähentelysi vuoksi luulen sen olevan, niin vielä kerran koetan heittää kylmää vettä kuumille tunteillesi.

    Usko jo, että minä en ole ”niitä miehiä”, joihin sinä ilmeisesti kuulut. Minä olen aina, ihan nuorukaisesta lähtien tykännyt ”sillä tavalla” vain naisista. Minulla on elämäni aikana ollut naisia varmaan useampaa kansallisuuttakin kuin keskivertokepulimiehellä naisyksilöitä. Viimeisen pitkän ja onnellisen avioliittoni aikana minusta kuitenkin tuli uskollinen mies. Kun minulla nyt on naisystävä, ei tulisi mieleenikään lipsahtaa sivulle, sillä hän kyllä hyvin riittää minun - 80-vuotiaan miehen - jo kovin vähäisiin tarpeisiin silläkin alueella. Ja jos joskus lipsahtaisinkin - jota en siis usko tapahtuvan - naiseen minä lipsahtaisin, sillä minä en kiihotu miehen takapuolesta enkä sen munakarvoistakaan.

    Siis jos olet ns. homppeli, jollaiselta näytät, älä elättele turhia toiveitasi minun suhteen, sillä minä en ole sellainen. Jos tuo nikilläsikin tapahtuva lähentelysi on kuitenkin vain mielestäsi hauskaa pelleilyä, sillä kuitenkin - kai tyhmyyttäsi - kerrot, että minä olen sinulle jostain syystä tärkeämpi kuin kukaan tai mikään muu täällä. Mikä on syy siihen, jos se ei ole seksuaalinen, jollaiselta se vaikuttaa?

    Luultavasti kuitenkin tuo, että ”näet” minut jatkuvasti muissa, on vain sitä samaa pipin pääsi tuottamaa harhaa kuin ”johtajuutesi”, joten perimmäinen oikea selitys kaikelle vakava henkinen sairautesi. Eli et ole vastuussa puheistasi sen paremmin kuin teoistasikaan. Onneksi sinulla mitään tekoja ei ole kai koskaan ollutkaan muussa kuin niissä harhoissasi, joissa minäkin näyn jatkuvasti olevan.

    En jatka tästä enempää enkä muustakaan ainakaan enää tänä viikonloppuna, mutta nämä kaksi kannanottoa halusin tulla tuomaan, kun niille näin tarvetta olevan. Tuon ensimmäisen kannanottoni näin tarpeelliseksi ihmisyyteni vaatimuksesta huolimatta siitä, että en kannata Arhinmäen puolueen politiikkaa enkä ole koskaan Tarja Halostakaan äänestänyt, vaikka häntä ihmisenä arvostankin.
  4. Vaikka olen hyvin tyytyväinen sotilasuraani ja sen minulle antamiin monipuolisiin kokemuksiin, sittenkin ehkä vielä tyytyväisempi olen sen urani jälkeiseen siviilityöuraani. Se vaati minulta paljon uutta, mutta myös antoi paljon uutta. Niin opetuksina kuin kokemuksina, elämyksinäkin suorastaan. Ja toi paljon uusia, hyvin monenlaisia työtovereita ja ystäviäkin. Merkityksetöntä ei tietenkään ole sen rahallinenkaan anti, josta vieläkin nautin, olen nauttinut jo 17 vuotta eläkkeen muodossa. Tosin eläkettä olen nauttinut sotilasuraltani ja paljo kauemmin ja yhteensä siis paljon enemmän, kun 25 vuotta kestäneeltä uraltani olen saanut eläkettä jo 35 vuotta.

    Isännöitsijän tehtävää täällä ovat näköjään vähätelleet eräät sellaiset, joilla ei olisi koskaan ollut mahdollisuutta päästä sellaiseen tehtävään. Isännöitsijä-nimike on kyllä menettänyt sellaista alkuperäistä arvostustaan, jota vielä Valion keskushallinnon isännöitsijällä oli. Sielläkään ei ole enää isännöitsijää, vaan taitaa olla nimike kiinteistöpäällikkö, ja hänen tehtävistään on riisuttu pois ja siirretty muille sellaista, joka vielä kuului minun tehtäviini ja vastuisiini, jotka olivat paljon laajemmat kuin vain kiinteistöjä koskevia.

    Wikipediakin näkyy tuntevan tuossa isännöitsijä-tehtävänimikkeessä tapahtuneen muutoksen, ja toteaa, että toimitusjohtaja-nimikkeellä toimivat nykyisin monet ennen isännöitsijä-nimikkeellä toimineista:

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Isännöitsijä on ammattinimike, jonka merkitys on aikojen kuluessa muuttunut. Nykyään isännöitsijällä tarkoitetaan lähes yksinomaan asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivista johtajaa, joka johtaa yhtiötä hallituksen ja yhtiökokouksen antamien päätösten mukaisesti.

    Aiemmin isännöitsijä-nimitystä on käytetty laajemmin disponentista eli liikkeen, tehtaan, talon tai muun vastaavan laitoksen isännän sijaisesta, johtajasta tai hoitajasta. Isännöitsijöitä on ollut muun muassa teollisuuslaitoksissa, sahoilla, kartanoissa ja meijereissä. Nykyään vastaavissa tehtävissä toimivia henkilöitä kutsutaan toimitusjohtajiksi.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Isännöitsijä

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Kaikesta edellä sanomastani huolimatta haluan korostaa, että en toki ylpeile olleeni johtaja, vaan mieluummin koen olleeni tekijä. Tekijät sen työn, tulokset ja saavutukset tekevät, johtaja ei olisi yhtään mitään ilman niitä tekijöitä, ja sen tietää jokainen oikea johtaja. Mutta täällä näkyy olevan muutama sellainen ”johtaja”, joka ei ole tekijöitä tarvinnut, hänelle riittää, kun on ollut ”johtaja”. Eipä niin ollen se ”johtajuus” liene tuottanut mitään tuloksiakaan. No, ei kai katastrofejakaan, kun se ”johtajuus” on ollut vain oman pipin pään tuottamaa harhaa, samaa, jota niin moni muukin tuolta ”johtajalta” kuultu.

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Aivan varmasti tähän tulee vastineita, ainakin tuolta, jolle nämä osoitin, mutta niille en enää huomiotani anna. Enkä usko ihan lähipäivinä minulle tulevan tänne muutakaan asiaa.
  5. Kun olet tuosta ainoasta mielestäsi merkittävästä aiheesta tekemälläsi avauksellasi vielä ahkeroinut, ahkeroin hieman minäkin. Toisella silmälläni tuota futismatsia katsellessani naputtelin vielä tämän viestin, josta tuli niin pitkä, että se täytyy laittaa tähän kahtena osana:

    Eikö sinulla todellakaan ole ollut koskaan mitään muuta elämää kuin se vaatimaton sotilasurasi - jos sinulla oikeasti on ollut edes sellaistakaan. Minulla oli elämää jo ennen sitä sotilasuraanikin, joka kai kaikilla mittareilla mitattuna oli ansiokkaampi kuin sinulla - jos siis olet hän, jona täällä sinua antamiesi vihjeiden perusteella pidetään. Ja minulla on ollut hyvin täyttä elämää sen sotilasurani jälkeen jo yli 35 vuotta, reilusti yli puolet aikuiselämästäni ja paljon kauemmin kuin mitä se sotilasurani kesti.

    Mutta kun sinulle se sotilasurani näkyy olevan niin tärkeä, vähän siitä. Vai naurettiin minulle silloin? Ketkä nauroivat? Eivät ainakaan esimieheni, jotka minut aina mukavasti palkitsivat, eivät palvelustoverini, jotka minut luottamustehtäviinsä aina valitsivat, eivätkä alaisenikaan. Toimin v. 1977 mestarikurssin johtajana, ja pari sen kurssin oppilasta kuukausi sitten Päällystöliiton evp-yhdistyksen Tallinnan matkallamme tulivat vielä - 38 vuotta tuon ajan jälkeen - minua kurssistaan kiittelemään. Ja kun Päällystöliiton evp-yhdistys perustettiin v. 2002 Hämeenlinnassa, sen kurssin eräs oppilas esitti minua liittomme puheenjohtajaksi ja sai esitykselleen suurta kannatusta, mutta kieltäydyin perustellen kieltäytymistäni vaimoni vakavalla sairaudella, joka pari vuotta myöhemmin johti hänen kuolemaansa. Esitin puheenjohtajaksi vanhaa palvelustoveriani ja ystävääni R.T:ia, joka sitten yksimielisesti tehtävään valittiin.

    Laitanpa tähän vielä johtamani mestarikurssin kurssijulkaisun ensimmäisellä aukeamalla olevan kirjoitukseni, jonka olen kai esittänyt täällä julkaisusta skannattunakin, mutta nyt jouduin sen kopioimaan, kun tämä palstan nykyisen systeemi ei enää huoli sellaisia:

    Hyvät oppilaani!

    Kun kurssimme alkaessa teille sanoin, että olemme samassa veneessä, minä tosin peräsimessä, mutta te airoissa, niin toivoin silloin kovin teidän ymmärtävän tarkoitukseni. Vaistosin niin myös tapahtuneen. Silti en rohjennut odottaa - sen nyt tunnustan - ajatukselleni niin myönteistä vastakaikua kuin mitä se teiltä sai. Veneemme kulku on ollut tasaista ja turvallista, sillä kukaan ei ole huovannut silloin kun on pitänyt soutaa, kukaan ei ole keikuttanut venettä ja, mikä tärkeintä, kukaan ei ole uupunut kesken matkan.

    Veneemme ei suinkaan ole seilannut tarkoituksetonna, vaan se on vetänyt nuotan, josta riittää särvintä jokaiselle. Uurastuksenne ansiosta teillä on nyt paljon tietoa esikuntatoiminnoista ja etenkin esikuntateknillisissä ja henkilöstöhallinnollisissa tehtävissä taidatte myös vaativia käytännön sovellutuksia. Kun nyt palaatte joukkoihinne, niin antakaa kynttilänne loistaa, mutta enemmän teoissanne kuin sanoissanne. Uskon, että teillä jokaisella, tehtävästänne riippumatta on yllin kyllin tilaisuuksia osoittaa taitojanne käytännössä. Vain siten tämä kurssimme hyödyttää joukkoanne, vain siten se turvaa jatkuvan kehityksenne ja etenemisenne palvelusurallanne, ja vain siten te saatte esimiehiltänne, alaisiltanne ja palvelustovereiltanne sen arvostuksen, jonka te tämän vaativan kurssin kunnialla suorittaneina ansaitsette.

    Kurssin henkinen lataus on ollut korkea. Numeroilla todistettavissa olevien opintosaavutustenne lisäksi osoituksena siitä voidaan pitää oppilaskunnan vireää toimintaa ja tätä kurssijulkaisua - ensimmäistä esikuntamestarikurssien historiassa - jonka näen kurssin hengen ja tehokkuuden ilmentymänä.

    Kohdallani mestarikurssin johtajan tehtävä oli ensimmäinen ja todennäköisesti myös viimeinen. Ennakkoon koin tehtävän haasteena suoriutumiskyvylleni, mutta te teitte sen minulle helpoksi ja antoisaksi. Tulen muistamaan tämän ajan sotilasurani kohokohtana.

    Kiitokseni ja parhaimmat onnen ja menestyksen toivotukset teille jokaiselle!

    Kurssin johtaja
    Yliluutnantti Jorma Korhonen
  6. Pakko vielä käydä, kun ei näy menevän läpi. Kertaanpa, mitä sanon tuossa edellä:

    En ole pitänyt täällä ääntä johtajana olemisestani, ja sanon tuossa tuolle ”itsetekoiselle bestiksellenikin” näin: >>Jos sinun - tai minunkin - tasollani jatkuvasti kuuluttaa johtajuuttaan, siten oikeasti kertoo, että ei ole tehnyt elämässään mitään merkittävää<<. Hänen ”johtajuutensa” voi laittaa sitaatteihin, kuten minäkin laitoin omani: >>Sellainen ”johtaja” (joukkueenjohtaja) minäkin olin jo kersanttina. Yliluutnanttina olin sitten taas ”johtaja”, mestarikurssin johtaja<<

    En todellakaan ole täällä enkä missään muuallakaan ”pitänyt ääntä” johtajuudestani, en johtamisesta ylipäätään. Tekemisistäni kyllä olen kertonut. Minusta kun ne tekemiset sittenkin ovat tärkeintä, niillä syntyy jälkeä, niillä tulosta tehdään, niitä tekijöitä johtajakin tarvitsee. Niitä tarvitsi myös isännöitsijä, tarvitsi palveluesimieskin ja tarvitsi jopa toimistoupseerikin.

    Niitä ”johtajan” tehtäviä, joissa olen ollut, on vain aputyönjohtaja (Veitsiluoto Oy:n suurella savotalla Lapissa, jo ennen sotaväki-ikääni), armeijassa sitten joukkueenjohtaja ja mestarikurssin johtaja. Muita tehtävänimikkeitä minulla siellä armeijassa ja YK-joukoissa oli moniakin, mutta ei johtajanimikkeitä, vaikka kyllä niissä tehtävissäni oli merkittävämpiäkin kuin monilla ”johtajilla” siellä. Enkä ollut johtaja-nimikkeellä myöhemmällä siviilityöurallanikaan, kun suuressa firmassamme johtaja-nimikkeitä oli varsin vähän. Mutta kyllä se isännöitsijä-nimikkeeni oli siellä hyvinkin arvostettu, kun työ- ja vastuualueeni laajuus ja merkittävyys tiedettiin. Osuusmeijerimaailmassa isännöitsijän nimike on arvostettu siksikin, kun se nimike on - oli ainakin aikanani - myös meijerien johtajilla, ei heillä johtaja-nimikkeitä ollut.

    No, työelämän ulkopuolella olen kyllä ollut johtajakin, useampaan kertaan, eri yhdistysten puheenjohtajana, mutta niistä ei enempää, kun taisin jo tuoda niitä esille aikaisemmin.

    Taidat olla tuo tietty ”johtaja”, joka pyrkii saamaan lisää arvovaltaa ”johtajuudelleen” julistautumalla yksipuolisesti bestiksekseni. Tuskinpa täällä ihan samalla lailla ja yhtä vähin eväin ”johtajuuteen” vinksahtaneita muita on. Kun kirjoitusasustasi päätellen et ole tuo res.majurikaan;))
  7. En ole pitänyt täällä ääntä johtajana olemisestani, ja sanon tuossa tuolle ”itsetekoiselle bestiksellenikin” näin: >>Jos sinun - tai minunkin - tasollani jatkuvasti kuuluttaa johtajuuttaan, siten oikeasti kertoo, että ei ole tehnyt elämässään mitään merkittävää<<. Hänen ”johtajuutensa” voi laittaa sitaatteihin, kuten minäkin laitoin omani: >>Sellainen ”johtaja” (joukkueenjohtaja) minäkin olin jo kersanttina. Yliluutnanttina olin sitten taas ”johtaja”, mestarikurssin johtaja<<

    Mutta toisin kuin tuo ”johtaja” minä olen kyllä kertonut tekemisistäni, joita elämässäni on ollut monenlaisia, kun 16-vuotiaasta asti 63-vuotiaaseen saakka töitä tein. Niistä olen kertonut siksi, kun täällä ovat tekemiseni pyrkineet mitätöimään ne, joilla ei varmaan ole koskaan ollut sellaisiakaan tekemisiä, joita minulla on ollut. Ja kertomalleni olen aina todisteet esittänyt. Kuten sillekin, että olin 15 vuotta suuren firman keskushallinnon isännöitsijä, jolla oli kolmisenkymmentä alaista, joukossa talonmiehiäkin, mutta enemmän monien muiden ammattialojen edustajia. Pääkonttorin, Tutkimuskeskuksen ja ATK-keskuksen yhteensä lähes tuhatpäisessä väessä Helsingissä ja muutamassa keskushallinnon alaisessa paikassa muualla Suomessa. Ja hyvin paljon yhteistoimintaa monien ulkopuolisten kanssa. Minullakin oli vastuualueeltani viitisenkymmentä sopimusta ulkopuolisista palveluista, ja paljon tuli niiden lisäksi äkkitarpeita, joissa tekijät jouduttiin etsimään ja ohjeistamaan ja heidän korvauksistaan sopimaan ja töitänsä valvomaan. Yli 50 miljoonan markan budjetilla toimialuettani hoidin; itse tietysti tein budjetit, jotka ylemmällä taholla hyväksyttiin.

    Ensimmäisessä kolmevuotisessa tehtävässäni - konttoripalvelujen esimiehenä - tuossa suuressa firmassa minulla oli kyllä vastuut firman arkistoistakin, vaikka niitä hoiti alaiseni arkistonhoitaja. Liikeyritys joutuu arkistoimaan paljon mm. tilinpäätös- ja verotustarpeisiin. Sen alan kurssitusta sain siksi, kun silloin sataa vuottaan lähestyvän firman arkistoja, monta hyllykilometriä, siirrettiin filmeille ja alettiin myös digitalisoida ja alettiin kirjoittaa firman satavuotishistoriaa, Raamatun paksuista kirjaa. Hyvin näkee, että etpä ole kummoisissakaan tehtävissä koskaan toiminut, kun esimerkeiksi mitättömistä tarpeettomuuksista tuot ”Yrityksen arkistotoimen suunnittelu", "ATK, toimistoautomaatio ja arkistonhoito 1980 luvulla", "ATK, tekstinkäsittely ja arkistonhoito" ja "Asiakirjahallinto tiedonhallinnan osana." Yhtä lailla tarpeellisiksi työnantajani näki nuo lukuisat muutkin kurssini ja opetustilaisuudet, sillä ei työnantaja maksa tarpeettomiksi näkemistään.

    En siis korosta noissakaan johtajuuttani, vaan työtäni, jossa saavutetut tulokset suuresti perustuivat muiden tekemiin töihin. Sellaista se on työelämässä, josta sinulla ei näy olevan tietoa eikä ymmärrystä enempää kuin tuolla ”johtajallakaan”.

    Vielä täytyi tulla valistamaan valistusta tarvitsevaa, mutta nyt saa riittää.
  8. Vai jäit kaipaamaan lisää. Tässähän sitä, osio ansioluettelostani:

    TÄYDENTÄVIÄ KURSSEJA JA OPETUSTILAISUUKSIA

    Sissi-, tiedustelu-, lähitaistelu- yms. täydentäviä sotilasammatillisia kursseja sekä opetuspäiviä uusista aseista, kalustoista, ohjesäännöistä; ampuma- ja liikuntakoulutustilaisuuksia ja –kilpailuja yms. joukko-osastoissa 1957-80
    Kartoituksen maastotöiden ja ilmakuvien käsittelyn opetustilaisuuksia (Topografikunta) 1968-72
    YK:n rauhanturvaajakoulutuksessa (YK-KoulK Hyrylä ja Niinisalo) 1966 ja 1978
    Järjestötoimintakursseja (AUL, ToUL, VL ja TVK) 1963-77
    Työsuhdeasiain peruskurssi (Valtion Koulutuskeskus) 1974
    Puolustushallinnon työ- ja virkaehtosopimukset (PlM) 1974
    Henkilöstöhallinnon täydennyskurssi (Valtion Koulutuskeskus) 1976
    Opintokerho-ohjaajakurssi (TVK-opisto) 1977
    Teemakurssi ATK, toimistoautomaatio ja arkistonhoito 1980 luvulla (LArkY) 1981
    Ensiapukurssi 1 (SPR) 1983
    ATK, tekstinkäsittely ja arkistonhoito (Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu 1984
    Taloushallinnon ja budjetoinnin kurssi (Valio) 1984
    Ensiapukurssi 2 (SPR) 1985
    Yrityksen arkistotoimen suunnittelu (LArkY) 1985
    Asiakirjahallinto tiedonhallinnan osana (LArkY) 1985
    Teollisuuslaitoksen suojelujohtajien peruskurssi (Teli) 1986
    Suojeluvalvojien peruskurssi (Hgin vs-yhdistys) 1986
    Ulkoalueiden hoidon suunnittelu (Kiinteistöalan koulutuskeskus) 1986
    Kiinteistön verkot (HPY) 1986
    ”Toimiva puhelinliikenne – tehokas yritys” (HPY) 1987
    Työsuojelukurssi (Valio) 1988
    Kiinteistönhoitotehtävien suunnittelu ja mitoittaminen (KKK) 1988
    Korjausrakentaminen (KKK) 1988
    Teollisuuden meriseminaari turvallisuudesta (STV ym) 1988
    ”Ihminen – työpaikan tärkein voimavara” –seminaari (JTO, AEL) 1988
    ATK-kurssi tekstinkäsittely ja sähköposti (Valio) 1988
    Monipalveluvaihteet ja ISDN (HPY) 1988
    Kiinteistöjohtajien seminaari (Suomen Kiinteistöliitto) 1988
    IWATSU-sarjapuhelinjärjestelmä (Norecom) 1989
    Työsuojelun jatkokurssi (Valio) 1989
    Uusien tietojärjestelmien vaikutus kiinteistönpitoon (KKK) 1989
    Kiinteistöjen ylläpidon kehittäminen (Hankkija-tekniikka) 1989-90
    Tulosjohtamiskoulutus, 3-jaksoinen (Valio ja SEFEK) 1989-91
    Meijerijärjestöjen palontorjuntapäivät (Valiokoulutus) 1990
    Lex-tekstinkäsittelyn peruskurssi (Valiodata) 1990
    Kiinteistöpalvelujen uudet konseptit (Rastor) 1991
    1991Kunnossapitopäivät (Valio) 1991
    Asbestin purkutyöt rakennusta purettaessa (Tekn. Koulutuskeskus Majvik) 1991
    Kiinteistötietojen atk-hallinta (KKK) 1992
    Valioryhmän valmiuden kehittäminen (Valiokoulutus) 1992
    Liikekiinteistöisännöinti –seminaari (KKK) 1992
    Ennakoivan ajon kurssi (Liikenneturva) 1992
    Muistin ja nopean lukemisen kehittäminen (Tekn. Koulutuskeskus Majvik) 1992
    Vaativa ostoneuvottelu –koulutusohjelma (Markkinointi-instituutti) 1992
    Valioryhmän päällikköseminaari (Johtamistaidon opisto) 1993
    ”Kehitä itseäsi” –teemapäivät (Valio) 1993
    Johdon talous- ja laskentapäivät (Valio) 1993
    Muutos- ja yhteistyövalmennuspäivät (Valio) 1993
    Ympäristöhuoltopäivät (ISS-Servi, WM-jätehuolto ym.) 1994
    Tulitöiden paloturvallisuuskurssi (Valio ja OVL) 1994
    Työsuojelun jatkokurssi esimiehille (Valiokoulutus, Hgin palolaitos) 1994
    Hgin vs-yhdistyksen neuvottelupäivät 1994
    Suojelujohtajien ja valmiuspäälliköiden kertausharjoitus (Elintarvikepooli) 1995
    Windows- ja Exel-atk-kurssi (Opintolinkki Oy) 1995
    Word for Windows –kurssi (ICL) 1995
    Mikroverkot (Valiodata ja ICL) 1995
    MS Exchange-sähköpostin peruskurssi (ICL) 1996
    Hgin väestönsuojeluyhdistyksen seminaari yritysten vs-johdolle 1996
    Turvaseminaari ”Skydd-96” (Valiokoulutus ja MEK/OVL) 1996
    LVI-kunnossapitopäivät: vesivahingot, ilmanvaihto ja home ym. (KKK) 1997
    Valmiusseminaari (Elintarvikepooli ja Valio) 1997
    Kiinteistönhoidon, puhtaanapidon, korjausrakentamisen, vartioinnin ja suojelun yms. messuja ja tutustumismatkoja Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa 1983-97

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Ota talteen, sillä tämän jälkeen en enää tätä toista. Enkä nyt vähään aikaan tuo tänne mitään muutakaan.
  9. Huomaan monen ihan viattoman sivullisen taas joutuneet kapiksi - tai Jombeksi, kuten nykyisin minua hellitellen nimität. Jottei sinun tarvitsisi tehdä enää enempää Jombeja, täytyy sen oikean Jomben käydä.

    Jos sinun - tai minunkin - tasollani jatkuvasti kuuluttaa johtajuuttaan, siten oikeasti kertoo, että ei ole tehnyt elämässään mitään merkittävää. Ja jos jatkuvasti puhuu mistä tahansa tekemisistään kertomatta tarkemmin, mitä on tehnyt, ja näyttämättä kertomalleen mitään todistetta, sellainen on vain tyhjää hölötystä, jolla kertoo olevansa tyhjäpää. Jos todella olet palvellut toimiupseerina, olet voinut olla korkeintaan joukkueenjohtaja. Sellainen ”johtaja” minäkin olin jo kersanttina. Sitten olin hyvin monissa erilaisissa ja paljon vaativammissa tehtävissä. Yliluutnanttina olin sitten taas ”johtaja”, mestarikurssin johtaja, tiettävästi siinä tehtävässä ensimmäisenä toimiupseerina puolustusvoimissa. Minulla kun oli taipumusta olla siellä ensimmäinen monissa muissakin asioissa. Olen näyttänyt myös todistetta noista asioista, joten nyt ei niistä enempää.

    Paljon vaativampiin ja konkreettisesti vastuullisempiin tehtäviin johtajana jouduin siviilityöurallani. Olivat melkoiset rahallisetkin vastuut laajalta toimi- ja vastuualueeltani, vastuut monien, eri alojen alaisteni töiden tuloksista, vastuut myös alaisilleni päin. Varmaan myös työnantajani piti tärkeänä, että onnistuisin vastuualueeni johtamisessa, kun se koulutti minua hyvin monilla kursseilla, mm. Johtamistaidon opistossa. Kolmijaksoisena seminaarina sain mm. silloin ”uutena huutona” ollutta tulosjohtamiskoulutusta. Ilmeisesti johtamisessakin hyvin onnistuin, kun eläkkeelle jäädessäni sain työnantajani esityksestä korkeimman kunniamerkkini. Noista kaikista olen näyttänyt täällä todistetta.

    Mutta jo hyvin kauan olen ollut ”vain” eläkeläisvaari, mutta sinun pipissä päässäsi yhä hiippailen jossakin esikuntien käytävillä, jotka jäivät taakseni jo lähes 40 vuotta sitten!

    Tuo johtajuudesta. Sitten siitä vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksessa monien erilaisten ihmisten kanssa olen kai ollut ja olen edelleen eniten yksityiselämässäni, mutta myös työelämääni liittyen paljon muuallakin kuin varsinaisessa työssäni. Tässä siltä alueelta listaa, jolle kaikelle olen näyttänyt myös todisteita:

    Santahaminan Aliupseeriopiskelijain sihteeri 1958-59
    Kanta-aliupseerikoulun oppilaskunnan hallituksen jäsen 1959
    Kanta-aliupseerikoulun oppilaskunnan puheenjohtaja 1960
    Aliupseeriliiton hallituksen ja sen työvaliokunnan jäsen 1964-66
    Pv. henk.kunnan keskusliiton hallituksen jäsen 1964-66
    YK-veteraaniliitto Suomen Sinibaretit perustajajäsen ja hallituksen jäsen 1968-70
    Santahaminan Aliupseerikerho ry:n sihteeri 1961-62 ja 1964-65
    YKSP:n aliupseerimessin puheenjohtaja Kyproksella 1966
    Santahaminan Aliupseerikerho ry:n varainhoitaja 1967-68
    Santahaminan Aliupseerikerho ry:n puheenjohtaja 1971-73
    Santahaminan Toimiupseerit ry:n puheenjohtaja 1975-76
    YKSP:n päällystömessin varapuheenjohtaja Siinailla 1978-79
    Helsingin Sinibaretit ry:n hallituksen jäsen 1984-89
    Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen yrityssuojelun johtokunnan jäsen 1997-98
    Päällystöliiton evp-yhdistyksen perustajajäsen 2002
    Helsingin Sydäntoipilaat ry:n toinen tilintarkastaja 2000-2004
    Ali-, toimi- ja opistoupseerien perinneyhdistyksen (ATOP) hallituksen jäsen 2002-2006
    Päällystöliiton evp-yhdistyksen toinen tilintarkastaja 2002-2006
    Valioeläkeläisten sihteeri 2007-2010
    Valtion eläkeasiain neuvottelukunnan (VENK) tilintarkastaja 2007-2011

    Ja vielä tuolta alueelta saatuja tunnustuksenosoituksia:

    Stipendi kanta-aliupseerien peruskurssin kiitettävästä suorittamisesta (kiväärilinjan priimus) 1960
    Raha- ja esinepalkinto reserviupseerikurssin kiitettävästä suorittamisesta (2.komppanian priimus) 1964
    Stipendi ja kiitosmaininta TopK:n päiväkäskyssä luutnanttikurssin esikuntalinjan menestyksellisestä suorittamisesta (kurssin priimus) 1974
    Santahaminan Päällystöyhdistyksen (nyk. Pääkaupungin Päällystö ry) kunniajäsen 1986

    xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

    Näin siis meillä, entäpä teillä? Jospa vihdoinkin kertoisit, mitä ja missä olet johtanut ja millaisin tuloksin ja esittäisit jotain todistetta kertomallesi. Ellet niin tee, ja jatkat tyhjää hölötystäsi, myöntänet olevasi tyhjäpää. Se olisi sinulle nykyistä paljon paremmin sopiva nikkikin.
  10. Sen muistan, että Ahti M Salonen oli Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen ehdokkaana noissa v. 1978 vaaleissa, ja häntä äänestin Silloin Siinailla YK:n rauhanturvajoukoissa palvellessani. Mutta hän näkyy jääneen neljästä ehdokkaasta viimeiseksi kuudella äänellä. Vennamo näkyy saaneen 10 ääntä, ja Kekkosen vastaehdokkaista ”suurimman potin”, 25 ääntä näkyy saaneen Kristillisten ehdokas Raino Westerholm. Yllätys todella minulle! Tarkistin nuo nyt Wikipediasta.

    Mutta yllätys ei ole Kekkosen ylivoima, kun hänen takanaan olivat puolueet SDP, Kesk., SKDL, Kokoomus, RKP, LKP, ÅS, STP ja SYP, näen Wikipediasta. Enpä enää juuri muista enää tuollaisia puolueitakaan kuin ÅS, STP ja SYP. Hämmästyttävältä aiemman historian ja nykytilanteekin valossa tuntuu sekin, että SKDL ja kokoomus olivat samassa vaaliliitossa. Oli se Kekkonen melkoinen tekijä, kun sai aikaan tuollaisen yhteenliittymän!

    Huonomuistiseksi tunnustautuen sanoin tuolla edellä >>Olen toki ollut monessa mukana, nähnyt paljon, kokenut paljon, kun vielä muistaisikin jotain<< enkä siis muistista pystynyt vastaamaan kysymykseesi. Mutta niin huonomuistinen en ole, ettenkö muistaisi sitä, jonka olen sanonut noiden v. 1956 vaalien osalta.

    Avauksesi oli kyllä minusta mielenkiintoinen, ja siksipä olen tässä useamman ”puheenvuoron” käyttänyt. Mutta nyt tämä palsta saa olla minulta rauhassa taas ainakin useamman päivän, ehkä pitempäänkin.
  11. V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

    Suomen kansainvälispoliittinen asema oli Paasikiven presidenttikauden lopulla vahvistunut merkittävästi Suomen päästyä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. Lisäksi vuoden 1956 alussa Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuokra-alueen Suomelle, minkä katsottiin yleisesti kruunanneen vanhan valtiomiehen elämäntyön.

    Itse vaalikamppailu oli kaikkia sitä edeltäneitä repivämpi, kiivaampi ja kovasanaisempi eikä siinä kaihdettu myöskään puuttumista ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Erityisen rajusti hyökättiin Maalaisliiton ehdokasta, pääministeri Urho Kekkosta vastaan. Kekkosella ei ollut täyttä kannatusta omassa puolueessaankaan, koska Maalaisliiton ehdokkaaksi oli ollut esillä myös puolueen vanhempaan polveen kuulunut maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski.

    Mikäli ketkään muut eivät olisi luopuneet nimikkoehdokkaistaan, kolmannelle kierrokselle olisivat menneet Kekkonen (88) ja Paasikivi (84).Kommunistit puolestaan eivät halunneet päästää porvareita voittamaan (Kekkosta ei heillä luettu sinänsä porvariksi) eikä Paasikiveä jatkokaudelle. On väitetty, että jo tässä vaiheessa SKDLn yksimielinen kanta olisi ollut Kekkosen puolesta, ja Fagerholmille tulleet kansandemokraattiäänet vain Paasikiven pudottamiseen kolmannelta kierrokselta tarvittuja taktisia ääniä.

    Kun sekä Fagerholm että Kekkonen näin saivat molemmat enemmän ääniä kuin Paasikivi, ja molemmat vieläpä yli 100, Paasikivi olikin se joka joutui pudotuspelin näkyväksi uhriksi, eikä päässyt kolmannelle kierrokselle. Itse vaalikamppailu oli kaikkia sitä edeltäneitä repivämpi, kiivaampi ja kovasanaisempi eikä siinä kaihdettu myöskään puuttumista ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

    Kekkosen saatua yhteensä 151 ääntä, hän oli saanut yhden äänen joko "loikkarina" SDPstä, tai yhden lisä-äänen Kokoomuksesta, VLsta, Kansanpuolueesta tai RKPstä. Kokoomusta, VLoa ja Kansanpuoluetta (kansanpuolueen "miehiä") on kuitenkin pidetty epätodennäköisinä lisä-äänen lähteinä, niin selkeitä oli näiden valitsijamiesten Kekkos-vastaisuus myös kaikessa muussa aikakauden politiikassa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
  12. Olen samaa mieltä kassasi siitä, että arvoton näytelmä oli höynäyttää presidentin tehtävästä jo luopunut Paasikivi vielä 86-vuotiaana mukaan vaaleihin. Mutta ”höynäyttämiselle” oli kyllä ymmärrettävä syy. Paasikiven uskottiin pystyvän parhaiten estämään Kekkosen pääsyn tuohon korkeaan virkaan, johon Kekkosta pidettiin täysin sopimattomana. Niin skandaalinkäryistä oli ollut Kekkosen yksityiselämä, josta lehdet kertoivat toinen toistaan ”mehevämpiä” juttuja. Kekkonen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien ylimpänä toimeenpanijana, silloisena oikeusministerinä, nähtiin myös suuresti syylliseksi siihen, että sotasyyllisinä laitettiin vankilaan miehiä, joita pidettiin Suomen pelastajina. Kuten mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner.

    Olin tuolloin, v. 1956, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa. Mutta tietty käsitys Kekkosesta oli minullekin syntynyt. Palvelin tuolloin varusmiehenä, alikersanttina, ja ratkaisevana vaalipäivänä toimin JP 2:n päivystävän upseerin apulaisena JP 2:n esikunnassa. Siellä kuuntelin radiosta vaalien lopputuloksen. Järkyttynyt tuloksesta olin. En liioin ollut Kekkosen lopullisen vastaehdokkaan, Fagerholmin kannattaja, mutta että Kekkosesta presidentti! Se oli minusta täysin sopimatonta, skandaali suorastaan!

    Vähän ennen vaaleja olimme olleet pari viikkoa Porkkalassa partioimassa Suomelle juuri luovutettua vuokra-aluetta, selvittämässä sen tilaa merkiten vanhoihin karttoihin siellä tapahtuneita muutoksia yms. Muistan, että varusmiestenkin keskuudessa pidettiin Porkkalan palauttamista jäähyväislahjana Paasikivelle. Mutta Kekkosen kannattajat alkoivat pian puhua, että se olisi ”huomenlahja” Kekkoselle. Se inhotti syvästi!

    Kyllähän minäkin vuosien myötä Kekkoseen totuin ja näin hänessä hyviäkin puolia, mutta kai nuo vanhemmat käsitykset ja muistot minua koko ajan hieman kaivelivat. Kekkonenhan oli presidenttimme koko sotilasurani ajan, oli sellainen jo kersanttina aloittaessani ja jatkoi tehtävässä minun kapteenina lopettaessani. Hän se minutkin ylensi ensin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja vielä kapteeniksikin; upseeriarvoissa ylentäminen on aina presidentin tehtävä. Joten ei kai tuo presidentin työ voine kovin vaativaa olla, kun Kekkonen jaksoi sitä tehdä kauemmin kuin minä vaatimatonta sotilastyötäni;))

    Poikkeuslaki ei ollut silloin v. 1974 sen paremmin kuin nytkään voimassaolevien lakien mukainen, vaan se piti säätää erikseen. Sellainen olisi varmaan yhtä hyvin mahdollinen nytkin, mutta sellaiselle ei ole myöhemmin tarvetta ollut. Eikä olisi ollut silloinkaan, vaan aloite - vaatimus kai - siihen tuli Kekkoselta, joka ilmoitti, ettei hän lähde vaaleihin, kun ei aio enää kuutta vuotta tehtävässä jatkaa, mutta neljä vuotta hän voisi vielä olla. Mutta sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.

    Pistänpä tämän jatkoksi vielä hieman noiden v. 1956 presidentinvaalien taustaa, pätkiä Wikipediasta. Tämän linkin avaamalla pääsette näkemään enemmän:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
    V. 1956 presidentinvaalien taustaa:
  13. Ei minun pitäisi tätä palstaa avata, totesin tämä, kun palstan avattuani huomasin tuon avauksen ”Saako Jombe palkkaa”, ja siellä Pystyyn_kuolleen niin hyvän vastineen, johon oli pakko vastata. Haluanpa nyt poistaa sinultakin noita tarpeettomia huoliasi, sillä eivät armeija eikä Valio pitäneet minua vaarallisena itselleen, jollaisena sinä ilmeisesti pidät minua kepulle.:

    Palkkioksi siitä, että en käyttänyt kykyjäni puolustusvoimiamme vahingoittaakseni ylenin mukavasti sotilasarvoissa ja palkassa, päästen ammattikunnassa korkeimpaan mahdolliseen sotilasarvoon, parhaaseen palkkaan ja 45-vuotiaana täyteen eläkkeeseen. Jo palveluksessa ollessani sain jopa sotilasansiomitalin ja eläkkeelle lähtiessäni minusta tuli Suomen Leijonan ritari.

    Valiolla minut palkittiin vaarattomuudestani siten, että kolme vuotta palveltuani vaatimattomammassa konttoripalveluesimiehen tehtävässä pääsin huomattavasti vaativampaan keskushallinnon isännöitsijän tehtävään, jossa oli myös huomattavasti parempi palkka, joka kasvoi lisää vuosien ja lisääntyneiden tehtävien ja vastuiden myötä. Ehdin sieltäkin tienata puoli eläkettä, joka on kyllä huomattavasti suurempi kuin mitä olisi puolet tuosta täydestä sotilaseläkkeestäni. Ja sieltä eläkkeelle jäädessäni sain vielä korkeimman kunniamerkkini, kun minusta tuli myös Suomen Valkoisen Ruusun ritari.

    Huomaan, että eräät uskovat ”nähneensä” minut puskassa, ja pitävät kirjoitusasuani erehtymättömästi tunnistettavana. Heille toistan tuolla toisaalla Pystyyn_kuolleelle osoittamassani viestissäni sanomani: Olette väärässä. Kaiken taitoni oikein pinnistäen saatan pystyä jopa niin hienoon kirjoitusasuun kuin siinä parhaat kepulaiset, res.maj, inssi ja akateeminen. Tuon H.V:stäni bestiksekseni ylenneen esille ottaman Seppo H:n tasolle en toki pääsisi pinnistämälläkään.

    Vielä toistan saman, jonka sanoin tuolla Pystyyn_kuolleelle: Vai ei kepu myönnä sinulle lomaa, etkä siis saa lomarahoja. Sdp on reilumpi. Se ilmoitti myöntävänsä minulle nyt kuukauden loman ja maksavansa siltä ajalta täyttä palkkaa. Joten täytyy alkaa etsiä halvennettuja äkkilähtöjä jonnekin etelän maille!
  14. Ei minun pitäisi tätä palstaa avata. Kun nyt avasin ja huomasin sinun avautuneen tuolla tavalla, pakko minunkin on avautua:

    Kirjoitusteni palstamillimetrien perusteella saan minäkin palkkaa sdp:ltä, samoin kuin sinä kepulta. Ehkä minä pääsen parempaan palkkaan kuin sinä, sillä vaikka en sinua useammin tänne kirjoitelle, kirjoitukseni ovat pitempiä. Minuakin parempaan palkkaan pääsee kyllä tuo HV:stäni bestikseni ylennyt johtaja. Vaikka hänen kirjoituksensa ovat aina kovin lyhyitä, niitä häneltä tulee monikymmenkertaisesti enemmän kuin sinulta tai minulta.

    Minkä puolueen palkkalistoilla hän on, vai? Persuksi eräät häntä luulevat, mutta kyllä hänen täytyy olla kokoomuksen palkkaama. Kokoomus kepua lähinnä olevana on myös kepun pahin kilpailija, kepulaisten on helpompi siirtyä kokoomuksen kuin kepun kannattajiksi. Tuon tavoitteen hyväksi hän varsin tehokkaasti toimii ja palkkansa kokoomukselta ansaitsee.

    Vai on minut jo ”nähty” puskassa. Näkijä lienee tuo yksi ja sama, kuten aina. Hän sanoo kädenjälkeni olevan erehtymättömästi tunnistettava. On väärässä. Kaiken taitoni oikein pinnistäen saatan pystyä jopa niin hienoon kirjoitusasuun kuin siinä parhaat kepulaiset, res.maj, inssi ja akateeminen. Esille otetun S.H:n tasolle en toki pääsisi pinnistämälläkään.

    Vielä Pystyyn_kuolleelle: Vai ei kepu myönnä sinulle lomaa, etkä siis saa lomarahoja. Sdp on reilumpi. Se ilmoitti myöntävänsä minulle nyt kuukauden loman ja maksavansa siltä ajalta täyttä palkkaa. Joten täytyy alkaa etsiä halvennettuja äkkilähtöjä jonnekin etelän maille!
  15. Eilen illalla palstan sulkiessani sanoin:

    >>Saatan vielä huomenna käydä vilkaisemassa, ja jos on asiallisia vastineita tullut, niihin vastaan, asiattomat jätän vaille huomiotani<<

    Nyt kävin vilkaisemassa, ja näin, että aihetta vastineilleni ei näy olevan.

    Sanoin myös:

    >>Enkä oikein usko ihan pian tulevan aihetta uudelle avaukselleni, joten tämä palsta saattaa jäädä minulta rauhaan pitemmäksikin aikaa kuin vain viikoksi, jonka mittaiseksi jäi edellinen taukoni<<

    Ja kun en todellakaan usko kepupolitiikan tai muunkaan asian lähiaikoina antavan aihetta täällä käyntiini, palsta saattaa jäädä minulta rauhaan pitemmäksikin aikaa. Ehkäpä marraskuun gallupeissa on taas mielenkiintoista sen verran, että niitä tulen kommentoimaan. Sitä ennen tuskin tätä palstaa avaan.

    Tämä palsta on monestakin syystä tullut minulle vastenmieliseksi. Ensiksikin siksi, että tämän miehittävät aivan liiaksi sellaiset tyhjäpää-turhimukset ja törkimykset, joiden seura ei vedä puoleensa, kun heistä ei ole asialliseen keskusteluun mistään aiheesta. Myös palstan nykyinen formaatti on aivan /C:stä.
    - Otsikoista ei näe viestin lähettäjää, joten joutuu turhaan aukomaan noita roskaviestejäkin.
    - Ketjujen viestit eivät typisty kuten ennen, joten pitkää ketjua joutuu rullaamaan, useimmiten turhaan, kun ketjussa ei ole yhtään asiallista viestiä, johon haluaisi vastata.
    - Ja jos haluaisi laittaa tänne jonkin mielenkiintoisen pätkän jostain lehtijutusta, sen joutuu kopioimaan, kun tänne ei saa enää sen aukaisevaa linkkiä.
    - Enkä voi enää ilahduttaa noita menneisyydestäni niin kovin kiinnostuneita linkeillä todistuksiini, enkä linkeillä matkakuviini niitä, jotka eivät ehdi matkustella, kun heidän täytyy tätä palstaa päivystää;))

    No, onneksi minulla on oikeaakin elämää ja siinä parempiakin huveja, joten tuskinpa tulee kaipausta tänne ihan pian. Mutta jos aihetta tulee, tulen kyllä. Ja tulen vain tällä nikilläni. Eli jos joku itseään jokseenkin täyspäisenä pitävä luulee näkevänsä minut täällä puskassa, hänen on silloin aihetta mennä päälääkärille harhaansa apua saadakseen.

    Tuon lopullisesti seonneen nikissäänkin vain minusta ja minulle elävän höyrypään ei kannata enää hakea harhoihinsa apua lääkäriltä, sillä vaikka nykyinen lääketiede tekee ihmeitä myös henkisten sairauksien suhteen, mahdottomuuksiin se ei kuitenkaan pysty. Kapiksi joutuvien toivon tuon ymmärtävän ja suhtautumaan asiaan huumorilla, sillä säälinne tuskin asiassa auttaisi.

    Näkemiin taas joskus!