Lukashenka on Kekkosta parempi

Ruotsikin liputti selkeästi Kekkosen puolesta, eikä muistakaan maista kuulunut mutinoita.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ruotsikin liputti selkeästi Kekkosen puolesta, eikä muistakaan maista kuulunut mutinoita.

Mutisi se Ranskan pressa sen verran, ettei tiennytkään Kekkosen olevan vanhuudenhöperö.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ruotsikin liputti selkeästi Kekkosen puolesta, eikä muistakaan maista kuulunut mutinoita.

että innokkaimmin liputti Kekkosen puolesta Neuvostoliitto;D

Unohdit kirjoitti:

että innokkaimmin liputti Kekkosen puolesta Neuvostoliitto;D

Kokoomus ja Demarit oli jo laitettu ruotuun. Maalaisliitto ja Vähemmistökommunistit liputtivat Neuvostoliiton kanssa innokkaimmin.
Eino Uusitalo muuten ehdotti että "Timo" olisi saanut jatkokauden vuonna 1984.

Kapina kyti jo. Se toteutui sitten 1982 presidentinvaalissa jossa Honka-liittolaiset yli puoluerajojen äänestivät Koivistoa.

Oikeistodemari kirjoitti:

Kokoomus ja Demarit oli jo laitettu ruotuun. Maalaisliitto ja Vähemmistökommunistit liputtivat Neuvostoliiton kanssa innokkaimmin.
Eino Uusitalo muuten ehdotti että "Timo" olisi saanut jatkokauden vuonna 1984.

Kapina kyti jo. Se toteutui sitten 1982 presidentinvaalissa jossa Honka-liittolaiset yli puoluerajojen äänestivät Koivistoa.

Lue lisää

1974 poikkeuslaki on sellainen historian häpeäpilkku että edes Maalaisliitto ei ole pahempaa tehnyt. Juonsi siitä että "Timo" otti nokkiinsa vuoden 1968 vaalista jossa Virkkunen ja Vennamo saivat 99 valitsijamiestä.

Oikeistodemari kirjoitti:

1974 poikkeuslaki on sellainen historian häpeäpilkku että edes Maalaisliitto ei ole pahempaa tehnyt. Juonsi siitä että "Timo" otti nokkiinsa vuoden 1968 vaalista jossa Virkkunen ja Vennamo saivat 99 valitsijamiestä.

Lue lisää

Ilman demareita ei poikkeuslakia olisi tullut, tämä on tosiasia, tosin kokoomuskin oli sen takana.

upr kirjoitti:

Ilman demareita ei poikkeuslakia olisi tullut, tämä on tosiasia, tosin kokoomuskin oli sen takana.

Lisäksi demarit pyysivät sairasta Kekkosta ensimmäisenä ehdokkaakseen 1978 presitentin vaaliin.

upr kirjoitti:

Lisäksi demarit pyysivät sairasta Kekkosta ensimmäisenä ehdokkaakseen 1978 presitentin vaaliin.

Kuka Kekkosen sairaudesta silloin tiesi, kun se salattiin niin tehokkaasti?
Ulkoministeri Väyrynenkin uhkaili toimittajia estääkseen heitä julkaisemasta kuvia Kekkosen kalastusmatkalta, jolloin Kekkonen oli hukkua. Medialle annettiin tietoa, että Kekkonen on huippukunnossa ja Kekkosen adjutantit soittivat kuvaajat Tamminiemeen paikalle silloin, kun sattui sellainen päivä, että Kekkonen oli sen verran tolkuissaan, ettei ihan hulluja puhunut ja jaksoi kenties jopa loikkia portaitakin.

upr kirjoitti:

Lisäksi demarit pyysivät sairasta Kekkosta ensimmäisenä ehdokkaakseen 1978 presitentin vaaliin.

Tosiasia on että Maalaisliitto aloitti ryssän nuoleskelun 30 vuotta aiemmin.

salailunaikakausi kirjoitti:

Kuka Kekkosen sairaudesta silloin tiesi, kun se salattiin niin tehokkaasti?
Ulkoministeri Väyrynenkin uhkaili toimittajia estääkseen heitä julkaisemasta kuvia Kekkosen kalastusmatkalta, jolloin Kekkonen oli hukkua. Medialle annettiin tietoa, että Kekkonen on huippukunnossa ja Kekkosen adjutantit soittivat kuvaajat Tamminiemeen paikalle silloin, kun sattui sellainen päivä, että Kekkonen oli sen verran tolkuissaan, ettei ihan hulluja puhunut ja jaksoi kenties jopa loikkia portaitakin.

Lue lisää

Kyllä poliittisissa piireissä kaikki tiesivät Kekkosen tosiasiallisen teveydentilan. Silti demarit Sorsan johdolla olivat ensimmäisenä pyytämässä sairasta Kekkosta ehdokkaseen 1978 vaaliin.Sen jälkeen seurasivat muut Honkaliiton takinkääntäjät ja muut puolueet perässä. Jos demareilla olisi ollut yhtään ryhtiä, niin he olisi voinut estää sairaan Kekkosen valinnan, samoin kuin 1974 poikkeuslain. Sdp oli siihen aikaan suurin puolue, mutta täysin rappiolla.

”En minä vain enää tässä iässä haluaisi presidentiksi ryhtyä;))”

Yritätkö uskotella että vaatimattomuus kaunistaa? Älä yritä. Kaikessa olet paras. Olet näytellyt siitä todistuksiasi.

Teeskentelet_kapi kirjoitti:

”En minä vain enää tässä iässä haluaisi presidentiksi ryhtyä;))”

Yritätkö uskotella että vaatimattomuus kaunistaa? Älä yritä. Kaikessa olet paras. Olet näytellyt siitä todistuksiasi.

Lue lisää

Olen toki ollut monessa mukana, nähnyt paljon, kokenut paljon, kun vielä muistaisikin jotain. ”Se oli silloin, mutta nyt”, kuten laulussa sanotaan. Jaa, mutta eihän minun itseni tarvitse muistaa, täällä kun on eräitä, jotka muistavat kaikki vanhatkin tekemiseni. Mm. sen, että olen ollut aliupseerikin, joskus hyvin kauan sitten;))

Nuo samat näkyvät tietävän nykyisetkin tekemiseni paremmin kuin minä itse. Näen, että tuo eräs on nähnyt minut täällä viime päivinäkin vaikka kuinka monta kertaa. Itse en muista täällä käyneeni enkä kirjoittaneeni muuta kuin nämä kaksi viestiä. Sekin on varmaan osoitus muistini heikkenemisestä. Sitä se vanhuus teettää;))

kapi_ kirjoitti:

Olen toki ollut monessa mukana, nähnyt paljon, kokenut paljon, kun vielä muistaisikin jotain. ”Se oli silloin, mutta nyt”, kuten laulussa sanotaan. Jaa, mutta eihän minun itseni tarvitse muistaa, täällä kun on eräitä, jotka muistavat kaikki vanhatkin tekemiseni. Mm. sen, että olen ollut aliupseerikin, joskus hyvin kauan sitten;))

Nuo samat näkyvät tietävän nykyisetkin tekemiseni paremmin kuin minä itse. Näen, että tuo eräs on nähnyt minut täällä viime päivinäkin vaikka kuinka monta kertaa. Itse en muista täällä käyneeni enkä kirjoittaneeni muuta kuin nämä kaksi viestiä. Sekin on varmaan osoitus muistini heikkenemisestä. Sitä se vanhuus teettää;))

Lue lisää

Kyllä Sinä täällä olet puskissa piilotellut ja nytkin otat kantaa omaan avaukseesi. Kovasti on läpinäkyvää touhusi.
Tänään olet kirjoitellut Sipilän lähtölaskennasta ja aiemmin 10 miljardin maataloussäästöistä. HO HOO, HO HOO!
Uskotko itsekään niihin, jos niin täysi kaunainen seko olet!

"En minä vain enää tässä iässä haluaisi presidentiksi ryhtyä;))"

Et ennen vuotta 2018 voisi ryhtyäkään. Siihen mennessä saatat pehmetä niin kuin Kekkonenkin. Sinulla olisi täällä kampanjapäällikkökin. Joka ilmoittaa olevan bestiksesi;D

Paasikivi oli 86 v asettuessaan mustana hevosena ehdokkaaksi 1956 vaalissa. Kekkosen vastustajat höynäyttivät vanhan miehen arvottomaan näytelmään.

Poikkeuslaki oli täysin silloisen perustuslain mukainen lisäksi presidenttejä oli valittu poikkeuslailla ennenkin.

Olet jo täysin pihalla kun vertaat Suomea ja Valko-Venäjää toisiinsa.

Valko-Venäjällä et voisi rangaistuksestta arvostella Lukasenkkaa. Mutta mene toki kokeilemaan niin huomaat eron.

Kerrohan HHMkvaV:ni mikä Kekkosen valinnassa oli rikollista?

DV8_HellRaiser kirjoitti:

Paasikivi oli 86 v asettuessaan mustana hevosena ehdokkaaksi 1956 vaalissa. Kekkosen vastustajat höynäyttivät vanhan miehen arvottomaan näytelmään.

Poikkeuslaki oli täysin silloisen perustuslain mukainen lisäksi presidenttejä oli valittu poikkeuslailla ennenkin.

Olet jo täysin pihalla kun vertaat Suomea ja Valko-Venäjää toisiinsa.

Valko-Venäjällä et voisi rangaistuksestta arvostella Lukasenkkaa. Mutta mene toki kokeilemaan niin huomaat eron.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kassasi siitä, että arvoton näytelmä oli höynäyttää presidentin tehtävästä jo luopunut Paasikivi vielä 86-vuotiaana mukaan vaaleihin. Mutta ”höynäyttämiselle” oli kyllä ymmärrettävä syy. Paasikiven uskottiin pystyvän parhaiten estämään Kekkosen pääsyn tuohon korkeaan virkaan, johon Kekkosta pidettiin täysin sopimattomana. Niin skandaalinkäryistä oli ollut Kekkosen yksityiselämä, josta lehdet kertoivat toinen toistaan ”mehevämpiä” juttuja. Kekkonen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien ylimpänä toimeenpanijana, silloisena oikeusministerinä, nähtiin myös suuresti syylliseksi siihen, että sotasyyllisinä laitettiin vankilaan miehiä, joita pidettiin Suomen pelastajina. Kuten mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner.

Olin tuolloin, v. 1956, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa. Mutta tietty käsitys Kekkosesta oli minullekin syntynyt. Palvelin tuolloin varusmiehenä, alikersanttina, ja ratkaisevana vaalipäivänä toimin JP 2:n päivystävän upseerin apulaisena JP 2:n esikunnassa. Siellä kuuntelin radiosta vaalien lopputuloksen. Järkyttynyt tuloksesta olin. En liioin ollut Kekkosen lopullisen vastaehdokkaan, Fagerholmin kannattaja, mutta että Kekkosesta presidentti! Se oli minusta täysin sopimatonta, skandaali suorastaan!

Vähän ennen vaaleja olimme olleet pari viikkoa Porkkalassa partioimassa Suomelle juuri luovutettua vuokra-aluetta, selvittämässä sen tilaa merkiten vanhoihin karttoihin siellä tapahtuneita muutoksia yms. Muistan, että varusmiestenkin keskuudessa pidettiin Porkkalan palauttamista jäähyväislahjana Paasikivelle. Mutta Kekkosen kannattajat alkoivat pian puhua, että se olisi ”huomenlahja” Kekkoselle. Se inhotti syvästi!

Kyllähän minäkin vuosien myötä Kekkoseen totuin ja näin hänessä hyviäkin puolia, mutta kai nuo vanhemmat käsitykset ja muistot minua koko ajan hieman kaivelivat. Kekkonenhan oli presidenttimme koko sotilasurani ajan, oli sellainen jo kersanttina aloittaessani ja jatkoi tehtävässä minun kapteenina lopettaessani. Hän se minutkin ylensi ensin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja vielä kapteeniksikin; upseeriarvoissa ylentäminen on aina presidentin tehtävä. Joten ei kai tuo presidentin työ voine kovin vaativaa olla, kun Kekkonen jaksoi sitä tehdä kauemmin kuin minä vaatimatonta sotilastyötäni;))

Poikkeuslaki ei ollut silloin v. 1974 sen paremmin kuin nytkään voimassaolevien lakien mukainen, vaan se piti säätää erikseen. Sellainen olisi varmaan yhtä hyvin mahdollinen nytkin, mutta sellaiselle ei ole myöhemmin tarvetta ollut. Eikä olisi ollut silloinkaan, vaan aloite - vaatimus kai - siihen tuli Kekkoselta, joka ilmoitti, ettei hän lähde vaaleihin, kun ei aio enää kuutta vuotta tehtävässä jatkaa, mutta neljä vuotta hän voisi vielä olla. Mutta sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.

Pistänpä tämän jatkoksi vielä hieman noiden v. 1956 presidentinvaalien taustaa, pätkiä Wikipediasta. Tämän linkin avaamalla pääsette näkemään enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

kapi_ kirjoitti:

Olen samaa mieltä kassasi siitä, että arvoton näytelmä oli höynäyttää presidentin tehtävästä jo luopunut Paasikivi vielä 86-vuotiaana mukaan vaaleihin. Mutta ”höynäyttämiselle” oli kyllä ymmärrettävä syy. Paasikiven uskottiin pystyvän parhaiten estämään Kekkosen pääsyn tuohon korkeaan virkaan, johon Kekkosta pidettiin täysin sopimattomana. Niin skandaalinkäryistä oli ollut Kekkosen yksityiselämä, josta lehdet kertoivat toinen toistaan ”mehevämpiä” juttuja. Kekkonen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien ylimpänä toimeenpanijana, silloisena oikeusministerinä, nähtiin myös suuresti syylliseksi siihen, että sotasyyllisinä laitettiin vankilaan miehiä, joita pidettiin Suomen pelastajina. Kuten mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner.

Olin tuolloin, v. 1956, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa. Mutta tietty käsitys Kekkosesta oli minullekin syntynyt. Palvelin tuolloin varusmiehenä, alikersanttina, ja ratkaisevana vaalipäivänä toimin JP 2:n päivystävän upseerin apulaisena JP 2:n esikunnassa. Siellä kuuntelin radiosta vaalien lopputuloksen. Järkyttynyt tuloksesta olin. En liioin ollut Kekkosen lopullisen vastaehdokkaan, Fagerholmin kannattaja, mutta että Kekkosesta presidentti! Se oli minusta täysin sopimatonta, skandaali suorastaan!

Vähän ennen vaaleja olimme olleet pari viikkoa Porkkalassa partioimassa Suomelle juuri luovutettua vuokra-aluetta, selvittämässä sen tilaa merkiten vanhoihin karttoihin siellä tapahtuneita muutoksia yms. Muistan, että varusmiestenkin keskuudessa pidettiin Porkkalan palauttamista jäähyväislahjana Paasikivelle. Mutta Kekkosen kannattajat alkoivat pian puhua, että se olisi ”huomenlahja” Kekkoselle. Se inhotti syvästi!

Kyllähän minäkin vuosien myötä Kekkoseen totuin ja näin hänessä hyviäkin puolia, mutta kai nuo vanhemmat käsitykset ja muistot minua koko ajan hieman kaivelivat. Kekkonenhan oli presidenttimme koko sotilasurani ajan, oli sellainen jo kersanttina aloittaessani ja jatkoi tehtävässä minun kapteenina lopettaessani. Hän se minutkin ylensi ensin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja vielä kapteeniksikin; upseeriarvoissa ylentäminen on aina presidentin tehtävä. Joten ei kai tuo presidentin työ voine kovin vaativaa olla, kun Kekkonen jaksoi sitä tehdä kauemmin kuin minä vaatimatonta sotilastyötäni;))

Poikkeuslaki ei ollut silloin v. 1974 sen paremmin kuin nytkään voimassaolevien lakien mukainen, vaan se piti säätää erikseen. Sellainen olisi varmaan yhtä hyvin mahdollinen nytkin, mutta sellaiselle ei ole myöhemmin tarvetta ollut. Eikä olisi ollut silloinkaan, vaan aloite - vaatimus kai - siihen tuli Kekkoselta, joka ilmoitti, ettei hän lähde vaaleihin, kun ei aio enää kuutta vuotta tehtävässä jatkaa, mutta neljä vuotta hän voisi vielä olla. Mutta sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.

Pistänpä tämän jatkoksi vielä hieman noiden v. 1956 presidentinvaalien taustaa, pätkiä Wikipediasta. Tämän linkin avaamalla pääsette näkemään enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

Lue lisää

V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

Suomen kansainvälispoliittinen asema oli Paasikiven presidenttikauden lopulla vahvistunut merkittävästi Suomen päästyä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. Lisäksi vuoden 1956 alussa Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuokra-alueen Suomelle, minkä katsottiin yleisesti kruunanneen vanhan valtiomiehen elämäntyön.

Itse vaalikamppailu oli kaikkia sitä edeltäneitä repivämpi, kiivaampi ja kovasanaisempi eikä siinä kaihdettu myöskään puuttumista ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Erityisen rajusti hyökättiin Maalaisliiton ehdokasta, pääministeri Urho Kekkosta vastaan. Kekkosella ei ollut täyttä kannatusta omassa puolueessaankaan, koska Maalaisliiton ehdokkaaksi oli ollut esillä myös puolueen vanhempaan polveen kuulunut maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski.

Mikäli ketkään muut eivät olisi luopuneet nimikkoehdokkaistaan, kolmannelle kierrokselle olisivat menneet Kekkonen (88) ja Paasikivi (84).Kommunistit puolestaan eivät halunneet päästää porvareita voittamaan (Kekkosta ei heillä luettu sinänsä porvariksi) eikä Paasikiveä jatkokaudelle. On väitetty, että jo tässä vaiheessa SKDLn yksimielinen kanta olisi ollut Kekkosen puolesta, ja Fagerholmille tulleet kansandemokraattiäänet vain Paasikiven pudottamiseen kolmannelta kierrokselta tarvittuja taktisia ääniä.

Kun sekä Fagerholm että Kekkonen näin saivat molemmat enemmän ääniä kuin Paasikivi, ja molemmat vieläpä yli 100, Paasikivi olikin se joka joutui pudotuspelin näkyväksi uhriksi, eikä päässyt kolmannelle kierrokselle. Itse vaalikamppailu oli kaikkia sitä edeltäneitä repivämpi, kiivaampi ja kovasanaisempi eikä siinä kaihdettu myöskään puuttumista ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Kekkosen saatua yhteensä 151 ääntä, hän oli saanut yhden äänen joko "loikkarina" SDPstä, tai yhden lisä-äänen Kokoomuksesta, VLsta, Kansanpuolueesta tai RKPstä. Kokoomusta, VLoa ja Kansanpuoluetta (kansanpuolueen "miehiä") on kuitenkin pidetty epätodennäköisinä lisä-äänen lähteinä, niin selkeitä oli näiden valitsijamiesten Kekkos-vastaisuus myös kaikessa muussa aikakauden politiikassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956

kapi_ kirjoitti:

Olen samaa mieltä kassasi siitä, että arvoton näytelmä oli höynäyttää presidentin tehtävästä jo luopunut Paasikivi vielä 86-vuotiaana mukaan vaaleihin. Mutta ”höynäyttämiselle” oli kyllä ymmärrettävä syy. Paasikiven uskottiin pystyvän parhaiten estämään Kekkosen pääsyn tuohon korkeaan virkaan, johon Kekkosta pidettiin täysin sopimattomana. Niin skandaalinkäryistä oli ollut Kekkosen yksityiselämä, josta lehdet kertoivat toinen toistaan ”mehevämpiä” juttuja. Kekkonen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien ylimpänä toimeenpanijana, silloisena oikeusministerinä, nähtiin myös suuresti syylliseksi siihen, että sotasyyllisinä laitettiin vankilaan miehiä, joita pidettiin Suomen pelastajina. Kuten mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner.

Olin tuolloin, v. 1956, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa. Mutta tietty käsitys Kekkosesta oli minullekin syntynyt. Palvelin tuolloin varusmiehenä, alikersanttina, ja ratkaisevana vaalipäivänä toimin JP 2:n päivystävän upseerin apulaisena JP 2:n esikunnassa. Siellä kuuntelin radiosta vaalien lopputuloksen. Järkyttynyt tuloksesta olin. En liioin ollut Kekkosen lopullisen vastaehdokkaan, Fagerholmin kannattaja, mutta että Kekkosesta presidentti! Se oli minusta täysin sopimatonta, skandaali suorastaan!

Vähän ennen vaaleja olimme olleet pari viikkoa Porkkalassa partioimassa Suomelle juuri luovutettua vuokra-aluetta, selvittämässä sen tilaa merkiten vanhoihin karttoihin siellä tapahtuneita muutoksia yms. Muistan, että varusmiestenkin keskuudessa pidettiin Porkkalan palauttamista jäähyväislahjana Paasikivelle. Mutta Kekkosen kannattajat alkoivat pian puhua, että se olisi ”huomenlahja” Kekkoselle. Se inhotti syvästi!

Kyllähän minäkin vuosien myötä Kekkoseen totuin ja näin hänessä hyviäkin puolia, mutta kai nuo vanhemmat käsitykset ja muistot minua koko ajan hieman kaivelivat. Kekkonenhan oli presidenttimme koko sotilasurani ajan, oli sellainen jo kersanttina aloittaessani ja jatkoi tehtävässä minun kapteenina lopettaessani. Hän se minutkin ylensi ensin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja vielä kapteeniksikin; upseeriarvoissa ylentäminen on aina presidentin tehtävä. Joten ei kai tuo presidentin työ voine kovin vaativaa olla, kun Kekkonen jaksoi sitä tehdä kauemmin kuin minä vaatimatonta sotilastyötäni;))

Poikkeuslaki ei ollut silloin v. 1974 sen paremmin kuin nytkään voimassaolevien lakien mukainen, vaan se piti säätää erikseen. Sellainen olisi varmaan yhtä hyvin mahdollinen nytkin, mutta sellaiselle ei ole myöhemmin tarvetta ollut. Eikä olisi ollut silloinkaan, vaan aloite - vaatimus kai - siihen tuli Kekkoselta, joka ilmoitti, ettei hän lähde vaaleihin, kun ei aio enää kuutta vuotta tehtävässä jatkaa, mutta neljä vuotta hän voisi vielä olla. Mutta sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.

Pistänpä tämän jatkoksi vielä hieman noiden v. 1956 presidentinvaalien taustaa, pätkiä Wikipediasta. Tämän linkin avaamalla pääsette näkemään enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

Lue lisää

Korjaan vielä tuon puutteellisen lauseen:

Olin tuolloin, v. 1956, vasta 20-vuotias, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa

kapi_ kirjoitti:

Olen samaa mieltä kassasi siitä, että arvoton näytelmä oli höynäyttää presidentin tehtävästä jo luopunut Paasikivi vielä 86-vuotiaana mukaan vaaleihin. Mutta ”höynäyttämiselle” oli kyllä ymmärrettävä syy. Paasikiven uskottiin pystyvän parhaiten estämään Kekkosen pääsyn tuohon korkeaan virkaan, johon Kekkosta pidettiin täysin sopimattomana. Niin skandaalinkäryistä oli ollut Kekkosen yksityiselämä, josta lehdet kertoivat toinen toistaan ”mehevämpiä” juttuja. Kekkonen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien ylimpänä toimeenpanijana, silloisena oikeusministerinä, nähtiin myös suuresti syylliseksi siihen, että sotasyyllisinä laitettiin vankilaan miehiä, joita pidettiin Suomen pelastajina. Kuten mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner.

Olin tuolloin, v. 1956, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa. Mutta tietty käsitys Kekkosesta oli minullekin syntynyt. Palvelin tuolloin varusmiehenä, alikersanttina, ja ratkaisevana vaalipäivänä toimin JP 2:n päivystävän upseerin apulaisena JP 2:n esikunnassa. Siellä kuuntelin radiosta vaalien lopputuloksen. Järkyttynyt tuloksesta olin. En liioin ollut Kekkosen lopullisen vastaehdokkaan, Fagerholmin kannattaja, mutta että Kekkosesta presidentti! Se oli minusta täysin sopimatonta, skandaali suorastaan!

Vähän ennen vaaleja olimme olleet pari viikkoa Porkkalassa partioimassa Suomelle juuri luovutettua vuokra-aluetta, selvittämässä sen tilaa merkiten vanhoihin karttoihin siellä tapahtuneita muutoksia yms. Muistan, että varusmiestenkin keskuudessa pidettiin Porkkalan palauttamista jäähyväislahjana Paasikivelle. Mutta Kekkosen kannattajat alkoivat pian puhua, että se olisi ”huomenlahja” Kekkoselle. Se inhotti syvästi!

Kyllähän minäkin vuosien myötä Kekkoseen totuin ja näin hänessä hyviäkin puolia, mutta kai nuo vanhemmat käsitykset ja muistot minua koko ajan hieman kaivelivat. Kekkonenhan oli presidenttimme koko sotilasurani ajan, oli sellainen jo kersanttina aloittaessani ja jatkoi tehtävässä minun kapteenina lopettaessani. Hän se minutkin ylensi ensin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja vielä kapteeniksikin; upseeriarvoissa ylentäminen on aina presidentin tehtävä. Joten ei kai tuo presidentin työ voine kovin vaativaa olla, kun Kekkonen jaksoi sitä tehdä kauemmin kuin minä vaatimatonta sotilastyötäni;))

Poikkeuslaki ei ollut silloin v. 1974 sen paremmin kuin nytkään voimassaolevien lakien mukainen, vaan se piti säätää erikseen. Sellainen olisi varmaan yhtä hyvin mahdollinen nytkin, mutta sellaiselle ei ole myöhemmin tarvetta ollut. Eikä olisi ollut silloinkaan, vaan aloite - vaatimus kai - siihen tuli Kekkoselta, joka ilmoitti, ettei hän lähde vaaleihin, kun ei aio enää kuutta vuotta tehtävässä jatkaa, mutta neljä vuotta hän voisi vielä olla. Mutta sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.

Pistänpä tämän jatkoksi vielä hieman noiden v. 1956 presidentinvaalien taustaa, pätkiä Wikipediasta. Tämän linkin avaamalla pääsette näkemään enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

Lue lisää

Et Sinä HHMKvaV:ni noita 60 vuoden takaisia tapahtumia noin tarkkaan muista. Sepität täyttä fuulaa. Sen tietää jokainen, jolla pää vähänkin pelittää.

Oliko Kekkoselle missään vaiheessa yhtä laadukasta kilpailijaa?

kapi_ kirjoitti:

Olen samaa mieltä kassasi siitä, että arvoton näytelmä oli höynäyttää presidentin tehtävästä jo luopunut Paasikivi vielä 86-vuotiaana mukaan vaaleihin. Mutta ”höynäyttämiselle” oli kyllä ymmärrettävä syy. Paasikiven uskottiin pystyvän parhaiten estämään Kekkosen pääsyn tuohon korkeaan virkaan, johon Kekkosta pidettiin täysin sopimattomana. Niin skandaalinkäryistä oli ollut Kekkosen yksityiselämä, josta lehdet kertoivat toinen toistaan ”mehevämpiä” juttuja. Kekkonen sotasyyllisyysoikeudenkäyntien ylimpänä toimeenpanijana, silloisena oikeusministerinä, nähtiin myös suuresti syylliseksi siihen, että sotasyyllisinä laitettiin vankilaan miehiä, joita pidettiin Suomen pelastajina. Kuten mm. Risto Ryti ja Väinö Tanner.

Olin tuolloin, v. 1956, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa. Mutta tietty käsitys Kekkosesta oli minullekin syntynyt. Palvelin tuolloin varusmiehenä, alikersanttina, ja ratkaisevana vaalipäivänä toimin JP 2:n päivystävän upseerin apulaisena JP 2:n esikunnassa. Siellä kuuntelin radiosta vaalien lopputuloksen. Järkyttynyt tuloksesta olin. En liioin ollut Kekkosen lopullisen vastaehdokkaan, Fagerholmin kannattaja, mutta että Kekkosesta presidentti! Se oli minusta täysin sopimatonta, skandaali suorastaan!

Vähän ennen vaaleja olimme olleet pari viikkoa Porkkalassa partioimassa Suomelle juuri luovutettua vuokra-aluetta, selvittämässä sen tilaa merkiten vanhoihin karttoihin siellä tapahtuneita muutoksia yms. Muistan, että varusmiestenkin keskuudessa pidettiin Porkkalan palauttamista jäähyväislahjana Paasikivelle. Mutta Kekkosen kannattajat alkoivat pian puhua, että se olisi ”huomenlahja” Kekkoselle. Se inhotti syvästi!

Kyllähän minäkin vuosien myötä Kekkoseen totuin ja näin hänessä hyviäkin puolia, mutta kai nuo vanhemmat käsitykset ja muistot minua koko ajan hieman kaivelivat. Kekkonenhan oli presidenttimme koko sotilasurani ajan, oli sellainen jo kersanttina aloittaessani ja jatkoi tehtävässä minun kapteenina lopettaessani. Hän se minutkin ylensi ensin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja vielä kapteeniksikin; upseeriarvoissa ylentäminen on aina presidentin tehtävä. Joten ei kai tuo presidentin työ voine kovin vaativaa olla, kun Kekkonen jaksoi sitä tehdä kauemmin kuin minä vaatimatonta sotilastyötäni;))

Poikkeuslaki ei ollut silloin v. 1974 sen paremmin kuin nytkään voimassaolevien lakien mukainen, vaan se piti säätää erikseen. Sellainen olisi varmaan yhtä hyvin mahdollinen nytkin, mutta sellaiselle ei ole myöhemmin tarvetta ollut. Eikä olisi ollut silloinkaan, vaan aloite - vaatimus kai - siihen tuli Kekkoselta, joka ilmoitti, ettei hän lähde vaaleihin, kun ei aio enää kuutta vuotta tehtävässä jatkaa, mutta neljä vuotta hän voisi vielä olla. Mutta sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.

Pistänpä tämän jatkoksi vielä hieman noiden v. 1956 presidentinvaalien taustaa, pätkiä Wikipediasta. Tämän linkin avaamalla pääsette näkemään enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956
V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

Lue lisää

>>>,,sitten hän ilmeisesti koki voimistuvansa, kun v. 1978 taas asettui ehdolle ja pääsi normaalille kuuden vuoden kaudelle, joka sitten jäi kesken tunnetuista syistä.<<<


Tai sitten ymmärrys oli jo täysin hukassa.

kapi_ kirjoitti:

Korjaan vielä tuon puutteellisen lauseen:

Olin tuolloin, v. 1956, vasta 20-vuotias, enkä paljonkaan seurannut politiikkaa

No niin, olet taas saanut kertoa omia kokemuksiasi ja kopioida Wikiä.

"Poikkeuslakihan on laista poikkeamista; toisella nimellä sitä kutsutaan rikollisuudeksi."

?????????????????????????????????????

Lahja Paasikivelle , kekkoselle vai jotain ihan muuta. Koska ryssät on vanhoja palkinneet? Tulevaisuutta neukkujohtajat ajattelivat ja pitkällä tähtäimellä, vaaleista ja kansansuosiosta kun ei länsijohtajien tapaan tarvinut huolehtia.

kapi_ kirjoitti:

V. 1956 presidentinvaalien taustaa:

Suomen kansainvälispoliittinen asema oli Paasikiven presidenttikauden lopulla vahvistunut merkittävästi Suomen päästyä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. Lisäksi vuoden 1956 alussa Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuokra-alueen Suomelle, minkä katsottiin yleisesti kruunanneen vanhan valtiomiehen elämäntyön.

Itse vaalikamppailu oli kaikkia sitä edeltäneitä repivämpi, kiivaampi ja kovasanaisempi eikä siinä kaihdettu myöskään puuttumista ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Erityisen rajusti hyökättiin Maalaisliiton ehdokasta, pääministeri Urho Kekkosta vastaan. Kekkosella ei ollut täyttä kannatusta omassa puolueessaankaan, koska Maalaisliiton ehdokkaaksi oli ollut esillä myös puolueen vanhempaan polveen kuulunut maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski.

Mikäli ketkään muut eivät olisi luopuneet nimikkoehdokkaistaan, kolmannelle kierrokselle olisivat menneet Kekkonen (88) ja Paasikivi (84).Kommunistit puolestaan eivät halunneet päästää porvareita voittamaan (Kekkosta ei heillä luettu sinänsä porvariksi) eikä Paasikiveä jatkokaudelle. On väitetty, että jo tässä vaiheessa SKDLn yksimielinen kanta olisi ollut Kekkosen puolesta, ja Fagerholmille tulleet kansandemokraattiäänet vain Paasikiven pudottamiseen kolmannelta kierrokselta tarvittuja taktisia ääniä.

Kun sekä Fagerholm että Kekkonen näin saivat molemmat enemmän ääniä kuin Paasikivi, ja molemmat vieläpä yli 100, Paasikivi olikin se joka joutui pudotuspelin näkyväksi uhriksi, eikä päässyt kolmannelle kierrokselle. Itse vaalikamppailu oli kaikkia sitä edeltäneitä repivämpi, kiivaampi ja kovasanaisempi eikä siinä kaihdettu myöskään puuttumista ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Kekkosen saatua yhteensä 151 ääntä, hän oli saanut yhden äänen joko "loikkarina" SDPstä, tai yhden lisä-äänen Kokoomuksesta, VLsta, Kansanpuolueesta tai RKPstä. Kokoomusta, VLoa ja Kansanpuoluetta (kansanpuolueen "miehiä") on kuitenkin pidetty epätodennäköisinä lisä-äänen lähteinä, niin selkeitä oli näiden valitsijamiesten Kekkos-vastaisuus myös kaikessa muussa aikakauden politiikassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956

Lue lisää

On puhuttu asevelisosialisti Penna Tervosta. Joka menehtyi pian presidentinvaalin jälkeen. En tiedä. Synnyin vasta 12 vuotta myöhemmin. Syntymäkepulaisuudesta parannuin kymmenen vuotta sitten.

Oikeistodemari kirjoitti:

On puhuttu asevelisosialisti Penna Tervosta. Joka menehtyi pian presidentinvaalin jälkeen. En tiedä. Synnyin vasta 12 vuotta myöhemmin. Syntymäkepulaisuudesta parannuin kymmenen vuotta sitten.

Lue lisää

Jos Fagerholm olisi voittanut olisimme lännettyneet 20 vuotta aiemmin. Lisäksi epäterve kuntarakenteemme olisi pistetty kuntoon.
Tuppukylissä kerätään kovasti addresseja junaliikenteen lakkauttamista vastaan. Löytyisikö jostain addressi kaikkien alle 10 000 asukkaan Maalaisliittolaisten tuppukylien pakkoyhdistämisestä.
No tuleva sinipunahallitus ottaa tämän agendalleen.

Oikeistodemari kirjoitti:

On puhuttu asevelisosialisti Penna Tervosta. Joka menehtyi pian presidentinvaalin jälkeen. En tiedä. Synnyin vasta 12 vuotta myöhemmin. Syntymäkepulaisuudesta parannuin kymmenen vuotta sitten.

Lue lisää

Onko tosiaan noin että Sinä Munakarva-Jombe olet ollut "syntymäkepulainen"? HO HOO, HO HOO!

Oikeistodemari kirjoitti:

Jos Fagerholm olisi voittanut olisimme lännettyneet 20 vuotta aiemmin. Lisäksi epäterve kuntarakenteemme olisi pistetty kuntoon.
Tuppukylissä kerätään kovasti addresseja junaliikenteen lakkauttamista vastaan. Löytyisikö jostain addressi kaikkien alle 10 000 asukkaan Maalaisliittolaisten tuppukylien pakkoyhdistämisestä.
No tuleva sinipunahallitus ottaa tämän agendalleen.

Lue lisää

Tuo myös on täyttä soopaa. Suomi ei olisi voinut yya sopimuksen aikaan lännettyä yhtään enempää vaikka olisi ollut mikä hallitus hyvänsä. Vasta Neuvostoliiton hajottua se oli mahdollista. Toisekseen Fagerholmista ei olisi niissä oloissa ollut presitentiksi, minkä hän itsekin myönsi myöhemmin. Kekkonen oli niissä oloissa paras vaihtoehto, mutta hänen kautensa olisi pitänyt katkaista 1968. Mutta demarit ja skdl ratkaisivat Kekkosen uudelleen valinnan kolmannelle kaudelle.

Jombenbestisjohtaja kirjoitti:

Onko tosiaan noin että Sinä Munakarva-Jombe olet ollut "syntymäkepulainen"? HO HOO, HO HOO!

En tiedä kuka on "Munakarva-Jombe" oikeasti. Syntymäkepulainen olen ollut. Sairaudesta parantunut. Ensimmäinen parantumisen oire oli kun äänestin Halosta 2000 Ehon Askon sijaan.

upr kirjoitti:

Tuo myös on täyttä soopaa. Suomi ei olisi voinut yya sopimuksen aikaan lännettyä yhtään enempää vaikka olisi ollut mikä hallitus hyvänsä. Vasta Neuvostoliiton hajottua se oli mahdollista. Toisekseen Fagerholmista ei olisi niissä oloissa ollut presitentiksi, minkä hän itsekin myönsi myöhemmin. Kekkonen oli niissä oloissa paras vaihtoehto, mutta hänen kautensa olisi pitänyt katkaista 1968. Mutta demarit ja skdl ratkaisivat Kekkosen uudelleen valinnan kolmannelle kaudelle.

Lue lisää

Tuskin Neuvostoliitto olisi piitannut jos Suomi olisi hakenut silloisen EEC:n täysjäsenyyttä 1970 luvun alussa. Maalaisliiton oman edun tavoitteluksi luotu valhe. Tuo YYA-sopimus nyt ei ollut p-paperinkaan veroinen läpyskä.

Stalin ei halunnut miehittää Suomea koska ei halunnut vittumaista vuosikymmeniä kestävää sissisotaa riesakseen. Samaten Mannerheimia ei tuomittu sotasyyllisenä koska Stalin Hitleriin verrattava murhamies ei halunnut Tsuhnille marttyriä.

"Timo" olisi pitänyt heittää häkkiin maanpetoksellisesta toiminnasta.

Kuten Väinö Leskinen sanoi työväentalolla. "Urho Kekkonen on rrikollinen".

Oikeistodemari kirjoitti:

Tuskin Neuvostoliitto olisi piitannut jos Suomi olisi hakenut silloisen EEC:n täysjäsenyyttä 1970 luvun alussa. Maalaisliiton oman edun tavoitteluksi luotu valhe. Tuo YYA-sopimus nyt ei ollut p-paperinkaan veroinen läpyskä.

Stalin ei halunnut miehittää Suomea koska ei halunnut vittumaista vuosikymmeniä kestävää sissisotaa riesakseen. Samaten Mannerheimia ei tuomittu sotasyyllisenä koska Stalin Hitleriin verrattava murhamies ei halunnut Tsuhnille marttyriä.

"Timo" olisi pitänyt heittää häkkiin maanpetoksellisesta toiminnasta.

Kuten Väinö Leskinen sanoi työväentalolla. "Urho Kekkonen on rrikollinen".

Lue lisää

Jos filosofian maisteri, kolmen vapaudenristin sotasankari ja kommunistien kukistaja Unto Varjonen ei olisi kuollut liian nuorena poliittinen historiamme voisi olla toisennäköinen.

Santarmit rähisevien kommunistien taltuttamiseksi komentanut Sapeli-Simonen olisi voinut olla yksi vaihtoehto presidentiksi. Valitettavasti myyräntyötä tehnyt Maalaisliitto provosoi SDP:n puoluehajaannuksen.

Ja jos Väinö Tanner olisi asettunut ehdolle 1956 ei olisi ollut epäselvää kuka olisi valittu.

Oikeistodemari kirjoitti:

Tuskin Neuvostoliitto olisi piitannut jos Suomi olisi hakenut silloisen EEC:n täysjäsenyyttä 1970 luvun alussa. Maalaisliiton oman edun tavoitteluksi luotu valhe. Tuo YYA-sopimus nyt ei ollut p-paperinkaan veroinen läpyskä.

Stalin ei halunnut miehittää Suomea koska ei halunnut vittumaista vuosikymmeniä kestävää sissisotaa riesakseen. Samaten Mannerheimia ei tuomittu sotasyyllisenä koska Stalin Hitleriin verrattava murhamies ei halunnut Tsuhnille marttyriä.

"Timo" olisi pitänyt heittää häkkiin maanpetoksellisesta toiminnasta.

Kuten Väinö Leskinen sanoi työväentalolla. "Urho Kekkonen on rrikollinen".

Lue lisää

Väinö Leskinen sammalsi muuallakin kuin työväentaloilla, mutta enemmän huvitti hänen takinkääntönsä, jotta pääsisi pitkästä aikaa ministeriksi.

Emme kuitenkaan päässeet näkemään, miten päin hänen takkinsa olisi ollut, kun Kekkonen ajoi Suomelle vapaakauppasopimusta EEC:n kanssa. Hänen oma puolueensahan vastusti sitä pitkään.

Oikeistodemari kirjoitti:

Tuskin Neuvostoliitto olisi piitannut jos Suomi olisi hakenut silloisen EEC:n täysjäsenyyttä 1970 luvun alussa. Maalaisliiton oman edun tavoitteluksi luotu valhe. Tuo YYA-sopimus nyt ei ollut p-paperinkaan veroinen läpyskä.

Stalin ei halunnut miehittää Suomea koska ei halunnut vittumaista vuosikymmeniä kestävää sissisotaa riesakseen. Samaten Mannerheimia ei tuomittu sotasyyllisenä koska Stalin Hitleriin verrattava murhamies ei halunnut Tsuhnille marttyriä.

"Timo" olisi pitänyt heittää häkkiin maanpetoksellisesta toiminnasta.

Kuten Väinö Leskinen sanoi työväentalolla. "Urho Kekkonen on rrikollinen".

Lue lisää

Väinö Leskisestä tuli kovin Kekkosen ja Neuvostoliiton persiinnuolia 1960 luvun puolivälin jälkeen. Kekkonen otti hänet jopa ulkoministeriksi, kun oli ensin käynyt pyytämässä syntinsä anteeksi kremlissä. Että sellaisia nämä isänmaalliset Honkaliittolaiset.

upr kirjoitti:

Väinö Leskisestä tuli kovin Kekkosen ja Neuvostoliiton persiinnuolia 1960 luvun puolivälin jälkeen. Kekkonen otti hänet jopa ulkoministeriksi, kun oli ensin käynyt pyytämässä syntinsä anteeksi kremlissä. Että sellaisia nämä isänmaalliset Honkaliittolaiset.

Lue lisää

Niin mutta jotkut olivat Neuvostoliiton persiinnuolijoita vuodesta 1945. Kai siinä on vissi ero.

Oikeistodemari kirjoitti:

Niin mutta jotkut olivat Neuvostoliiton persiinnuolijoita vuodesta 1945. Kai siinä on vissi ero.

Väinö Leskinen oli reservin kapteeni ja sotasankari. "Timo" lymyili rauhanoppositiossa.
Eiköhän tuo Canossan matka ole anteeksiannettavissa.
Politiikan pelimiehiä olivat toki molemmat.

Jombenbestisjohtaja kirjoitti:

Onko tosiaan noin että Sinä Munakarva-Jombe olet ollut "syntymäkepulainen"? HO HOO, HO HOO!

Munakarva_Jombe vertaa Keskustan ihmisiä "somppuihin" Se on somaleista yleisesti käytetty nimity, varsinkin Tsadin maalaisten keskuudessa.

Mitä yllättävää siinä on, että Erkki Tuomiojan isä oli kokoomuslainen?

Sen muistan, että Ahti M Salonen oli Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen ehdokkaana noissa v. 1978 vaaleissa, ja häntä äänestin Silloin Siinailla YK:n rauhanturvajoukoissa palvellessani. Mutta hän näkyy jääneen neljästä ehdokkaasta viimeiseksi kuudella äänellä. Vennamo näkyy saaneen 10 ääntä, ja Kekkosen vastaehdokkaista ”suurimman potin”, 25 ääntä näkyy saaneen Kristillisten ehdokas Raino Westerholm. Yllätys todella minulle! Tarkistin nuo nyt Wikipediasta.

Mutta yllätys ei ole Kekkosen ylivoima, kun hänen takanaan olivat puolueet SDP, Kesk., SKDL, Kokoomus, RKP, LKP, ÅS, STP ja SYP, näen Wikipediasta. Enpä enää juuri muista enää tuollaisia puolueitakaan kuin ÅS, STP ja SYP. Hämmästyttävältä aiemman historian ja nykytilanteekin valossa tuntuu sekin, että SKDL ja kokoomus olivat samassa vaaliliitossa. Oli se Kekkonen melkoinen tekijä, kun sai aikaan tuollaisen yhteenliittymän!

Huonomuistiseksi tunnustautuen sanoin tuolla edellä >>Olen toki ollut monessa mukana, nähnyt paljon, kokenut paljon, kun vielä muistaisikin jotain<< enkä siis muistista pystynyt vastaamaan kysymykseesi. Mutta niin huonomuistinen en ole, ettenkö muistaisi sitä, jonka olen sanonut noiden v. 1956 vaalien osalta.

Avauksesi oli kyllä minusta mielenkiintoinen, ja siksipä olen tässä useamman ”puheenvuoron” käyttänyt. Mutta nyt tämä palsta saa olla minulta rauhassa taas ainakin useamman päivän, ehkä pitempäänkin.

Kristillisen liiton Raino Westerholmin nousu vaalissa kakkoseksi selittyi osaksi sillä, että hän oli mielekkäin vaihtoehto niille, joiden mielestä Urho Kekkonen oli hoitanut tehtävänsä kyllä hyvin, mutta katsoivat että ehdokkaaksi asettuminen ehdolle uudelle kuusivuotiskaudelle 77-vuotiaana oli sentään jo liikaa ja epärealistista. Toinen vastaava vaihtoehto näin ajatteleville olisi ollut SKYP:n Eino Haikala, mutta tämä oli vaalikeskusteluissa niin kesy ja ponneton, ettei saanut taakseen edes puolueensa kannattajia, eikä näin ollen saanut myöskään yhtään valitsijamiestä.

Vain Kekkosen linjan selkeät vastustajat äänestivät Veikko Vennamoa tai Ahti M. Salosta. Heidän äänestämisensä pelkäksi protestiksi Kekkosen ylipitkää presidenttikautta ei tuntunut asialliselta.

Valitsijamiesten kokouksessa vielä yksi Kekkosen valitsijamiehistä äänesti Westerholmia.

muunmuassa kirjoitti:

Mitä yllättävää siinä on, että Erkki Tuomiojan isä oli kokoomuslainen?

Sakari Tuomioja jolle "Timo" suuttui tämän muodostaessa kokoomuksen ja demareiden varaan rakentuvan hallituksen olikohan 1954. En muista olivatko porvariministerit sitoutumattomia. Lehtisen Lassen mainiosta historiikista voisin tarkistaa asian mutta en viitsi.

Oikeistodemari kirjoitti:

Sakari Tuomioja jolle "Timo" suuttui tämän muodostaessa kokoomuksen ja demareiden varaan rakentuvan hallituksen olikohan 1954. En muista olivatko porvariministerit sitoutumattomia. Lehtisen Lassen mainiosta historiikista voisin tarkistaa asian mutta en viitsi.

Lue lisää

Lasse olisi muuten mainio pääministeri tulevaan sinipunahallitukseen. Mutta ei taida kiinnostaa. Paras olisi tietysti Paavo Lipponen. Tukijussi-isännät juoksisivat kauhusta vavisten piiloon pirtin uuninpankolle.

Ei tule mitään sinipunahallitusta, muuta kuin sinun idiootin unissasi.

kapi_ kirjoitti:

Sen muistan, että Ahti M Salonen oli Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen ehdokkaana noissa v. 1978 vaaleissa, ja häntä äänestin Silloin Siinailla YK:n rauhanturvajoukoissa palvellessani. Mutta hän näkyy jääneen neljästä ehdokkaasta viimeiseksi kuudella äänellä. Vennamo näkyy saaneen 10 ääntä, ja Kekkosen vastaehdokkaista ”suurimman potin”, 25 ääntä näkyy saaneen Kristillisten ehdokas Raino Westerholm. Yllätys todella minulle! Tarkistin nuo nyt Wikipediasta.

Mutta yllätys ei ole Kekkosen ylivoima, kun hänen takanaan olivat puolueet SDP, Kesk., SKDL, Kokoomus, RKP, LKP, ÅS, STP ja SYP, näen Wikipediasta. Enpä enää juuri muista enää tuollaisia puolueitakaan kuin ÅS, STP ja SYP. Hämmästyttävältä aiemman historian ja nykytilanteekin valossa tuntuu sekin, että SKDL ja kokoomus olivat samassa vaaliliitossa. Oli se Kekkonen melkoinen tekijä, kun sai aikaan tuollaisen yhteenliittymän!

Huonomuistiseksi tunnustautuen sanoin tuolla edellä >>Olen toki ollut monessa mukana, nähnyt paljon, kokenut paljon, kun vielä muistaisikin jotain<< enkä siis muistista pystynyt vastaamaan kysymykseesi. Mutta niin huonomuistinen en ole, ettenkö muistaisi sitä, jonka olen sanonut noiden v. 1956 vaalien osalta.

Avauksesi oli kyllä minusta mielenkiintoinen, ja siksipä olen tässä useamman ”puheenvuoron” käyttänyt. Mutta nyt tämä palsta saa olla minulta rauhassa taas ainakin useamman päivän, ehkä pitempäänkin.

Lue lisää

Presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla vuoteen 1982 saakka. Vuoden 1988 vaalit olivat jonkinlainen välimuoto, netistä varmaan löytyy siitä enemmän. Ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu presidentti oli Martti Ahtisaari vuonna 1994. Sen jälkeen presidentti on aina valittu suoralla kansanvaalilla.

Oikeistodemari kirjoitti:

Sakari Tuomioja jolle "Timo" suuttui tämän muodostaessa kokoomuksen ja demareiden varaan rakentuvan hallituksen olikohan 1954. En muista olivatko porvariministerit sitoutumattomia. Lehtisen Lassen mainiosta historiikista voisin tarkistaa asian mutta en viitsi.

Lue lisää

Demarit eivät olleet mukana Tuomiojan hallituksessa 17.11.1953 - 5.5.1954. Tuomiojan hallituksen poliittinen kokoonpano oli seuraavanlainen: virkamiehiä 5, kokoomuslaisia 4, kansanpuoluelaisia 3, ruotsalaisia 2 ja vapaamielisiä 1. Tuomioja itse oli tuo ainoa vapaamielinen.

Varsinkin tällaisissa asioissa, joissa faktat on helppo tarkistaa, pitäisi sen verran viitsiä vaivaa nähdä, ettei mitä tahansa kirjoittele.

Oikeistodemari kirjoitti:

Sakari Tuomioja jolle "Timo" suuttui tämän muodostaessa kokoomuksen ja demareiden varaan rakentuvan hallituksen olikohan 1954. En muista olivatko porvariministerit sitoutumattomia. Lehtisen Lassen mainiosta historiikista voisin tarkistaa asian mutta en viitsi.

Lue lisää

Älä taas puhu täyttä soopaa, Tuomiojan hallituksessa ei ollut ainuttakaan demaria.

upr kirjoitti:

Älä taas puhu täyttä soopaa, Tuomiojan hallituksessa ei ollut ainuttakaan demaria.

No näin taisi olla. Mutta demarit tukivat Tuomiojan hallitusta. Sanoin kokoomuksen ja demarien varaan rakentuva hallitus. Alunperin tarkoitus oli muodostaa ensimmäinen sinipunahallitus.
Asevelisosialisteja ei voinut muka nimittää hallitukseen ulkopoliittisen "disponsibiliteetin" vuoksi. Lienee turha sanoa kuka tämän takana oli.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Demarit eivät olleet mukana Tuomiojan hallituksessa 17.11.1953 - 5.5.1954. Tuomiojan hallituksen poliittinen kokoonpano oli seuraavanlainen: virkamiehiä 5, kokoomuslaisia 4, kansanpuoluelaisia 3, ruotsalaisia 2 ja vapaamielisiä 1. Tuomioja itse oli tuo ainoa vapaamielinen.

Varsinkin tällaisissa asioissa, joissa faktat on helppo tarkistaa, pitäisi sen verran viitsiä vaivaa nähdä, ettei mitä tahansa kirjoittele.

Lue lisää

Kuten sanoin kokoomuksen ja demarien varaan=tukeen rakentuva hallitus. Ei kokoomuksen ja demarien muodostama hallitus.

Mutta pahoittelut epätarkkuudesta. Onneksi täällä kirjoitellaan aina faktoja.

Joka tapauksessa Tuomiojan hallitus purki korttisäännöstelyn ja sitä kautta Maalaisliittolaisen mustanpörssin kaupan.

Oikistodemari kirjoitti:

Kuten sanoin kokoomuksen ja demarien varaan=tukeen rakentuva hallitus. Ei kokoomuksen ja demarien muodostama hallitus.

Mutta pahoittelut epätarkkuudesta. Onneksi täällä kirjoitellaan aina faktoja.

Joka tapauksessa Tuomiojan hallitus purki korttisäännöstelyn ja sitä kautta Maalaisliittolaisen mustanpörssin kaupan.

Lue lisää

Sitten vain raporttia siitä, kuinka vankkaan oppositiossa istuneiden demareiden tuki tälle Tuomiojan porvarihallitukselle oli. :D

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Sitten vain raporttia siitä, kuinka vankkaan oppositiossa istuneiden demareiden tuki tälle Tuomiojan porvarihallitukselle oli. :D

"Vaikka Tuomiojan hallitus oli sosiaalidemokraattien tukema oikeistohallitus ilman maalaisliittoa, ei sille Kekkosen suureksi pettymykseksi noussutkaan ulkopoliittisia kompastuskiviä".
Suora lainaus: Lehtinen Lasse; Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981.

oikeistodemari kirjoitti:

"Vaikka Tuomiojan hallitus oli sosiaalidemokraattien tukema oikeistohallitus ilman maalaisliittoa, ei sille Kekkosen suureksi pettymykseksi noussutkaan ulkopoliittisia kompastuskiviä".
Suora lainaus: Lehtinen Lasse; Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981.

Lue lisää

Sivu 235.

oikeistodemari kirjoitti:

"Vaikka Tuomiojan hallitus oli sosiaalidemokraattien tukema oikeistohallitus ilman maalaisliittoa, ei sille Kekkosen suureksi pettymykseksi noussutkaan ulkopoliittisia kompastuskiviä".
Suora lainaus: Lehtinen Lasse; Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981.

Lue lisää

Konkretiaa, kiitos! Lehtisen ajatuksessa ei muutenkaan ole päätä eikä häntää.

Oikeistodemari kirjoitti:

No näin taisi olla. Mutta demarit tukivat Tuomiojan hallitusta. Sanoin kokoomuksen ja demarien varaan rakentuva hallitus. Alunperin tarkoitus oli muodostaa ensimmäinen sinipunahallitus.
Asevelisosialisteja ei voinut muka nimittää hallitukseen ulkopoliittisen "disponsibiliteetin" vuoksi. Lienee turha sanoa kuka tämän takana oli.

Lue lisää

Paasikivi, hänhän oli pressa 1954. lehtisen jutut ovat vain humoristin ajatelmia

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Konkretiaa, kiitos! Lehtisen ajatuksessa ei muutenkaan ole päätä eikä häntää.

Eduskunta.fi Jos sinne on kirjattu luottamuslauseäänestykset 1953-1954. En viitsi tässä vaiheessa iltaa alkaa kaivelemaan.

dv8 kirjoitti:

Paasikivi, hänhän oli pressa 1954. lehtisen jutut ovat vain humoristin ajatelmia

Paasikivi oli preisdentti ja nimitti hallituksen tiedän. "Timo oli vain jo luikerellut todelliseksi vallankäyttäjäksi suhmuroidessaan KGB:n kanssa.
Juhani Suomen jutut ne vasta humoristin juttuja ovat. Vein koko paskasarjan roskiin kuten olen aiemmin sanonut.

Oikeistodemari kirjoitti:

Eduskunta.fi Jos sinne on kirjattu luottamuslauseäänestykset 1953-1954. En viitsi tässä vaiheessa iltaa alkaa kaivelemaan.

Ei ole kirjattu, kun eduskunnan nettisivut eivät kunnioita historiaa edes siinä määrin kuin valtioneuvoston. Epäilen kuitenkin, ettei Tuomiojan lyhytaikaiselle hallitukselle tehty yhtäkään välikysymystä.

Ensinnäkin siksi, että tuohon aikaan ja vielä paljon myöhemminkin välikysymystä pidettiin raskaan luokan poliittisena aseena, eikä mahdollisuutena päästä esiintymään äänestäjille televisiossa kuten nykyään.

Toiseksi siksi, että Tuomiojan hallitus oli muodollisesti toimitusministeristö, jollaiset saivat eduskunnalta tavallista lempeämmän käsittelyn. Toimitusministeristöhän nimitettiin aina väliaikaiselta pohjalta, jonkinlaisen hallituskriisin takia. Tuomiojan hallituksen osalta tämä väliaikaisuus korostui siksi, että kun Kekkosen neljäs hallitus hajosi syksyllä 1953, presidentti Paasikivi määräsi eduskunnan hajotettavaksi ja uudet vaalit pidettäväksi maaliskuussa 1954.

Eli jo Tuomiojan hallitusta nimitettäessä tiedettiin, että Tuomiojan hallitus tulee pyytämään eron heti vuoden 1954 eduskuntavaalien jälkeen. Miksi sitä siis olisi ryhdytty kiusaamaan välikysymyksillä kesken alkavan vaalikampanjan? Siksikö että tilalle olisi saatu uusi toimitusministeristö?

Ei suinkaan, vaan kaikki oppositiopuolueet suhtautuivat Tuomiojan hallitukseen tavallista lempeämmin, välttämättömänä pahana ennen kevään 1954 vaaleja.

Tuomiojan hallituksen merkittävin päätös oli ehkä, että eduskuntavaalit siirrettiin järjestettäviksi kesän sijasta maaliskuussa ja vaalien välinen aika pidennettiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Kristillisen liiton Raino Westerholmin nousu vaalissa kakkoseksi selittyi osaksi sillä, että hän oli mielekkäin vaihtoehto niille, joiden mielestä Urho Kekkonen oli hoitanut tehtävänsä kyllä hyvin, mutta katsoivat että ehdokkaaksi asettuminen ehdolle uudelle kuusivuotiskaudelle 77-vuotiaana oli sentään jo liikaa ja epärealistista. Toinen vastaava vaihtoehto näin ajatteleville olisi ollut SKYP:n Eino Haikala, mutta tämä oli vaalikeskusteluissa niin kesy ja ponneton, ettei saanut taakseen edes puolueensa kannattajia, eikä näin ollen saanut myöskään yhtään valitsijamiestä.

Vain Kekkosen linjan selkeät vastustajat äänestivät Veikko Vennamoa tai Ahti M. Salosta. Heidän äänestämisensä pelkäksi protestiksi Kekkosen ylipitkää presidenttikautta ei tuntunut asialliselta.

Valitsijamiesten kokouksessa vielä yksi Kekkosen valitsijamiehistä äänesti Westerholmia.

Lue lisää

Muistin virkistämiseksi täytyy vielä kertoa 1978 valitsijamiesten vaalitapahtumasta, sellainen yksityiskohta, että kaikkien Kekkosen valitsiamiesten piti näyttää äänestyslippu vieruskaverille, että oli varmasti kirjoittanut äänestyslippuun Kekkosen nimen. Muistan kuinka monissa uutisissa näytettiin kun Harri Holkeri näytti vieressään olevalle valitsiamiehelle, että oli varmasti kirjoittanut lippuun Kekkosen nimen. Siitä hetkestä alkaen aloin inhota ylikaiken Harri Holkeria, samoin kuin tälläiseen poliittiseen rappioon osallistuneita muitakin poliitikkoja. Presitentin vaalihan tapahtui umpilipuin, eli vaalin olisi pitänyt olla salainen, mutta kaikki isänmaallisen honkaliitonkin Kekkosen valitsiamiehet näyttivät äänestyslippunsa naapurilleen, että varmasti oli ääni mennyt Kekkosen hyväksi.

upr kirjoitti:

Muistin virkistämiseksi täytyy vielä kertoa 1978 valitsijamiesten vaalitapahtumasta, sellainen yksityiskohta, että kaikkien Kekkosen valitsiamiesten piti näyttää äänestyslippu vieruskaverille, että oli varmasti kirjoittanut äänestyslippuun Kekkosen nimen. Muistan kuinka monissa uutisissa näytettiin kun Harri Holkeri näytti vieressään olevalle valitsiamiehelle, että oli varmasti kirjoittanut lippuun Kekkosen nimen. Siitä hetkestä alkaen aloin inhota ylikaiken Harri Holkeria, samoin kuin tälläiseen poliittiseen rappioon osallistuneita muitakin poliitikkoja. Presitentin vaalihan tapahtui umpilipuin, eli vaalin olisi pitänyt olla salainen, mutta kaikki isänmaallisen honkaliitonkin Kekkosen valitsiamiehet näyttivät äänestyslippunsa naapurilleen, että varmasti oli ääni mennyt Kekkosen hyväksi.

Lue lisää

Onko tuo totta. Itse olin tuolloin kymmenvuotias joten en tiedä asiasta. Pahassa mallissa on asiat olleet. Sen muistan että kepukylässä peloteltiin ryssällä jos joku puhui Tannerista tai Rytistä.

Oikeistodemari kirjoitti:

Onko tuo totta. Itse olin tuolloin kymmenvuotias joten en tiedä asiasta. Pahassa mallissa on asiat olleet. Sen muistan että kepukylässä peloteltiin ryssällä jos joku puhui Tannerista tai Rytistä.

Lue lisää

Totta se on. Olin juuri saanut äänestää ensimmäisen kerran presitentin vaaleissa. Olisin saanut äänestää jo vuoden 1974 presitentin vaaleissa, ellei demareiden ja kokoomuksen ryhdittömyyden takia kansalta olisi viety äänioikeutta. Poikkeuslain takia hajotettiin myös kokonainen puolue rahan voimalla, että saatiin poikkeuslaki läpi, se puolue oli tietenkin Smp. Veikko Vennamo ristikin nämä loikkarit seteliselkärankaisiksi. Se että syytän poikkeuslaista pääasiassa demareita ja myös kokoomusta johtuu siitä, että kumpi tahansa näistä puolueista olisi voinut yksin estää poikkeuslain. Kekkosen Keskustalaisen taustan takia Keskustapuolueen olisi ollut mahdotonta asettua Kekkosta vastaan, mutta muut puolueet olisivat voineet sen tehdä. Kirjoitukseni perusteella joku voi tehdä arvion, että ensimäisessä presitentin vaalissa jossa sain äänestää, en äänestänyt Kekkosen valitsiamiehiä. Ei voi kuin onnitella oikeasta arvauksesta.

upr kirjoitti:

Totta se on. Olin juuri saanut äänestää ensimmäisen kerran presitentin vaaleissa. Olisin saanut äänestää jo vuoden 1974 presitentin vaaleissa, ellei demareiden ja kokoomuksen ryhdittömyyden takia kansalta olisi viety äänioikeutta. Poikkeuslain takia hajotettiin myös kokonainen puolue rahan voimalla, että saatiin poikkeuslaki läpi, se puolue oli tietenkin Smp. Veikko Vennamo ristikin nämä loikkarit seteliselkärankaisiksi. Se että syytän poikkeuslaista pääasiassa demareita ja myös kokoomusta johtuu siitä, että kumpi tahansa näistä puolueista olisi voinut yksin estää poikkeuslain. Kekkosen Keskustalaisen taustan takia Keskustapuolueen olisi ollut mahdotonta asettua Kekkosta vastaan, mutta muut puolueet olisivat voineet sen tehdä. Kirjoitukseni perusteella joku voi tehdä arvion, että ensimäisessä presitentin vaalissa jossa sain äänestää, en äänestänyt Kekkosen valitsiamiehiä. Ei voi kuin onnitella oikeasta arvauksesta.

Lue lisää

Olet kyllä oikeassa sen suhteen että demareilta ja kokoomukselta hävisi selkäranka 1970 luvulla. Pitikös poikkeuslakiin 1974 olla 5/6 enemmistö eduskunnassa.
Ihme homma että niitä harvoja ( Junnila,Ehrnroth,Vennamo) jotka uskalsivat olla eri mieltä pidettiin Neuvostovastaisina kylähulluina.

upr kirjoitti:

Totta se on. Olin juuri saanut äänestää ensimmäisen kerran presitentin vaaleissa. Olisin saanut äänestää jo vuoden 1974 presitentin vaaleissa, ellei demareiden ja kokoomuksen ryhdittömyyden takia kansalta olisi viety äänioikeutta. Poikkeuslain takia hajotettiin myös kokonainen puolue rahan voimalla, että saatiin poikkeuslaki läpi, se puolue oli tietenkin Smp. Veikko Vennamo ristikin nämä loikkarit seteliselkärankaisiksi. Se että syytän poikkeuslaista pääasiassa demareita ja myös kokoomusta johtuu siitä, että kumpi tahansa näistä puolueista olisi voinut yksin estää poikkeuslain. Kekkosen Keskustalaisen taustan takia Keskustapuolueen olisi ollut mahdotonta asettua Kekkosta vastaan, mutta muut puolueet olisivat voineet sen tehdä. Kirjoitukseni perusteella joku voi tehdä arvion, että ensimäisessä presitentin vaalissa jossa sain äänestää, en äänestänyt Kekkosen valitsiamiehiä. Ei voi kuin onnitella oikeasta arvauksesta.

Lue lisää

>>Poikkeuslain takia hajotettiin myös kokonainen puolue rahan voimalla, että saatiin poikkeuslaki läpi, se puolue oli tietenkin Smp.<<

Höpö, höpö. SMP:n eduskuntaryhmä oli jo hajonnut ennen kuin poikkeuslaki tuli ajankohtaiseksi. Veikko Vennamon itsetunto ei kestänyt myöntää, että ryhmä hajosi hänen omien diktatoristen otteidensa takia, joten hän julkisuudessa yhdisti protestiryhmän irtoamisen myöhemmin tapahtuneeseen puoluetuen jakamisperusteiden muuttamiseen.

Siitä voidaan keskustella, palkittiinko SKYP tuolla muutoksella poikkeuslain tukemisesta, mutta siitä ei puhettakaan, että olisi menty rahanipun kanssa SMP:n eduskuntaryhmään ostamaan eroajia.

Mielenkiintoista nähdä, ryhtyykö Timo Soinikin väittämään, että persuryhmä hajotettiin rahan voimalla, mikäli hän ei pysty pitämään ryhmää kasassa. Ainakin Laila Koskelan osalta malttoi mielensä ja hillitsi kielensä vuosi sitten.

Oikeistodemari kirjoitti:

Onko tuo totta. Itse olin tuolloin kymmenvuotias joten en tiedä asiasta. Pahassa mallissa on asiat olleet. Sen muistan että kepukylässä peloteltiin ryssällä jos joku puhui Tannerista tai Rytistä.

Lue lisää

Älä puhu Jombe täyttä paskaa! HO HOO, HO HOO!

Oikeistodemari kirjoitti:

Olet kyllä oikeassa sen suhteen että demareilta ja kokoomukselta hävisi selkäranka 1970 luvulla. Pitikös poikkeuslakiin 1974 olla 5/6 enemmistö eduskunnassa.
Ihme homma että niitä harvoja ( Junnila,Ehrnroth,Vennamo) jotka uskalsivat olla eri mieltä pidettiin Neuvostovastaisina kylähulluina.

Lue lisää

Kekkoslovakia sai ensimmäisen kuoliniskunsa 6.4.1981 jolloin Mauno Koivisto totesi hallituksen nauttivan eduskunnan eikä presidentin luottamusta. Koivisto sai tukea eduskunnan puhemieheltä Johannes Virolaiselta joka oli isänmaan mies. Kalevi Kivistölle SKDL.stä kuuluu myös kunnia tästä parlamentarismin erävoitosta.

Etelärannan vuorineuvokset kommunistit Ja K-linja yrittivät vielä ajaa sairasta miestä presidentiksi "mustana hevosena". Vedoten Koiviston idänsuhteisiin.

Toinen kuolinisku oli 30.4.1987. Jolloin Maalaisliitto jätettiin oppositioon.

Jombenbestisjohtaja kirjoitti:

Älä puhu Jombe täyttä paskaa! HO HOO, HO HOO!

En tiedä kenestä vitun Jombesta puhut. Eikä paljon kiinnostakaan. Historiaan voi olla perehtynyt vaikkei aikoja olisi nähnytkään.

Oikeistodemari kirjoitti:

Onko tuo totta. Itse olin tuolloin kymmenvuotias joten en tiedä asiasta. Pahassa mallissa on asiat olleet. Sen muistan että kepukylässä peloteltiin ryssällä jos joku puhui Tannerista tai Rytistä.

Lue lisää

Tannerista puhuttiin niin pahaan sävyyn että luulin häntä ensin joksikin äärioikeistolaiseksi. Kepukylän korpikommunistit nimittelivät avoimesti n...si. En voi sille mitään että nämä asiat kiinnostivat enemmän kuin mopojen rassaaminen.
Tytöt muuten tykkäsivät jo silloin fiksuista ja hieman syrjäänvetäytyvistä tyypeistä.

Oikeistodemari kirjoitti:

Kekkoslovakia sai ensimmäisen kuoliniskunsa 6.4.1981 jolloin Mauno Koivisto totesi hallituksen nauttivan eduskunnan eikä presidentin luottamusta. Koivisto sai tukea eduskunnan puhemieheltä Johannes Virolaiselta joka oli isänmaan mies. Kalevi Kivistölle SKDL.stä kuuluu myös kunnia tästä parlamentarismin erävoitosta.

Etelärannan vuorineuvokset kommunistit Ja K-linja yrittivät vielä ajaa sairasta miestä presidentiksi "mustana hevosena". Vedoten Koiviston idänsuhteisiin.

Toinen kuolinisku oli 30.4.1987. Jolloin Maalaisliitto jätettiin oppositioon.

Lue lisää

Ihmeellistä Koiviston palvontaa ja Kekkosen lokaamista, HHMkvaV:ni! Ymmärrän kyllä ettet vain yhteen pisteeseen tuijottavana kaunakkona ymmärrä mistä oli kyse.
Kekkonen katsoi koko Isänmaan etua, Koivisto vain omaa ja puolueensa parasta.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>Poikkeuslain takia hajotettiin myös kokonainen puolue rahan voimalla, että saatiin poikkeuslaki läpi, se puolue oli tietenkin Smp.<<

Höpö, höpö. SMP:n eduskuntaryhmä oli jo hajonnut ennen kuin poikkeuslaki tuli ajankohtaiseksi. Veikko Vennamon itsetunto ei kestänyt myöntää, että ryhmä hajosi hänen omien diktatoristen otteidensa takia, joten hän julkisuudessa yhdisti protestiryhmän irtoamisen myöhemmin tapahtuneeseen puoluetuen jakamisperusteiden muuttamiseen.

Siitä voidaan keskustella, palkittiinko SKYP tuolla muutoksella poikkeuslain tukemisesta, mutta siitä ei puhettakaan, että olisi menty rahanipun kanssa SMP:n eduskuntaryhmään ostamaan eroajia.

Mielenkiintoista nähdä, ryhtyykö Timo Soinikin väittämään, että persuryhmä hajotettiin rahan voimalla, mikäli hän ei pysty pitämään ryhmää kasassa. Ainakin Laila Koskelan osalta malttoi mielensä ja hillitsi kielensä vuosi sitten.

Lue lisää

Uskon kyllä vakaasti vieläkin, että Kekkonen oli Smp.n kuin myös oli sosdem puolueen hajaannuksen takana 1950 luvun loppupuolella.

Jombenbestisjohtaja kirjoitti:

Ihmeellistä Koiviston palvontaa ja Kekkosen lokaamista, HHMkvaV:ni! Ymmärrän kyllä ettet vain yhteen pisteeseen tuijottavana kaunakkona ymmärrä mistä oli kyse.
Kekkonen katsoi koko Isänmaan etua, Koivisto vain omaa ja puolueensa parasta.

Lue lisää

Kekkonen käytti ulkopolitiikkaa lyömäaseena vastustajiaan kohtaan. Joka ei kaikessa hyväksynyt Kekkosen toimintatapoja, oli ulkopoliittisesti vaarallinen ja Suomen virallisen ulkopolitiikan vastainen ja tietenkin samalla Neuvostovastainen. Ja kyllä se Kekkosenkin koko Suomen etu oli aina myös Kekkosen etu samalla.

upr kirjoitti:

Kekkonen käytti ulkopolitiikkaa lyömäaseena vastustajiaan kohtaan. Joka ei kaikessa hyväksynyt Kekkosen toimintatapoja, oli ulkopoliittisesti vaarallinen ja Suomen virallisen ulkopolitiikan vastainen ja tietenkin samalla Neuvostovastainen. Ja kyllä se Kekkosenkin koko Suomen etu oli aina myös Kekkosen etu samalla.

Lue lisää

Veikkovennamolaista venkoilua myös väitteet, että Kekkonen muka käytti ulkopolitiikkaa sisäpoliittisena lyömäaseena. Kyllä Kekkonen sanoi suoraan, millä aseella lyö ketäkin. Sen sijaan Kekkosen perässähiihtäjissä oli kyllä niitä, joilla aseet menivät sekaisin, kun ei ollut miestä vastata haasteisiin.

Oikeistodemari kirjoitti:

Kekkoslovakia sai ensimmäisen kuoliniskunsa 6.4.1981 jolloin Mauno Koivisto totesi hallituksen nauttivan eduskunnan eikä presidentin luottamusta. Koivisto sai tukea eduskunnan puhemieheltä Johannes Virolaiselta joka oli isänmaan mies. Kalevi Kivistölle SKDL.stä kuuluu myös kunnia tästä parlamentarismin erävoitosta.

Etelärannan vuorineuvokset kommunistit Ja K-linja yrittivät vielä ajaa sairasta miestä presidentiksi "mustana hevosena". Vedoten Koiviston idänsuhteisiin.

Toinen kuolinisku oli 30.4.1987. Jolloin Maalaisliitto jätettiin oppositioon.

Lue lisää

Paavo "Pate" Väyrynen yritti hajoittaa Koiviston hallituksen sisältäpäin keväällä 1981. Lipposen Paavon syvä epäluuloisuus Maalaisliittoa kohtaan juontaa näiltä ajoilta.
Voi kun Lipponen tulisi ja pistäisi Maalaisliittolaiset ojennukseen.

Oikeistodemari kirjoitti:

Paavo "Pate" Väyrynen yritti hajoittaa Koiviston hallituksen sisältäpäin keväällä 1981. Lipposen Paavon syvä epäluuloisuus Maalaisliittoa kohtaan juontaa näiltä ajoilta.
Voi kun Lipponen tulisi ja pistäisi Maalaisliittolaiset ojennukseen.

Lue lisää

Savolaisten oikeistodemarien juntta hallitukseen. Lipponen,Lehtinen ja Liikanen. Alkavat asiat taas sujumaan. Onnistuisi näiltä miehiltä maataloustukien lopettaminen.

Jombenbestisjohtaja kirjoitti:

Ihmeellistä Koiviston palvontaa ja Kekkosen lokaamista, HHMkvaV:ni! Ymmärrän kyllä ettet vain yhteen pisteeseen tuijottavana kaunakkona ymmärrä mistä oli kyse.
Kekkonen katsoi koko Isänmaan etua, Koivisto vain omaa ja puolueensa parasta.

Lue lisää

Varmasti molemmat katsoivat sekää omaa että Suomen parasta. Kuten kaikki poliitikot. "Kekin" pragmaattisuus vain ylitti sopivat rajat.

upr kirjoitti:

Uskon kyllä vakaasti vieläkin, että Kekkonen oli Smp.n kuin myös oli sosdem puolueen hajaannuksen takana 1950 luvun loppupuolella.

"Kekki" hajoitutti SDP:n sisältäpäin. Sapeli-Simonen ja Skog käänsivät takkinsa. Rafael Paasiota ja Mauno Koivistoa on erheellisesti pidetty "kolmaslinjalaisina". Tosiasiassa molemmat olivat/ovat Tannerilaisia oikeistodemareita.
Juhani Suomi paheksuu kirjassaan sitä että Paasio ei ryhtynyt nuoleskelemaan ryssää Neuvostoliiton matkalla.

Oikeistodemari kirjoitti:

Savolaisten oikeistodemarien juntta hallitukseen. Lipponen,Lehtinen ja Liikanen. Alkavat asiat taas sujumaan. Onnistuisi näiltä miehiltä maataloustukien lopettaminen.

Ei onnistunut ennenkään, eikä onnistu nytkään, toisekseen kukaan noista ei edes halua maataloustukien poistoa,ja kukaan noista ei tule koskaan palaamaan hallitukseen. Lipposen hallituksen aikana maataloustuet kasvoivat koko ajan. Kalevi Hemilä kävi kerran viikossa anomassa lisätukia Brysselistä. Myöhemmin kun Lipponen ei ollut enää pääministeri piti Mtk. oikein kiitostilaisuuden Lipposelle maatalousasioiden hyvästä hoidosta.