Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Harvoinkos niitä lupauksia rikotaan tärkeämmissäkin asioissa. Kuten noista hallituksen muodostaneista kolmesta puolueesta ainakin kaksi on rikkonut niitä lupauksiaan, joita vaalien alla antoivat. Niinpä minäkin rikon lupaukseni olla tulematta tänne enää tänä viikonloppuna.

    Mielelläni soisin sinulle tässä viimeisen sanan, jotta kokisit edes yhden voiton saavuttaneesi. Mutta onhan sinulla siihen viimeiseen sanaan mahdollisuus vielä tämän jälkeen, ja varmaan sen mahdollisuuden käytätkin.

    Kiinnitän vain ehdottomaksi lopuksi omalta puoleltani huomiosi siihen, että tämä on keskustelupalsta. Jos täällä joku esittää omaa mielipidettään jostakin asiasta - kuten tuossa on esitetty minua koskien - kyllä sillä toisella on oikeus esittää oma mielipiteensä, sitä suuremmalla syyllä, jos hänellä on esitettävänään perusteluja mielipiteelleen. Kuten minulla noissa oli.

    Sellainen pelle siis olen, että noin asian näen. Ja olen nähnyt samoin aina silloinkin, kun olen joutunut niitä todistuksianikin esittämään osoittaakseni niitä arvostetuimmaksi katsomalla metodillanne - oman päänne tuottamalla - esittämään mielipiteitänne minusta.

    Vai et useinkaan viitsi lukea kirjoitelmiani. Suosittelisin lukemaan enemmän, kirjoja ja vaikkapa niitä halveksimiasi lehtiäkin, niin lukutaitosi voisi kehittyä niin, ettei minun ”kirjoitelmieni” lukeminen olisi enää niin vaikeaa.

    Nyt tuon jännittävän lentopallomatsin Suomi-Portugali katsottuani keskityn katsomaan varmaan vähintään yhtä jännittävää ja maailmanmitassa tärkeämpää futismatsia Juventus-Barcelona, ja siinä ilta menee yli keskiyön, sen väliajalla yritän pikaisesti saunoakin - laitoin jo saunan päälle. Joten nyt vain hyvvä yötä ja hyvää loppuviikonloppua sinulle kuten muillekin!
  2. Niinhän sanottiin minun ammoisena aliupseeriaikanani, että upseeristo on armeijan pää, aliupseeristo sen selkäranka ja miehistö sen kädet ja jalat. Kanta-aliupserikoulussa taisivat opettajamme korostaa, että aliupseeristo niitä miehistön käsiä ja jalkoja liikuttelee. Miten miellettäneen nykyisen aliupseeriston asema, mutta tarpeellisena sitä pidetään, kun se kasvaa sitä mukaa kuin opistoupseeristo palveluksesta poistuu. Opistoupseereja ei ole valmistunut enää tällä vuosituhannella, ja viimeinen poistuu palveluksesta viimeistään v. 2037, näin kuulin viime talvena Päällystöliiton evp-yhdistyksen talvipivillä.

    No, RUK:ssa sitten meille oppilaille taidettiin korostaa reservin upseeriston olevan armeijamme tärkein henkilöstöryhmä. Niin hyvinkin on sodan aikana, sillä onhan se paljon suurempi kuin aktiiviupseeristo tai aliupseeristo ja heidän varassaan paljolti on ylempää tulevien suunnitelmien ja käskyjen toteuttaminen. Joukkueenjohtajat lähes kaikki ovat reservin upseereita - muutamia aliupseereitakin viime sodissamme sellaisina oli, kun oli käynyt kato reservin upseeristossa - komppanioiden ja vastaavien joukkoyksiköiden päälliköistäkin suurin osa oli reservin upseeri ja muutamia heistä oli jopa pataljoonan tai vastaavan joukko-osaston komentajina.


    Tuon ”kerran sotilas, aina sotilas” pätee kyllä kenraaleihin, sillä hehän evp:näkin pysyvät iästään riippumatta aina reservissä. Tuon lausuman kokee varmaan kohtalokseen joku alempikin, ja kai sellaisen joku heistä on julkisestikin todennut. Ja onhan todettu myös, että ”kerran sotilaspoika, aina sotilaspoika”:

    http://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2014/12/kerran-sotilaspoika-aina-sotilaspoika/#.VXLPNcsw-po

    En minä suinkaan häpeä sitä, että joskus olin aliupseeri, hyvin tyytyväinen olen siihen, että elämäni meni silläkin alueella - siis sotilasuralla - ja paljolti sen johdosta niin kuin meni, sillä sille uralle jääminen oli enemmän sattumaa kuin suunniteltua. Ja oikein mukavia muistoja siltä ajalta on jäänyt, ja olenhan edelleen mukana noissa evp-riennoissa. Mutta en minä voi enää kokea olevani sotilas, kun en ole ollut reservissäkään enää 20 vuoteen, sillä kapteeni poistuu siitä 60-vuotiaana.

    Tuo minun aliupseerina olo näkyy kyllä nyppivän niitä, jotka varmaankaan eivät päässeet sotaväessä edes reservin aliupseereiksi. Sekö lieneekin nyppimisen pääsyy? No, onhan ainakin eräästä sellaisesta tullut sitten res.maj.;))

    Vaikka minä näyn olevan teille räille paljon mielenkiintoisempi kuin mikään muu asia, jokohan silti tämä aihe olisi riittävän perusteellisesti käsitelty? Ainakaan minä en tästä enää jatka. Enkä muustakaan tällä avauksellani. Enkä missään muuallakaan ainakaan enää tänä viikonloppuna.
  3. Taas näet väärin. Ylivoimaisesti suurin osa täällä esittämästäni on ollut palstalle määritetystä aiheesta, ainakin sitä sivuten, avaukseni kaikki. Plarasin nikkini perässä aukeavista kirjoituksistani huhtikuun alusta alkaen tänne tekemäni avaukset, kahdeksan niitä näkyy olevan, ja tällaisia ne ovat nimeltään:

    Pääkaupunki suunnannäyttäjänä, Tietokilpailukysymys keskustalaisille, Keskusta vastaan asiantuntijat, Puhuisimmeko nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, Ideologiset erot alkavat näkyä, Kylläpä Sipilä yllätti, Onko minusta tulossa kepulainen ja Tänä juhlapäivänä.

    Mutta kun minä olen eräille, kuten sinullekin paljon mielenkiintoisempi kuin mikään asia, niin minuunhan te aina noissakin olette keskustelun kääntäneet.

    Totta on, että mielipiteissäni en tukeudu vain siihen teidän eräiden ainoaksi päteväksi arvioimaan, oman pään tuottamaan, vaan haluan esittää näkemysteni tueksi ja jopa niiden alkulähteiksikin muidenkin, itseäni tietävämpinä pitämieni näkemyksiä. Tuollaiseen opin kyllä jo sillä ammoisella aliupseeriurallani, ei sielläkään voinut puhua vain sitä, mitä sylki omasta päästä suuhun toi. Henkilöstöhallinnon opettajana piti tuntea varsin monia lakeja ja asetuksia ja lähes parikymmentä puolustusvoimain eri henkilöstöryhmiä koskevaa työehtosopimustakin, ja niihin piti opetuksensa perustaa, ei oman pään tuottamaan. Eikä Valion keskushallinnon isännöitsijäkään voinut toimia vain oman päänsä varassa, paljon ulkopuolista piti tuntea ja monissa asioissa itseäni parempiin kyseisen alan asiantuntijoihin tukeutua.

    Joo, työväenluokkaan hyvinkin kuulun. Koko aikuiselämäni, nuorukaisesta alkaen työtä tein ja siitä saamallani palkalla elätin itseni ja osallistuin vahvasti perheeni elättämiseen ja niistä töistäni saan edelleen eläkkeitänikin. Maksamillani veroilla olen melkoisesti osallistunut niidenkin elättämiseen, jotka eivät ole tähän työväen luokkaan kuuluneet. Pidän kunnia-asiana kuulumistani työväenluokkaan. Korostihan nykyinen presidenttimme Niinistö - silloin, kun hän ei vielä ollut presidentti - myös kokoomuksen olevan työväen puolue. Sinä et siis katso kuuluvasi työväkeen. Sellainen näkemys ei liene yleinen talonpojillakaan, joka ainoana luonnollisena väestöryhmänä lienee kepun kannattajia.

    Sen lisäksi että sinä elät ja kuvittelet muidenkin elävän jossakin menneisyydessä sinulla on myös sellaisia harhanäkyjä, että on paikallaan jälleen lainata itseäni viisaampaa, Omar Khaijamia:

    Oi ulkokultainen ! Vain pieni pyyntö täytä:
    jo säästä neuvojas, älä suotta suuta käytä.
    Minä, usko, suoraan kuljen, sinä katsot kieroon vain:
    siis hoida silmiäs, ettei ne väärin näytä!
  4. Sanot, että ”äänestämisesi ei vaivaa eikä kiinnostakaan minua tippaakaan”. Miksi sitten yritit minut poliittisesti lokeroida? Ja kun mielestäsi olen ollut ”vain” aliupseeri ja sitä edelleen, osoitat tuossakin olevasi hieman, ihan pikkuisen ajasta jäljessä, joten vielä ainakin kerran täytyy yrittää sinua oikaista:

    Aliupseeri olin viimeksi v. 1973, 42 vuotta sitten. Toimiupseerikaan en ole ollut enää 35 vuoteen, kun lähdin sotaväestä täydelle eläkkeelle v. 1980. Sen jälkeen olin vielä 18 vuotta Suomen talonpoikain (maidontuottajien) omistaman Valion renkinä, jossa työtovereinani oli muutama kepulainenkin, mm. Marjatta V:nen, ministerinäkin ollut rouva.

    No, ei minun siellä sotaväessä aina tarvinnut olla vain upseerien antamien käskyjen ymmärtämisen varassa. Ei ainakaan enää sen jälkeen, kun pääsin pois sieltä kentältä pakertamasta. Esikuntatehtävissä aliupseereillakin oli itsenäisemmät toimi- ja vastuualueet. Toimiupseereilla ne alueet laajenivat. Puolustusvoimain ensimmäisenä päätoimisena henkilöstöhallinnon opettajana saamassani täälläkin näyttämässäni työtodistuksessani todetaan mm: ”hänen vastuualueenaan on ollut henkilöstöhallinnon itsenäinen opetus- ja suunnittelutyö puolustusvoimien henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuskursseilla”. Mestarikurssin johtajana minulla oli laajempiakin vastuita ilman ”niskaanpuhaltajia”. Ilmeisesti töitäni pidettiin tarpeellisina ja minun nähtiin niissä onnistuneen, ”ei sitä muutoin olisi kapteeniksi päässyt”.

    Enkä minä ihan renki ollut Valiollakaan. Johtamani hankkeet olivat tosin ylemmässä johdossa päätetyt, pääpiirteissään suunnitellutkin, mutta toimintavapaus minulla oli niiden toteuttamisessa. Rajoituksena oli tietysti pysyminen vuosibudjetin - viimeisinä työvuosinani yli 50 miljoonaa markkaa - raameissa. Ja tietysti olivat vastuut paitsi itseni myös alaisteni ja ulkopuolelta palkattujen työn tuloksista. Ilmeisesti työtäni pidettiin tarpeellisena, kun siitä varsin hyvin maksettiin, ja ilmeisesti minun nähtiin työssäni onnistuneen, kun korkeimman kunniamerkkini sain sieltä eläköityessäni.

    Mutta mitäpä noista entisistä, joiden ohella elämässäni tapahtui niin kovin paljon muutakin, jossa yhtä ja toista oppi jatkuvasti. Ja niin on tapahtunut noiden aikojen jälkeenkin, ja tapahtuu edelleen. Ja jo 17 vuotta olen ollut noista kaikista ulkopuolisista käskijöistä täysin riippumaton vapaaherra. Eikä minulla enää kymmeneen vuoteen ole ollut omaakaan vakituista käskijää - mitä nyt naisystäväni täällä luonani käydessään vähän yrittelee, mutta ihan kivalta se minusta tuntuu.

    Puhut myös rajoittuneisuudesta. Sitä meistä toisella ilmeisesti on, niin nykyisyyden kuin vanhempienkin asioiden todellisuuden ymmärtämisessä. Kuinkahan minusta tuntuukaan siltä, että se toinen en ole minä;))
  5. Jo suihkuteltuani ja ollessani jo pyjamassa vuoteeseen menossa, minulle tuli tunne, että sanoin tarkoittamani tuossa edellisessä hieman huonosti. Tulin sen tarkistamaan, ja kun näen sinun olevan vielä palstalla, tarkennan sanomaani. Tarkoitan tätä (samalla näpyvirheen korjaus siinäkin; tulee sellaisia minullekin, joten sorry vain tuosta huomautuksestani):

    >>Minulla ei ole mitään puoluetta, vaan olen kaikista puolueista täysin riippumaton villi ja vapaa, ja jos jotakin puoluetta kohtaan tunnen sympatioita, se puolue ei ole ainakaan se, joka ympyrätaloon nyt kai joutuu muuttamaan. Puolue on se, jota äänestin viime vaaleissakin kuten jo hyvin monissa vaaleissa ennen sitä.<<

    Tuosta nimittäin voisit päätellä, että olen sitoutunut jonkin puolueen - vaikkapa kokoomuksen - kannattajaksi. Niin asia ei ole. Olen todellakin edelleen villi ja vapaa kaikkien puolueiden suhteen.

    Ja eikä siitä hirveän kauan ole, kun olen äänestänyt demareitakin. Ahtisaarta v. 1994 presidentinvaalissa, ja Halosta v. 2000 presidentinvaalissa toisella kierroksella (kun vastaehdokkaakseen oli päässyt Aho) ja vielä Lipposta v. 2003 eduskuntavaalissa. Sen jälkeen olen äänestellyt pääasiassa erään toisen puolueen ehdokkaita, poikkeuksena siinäkin yhdet kuntavaalit, mutta niissäkään äänestämäni ei ollut kepun ehdokas.

    Tämän laittamaan minut pakotti rehellisyyden vaatimus ja inhimillisyyteni, jotta sinä saisit mielenrauhan tuossa ajatusmaailmaasi kovin vaivaavassa asiassa.
  6. Mistä sinä oikein puhut? Minähän avauksessani päinvastoin annan tunnustusta Sipilälle ja osoitan luottamustani häneen. No, ehkä se johtuu siitäkin, että eihän Sipilä ole yksin tuota hallitusohjelmaa sorvannut, ja kepunkin vaikutus siihen on enintään suhteellinen. Ainakin jo melko monen kepuvaikuttajan mielestä kokoomus siihen on enemmän vaikuttanut, ja hyvä niin.

    Jaa, sinä tarkoitat tuota edellistä viestiäni. Enhän minä siinä ennustanut kepun kannatuksen romahtamista, vaan aprikoin, että mahtaakohan taas käydä samoin kuin Vanhasen kakkoshallituksen loppuvaiheissa. Pikemmin säälin kuin voitonriemun tunteita minulla oli tuota asiaa pohtiessani.

    Tuosta

    >>Kapin kannattaisi olla enemmän huolissaan oman puolueensa demarien tuskasta kun he joutuvat lähtemään pyhätöstään ympyråtaloon<<

    Minulla ei ole mitään puoluetta, vaan olen kaikista puolueista täysin riippumaton villi ja vapaa, ja jos jotakin puoluetta kohtaan tunnen sympatioita, se puolue ei ole ainakaan se, joka ympyrätaloon nyt kai joutuu muuttamaan. Puolue on sen, jota äänestin viime vaaleissakin kuten jo hyvin monissa vaaleissa ennen sitä.

    Kyllä minä Sipilän johtamaa nykyistä kepua pidän parempana kuin millainen se olisi Väyrysen johtamana. Arvostamani Mielipidepankki ei näy olevan kanssani samaa mieltä, jota ihmettelen, sillä en ole häntä Väyrysen ihailijana pitänyt.

    (On sinulla muuten hieno nimimerkki. Syytä ollakin, kun käytät noin hienoja sanoja kuin speguloida - se kai on sellaista uussuomea, jota minä en ole vielä oppinut;))
  7. Keskustan pinnan alla kuohuu. Taisin liian aikaisin hieman kehua Sipilää ja hallitusohjelmaakin, sillä eipä se hallitusohjelma taida toteutua, eikä ehkä Sipiläkään pysyä pallillaan vaalikauden loppuun. Pahalta näyttää. Ja kepu taitaa olla suurin vaara Sipilälle ja kepujohtoisella hallitukselle:

    >>Tuoreimpana arvostelijoiden joukkoon liittyy europarlamentaarikko Paavo Väyrysen avustaja Joonas Könttä. Könttä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan keskustan olevan vaarallisilla vesillä ”erityisesti koulutus- ja sivistyspolitiikassa sekä sosiaalipuolen asioissa”. – Haluaako yli sata vuotta vanha kansanliike todella luopua asemastaan vahvana sivistyspuolueena, joka puolustaa yhteiskunnallista kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta? Könttä miettii.

    Katja Asikainen arvosteli keskustan muuttuneen ”kokoomuksen jatkeeksi” leikatessaan perinteisen alkiolaisuuden vastaisesti erityisesti työttömiltä, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoilta.Myös Könttä pohtii blogissaan oikeudenmukaisuutta.

    – Eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät, opiskelijat ja sairaat ovat joutumassa hallituksen politiikan maksumiehiksi. Sen sijaan ylemmissä tuloluokissa kiristyksiä on joko vähän tai ei lainkaan.

    Entinen keskustapuolueen jäsen, historian tutkija Jussi Jalonen toteaa omassa kommentissaan, että Rovaniemen puoluekokous vuonna 2012 ”alkaa yhä enemmän näyttää tapahtumalta, jossa Suomen Keskustalla oli mahdollisuus palata alkiolaisille juurilleen tai katkoa ne lopullisesti”. – Puoluekokous valitsi suuressa viisaudessaan sen kandidaatin, joka toteuttaa nyt tämän jälkimmäisen hankkeen, Jalonen katsoo.<<

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82747-keskustan-pinnan-alla-kuohuu-yli-3000-eukk-veroprosentti-ylos

    Nuo nuoret Asikainen ja Könttä eivät ole yksin näkemyksissään. Vahvaa tukea he ovat jo saaneet samanlaisia näkemyksiä esittäneiltä Väyryseltä ja Kääriäiseltä, ja varmaan lisätukea tulee muilta kepukonkareilta. Ja myös nyt kepua äänestäneiltä pettyneiltä, joiden varassa puolueen kannatus on.

    Jännä nähdä, kuinka nopeasti ja miten alas kepun kannatus taas vajoaa. Mahtaneeko Sipilä siis joutua tekemään Vanhaset ja loikkaamaan sivuun ennen vaalikauden loppua? Kuka onneton sitten olisikaan se, joka joutuisi viemään kepun seuraaviin vaaleihin? Kohtalonsa voisi olla kovempi kuin Kiviniemellä, jonka johdossa kepu sai sentään vaaleissa 15 % kannatuksen.
  8. Vielä tämän kerran ihan vilpittömästi vain hyvää sinulle tarkoittaen:

    Mene hyvä mies jo lääkäriin ja kerro hänelle, että sinulla on sellainen vaiva, että näet kapeja kaikkialla. Hän kyllä ymmärtää ja antaa sinulle passituksen sellaiseen hoitoon, jota joka tapauksessa tarvitsisit, auttoipa se tai ei.

    Minun ei tarvitse niissä puskissasi luurata ja sieltä ruiskia, kuten sinä teet. Olen sen verran tyytyväinen itseeni, vähän ylpeäkin, että minun ei tarvitse yrittää esiintyä muuna kuin olen. Olen täällä vain ja ainoastaan henkilöllisyydeltäni tiedettynä itsenäni, vain rekisteröidyillä nimimerkeilläni. Niitä minulla on nyt vain tämä kapi_, muut olen poistanut, kun en enää muilla palstoilla esiinny, yhä vähemmän täälläkin.

    Jos sinun oin tuta mahdotonta uskoa, johtuu varmaan siitä, että itse olet esiintynyt ja esiinnyt edelleen niin monena, ettet enää tiedä, kuka oikein olet. Täysi sekopäähän sinun joka tapauksessa täytyy olla. Ei kukaan tervepäinen, ei edes puolipäinen viitsisi tätä palstaa aamusta iltaan päivystää, etsiä jotakuta toista keskustelijaa kaikkialta ja nähdä hänet vaikka kenessä. Kas, kun et ala nähdä kapia jo itsessäsi, vaikka se kapi on syöpynyt sinne pipiin päähäsi niin, että et voi olla hetkeäkään sitä ajattelematta!

    Jos tuo Lorena ei ole hän, joksi hänet arvelen hänelle laittamassani vastineessa mainitsemillani perusteilla, sitten se olet sinä. Ehkäpä sillä tavalla halusit saada huomioni ja vastineeni. Kai laitoit tuonkin vain huomiotani kerjätäksesi, ja kun siinä onnistuit, lienet nyt onnellinen, himmiö.