Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

436

Kommenttia

6593

  1. Saavat toki minua puhutella varakonsuliksikin nuo eräät, joille tuollaiset tittelit ovat kovin tärkeitä. Kuten res.majurille ja tuolle ”johtajalle”. Ja saavat he puhutella minua myös tuossa samassa kategoriassa olevaksi lehtoriksi, kun opettajakin olen ollut. Miksipä ei myös talousneuvokseksi, kun isännöitsijänä minulla oli myös melkoiset talousvastuut yli 50 miljoonan markan vuosibudjetillani. Mutta itse koen olevani vain eläkeläisvaari, kun sellainen oikeasti olenkin.

    Kyllä minä suuresti hämmästelen sitä, miksi nuo eräät ovat jämähtäneet noin jonnekin menneisyyteeni, kuten tuohon sotilasuraani, joka varusmiespalveluaika mukaan luettuna kesti vain 25 vuotta, selvästi vajaan kolmasosan tähänastisesta elämästäni. Elämäni on sen jälkeen jatkunut jo paljon tuota sotilasuraani kauemmin, 35 vuotta. Monine vaiheineen todellista elämää, eikä vain hengissä pystyttelemistä.

    Ainoa järkeenkäypä selitys tuollaiselle lienee, että he eivät ole saavuttaneet elämässään mitään tuohon sotilasuraanikaan verrattavaa, ja kokevat siksi alemmuutta, jota noin lapsellisesti yrittävät purkaa. Siksi he kehittelevät itselleen tuollaisia nikkejäkin, joihin kukaan ei voi uskoa. Hyvin sanoi asiasta Pystyyn_kuollut todetessaan eräässä yhteydessä: "Työtön oli pelkkä hänen nimimerkkinsä. Ei se, kuten erään toisenkaan kirjoittajan nimimerkki "resmaj", kerro mitään kirjoittajan todellisesta työhistoriasta tai elämäntilanteesta”.

    Typötyhjää kaikista elämänrikkauksista täytyy olla noiden nykyisyyskin. Jos elämässä jotakin sisältöä olisi, ei ihminen tuollaisia muista pohtisi eikä itsestään sellaisia satuja sepittäisi.

    No, ovathan nuo samat kiinnostuneita toki minun nykyisyydestänikin, mutta kovin yksipuolisesti, kun heitä kiinnostavat vain tietty saunakuvani ja eräät muut etelän matkoiltani esittämät kuvani, joissa olen sen verran vähissä vaatteissa, että paljasta pintaanikin näkyy. Eivät sellaiset missään muualla herättäisi samanlaista kiinnostusta eikä niitä pidettäisi sopimattomina, eivätkä nuokaan niitä oikeasti voi pitää sopimattomina, kiinnostuksen ja kiihotuksen syy täytyy olla jokin muu. Mikä se sitten lieneekään;))

    No, minä kuitenkin elän nykyisyydessä, niin täysillä kuin korkea ikäni sen mahdollistaa. Parin viikon kuluttua lähden naisystäväni kanssa synttärimatkalleni Välimeren maisemiin, ja ehkäpä laitan minusta siellä otetun kuvan noiden eräiden ihailtavaksi, vaikka en enää sen jälkeen aio täällä paljon visitoidakaan. Mutta varmaan vielä ennen tuota matkaani nykyisyydessä elävänä teen jonkun avauksen kepun päivänpolitiikasta, jotta sitten taas nuo eräät pääsevät puhumaan kiinnostuksensa suurimmasta ja samalla ainoasta kohteesta - minusta!
  2. Voi Hyvä Luoja! Mistähän syystä pääsi on vinksahtanut noin pahasti, että olet tehnyt itsestäsi reservin majurin, vaikka et voi reservin vääpelikään olla. Niiltäkin edellytettiin kirjoitustaitoa, sillä sodanajan yksikön vääpeleiksi heitä koulutetaan. Vääpelit joutuvat sentään pitämään vahvuuskirjoja ja heillä on muitakin kirjallisia töitä, joihin sinun ”taidoillasi” ei pystyttäisi.

    Kyllä minä sen ammoisen sotilasurani aikana pärjäsin maastossakin. Ei tuottanut vaikeuksiakaan jääkäreissä palvellessani, kun peruskuntoni oli luotu jo ennen varusmiesaikanani Lapin kairoilla. Ja Topografikunnassa palvellessani kesät olin aina kartoituksen maastotöissä, ja hyvin niissäkin pärjäsin.

    ”Akkojen helmoissa” valitettavasti en päässyt siellä sotaväessä pyörimään, vaikka olihan niissä esikunnissa naisiakin, ja Topografikunnassakin kaikki kartanpiirtäjät olivat naisia, joten sivummalta minun piti hakea ne naiseni, joiden helmoissa hyvin viihdyin, jopa helmojen sisäpuolellakin. YK:n rauhanturvajoukoissakaan Suomella ei vielä silloin ollut naisia, mutta Kanadalla oli, ja meidän esikuntamme viestitoimistoonkin oli komennettuna kanadalainen kersantti Ruth, jonka kanssa minulla oli muutaman kerran oikein kivaa!

    Kyllä minulla on paljon hyviä muistoja sotilasuraltanikin, jossa minun kykyni ja suoritusteni arvon mittasivat ihan oikeat upseerit ja aika mukavasti minut niistä palkittiin, kun korkeimpaan toimiupseeriarvoon ylenin. Mutta sotilasurani kesti vain vajaan kolmasosan tähänastisesta elämästäni, ja sen jälkeen minulla on ollut elämää - siis oikeasti elämää - jo paljon kauemmin, kuin se urani kesti. Joten ei tuo urani määritä minua. Ei määrittänyt enää Valiollakaan, jossa kai useimmat tiesivät minun olevan entinen kapteeni, mutta isännöitsijäksi he minua puhuttelivat silloin, kun minua jollakin arvolla puhuttelivat. Mutta sinua tuo omatekoinen sotilasarvosi määrittää niin, että todellinen elämäsi täytyy olla siis todella tyhjää ja sinun täytyy oikeasti kokea itsesi hyvin mitättömäksi.

    Ja tuosta päähänpinttymästäsi kertausharjoituksista. Keitä kaikkia muita tarkoitat? Ei kai yli 45-vuotiaista reservin upseereista niihin monikaan osallistunut, ei ainakaan sellaisista, joilla olisi ollut 25-vuotinen sotilasura takanaan. Ei heillä olisi ollut niihin sellaista perustetta kuin sanot (mitä kieltä tuo lieneekään):

    >>Kertausharjoituksissa titutetaan ..tutustutaan palbvelustovereihin<<

    Ja vielä tuohon:

    Ainoa osaaminen kirjoitusteksin syynääminen.

    Mitä tuo ”kirjoitusteksi” lieneekään, mutta kirjoittaakin täytyi minun osata jo niissä sotilastehtävissäni. Esikuntavääpelin ja myöhemmän toimistoupseerin tehtäviin kuului mm. kirjoittaa joukon päiväkäskyt ja muut asiakirjat ja ylläpitää niiden perusteina olevia aineistoja. Niihin tuli kyllä tekstejä komentajalta, joka ne päiväkäskyt sitten allekirjoitti, mutta ei minun tarvinnut häneltäkään saamiani tekstejä juuri korjailla. Myös sotakoulun opettajana ollessani kirjoitustaitokin oli välttämättömyys. Itse tietenkin kirjoitin opetussuunnitelmat ja luentorunkoni, joihin aineisto toki piti saada paljolti sillä halveksimallanne kopiointi-menetelmällä, kun oppilaille ei voinut puhua vain oman päänsä tuottamaa.

    En tullut urani aikana tuntemaan yhtään kirjoitustaidotonta upseeria. Enkä reservin upseeriakaan, sillä kyllä tuo tiedustelu-upseerina toiminut reservin yliluutnantti Oulun opekin oli hyvin kirjoitustaitoinen, olihan hän siviilissä opettaja. Sikäli, kuin kyse on todella miehestä, joksi hänet olette täällä identifioineet.

    Joo, kirjoitustaito on kyllä tarpeen lähes kaikessa nykymaailmassa, mutta ilmeisesti sitä ei vaadittane saunamajurin sinänsä ihan tarpeellisessa tehtävässä.
  3. Mielestäni pitäisi hyvin riittää se, että olen aina mielessä tuolla johtajaa leikkivällä pellellä. Mutta samoin näyn olevan myös omatekoisella res. majurilla. Hän tietenkin olet.

    Sinun pitäisi pysyä vain piireissä, joissa voit esittää asiasi suullisesti. Kun puhuisit kotimurrettasi, se saattaisi olla hauskaakin kuultavaa, mutta kun yrität kirjoittaa kirjakieltä, tulos on järkyttävä. Lyhyitä, töksähtäviä, yhden rivin pituisia lauseita, eikä niissäkään yhtään virheetöntä. Täytyy yhtyä jonkun tuossa esittämään arvioon, että sinulta aivan ilmeisesti on jäänyt peruskoulukin - tai kansakoulu - käymättä.

    Mikäpä lienet miehiäsi, mutta et ole ollut ainakaan sotaväen kanssa koskaan missään tekemisissä. Niin älyttömiä ovat nuo sotaväkeä koskevat mielipiteesi. Joo, toimistoissahan ne kenraalitkin vain istuvat, eivät nekään siis mitään sotilaita ole. Ja siellä toimistoissa ne istuvat lähes kaikki oikeat majuritkin.

    Miksi hemmetissä minun olisi pitänyt käydä ”kertaamassa”, kun jäin täydelle eläkkeelle korkeimmasta toimiupseeriarvosta, kapteenina. Res.majurin arvoako minun olisi pitänyt tavoitella? Se ei ollut minulle tärkeä, kuten sinulle, kun sellaisena esiinnyt, vaikka et voi olla res.vääpelikään. Jos olisin jäänyt vain eläkeläiseksi, huvikseni olisin saattanut mennä ”kertaamaankin”, mutta 45-vuotiaana menin tietenkin taas töihin, kun hyvän työpaikan sain. Ja Valio sitten piti isännöitsijäänsä niin tärkeänä, että ns. nimellisvarasi minut, eli olisin jäänyt tehtävääni mahdollisen kriisinkin aikana.

    Ja tuosta Oulun opesta. Jos kyseessä on mies, joksi hänet joku on täällä tunnistanut, niin hän oli tosiaankin res. yliluutnanttina Siinailla v. 1979, jolloin minä palvelin siellä kapteenin arvossa. Siviilissä hän oli erään koulun apulaisrehtori, mutta on jo varmaan eläkkeellä siitä virasta. Jos siis kyseessä on tuo mies. Tuskinpa hän sinua, sekopäistä omatekoista res.majuria ottaisi johtamiinsa joukkoihin saunamajuriksikaan.

    Todella sopiva ohje olisi itsellesi tuo eräälle toiselle antamasi:

    >>Äläkä tule ulos oman osaamis alueesi ulkopuolelle<<

    Mikäpä lienee sinun osaamisalueesi (noin sana oikein kirjoitetaan), mutta sellainen ei ainakaan ole tällainen palsta. Tuskinpa sellaista aluetta on muuallakaan - paitsi ehkä saunanlämmittäjänä.

    Sorry, tuli ehkä liian kitkerä puheenvuoro. Johtuu varmaan siitä, että v-tuttaa tuo Suomen kehno jalkapallotaito - häviö Unkarille - eikä lentopallotaito näy olevan sen parempi, sillä Hollanti nyt antaa siinä meille selkäsaunan. Jouduit ehkä hieman sijaiskärsijäksi, mutta tottahan puhuin.
  4. Sinä vain jaksat työntää sitä samaa fuulaasi nimien nostelusta. Yhtä älytöntä kuin tuo johtaja-nikeillä leikkimisesi.

    Olen minä nostellut tänne paljonkin nimiä. Mm. Kekkosen, Väyrysen, Sipilän ja monen muunkin sellaisen nimen, joiden nimet muutenkin julkisuudessa pyörivät. Omankin nimeni olen tänne tuonut, kun minulla ei ole aihetta pelätä henkilöllisyyteni paljastumista. Mutta sinun nimeäsi en ole tänne tuonut, kun en sitä tiedä enkä välitä tietääkään. Sinä kyllä olet tuonut tänne vain heikosti peitettynä monien aivan sivullisten nimiä ja vielä laittanut heidän sanomikseen oman pääsi tuottamaa.

    Jos tarkoitat tuota Ossi A:sta tehtyä avausta, joka on saanut jatkokseen hirmuisen pitkän viestiketjun, voin vannoa, että minä en ole sitä avausta tehnyt enkä yhden yhtä viestiä sille laittanut. Jos todella olet se Ossi A - jota en usko - varmasti tuollainen olisi sinulle kiusallista. Mutta Ossi A:na voisit helposti tuollaisen estää. Ilmoittaisit siitä omalla nimelläsi ja yhteystiedoillasi palstan valvontaan ja pyytäisit sitä sen poistamaan, niin varmasti se poistettaisiin, sitä edellyttävät palstan säännötkin, sillä loukkaavaahan tuo on. Ja pyytäisit laittamaan sulun sille tai niille ip-osoitteelle, joista tuota tulee, varmaan niiniin tehtäisiin. Minun koneeni ei sulkuun joutuisi, kun en siis ole ollut tuossa osallisena millään tavalla.

    Palaan vielä myös tuohon vähintään lapselliseen - ellei pahempaan - leikkimiseen johtaja-nikeilääsi.

    Eli vaikka jos joskus jonkinmoinen johtaja olisit ollutkin, sillä ei olisi mitään merkitystä tällaisella keskustelupalstalla. Etkö todellakaan ymmärrä, että tämä ympäristö on aivan muu kuin se, jossa ehkä joskus jotain johdit. Ja että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt me molemmat olemme vain eläkeläisvaareja. Koeta jo tulla tähän päivään, jos sinulla hiukankin järjen valo päässäsi tuikkii.

    Vaikka kepun sanotaan mielivän viedä meidät sinne jonnekin menneeseen, aitovierille, ei sekään ole laillasi vain menneeseen jämähtänyt. Kyllä kai tuo Sipilä elänee nykyisyydessä ja pyrkinee viemään meitä parempaan tulevaisuuteenkin, niin vastenmielistä kuin se monille kepulaisille saattaa ollakin. Ja hän on ollut ihan oikeasti myös johtaja, joten hän varmasti ymmärtää, ettei tuota hallitustakaan voida johtaa sinun ”johtamisopeillasi”, jotka lienevät peräisin aivan muunlaisesta ympäristöstä ja jo menneestä ajastakin.

    Koeta jo viimein ymmärtää, ihan todella, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Jospa Lapinlahden linnut pystyisivät siinä minua paremmin herättämään:

    https://www.youtube.com/watch?v=CF2xyExkYmw
  5. Turha lienee yrittää puhua sinulle järkeä, mutta ainakin tämän kerran niin teen.

    Mitä hemmetin väliä sillä olisi, olipa minua testattu tai ei 60 vuotta sitten armeijan palvelukseen jäädessäni? Kai minä olin antanut näyttöni sitä vaatimatonta tehtävää varten jo varusmiehenä, kun minusta varusmieskersantti tehtiin komppaniassa, jonka palvelukseen pyydettynä jäin. Se sinunkin ”testauksesi” lienee jo niin kaukana, että se ei kerro enää mitään nykyisestä sinusta. Mutta jos sinut silloin testattiin ja sen testin läpäisit, kertoo se kuitenkin sen, että vasta myöhemmin olet tuohon tilaan seonnut.

    Ja tuosta johtajuudestasi: Jos olet ollut toimiupseeri, kuten olet antanut ymmärtää, korkeintaan joukkueen johtaja olet voinut olla. Sellainen olin minäkin silloin hyvin kauan sitten. Olet kertonut johtaneesi myös vahvennettua komppaniaa. Niin olet voinut tehdä jossain maastoharjoituksessa. Niin tein minäkin, oppilaana ollessani RUK-kurssini ”loppusodassa” Pahkajärvellä. Harjoituksen päätyttyä Autin aukiolla pidetyssä katselmuksessa koulun johtaja, eversti Hannila kutsui minut rivin eteen ja kiitti erinomaisesta suorituksesta. Ja kiitettävän arvosanan johtamistaidosta sain myös todistukseeni, kuten sain kaikilta muiltakin kursseiltani. Olen kai näyttänyt todistuksiani. Merkittävämpänä pidän sitä, että minut kelpuutettiin yliluutnanttivaiheessani mestarikurssin johtajaksi, ja kiitettävät lausunnot sain siitäkin. Perustellumpaa on arvostaa noissa todistuksissani ja saamissani lausunnoissa todettua kuin sinun mielipidettäsi, vaikkei noilla enää vuosikymmeniin ole ollut minulle yhtään mitään merkitystä.

    Osoitus uskosta johtajan kykyihini tuolta ajalta lienee, että kahteenkin otteeseen minut valittiin yli 150-päisen kerhoni puheenjohtajaksi. Vastoin oletustasi silloin varmaan luotettiin myös minun sosiaaliseen osaamiseen ja yhteistyökykyyn. Tosin tuollakaan ei ole enää muuta merkitystä kuin että kunniajäsenenä minut edelleen kutsutaan Pääkaupungin Päällystö ry:n eräisiin tilaisuuksiin, joissa on ihan kiva käydä.

    Merkittävämpi johtaja kuin sotaväessä missään tehtävässäni olin kuitenkin myöhemmällä siviiliurallani, kun minulla oli silloin varsin laajalta toimialaltani ja tulosvastuut. Niihin kuului merkittävät rahalliset budjettivastuut ja vastuut alaisteni ja sopimuskumppaneittemme töiden aineellisista tuloksista ja tietenkin myös vastuut työntekijöitteni työinnosta ja hyvinvoinnista. Siinä tarvittiin myös suunnittelua, neuvotteluja ja asioista sopimista niin, ettei kai työpäivääkään mennyt ilman muutamaa palaveria. Motivointikykyäkin siinä tarvittiin enemmän kuin varusmiespalvelustaan suorittaville varusmiehille, vaikka rahan tosin sanottiinkin olevan paras motivaattori. Todellinen johtaminen on aivan muuta kuin varusmiesten äkseeraaminen niillä tasoilla, joilla sinäkin toimit - jos siis todella olet ollut toimiupseeri. Ei se Sipiläkään pärjäisi hallitusta johtaessaan niillä metodeilla.

    Mutta nuokin asiat ovat jo kaukaista menneisyyttäni, enkä niillä enää aikoihin ole mieltäni vaivannut, tyydyn hyvin siihen, että saan eläkettä niistäkin vuosista. Eikä sinullakaan luulisi olevan ainakaan mitään järjellistä aihetta esiintyä johtajana täällä, vaikka joskus olisit ollut isompikin johtaja, vaikka pääjohtaja. Kukaan sellaisena oikeasti ollut ei leiki johtajaa täällä, jossa me keskustelijat emme johda yhtään mitään tai ketään; Eniro kai näitä palstoja johtaa. Jos minä alkaisin ammoisten työelämäaikojeni perusteella leikkiä täällä johtajaa nikeilläni, olisin samanlainen kuin sinäkin. Joko lapsellinen pelle tai pahemmin henkisesti vinksahtanut, sillä jompaakumpaa sinun on pakko olla. Saat valita, kumpi haluat olla mieluummin.

    Terveisiä Helsinki-päivän tapahtumista. Enpä niiden runsasta tarjontaa kovinkaan laajasti katsastanut. Kampin kyläpäivillä kävin vähän aikaa kuuntelemassa Ollibull Bandin viisuja Stadista. Juontajana siellä oli eräs nuoruusvuosieni aikainen suosikki, nykyinen kiltatoverini Lasse Liemola. Senaatintorilla on pohjalaisten monipuolinen esittäytyminen; siellä join kahvit ja ostin mukaanikin hieman pohjalaista naposteltavaa. Espan puiston mattopiknikin ohi vain kävelin, ja lavalla ollutta Gymnaestradan voimisteluesitystä hetken katselin. Harmi, että siellä oli sitä ennen ollut Stadin slangi ry;n ohjelmaa ja Stadin kundin ja friidun valitseminen ja Kaartin soittokunnan esitys, jotka jäivät minulta näkemättä. Olisihan niitä tapahtumia ollut vaikka kuinka paljon, kymmenmäärin eri puolilla kaupunkia, mutta enpä välittänyt alkaa surffailla niissä. Kotiini palasin hyvissä ajoin ennen kuin ehti alkaa tuollaisille tilaisuuksille tavanomainen lieveilmiö, nuorison vapaamuotoinen oma ohjelma virallisten ohjelmapaikkojen ulkopuolella. Niissä voi olla myös joku samanlainen ”johtaja” kuin sinä täällä.

    Jokohan tämä vihdoin riittäisi tyydyttämään sinua? No, en usko siihen, mutta joka tapauksessa tämä saa riittää minulta tällä erää.
  6. Ainakin jo toistamiseen kysyn: mikä hemmetin motiivi minulla voisi olla sinun suhteesi yhtään missään? Pitäisi sinun sekopäänäkin ymmärtää, että olet minulle aivan yhdentekevä, et enää aikoihin ole edes huvittanut pellenekään. Luulenpa, että samoin sinusta ajattelevat nekin, jotka sinut tuntevat, ja lähes kaikki jo tällä palstallakin.

    Ei täällä esim. Mielipidepankki esiinny nikillä ”tuomari”, vaikka lainoppinut hän on, se on tultu huomaamaan. Eikä täällä kukaan muu käytä nikkeinään johtaja-versioita, vaikka varmaan täällä on joku, joka sinua paremmalla perusteella voisi sellaista käyttää. Kai minäkin niihin kuulun. Sinä kuulut samaan kategoriaan kuin tuo res.maj., joka ei voi olla sellainen yhtään paremmalla perusteella kuin sinä ”johtaja”.

    Minä olen ollut elämässäni hyvin monena, tukkijätkänäkin, sitten ali- ja toimiupseerina ja sen jälkeen vielä pitkään isännöitsijänä, enkä mitään noista töistäni häpeä, mutta en niitä nikkeinäni käytä. Te minulle annoitte myös tämän kapi -nimen, lienettekö silla halunneet tarkoittaa kapiaista tai kapteenia, jollainen kumpikin joskus olin. Mutta mitä noista menneistä, kun jo kauan olen ollut eläkevaari ja vain sellainen lienet sinäkin. Että se siitä johtajuudestasi.

    Olet kertonut joskus olleesi testattavana täällä Stadissa. Nyt viimeistään sinulla olisi uuden testin paikka: menisit testauttamaan pääsi. Silläkin riskillä, että sen testin jälkeen sinut saatettaisiin ohjata sinne, minne ilmeisesti kuuluisit. Mutta siellähän sitten tutustuisit niihin kuuluisuuksiin, joista edellisen viestini lopussa mainitse. Siellä voisit ehkä uskottavammin esiintyä myös johtajana.

    Tuo toinen palautteesi on niin älytön, että siitä vain totean, että varmaan täällä Helsingissä on homojakin enemmän kuin esim. Kouvolassa, kun täällä on niin paljon enemmän ihmisiä. Ja vielä tuohon:

    P.S. Muitahan aina, että Sinä olet tänne tyrkyttänyt alastoman ruhosi. Minä en voisi kuvitellakaan noista itsestäni.

    Kerroinhan jo, että en olisi sitä saunakuvaani näyttänyt (se on kai ainoa täällä näyttämäni alastonkuvani) jos olisin tiennyt sen sinut sellaiseen kiimaan saavan. Mutta turhaan pelkäät, että sinun alastonkuvasi saisi samaa aikaan minussa tai muissakaan.

    Minulta ei nyt tipu eikä heru enempää tälle sairaalle avauksellesi. Nyt alan valmistautua lähtemään Helsinki-päivän rientoihin.
  7. Täälläkin on minua kaivattu näinäkin päivinä, jolloin en ole palstaa avannut. Tuo johdettavia vailla oleva johtaja on kaipaillut minua lisäksi useilla avauksillaankin. Maanantaina esitin hänelle pätkän Shakespearen 46. sonetista avauksellaan ”M-karvajomppea v-tutttaa”, ja äsken sinne laitoin hänelle lisääkin runoutta.

    Kun tämä on keskustelupalsta, tietenkin tartun siihen, josta on haluttu keskustella. Ja kun olen nyt poeettisella päällä, olen teiltä nyt ja aikaisemminkin samanlaista tullutta ajatellen edelleen lyyrinen, Omar Khaijamia näin mukaillen:

    Te älyllänne palstan täytätte
    ja mestareina sanaa käytätte
    ja minulle viisautenne lyhtyjä
    sytytätte, tietä näytätte -

    Kuitenkaan teistä, arvioni mukaan,
    opettajakseni ei päde kukaan,
    vaan pidän omat näkemykset, aatteet,
    kuin niihin ei ois koskaan kajottukaan.

    Niinpä minä jatkan omalla tielläni, omalla tavallani ohjeenani Eino Leinon Hymyilevässä Apollossa sanoma:

    Soi, helise kulkijan kannel vain,
    halo aaltoja laulajan haaksi!
    Käy purjehin täysin ja pullistuvain,
    jätä välkkyvä jälki taaksi!

    Lyriikka saa nyt kuitenkin riittää. Proosaa minulta tulee uudella avauksellani sitten, kun kepupolitiikka siihen aihetta antaa. Toivottavasti antaa vielä ennen parin viikon kuluttua alkavaa synttärimatkaani. Matkalla 80 vuotta täytettyäni en sen jälkeen täällä enää paljon visitoine, vaan koetan käyttäytyä ikäni mukaisella arvokkuudella, jollainen ei ole oikein mahdollista seurassanne.

    Mutta muutaman kerran vielä te pääsette taas puhumaan avauksellani siitä ainoasta todellisen mielenkiintonne kohteesta. No, ette kai te malta tuota avaustani odottaa, vaan jatkatte mielenkiintonne todistamista vielä tässä ja varmaan tehden siitä uusiakin avauksianne - ja olettehan te niitä jo tehneetkin!

    Hyvää Helsinki-päivää vain kaikille! Ja jos ette ole kovin kaukaa Kepulandiasta, tulkaapa käymään päivän monissa, kivoissa tapahtumissa, joita itse aion iltapäivällä lähteä katsastamaan!
  8. Kovasti olet minua kaivannut tällä ja muillakin sairailla avauksillasi ja minunkin avauksellani. Ei ole enää lainkaan liioiteltua todeta, että näyt elävän vain minusta ja minulle.

    En ole voinut kaipuuseesi vastata, kun on ollut yhtä ja toista muuta. Naisystäväni kanssa on laitettu kotiani kesäkuntoon, on siivottu, vaihdettu mattoja, verhoja, pöytäliinoja, liinavaatteita ja pesty pyykkiä. Pihoihin on laitettu kukkia ikkunalaatikoille, amppeleihin ja ruukkuihin, pesty ja käsitelty puunsuojaöljyllä pation laudoitus ja pihakalusteet. Ja naisystäväni on laittanut hyviä ruokia, joita on taas pakastimessanikin joksikin aikaa. On myös saunottu ja on ollut muutakin sellaista, jota miehellä naisystävänsä kanssa tapaa olla.

    Johtajalla vailla johdettavia ja kepua lähellä olevalla, jota kepulaisetkin karttavat, viikko on mennyt toisin. Hänellä on vain tämä palsta, jolla on purkanut tuntojaan. No, olethan H K:aan kanssa naureskellut minusta. Entäpä O S:n ja J S:n, joiden nimiä olet tänne nostellut oman pääsi tuottamaa heidän suihinsa pannen?

    Kun naisystäväni lähti tänä aamuna kotimatkalleen, tulin nyt kaipuutasi lientämään. Maanantaina esitin sinua hyvin kuvaavan kauniin runon Shakespearelta. Laitan nyt Omar Khaijamilta nelisäkeen, joka yhtä hyvin sopii sinua ja tilannettasi kuvaamaan:

    Mitätön olemukses, tomumaja,
    on kahden olemattomuuden raja:
    on suuri aineettomuus ympärilläs,
    ja sinä siinä – tyhjäntoimittaja…

    Eräissä viesteissäsi ja uusilla avauksillasikin näyttää siltä että kaipaisit miesseuraa siinä tietyssä mielessä. Turhaan minua käestät, sillä minä en ole niitä ”sellaisia miehiä”. Jos olisin taipumuksesi tiennyt, en olisi laittanut tälle palstalle sitä saunakuvaa, joka sinut kiimaan sai. Enkä etelän matkoiltani kuvia, joissa olin vähissä vaatteissa, kuten siellä lämmössä ollaan. Kiimaa on sinussa aiheuttanut myös kuvani Etelä Intian kiertomatkalta, jossa päälleni oli puettu tietty asu, kun shortseissa ei päästetty hindutemppeliin.

    Mutta nuo Yrjönkadun uimahalli ja Laakson kalliot eivät liene enää aikoihin olleet sellaisia kuin ilmeisesti sinun ihanissa muistoissasi. Teillä on kai nykyisin ihan omia pubejanne ja muita paikkojanne, joissa voitte ”toteuttaa itseänne” ihan julkisesti, sillä eihän suuntautumisenne ole enää rikollista. Jospa päivittäisit tietosi noiltakin osin ja täällä Stadissa käydessäsi rohkaisisit itsesi menemään johonkin sellaiseen, niin voisit taas saada kokea sitä, josta nyt vain uneksut tällä palstallakin.

    Jos tuo kuitenkin on vain pelleilyä, ei sellaistakaan normaalin miehen pää tuota. Se on vielä lapsellisempaa kuin pelleilysi noilla johtajaa leikkivillä nikeilläsi. Hyvin sairasta pelleilyksikin on, kun kerrot jonkun niitä varastavan, ja kun ”näet” minut jatkuvasti jossakin toisessa, kuten nytkin näyt tehneen hyvin monissa. Mahtaa noita kapiksi joutuneita huvittaa tuo sekopäisyytesi, sillä tuskin he viitsivät sinua ressukkaa sääliä.

    Mutta jos oikeasti uskot nikkiesi varastamiseen ja noihin ”näkyisi”, paikkasi ei olisi tällaisella palstalla vaan siellä, missä näkisit minua suurempiakin kuuluisuuksia, esim. Napoleonin ja Mannerheimin. Itsekin voisit olla siellä vaikka Kekkonen, eikä sitä hahmoasi sinulta siellä varastettaisi.

    Tänään on Helsinki-päivä. Illemmalla lähden kaupungille katselemaan eräitä päivän tapahtumia. Mutta sinä tietysti jäät palstaa päivystämään. Kestävyyttä tärkeässä ja samalla ainoassa työssäsi ja harrastuksessasi!
  9. Melkoisesti tämä avaukseni synnytti keskustelua varsin nopeasti. Ymmärrettävää, sillä mikäpä voisi olla kiinnostavampi aihe kuin tämä Stadi ja pääkaupunkiseutu laajemminkin. Onhan tämän seudun merkitys Suomelle suurempi kuin minkään muun maamme alueen. Varmimmat mielipiteet sen merkityksestä näkyvät tosin olevan niillä, jotka ilmeisestikään eivät asu täällä;))

    No, aluksi tosin näytti siltä, että pääkaupunkiseutuakin kiinnostavampi olisi eräs muu aihe, sama, joka noilla eräillä aina ennenkin. Eli minä. Mutta sitten tuli muita, jotka tarttuivat avauksenikin asiaan, tosin muutama heistä ei voinut olla siinä minuakaan unohtamatta. Mutta ihan mukavaa keskustelua syntyi, vaikkemme samanmielisiä olleet. Hyvä niin, sillä keskusteluhan päättyisi lyhyeen, jos oltaisiin aina samanmielisiä.

    Tätä enempää en jatka tästä aiheesta, ainakaan tällä avauksellani, tällä erää, ja tuskin tälle avaukselleni palaan myöhemminkään. Minulla on illalla muuta ohjelmaa, mm. muutaman digiboxilleni tallettamani ohjelman katselu ja täyty tv:stäkin tulevasta katsoa ainakin nyt alkavan Hitleristä kertovan toisen jakson - jonka olen saattanut kyllä nähdä jo aiemminkin - ja uutiset ja A-studion. Ja kun naisystäväni tulee luokseni huomenna jo aamupäivästä ja viipynee ainakin perjantaihin, joten minulla - meillä - varmaan on lähipäiviksikin yhtä ja toista muuta tekemistä ja ajankulua, joka voi olla mielenkiintoisempaakin kuin tällainen palstadebatti.

    Joten tähänastisesta kiittäen sanon nyt vain: Näkemiin!
  10. No, pääsithän taas asiaan, eli minusta puhumiseen. Enpä välitä enää siihen puuttua. En tiedä, mitä sellaiset ”palsademarit” ovat, mutta minä ainakaan en kuulu siihen joukkoon, joten se siitä. Ehkä hienoista liioittelua on rinnastaa kapilandiaa kepulandiaan, sillä sen merkitys ei liene ihan yhtä suuri.

    Kyllä minä puhun avauksessanikin ja sitten myöhemmin pääkaupunkiseudusta, metropolialueesta, mutta helsinkiläisenä otin ensiksi esille tämän Stadin, joka on kuitenkin johtava osa sitä metropolialuetta.

    En toki ole perillä Helsingin suunnitelmista Sipoon suhteen, en juuri muistakaan suunnitelmista sen enempää kuin mitä niistä on tullut tietoja julkisuuteen. Enhän ole elimissä, joissa niistä päätetään, en edes kaupunginvaltuustossa, jossa kai kepukin on mukana sen kolmen prosentin kannatuksensa edellyttämällä vahvuudella. Tekniikka ei ole varsinaisesti alaani, joskin sitä oli paljon vastuualueessani Valion keskushallinnon isännöitsijänä toimiessani, mutta kun talossa oli silloin suuri tekninen osasto jossa osaajia joka lähtöön, heihin sain aina tarvitessani tukeutua.

    Totean jo tuolla edellä, että tällä pääkaupunkiseudulla on ongelmia sen sisäisistäkin jäykkyyksistä johtuen, ja niistä päästäisiin eroon, jos nämä kaikki kunnat yhdistettäisiin saman hallinnon alle. Mutta täälläkin on sitä samaa omasta tuolista kiinni pitämistä kuin myös siellä kepulandiassa, joka siellä on paha kehityksen jarru. Osaavat sitä tehdä muutkin kuin vain kepulaiset.