SkillaN
Hei!
Täältä Savon puolelta olen 83- vuotta täyttänyt naisihminen, kaksi lasta, mieheni menettänyt.
Yksin olen elellyt jo kohta kaksikymmentä vuotta. vuotta, ei valittamista olossani;)
Yksinäiseksi en eloani tunne, aina jotakin touhua päiviin riittää.
Kirjoittelen melkein joka päivä 80+ketjuun, Noja-tuoli otsikon alle , vuoden alusta tänne siirryin, päiväni näin aloitan.
Uskon että mieleni pysyy näin tehden vireänä ja uudet virkistävät ajatukset syntyy lukiessa toisten viestejä.
Eläkeläisyhdistykseen kuulun ja siellä lauluryhmässä laulelen, pientä piristystä hakien..
Terveyteni on hyvä, mitä nyt nuo polvet meinaa kenkkuilemaan ruveta ja se aika paljon jo rajoituksia asettaa, mutta hammasta purren nämä joka päiväiset rientoni suoritan.
Nyt on hiljentynyt harrastus toiminta, enää en jaksa, en tunne yhtä mielekkääksi, mutta mukana kuitenkin vielä olen.
Kesää jo kovasti odotan, nyt kauniista talvesta nautin, siinä se etenee lämpimän tulo, toivossa olen, että kaunis kesä tästä vielä tulee.
Elämässä kiinni, valoisin mielin uutta kohti.
Iloa ja voimia profiiliini kurkistaville;)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia154 aloitusta · 2546 kommenttia
- Sunnuntaiaamun rauhaa, katselen kauniin sinistä taivasta, viileä on yö ollut, neljä astetta mittarissa.
Ajatus viipyilee eilisen suruilmoituksen mietteissä, taivaalle katsoen ajatus siitä,, että siellä jossakin tuntemattomassa sinisiru maallisista oloista pois siirtyneenä seuraa tänne jääneiden elämää.
Hänen meille jättämä valoisa muistonsa viipyy kauan luonamme ja tietoa ja taitoa jättäneen sirusirun ohjeet hyvään elämään, kiitollisina muistamme.
Hänellä se tehty, mikä meitä odotuttaa, mutta vuoro tulee kaikille.
Elämä jatkuu, nyt jo on varmaan lisättävä vaatetta jos ulos lähtee ja lähtemään pakotan taas itseni.
Eilen sain siivouksen tehtyä, hieman perusteellisemmin sen teinkin, huonekalut löysivät uuden paikan ja taas on koti uuden näköinen;)
Olin mielestäni ahkera, pienen satsin omenoita kuorin ja keitin hilloksi, eivät oikein syötävän hyviä olleet, joten päädyin ne keittämään ja muutama rasia pakkaseen kääretortun sisään laitettavaksi.
Tytär laittoi kuvan täydestä sienikorista ja soittikin kysyen joko sinulle nämä riittävät, pakko sanoa kyllä, muuten ruokailu muuttuu sienivoitoiseksi.
Sieniä on paljon, nyt metsään kuka vielä ilman on, varmasti joka kolkalta näitä metsän herkkuja löytyy.
Kirjoittelu ei nyt oikein suju, varmaan mieli pyörii aina niin ystävällisen kirjoittajaystävän menetyksessä, mutta aika asian korjaa, muistoissa kuitenkin jollain muotoa mukana hän kulkee.
Pitkä yhteinen kirjoittelutie ei hevillä mielestä pois lähde, ei tarvitse lähteäkään, vain mukavia viestejä hän kirjoitti.
Kauniin päivän toivotuksiin lopetan, voikaa hyvin ja kirjoitelkaa;) - Suru uutinen, tätä vähän ajattelinkin odottaa.
Hyvää taivasmatkaa sinisiru, kiitos yhteisistä vuosista mukana kulkiessasi.
Omaisille osanotto, surulle on aikansa. - Lauantaiaamu valkeni viileänä, kuusi astetta, mutta kauniina ja siivoukselle avuksi myös tuuli puhaltelee.
Siellä ne matot kaiteella riippuu ja muut tekstiilit pyykkitelineellä, saavat pitkästä aikaa raikasta tuoksua haistella;)
Näpit syyhyää, kun huonekaluja suunnittelen taas kierrätellä, kova into ja jaksamisen tunne, miten lienee muutaman tunnin perästä.
Eilen torilta ostin juureksia ja laitoin uuniin punajuurilaatikon ja kurpitsalaatikon, maistuivat hyvin kumpikin.
Radiosta R.Taipale laulaa Niittykukkia, sehän laittaa jalat heilumaan, siitäkin huomaa, etä vauhti on päällä;)
Vauvat ovat ihania, sitä ei kukaan varmaan kiellä ja lisää vaan toivotaan.
Syksyiset retket koiran kanssa houkuttaa, johan sielukin lepää, kun tuoksuttelee syksyistä ilmaa ja ihastelee värien muuttumisista, kiva on varmaan lenkkikaveri sinulla fiinufammu.
Neulomisen jo minäkin otin esiin, olen niin kyllästynyt noiden lappujen virkkaamiseen, mitä sänkypeitto kaipaa, yli puolet vielä tehtävä.
No on jouluun vielä aikaa, jospa silloin olisi valmis.
Ynnämuu kertoi vaivastaan, mikä vieläkin muistoja tuottaa, kyllä monella jotain työperäistä vaivaa on kertynyt, ei varmaan kukaan pitkän työuran tehneenä vahingoilta ole välttynyt, yksin työasennot ovat saattaneet vaivoja aikaan saada.
Tuon 23 euroa oli eilen torihinta täälläkin puolukoilla, mutta vielä jätin hankkimatta, odottelen, että ovat kypsiä saa paremmin mehustumaan.
Eliaanalla noita ilon hetkiä tulevaisuudessakin, suku kasvaa.
En onneksi särkytabletteja tarvitse syödä, voisihan se helpottaa kävelyä, jos pillerin ottaisi lenkille lähtiessä, minä vaan sisukkaasti koetan tossua toisen eteen laittaa, olen onnistunut tähän asti.
Muistan ajan jolloin marjassa kävimme mieheni kanssa, silloin vanhempanikin sai marjansa, puolukka varsinkin oli niin kivaa kerätä.
On sitä joskus tullut jotakin aikaan saatua;)
Olipa mukava uutinen, että nyt taudin lähtökohta on tiedossa demeter, siitä se elämä taas alkaa sujua, kunhan puukko hommiin pääset.
En tiedä syytä miksi minulle ei ole leikkausta edes koskaan ehdotettu näiden polvien vuoksi, no näillä nyt mennään.
Mihinkään leikkaukseen en halua enää mennä, toivon jatkuvasti vaan hyvää onneani kaiken terveydenasioihin liittyviin.
Omenasadon säilöön laitto on vielä tekemättä, pitää katsella mistä omenia saa, joskus on yli hypäten tarjolla, en paljon omenasosetta laitakaan, on entisiä vielä pakkasessa.
Eilen lanttusurvoksen keitin pakkaseen ja lanttukuutioitakin muutama pussi, porkkanaa samaten pieni määrä, laatikot helposti joulun aikoihin sitten laitettavissa.
Olen niin tottunut tuon pakastuksen kanssa toimimaan ja tykkään sieltä ottaa valmista tuotetta jatko hommiin, en rasitteena lainkaan tunne.
Kotiniinin teko oli joskus minunkin harrastuksena, nyt en viitsi, kun kaupasta ostetutkin kaapissa säilyy, joskus viinilasi jos joku ystävä tulee käymään, muuten saavat olla hyllyllä;)
Nyt sitten puuhastelemaan, ettei vaan into ehdi karata;)
Mukavaa viikonlopun alkua, saattaapa huomenna sienirypäs kotiin minullekin tulla, jos sää hyvänä pysyy, tervetullut on sienisatsi entisten lisäksi;) - Huomenet pilviseen syksyn tuntuiseen viikonlopun alkuun.
Aurinko pilkisteli, mutta kyllä uhkaavasti taivas sadepilvistä täyttyy, silti sanotaan että syksyinen sää monella reellä ajelee, joten voihan vaikka puolukkaan tänäänkin joku voi mennä;)
Olen nyt monella suulla saanut kuulla hulluuttani, kun pakkasia täytän, miksihän kotikäyttöön pakkasia kuitenkin kaupataan, taitaa olla saman sortin ihmisiä aika paljon laisiani;)
Hamsteri taidan olla, aika paljon kuivatavaraakin kotiin ostan aina näin syksyn alussa, syystä, että mielessä on kärrin vetäminen lumihangessa ja liukkaudessa, joten ennakoin sen mitä voin.
Jokaisella omat tapansa elämänsä järjestää, minulla tämän laatuiset;)
Olisi todella mukava jos leipomo menestyisi Makriina, yrittämistä se tarvitsee, mutta hyvä kello kauas kuuluu ja jos tuotteet houkuttavat, miksi ei kauppa kävisi;)
Pieniä yrityksiä tälläkin seudulla kovasti yritetään saada aikaan, varmaan menestyvät, jos ostajat löytävät ne ja oman paikkakunnan liikkeitä kannustavat ostosten teolla.
Onhan tässä saanut seurata monen tyylistä jutustelua, kai ihmisillä ei kaikki ole hyvin, kun pitää löytää joka asiasta kielteistä, tapa se on sekin yrittää saada äänensä kuuluviin;)
Sattui juuri aamulukemiseksi lehti jossa kerrottiin selkä vaivoista ja niiden kanssa elämisistä.
Kovasti kehotettiin kaikenlaista liikettä pitämään, turhaa varoittelua pitää välttää, myös masennus, stressi kipua saa tuntemaan, mieli valoisana ja liikettä, liikettä tavalla jos toisella, istuminen pahasta.
Monen tyylistä liikettä selkä kestää, vanhat varovaisuuteen menevät kiellot kumottiin, tietenkään ei uhkarohkeuttakaan suositeltu.
Minulla korjaamista tuon istumisen suhteen, kun illat menee istuen, ei toteudu puolituntia, mitä siinä lehdessä istumaan kehotettiin.
Aika rauhattomaksi menisi, kun joka puolen tunnin päästä liikkumaan lähtisin;)
Minä en selkäleikkaukseen menisi, ja onneksi selkäni onkin ollut kymmeniä vuosia kunnossa, vaikka kyllä sitä taistelua oli aiemmin paljonkin.
Eliaana minulla sukuni kanssa monia melkein samoja päiviä syntymissä, anoppini ja poikani päivän erolla samoin pojan tytär ja mieheni, minä ja appiukkoni samana päivänä.
Joskus synnytys pian tapahtuu, mutta tämä meidän viimeinen vauva oli työn takana.
Pimeitä on jo yöt ja kohta kahdeksan jälkeen alkaa valoja sisällä kaipaamaan, mutta nyt alkaa illan "kökkö" ajat, sisällä lämpimässä katselemme syksyn sateita ja myrskyjä;)
Kuivana taidan selvitä kauppareissulla kun heti kohta lähden, aurinko ilmestyi taivaalle.
Täydennystä jääkaappi tarvitsee, vielä ei pakkasta veroteta, niin kauan kun tiet sulana pysyy, ruokaa kaupan ja tori myynniltä.
Toivotaan , että kaikille päivä kivaksi tulisi, olisi mukava hymyileviä kasvoja vastastaan tulevilta nähdä;)
Mihin on demeter hukkunut ja Neeassa myös, jokainen mielessä käy joita ei hetkeen ole näkynyt. - Tässäpä yksi pakastaja ja väitän, että perunat on kuin uusia, jos ne on oikein pakastettu
Miten mahtavaa on elämä, kun jokainen saa toimia omien tarpeittensa ja halujensa mukaisesti, lupaa keltään ei tarvitse pyytää ja laskutkin jaksaa maksaa, yhteiskunnan tukea ei siinäkään;)
Sähkönkulutuskin hyvin pieni minun taloudessa, perusmaksut kaksi kertaa suuremmat.
Hyvähän meillä on elellä; - Harmiksi käy jos niin sattuu, mutta yritän olla sillä silmällä, että en ilman jää, noita ystäviäkin löytyy joille vaihtokauppakin onnistuu.
Viime syksynä miesten sukat vaihdoin ämpärilliseen, tyytyväisiä olimme molemmat.
Älkää siis huolta kantako, kyllä marjani saan, jos ilman jään oma moka;)
Hätäisesti luin tuon korppiksen viestin. - Torstaiaamu ja kaunista on, eilisen sateen jälkeen taas toivossa aurinkoinen päivä, viileäksi on sää muuttunut, kuusi astetta mittarissa.
Vaihdoin profiilikuvani hieman minun taiteilua esittäväksi.
Maalasin tämän ladon paikassa, missä kymmenen viimeistä vuotta kesät vietin.
Lato alkoi olla elonsa päätöksessä ja nyt varmaan katto on jo pudonnut, mutta tunnistan yhdeksi muistojen kohteeksi.
Puolukkasota on nyt käynnissä, no ostamme ja maksamme sen mikä hyvältä tuntuu, minusta on 20 euroa hyvä hinta;)
Harvoin sitä marjaan matkojen päähän lähdetään ja ainakin ämpäreitä useampi mukaan otetaan, varsinkin puolukkaa kerätessä.
Nyt on puolukkaa runsaasti ja tarjontaa paljon, siitähän se hinta sitten muodostuu ja myyntiin keräävä varmaan päivän metsässä viettää, joten kymmenenkään sankollista ei ihme liene.
Olen puolukkaa kerännyt ja tykännyt, ämpäri oli hetkessä täysi;)
Suostun maksamaan sen mikä päivän hinnaksi sesongin aikana syntyy, työstä myönnän marjojen poimimisen muodostuvan
Korpikirjailijan maisemissa on todella edullista puolukkaa, ehkä siellä tarjoajia paljon, marjamaat lähellä
Haasteista en tykkää, niitä aina silloin tällöin Facessa tulee.
Puolukka on lisukkeena moneen ja kuka niistä tykkää käyttää moneen ruokaan höysteeksi, terveellistäkin.
Puolukkatuoremehun haluan tehdä hapon kanssa, se on aivan ihanaa;)
Eliaana on varmaan jo ilouutisen saanut, onnea vaan uudelle tulokkaalle ja koko suvulle,
Noista kurpitsoista mainitsit, ajankohtaisia kuten muukin sato mistä hyödymme.
Moneen ruokaan sekin käyttökelvollinen, katsoin jostakin miten kurpitsalaatikkoa tekivät jauhelihan kanssa, herkulliselta näytti.
Uusia versioita on mukava kokeilla.
Miaelina noista valkeista kuulaista kerroit, lempiomenoitani, ovat vaan niin herkkiä kolhuille, mutta ihanan makuisia, olenkin suuri kotimaisen omenan kuluttaja
Politiikka ja uskonto ovat aiheita jotka on jokaisella oikeus itse päättää ja siksi vaikeita aiheita keskusteluun, inttämiseksi tahtoo mennä.
Paljon pienemmästäkin täällä saadaan aihe nokitteluun, riittää puolukan mainitseminen;)
Nyt saattaa jo olla aika vaatetta hieman lisätä, kun ulos lähtee, kuten ynnämuu mainitsit.
Makriinan linjoilla olen, kyllä kiitos on paikallaan, jos näin joku aihetta löytyy, ei siitä numeroa tarvitse tehdä.
Hyvän mielen voi pienellä kiitoksella saada aikaan, vaikka sitä ei hakisikaan.
Ihan mukava on noista kirjojen lukemisistakin on kuulla, huomaa ainakin miten paljosta jään paitsi, kun en pysty lukemiseen keskittymään.
Aikakauslehtien lukuun jää minulla, mutta onneksi niissäkin joskus mielenkiintoisia henkilötarinoita, etten ihan ulkopuolelle tipahda.
Televisio ja radio pitävät jonkunlaista tietoutta maailman menosta, joskus jopa ylisietokyvyn.
Historia kiinnostaa ja kerran jo tilasin äänikirjojakin, mutta en sitä vielä omaksi kokenut, pitäneen uusia kokeilu.
Tänään odotan terveydenhoitajan yhteyden ottoa ja neuvoja toimintoihin, ensiapuun kehotti lääkäri menemään jos oireilu sellaista on, että viittaisi sydänperäisiin.
Katsotaan miten pitkäsi elon päiväni jatkuvat, en varmaan tänne pysyväksi jää minkään hoidonkaan jälkeen;)
Nyt sitten se pakolliseksi muodostunut ulkoilu, siihen lääkärikin kehotuksen antoi.
Mitä muuta sitten keksinkään, se näkyy illan tietämillä;)
Mukavaa päivää ja vaikka marja tai sieni reissua, alkaa olla loppusuoralla sekin homma. - Nuoruus on kaunis kaikilla, muistojani selasin, ehkä todistelin itselleni, että nuori olen ollut minäkin;)
Kiitos mielipiteestäsi, hymyn sait aikaan;) - Keskiviikko huomenet, kaunista edelleen, luvassa ainakin sään viileämmäksi muuttuminen.
Lääkäri soitti ja neuvottelun tuloksena alan puhaltamaan avaavaa hengityksen helpottamiseksi, ja kokeita myös tehdään, polvien vuoksi ei rasitus polkeminen onnistu, mutta verikokeet tuovat ehkä muita vaivoja esiin, jos niitä ilmenee.
Näin tupsahti tuo kilpirauhasenvajaatoiminta, en edes mitään oireita huomannut.
Poikani nuorin tytär piipahti vauvansa kanssa eilen ja pohdintaa syntyi laajasti kodin merkityksestä lapsiin ja sitä tehden aikuisikäänkin.
Hänen työnsä on tämän tapaiseen keskusteluun omiaan ja aika paljon samoilla linjoilla oltiin ja ajatuksia minunkin toiminta synnytti.
Pieni Alina oli kerrassaan hurmaava, naurava ja hyväntuulinen vauva, vaikka äiti sanoi, kyllä löytyy muunkin suuntaista olotilaa;)
Makriina kysymyksen heitit, missä sinisiru, tätä olen minä myös pohtinut?
Myös tuo lapsenusko sai ajatuksia sytyttämään, minulla se on varmaan yhä olemassa oleva asia.
Uskonasioista myös sivusitte demeterin ja Tellukankin kanssa, nuo kirjailijoiden lausunnot asiasta on monenkirjavaa, eikä kukaan tuonpuoleista ole pystynyt selventämään, vaikka viisautta onkin.
Minulla aivan oma uskoni, kirkkoon kuulun ja verot maksan, siihen jää se asia.
Harmittelen tätä huonoa keskittymiskykyäni, paljosta jään vaille, kun en noita kirjoja ja kirjailijoiden mietteitä pysty ammentamaan.
Mukava niitä on täältä teidän välityksellä saada tietoon.
Onhan jotakin muistikuvaa siltä ajalta, kun vielä lukemien sujui minullakin ja tuli luettua paljon, mutta muisti nyt on sitä mitä on, joten paljon jään vaille.
Olipa hyvä muistutus tuo henkilökortin tarkastus minullekin, miksi ne ei voisi olla elämän loppuun asti käyttökelpoisia?
No varmaan syynä on tämä kaikenkattava epärehellisyys.
Viisi kilometriä on jo pitkä matka fiinufammu, minulle tuottaa tiukkaa jo tuo parikilometriä.
Kiva on kun harrastukset alkavat, vielä minäkin aion laulamassa käydä, tapaahan siellä ainakin lauluystäviä.
Harrastuksia ei oikein muuta enää voi harrastaa, kun tarvetta ei mihinkään ole ja ilman tarkoitusta ja tarvetta en tykkää mitään tehdä.
Jotakin kivaa pitää aina löytää, minä onneton niin suuren urakan aloitin tuon sänkypeiton virkkauksen ja nyt sen kanssa tuskailen, no jospa jouluna valmis olisi;)
Minä ajattelen saavani 20:eurolla puolukkaa, mielestäni se pitäisi riittää, kun miettii miten helppoa puolukan keruu on, jos hyvä marikko puolessa tunnissa sankollisen kerää, no työstä kyllä käy sekin ja kai se on palkka sen mukainen, mitä työ vaatii.
Kyselin kypsyyttä ja vielä on kuulemma aikaa, jospa joku pakkasyö tulee ja sen jälkeen puolukka on kypsää.
Minulla tuo pankin asiointi on onnistunut, laskuni onkin valmiilla pohjin, summat ja päivämäärät vain laitan ja laskut matkaan ajallaan lähtee.
Täällä on pankkiin tilattava aika ja se tuntuu hankalalta, yritän selvitä itse.
Ihania runoja laitatte, tuo Miaelinankin pikku runo ajatuksella lukien on niin totta, kiitos siitä;)
Terveyskeskukset ovat työpaineiden alla, nyt tämä korona vie paljon aikaa, joten virheitä ja unohduksia sattuu, jos ei aivan hengenhätä ole, kaikki selviää.
Tietysti jokainen omalla kohdallaan tuntee tuon tärkeyden ja harmittaahan se jos ei meinaa sujua, kuten pitää.
Näinkin on, surun vastakohta on ilo ja sitä etsimään pienet surut unhoittaen ja iloa ja hymyä tähän päivään. - Kaunista edelleen, lämmintä 10 astetta, mutta eipä aikaakaan, kun ylittää 20 astetta.
Ikkunoideni alla jyryää kadun korjaajat, aiemman lämpöputkikorjauksen jälkiä paikkaavat, isot osat katua joutuivat aukaisemaan, kun putkien risteyskohta juuri minun taloni nurkalla, kyllä se tuo koneiden kanssa korjaaminen ääntä pitää, mutta aikaa huomattavasti vähemmän mitä lapio hommat ennen vei.
Asfalttikoneet sitten uusivat kadun pinnan, kiva on seurailla työn edistymistä, joskin meteli vähän ärsyttääkin.;)
Eliaana jo puolukoiden kanssa aikaansa viettää, sillä silmällä katselin minäkin torilla käydessä, että pian on aika ostaa puolukat.
Viisikiloa maksoi 25-30 euroa, katselen miten hinnat muodostuu, kun sesonki on parhaimmillaan.
Fiinufammulla noita ihastelumatkoja riittää, kiltit lapset sinulla, kun kuljettavat äitiä virkistymään.
Kyllä ne saaristot siellä varmaan ihanuutta mereltä katsoen antavat, olen pari kertaa Turusta matkan tehnyt Tukholmaan ja kyllä sai henkeä haukkoa niistä nähtävyyksistä mitä Turun saaristokin näyttää.
Tallinnaan mennessä ei juurikaan saarten ihanuus kukoista, mutta meren kyllä näkee tyynenä ja myrskyisenä, voin pahoin pienestäkin meren käynnistä.
Muistoja matkoista kertyy, niiden avulla talven voi vastaan ottaa, odottaen uutta kesää.
Noita pitkäjalkaisia kiikkutuoleja harvempaan kotiin saakaan sopimaan, mutta pienet sirot kyykkästuolit ovat suosiossa, sellaisen haluaisin.
Ikävä seurata sairauden etenemistä kuten Paloma kerroit, voimaton on apua tarjoamaan, mutta apua niissä jokapäiväisissä toimissa kuitenkin voi tarjota, mielen vaihtelut saattavat olla hyvinkin voimakkaita näissä mielen sumentumisen taudeissa.
Ramoona suuntaa vankalle maalle retkeään, kun Lappiin lähtee, siellä ruska voi olla kohta parhaillaan, meidän väestä linja-autollinen suuntaa Saariselälle viikon lomalle, kerran olen siellä ollut minäkin.
Inarin ja Kilpisjärven maisemissa olen myös käynyt, siellä myös se ruska ja uhkeat vuoret maisemaa rikastutti.
Kyllä maassamme on näitä eroavaisuuksia, mistä voi nauttia, menipä Itään tai Länteen aina nähtävyyksiä löytyy, näiden Pohjoisen ja Etelän lisäksi.
Turvallista matkaa teille ja toivottavasti sääkin suosii ja ruska hehkuu;)
Poninhännälle vaan hiukset ynnämuu ja olet muodissa mukana, oikeastaan on mukava, kun miehilläkin voi tukka olla pitkäkin, ei aina se liipattu samanmallinen;)
Niinhän ne hiukset kuten muukin elämä on tehtävä mahdollisimman itseään suosivaksi. mukavaa oloa soisi loppuelämän olevan.
Kaikesta ei voi itse päättää ja lukuisat vaivat voivat ikäväksi elämisen saada, kälyni kanssa juttelimme, miten hänen ystävätär ei kivutonta päivää tavoita, pyörätuolissa istuu ja kivut jatkuvia.
Onnellisia saamme olla me, joilla vielä liikkuminen jotenkin sujuu ja päivät ja yöt
tuskattomia ovat.
Jos vielä vertaile noita maailman suruja, kyllä kiitoshenkäisy pääsee jonnekin.
Tuo parikilometriä on minunkin matka ja ihana on, kun penkkejä matkan varrelta löytyy;)
Remonttia minäkin haaveilen, mutta haaveeksi taitaa jäädä, kun ei niin akuuttia kuitenkaan ole.
Huonekalujen verhoilu mieltä arveluttaa, kyselin juuri pojaltani kun pistäytyi, että kannattaako verhoilla, meneekö kirpparille jälkeeni.
Sanoi, että tarvetta ei heillä kuitenkaan ole tyylihuonekaluille, mutta sanoi, että kyllä niitäkin löytyy jotka halulla ja olosuhteet sen sallivat, niitä haluavat.
Aika paljon euroja menee jos ajatukseni toteutan, taidan antaa olla entisellään, jos jotakin kohtaa korjaa, huomaa eron niin suureksi, että pakosta sitten vaatisi toisen paikan kunnostamista.
Pohtimista riittää.
Nyt päivääni hankaloittaa lääkärin soitto, sain sen eilen hoitajan kanssa sovittua, mitä seuraa siitä sitten tämän päivän odottelen, viimeksi soitti illalla kuuden aikoihin.
Voi olla että nuhteetkin saan, kun piti soittaa kuukauden kuluttua soitosta, nyt melkein puolivuotta myöhässä olen.
Vielä on kesää jäljellä, vaikka viimeistä päivää kesäkuukausista elämme, monta kertaa syys tuo kauniit päivät iloksemme.
Näistä nyt nauttimaan. - Huomenta kaikille näin maanantaiaamunakin, poutapilviä leijuu taivaalla, sään on sanottu muuttuvan syksyiseksi, no syksyähän tuota pikaa elämmekin.
Sain eilen korillisen karvarouskuja, niin ihania, tiedättehän miten söpönen on pieni karvarousku ja niin puhtaitakin olivat, helppo siivota, nyt minulla on sienisalaatti tarpeet tallessa;)
Vävyni oli tämän yllätyksen minulle kerännyt, tytär ei kärsi kyykkiä, lonkka kuulemma kipeä, patistin lääkäriin, taitaa vaan sukua olla minulle siinäkin asiassa.
Nyt sitten on puolukan vuoro, niitäkin himoitsen, jos hinnat kohtuullisia, teen puolukkatuoremehua, muun puolukkasäilönnän lisäksi.
Minä olen niin vahvasti Martta ihminen, että kaikkea tykkään kokeilla ja tehdä.
Katselin mainoksen koneelta missä Aihkinen teki oikein lihapullat, sanoi, että ei koskaan uunissa lihapullia pitäisi tehdä ja voi ainut suositeltava paistoaines.
Tämä kokki on mieleinen seurattava muutenkin.
Eliaana siinä saattoi olla jo voimien koitos, kun haukea ylös vedit, iso kala jo on kaksikiloinen, onnea;)
Keinutuoli oli meilläkin kotona, muistan miten isäni aina päiväunille tytärtäni keinutti, tytär oli hoidossa vanhemmillani ja olikin kovin tärkeä heille.
Muistan kyllä nuo syksyiset puuhat, talviteloille mökki laitettiin sadon korjauksien jälkeen, uutta kevättä odottamaan.
Ilolla sinne sitten lumien sulamisen jälkeen kiiruhdettiin, ihana ja rakas oli paikkamme.
Eilen oli lämmin ilma, takkia piti välillä ottaa pois päältä kävellessä, meinaa vaan ilma loppua, kun pientä ylämäkeä joudun lenkilläni nousemaan.
Kävelit joskus pitkiäkin lenkkejä ynnämuu, mutta askel on varmaan lyhentynyt sinullakin ja pienikin lenkki jo riittää.
Väki pienenee yhteisten viestien laittamisessa, luonnon laki, mutta pyristellään vielä me ikää saaneetkin vaan mukana ja todella sopuisaa viestittelyä toivon.
Hyvää jatkoa sinulle, pistäydy viesti laittamassa.
Pussilakanan alla nukun aina pakkasiin asti ja en myöskään makuuhuoneessa kuumuutta kestä.
Teltassa olen nukkunut minäkin nuorena ja lapsena veneen alla saaressa, mutta kesällä yöt lämpimiä ei sielläkään kylmä tullut.
Ei ollut telttaa lapsuuden kodissa, vene käännettiin suojaksi, naapurin tytöt aina mukana kulkivat, ei tarvinnut yksin saaressakaan olla.
Kesät käytiin saaressa joka viikonloppu, jos sää salli.
Vanha voin olla, mutta mieli kuin tytön hupakolla, joskus mietin tätä, kun ajatus aivan hulluissa mietteissä kulkee, oikein pitää toppuuttaa itseään, kasva aikuiseksi;)
Se siitä vanhuudesta, ikä on numeroita demeter ja näin saa ollakin.
Olen tilannut kampaajan ja nyt kaavailen jos vaikka mitä, lyhyeksi leikkuutan (kaiketi) ja otsatukkakin on mietteissä, niin on ollut aiemminkin, katsotaanpa nyt mihin päädyn, tämän nykyisen tukan kanssa en jaksa taistella, pituutta juuri pahimmillaan.
Olen Taipaleen pariskuntaa ihaillut nuoresta asti, jotenkin niin jalat maassa olevia kumpainenkin.
Joskus tuntuu ihan hyvältäkin, kun ikä on mikä on, voi katsella nuorten kohelluksia ja muistella noinhan sitä hölmöiltiin;)
Onneksi taitaa mökin vuokraukselle tulla talvikin esteeksi brinkkala, mutta uusi kesä se taas tulee ja uudet halut sen mukana.
Eihän se enää jälkiä jättämättä ole nuo puuhastelut, mutta hyväksi se koituu.
Nyt lepäilet ja uusia puuhia mietit, ehkä harrastuksiin keskityt, hyvä mieli kuitenkin mielessä, kun jaksoit apuna olla.
Kiva olisi jos tämä "kartanon" rouva joskus piipahtaisi, varmaan kertomista häneltä löytyisi kartano ajoistaan.
Sitä kauneutta mitä syksy tuo tullessa tässä aletaan odottamaan Miaelina, pieni pakkanen ja vauhti kiihtyy;)
Minulle kiikkutuoli olisi hyvä kotiinkin, mutta ei ole löytynyt sitä pientä kokoa olevaa, kirpputori kiikun hidastellessani kadotin.
On minulla niskatuoli niskatukineen, pää on saatava nojaan niskan takia, kipeä meinaa vaan olla.
Älä nyt ihan puhumattomaksi jatkossa rupea, kiva on viestisi lukea Makriina, aihe mitä tutkit on varmaan monelta osin tuskainen aihe.
Taivas on tässä istuessa hävittänyt pilvet pois ja kaunis sini loistaa, ilolla taas sitä katselemaan lenkin varrelta, hyvää ja aurinkoista päivää ja viikonalkua. - Kirjoitusvirhe heti alkuun, istutaan kumminkin tuoliin, ei tuloiin, näin sitä tunaroi;)
- Lauantaiaamu, hieman harmaa on taivas, mutta luvattu on kaunista päivää, siihen tahdon uskoa.
Maalaismarkkinat ja sinne kohta suunnistan kiertelemään, paljon on ollut tarjontaa ainakin aiemmin, ehkä nytkin.
Tuttujakin saattaa nähdä, vaikka alkaa tuo tuttuus olla hakusissa, väki nuorentuu ja pieni joukko jaksaa enää ikäkavereista torille tulla.
Demeter kerroit suruviestejä saaneesi, niitä tulee aina silloin tällöin, mieheni serkku on jättänyt maallisen taivalluksen.
Nuo sairaudet niiden tuntemukset on apuun oikeutettuja ja sairaalat ja siellä henkilökunta on sitä varten, että apua antavat.
Missään ei kai liene lausuttu minkä asteinen vaiva on kysymyksessä, kaikki kuuluu
avun tarpeen piiriin, jos siltä tuntuu.
Minulla on kynnys korkealla lääkäriin menon suhteen, en millään menisi, mutta jos kivut lisääntyy pakkohan se on apua hakea, mikäli onnistuu sitä saamaan.
Kipujahan löytyy aina enenevissä määrin ja kohta on pakko käydä laatua arvuuttamassa, olen pannut merkille, että joillekin se on aivan luontevaa käydä arvuuttamassa pieniäkin nykäisyjä.
Toivotaan että kohdallasi kuvaus uutta tietoa ja näin myös apua vaivaasi saisit, elämä ei mielekkäältä tunnu, jos aina muistutus jostakin kivusta ilmenee.
Tuo kuoleminen ja sen odotus ei pelota, joskin hyvin vähän sitä mietinkään, vuoro se tulee aikanaan.
Katselen koivua tuossa ikkunan takana, muutama oksa jo aivan keltainen ja väriksi tuota pikaa keltainen tulee koko puulle, mutta kevään tullen uusi kukoistus taas alkaa, näin se elämä menee, vanhat siirtyy tilaa tehden nuoremmille.
Mutta elämme niin kauan, kuin päiviä on elon kirjaan merkitty, hyvin tai huonosti, aina se ei omassa kädessä ole.
Ramoonalla tänään mielenkiintoinen ilta edessä, siellä merellä seilaten näkee sen rantamaiseman valoineen, ehkä kuun ja tähdetkin, poikkeaa tavanomaisesta.
Täälläkin lomakeskus ilmoitti venetsialaisen vietosta, mutta on sen verran matkaa että jää menemättä.
Niin se mökkikausikin virallisesti päättyy, mutta aika monet vielä syyskuun mökillä oleilevat, jos on mahdollista.
Eläkkeelle jäätyämme aloitimme toukokuussa ja lopetimme lokakuussa, melkein puolet vuodesta mökillä viihdyimme.
Mukava kun pihasta saa satoa, minun puutarhani yksi tomaatti on maisteluun antanut mahdollisuuden, aika monta tomaattia teki kuitenkin, vaikka ei onnistunut tämän kesän sato minulla.
Korpikirjailijan viestittely vilkasta ja Juttukahvilan seinien pystyssä pysymisistä kannoit huolta, ne pysyy, jos asiallisuus toteutuu viesteissä.
Jos tavoitteesi on kahvila lyttyyn laittaa, varmaan onnistuu, en sitä suremaan jää, mutta toivon vielä asiallisuutta viestittelyyn tulevan ja näin pystyssä pysymme.
Mukavaahan maton pesu on, kyllä sitäkin on tehty ja vieläkin itse pesen mattoni.
Nimimerkit ei miestä pahenna, jos ei nostakaan, kaikki sopii, kirjoitusten sisältö sitten asiat voi mutkistaa.
Nyt laitan toivomuksen taas perään, kirjoitelkaa, olkaamme ystäviä meille yksinäisille jotka jutusteluja kaipaamme, juttua laidasta laitaan:)
Nuo laulut on opittu koulussa ja ulkoa osaan" Arvon mekin ansaitsemme" kannustava laulu kaikkiaan, sopii Juttukahvilankin kannustukseen;) - Näin sinun mielestä, ehdotus vaan oli saada intoa kokeilemaan jotain uutta, kun ei ruoka maistu.
Kaikille ei kaikki sovi, yksi ehdotus vain, ei ollut kuin ehdotus;)
Ei jatketa, kiitos sinulle neuvosta kuitenkin;) - Vaivaksi se haluttomuus syömiseenkin muuttuu, jos ei maistu.
Olen aina ollut kaikkea ruokaa syövä, vatsanikin kestää melkein mitä vaan, nyt pientä oireilua siinäkin.
Olen joutunut miettimään monta kertaa, mitä söisin, kun kaikki mieleen tulevat ovat vastenmielisiä ja vanhan ihmisen ruokailu kuitenkin olisi tärkeää.
Nyt olen yrittänyt muuttaa ruokaohjeita toisenlaisiksi, uteliaana tuloksia sitten maistelen.
Samat tarvikkeet, mutta eri tavalla valmistettua, Facesta olen nähnyt näitä erilaisia versioita ja niinpä olen ruvennut niitä toteuttamaan.
Eilen aioin keittää perunoita, mutta tylsältä tuntui, niinpä muunnoksen tein, pilkoin perunat pieninä pannuun pieni tippa öljyä, paljon pilkottua sipulia, tomaattia, mausteita ja ruskistus.
Edellisen päivän tattikastike sekaan ja haudutus, vielä tilkka kermaa ja sitten lautaselle.
Uteliaana maistelin ja niinpä lautanen tyhjeni tekeleestä ja maistui hyvältä.
Ruuan muotoa muuttaen, niin sanotusti säveltäen, saa ruokahalunkin syttymään.
Pienikin muutos saa ihmeitä aikaan;) - Kauniina alkaa tämä perjantai ja jatkoa on luvassa, mökeille menevät saavat kauniin ja lämpimänkin sään, kelpaa sieniä etsiä.
Sienisalaatin tarpeita minä toivon myös, jospa joku muistaa toiveeni.
Maalaismarkkinoita suosii kaunis ilma varmaan myös huomenissa, näin on ennusteet luvanneet.
Kaupasta jo ennakoin eilen euron hintaisen kilon pussin punajuuria ja ne on nyt purkissa odottamassa aterian höysteeksi pääsemistä.
Jääkaappiin ei enää kellariin tarkoitettuja mahdu, pakkaseen vielä kylläkin, mutta yhdelle ihmiselle talven yli riittävästi noita laatuja löytyy.
Hyvin nukkuneena luulisi kehon olevan tiimissä kunnossa, mutta eipä ole, mutta kun viruttelen ja venyttelen, vaivat häipyy.
Makriina selvitti tuon tuntemattomaksi jääneen olmin olennoksi joka on sokea ja vedessä elävän harmittomaksi otukseksi.
Kiitos Makriina kun asian selvitit, minulta jää aina perustärkeä selvittäminen tekemättä.
En usko että ketään voisi olmiksi kutsua, värittömiä emme ole ja muutenkin näkyvissä pyrimme olemaan, hyvä runosi on Makriina;)
Miksi se olmi on tullut tänne palstalle, kenen keksimä tämä syytön eläin on nimittely eläimeksi,
Aika kummaa muutenkin nuo kaiken maailman syytöksiksi tarkoitetut on muutenkin, en ymmärrä.
Aspiriinin otto on tarpeen useinkin;)
Noita tulvatilanteita on syksyn aikana paljon kerrottu, täällä meilläkin vedet kellareihin ainakin Etelä-Suomessa pyrkivät.
Maailmalla paljon tuhoja tehneet, hyvä on ennakoida sekin mahdollisuus.
Kiitos vaan hyvästä yrityksestä sitä kukkapuskaa lähetellä demeter, ei löydy minunkaan koneelta emoja, tosin en ole hakenutkaan.
Minun elämässä ei oikeita kukkia ole runsaasti koskaan tullut, mieheni ei ollut sen sortin ihminen, että kukkia olisi ostellut, no ensi-illan kukkaset kotiin kuitenkin toi;)
En ole osannut niitä odottaakaan, ei minun elämä "ruusuilla" tanssimista ole ollut, vaikka muuten ei valittamista olekaan.
On kumma, ettei jalkasi kipeyttä saada selville, jospa kuvat nyt jotain näyttäisi.
Lääkärit ovat kuten me tavan kansalaisetkin erilaisia, toisella on taito saada potilas uskomaan asiaan, toisilla vain olan kohotus ja sillä selvä.
Minun kokemukset on aika myönteisiä, mutta vähän olen heidän kanssaan kysellen aikaa viettänyt, kerran sanoin , että korvani kutisee ja lääkäri kurkkasi, sanoen ei siellä mitään ole, uskon vaikka korvani edelleen kutisee.
Silmälääkärille yritin esittää, että silmässäni joku hankaa, katsoi ja ei mitään nähnyt, mutta edelleen se kaivertaa, oletanko vaan turhia?
Nyt olisi aiheellista ottaa yhteys lääkäriin, viime kerralla itse sanoin, että katsotaan tilanteen kehittyminen ja otan sitten yhteyttä, helmikuusta asti olen sitä yhteyden ottoa miettinyt.
Voin kuvitella tuon jalkasi vaivan, minulla on oikea jalka myös huono, ei voi turvata siihen, että voimaa riittäisi nostamaan rappuja, aina vasemmalla jalalla ponnistan rappu kerrallaan.
Pitäisi yrittää kuntoutukseen, ystäväni sai kuntoutuksen hoitolaitokseen. on 85 vuotias, hän sanoi kuulleensa, että kuntoutusrahat jäävät käyttämättä ja haki sitten lääkärin lausunnon ja nyt ennen joulua menee kuntoutukseen.
Olisiko sellainen mahdollinen myös sinulle demeter, itse ne vaatimukset kuulemma pitää tehdä nykyterveyden hoidossa.
Sitkeyttä ja sisua myös Juttukahvila kaipaa, ei helpolla palstalta hävitä, jatketaan vaan edelleen, sanat ei suuta halkaise, vaikka joskus niin voisi kuvitella;)
Ynnämuukin ihmettelynsä toi julki tuon eilisen vilkkaan sanailun seassa, pystyssä on Juttukahvilan seinät ja ei ne ihan pienestä nurin menekään.
Jatkuvuutta näyttää syntyvän monen moista, ikävä vaan on poissa olevia, mitähän sinisirulle kuuluu ja Neeassa, suru on raskas seuralainen sen tiedän, mutta aika parantaa, pistäydy kertomassa sinäkin oloasi miten jaksat.
Jokaista kaipaan yksin ja yhdessä, sitä se palstaystävyys on;)
Tässäpä tämän huomenen toivotukset, kaunista varmaan ympäri suomea, siitä nauttimaan;) - Torstaiaamu ja harmaana tämäkin alkaa, tuuli tuivertaa ja syksyn makua jo huomaa, vain luonnon taiteen värikkäät ihmeet vielä puuttuu.
Vilkasta on ollut palstalla, ei niinkään juttukahvilassa, mutta hyvä niin, häiriköinti vähäisempää.
Jatkosta ei voi tietää, kun kosto mentaliteetti on uhkaksi esitetty.
Mitä sillä voitetaan, ei mitään, ketjun säilyminen viestien kenttänä on paras ja sopua antava.
Anonyyminä kirjoittelu on mahdollistettu ja siihen on tyytyminen, kyllä jokainen voi viesteillään seuraajansa saada.
Ehkä ajatteluni on harhaa, mutta silti kerron, että jokainen itse omilla kirjoituksillaan saa aikaan sen, mitä siitä seuraa.
Jos vuosien takaisia muistellaan ja niistä kinaamaan aletaan, niin puskasta ilkeilyä on helppo jatkaa.
Anojen ja vakikirjoittajien syyksi ei ketjun loppumista voi laittaa, totta kai saa vastata kenelle aihetta löytyy.
Tämän oikeuttaa ylläpito ja siihen ei pitäisi mitään estoja kenenkään laittaa.
Viisainta kai olisi vain ohittaa ne epäillyt seuraajat, jos hyvää tahtoa löytyy, aika parantaa haavat.
Suurennuslasin voi unohtaa, samoin rivien välit, oman viestin säännösten mukaan kirjoittaen riittää.
Palomalle kerron, kun sanoit tomaatteja paljon olevan, mutta raakoja vielä, ne kypsyvät sisälläkin ja kiva on ohi kulkiessa napata tomaatti suuhunsa;)
Täällä meillä on peruskoulun jättäneet, ovat saaneet kaikki jatko opiskelu mahdollisuuden, näin lehti kirjoitti.
Myös työttömien määrä on vähentynyt, näitä mukavia uutisia on aina mukava kuulla ja kiitos mielessä heille jotka näihin asioihin vaikuttaa.
Tuo iskias on niin kovin tuttu takavuosilta, oireilee aina sadeaikaan edelleen, mutta ei suurempaa haittaa ole ollut.
Riittävästi noita vaivoja kertyy kuitenkin ja vaivaiseksi lukeudun, päivä kerrallaan.
Ajattelen ja uskon noista omista harjoituksista olevan jotakin apua helpommalla pääsemiseen.
Makriina rauhoittelet ja maltin säilyttämisestä puhut, sitä ajan takaa minäkin, ei vastaan sanominen ikävällä tavalla ole eduksi, karkottaa vaan viestien laittamista.
Pieni huumorin pilke silmissä pitäisi viestit laittaa, huumorin mikä on helppo tunnistaa.
Nuo ruusut ja sydämen kuvat mitä toisessa ketjussa kertoiltiin olisi paljon useammin käyttöön otettavia, hyvä mieli niistä tulee, vaikka lähtökohtia ja tarkoituksia ei tiedäkään, huumorilla ohitetaan;)
Pieni leikinlasku on paikallaan, ei siitä mitään vahinkoa ole.
Eiköhän jatketa ilman sotatilan uhkailuja, jokaisella on syytä tarkastaa omia kantojaan, miettiä minkälaista viestiä on lähettämässä.
Tulkaa kaikki kirjoittelemaan, keltään se ei liene kiellettyä, tulee mitä tulee, sen aika näyttää;) - Samaan hyttiin sanot, luulenpa että nykyisin naiset osaavat ottaa oman hytin ja etsiä sitten kumppanin, jos haluavat, no myönnettävä on, että löytyy halullisiakin, mutta myös heitä jotka
viihtyvät yksin jopa risteilyllä;)
Tanssikaveri kuitenkin sopii, ei välttämättä petikaveri;)
Tuolla ylempänä oli puhetta siitä, miten köyhät vaan tänne viestittelee ja yksinäisyyttänsä täyttävät, eipä pidä paikkaansa, tiedän monta "rikasta" joilla on kirjoitushaluja ja yksinäisyyttä, rahalla kun ei aina tyytyväistä mieltä saa, ei yksinäisyyttä poista.
Miksihän miehillä on niin suuri halu erotella miehet ja naiset jopa kirjoittelussa, kuitenkin suunta on siihen, että kaikki tekeminen jaetaan.
Nykymiehet leipovat, laittavat ruokaa, hoitavat lapset, pesevät pyykit ja siivouskin sujuu.
Oikein ihmettelin kun tyttärentytön mies oli rippiäisiin tehnyt lohikakun ja oli niin hyvää, että vei kielen melkein mennessään.
Nostan olematonta hattua näille nykyisille isille ja miehille yleensä, eläköön tasa-arvo.
Olen lehdistä seurannut miten miehetkin kukkia hoitavat, puutarhassa touhuaa, yhdessä sisustavat kotia ja matkustelevat kiertäen museot ja muut näköala paikat, yhdessä voi myös auton osto onnistua;)
Pois ennakkoluulot, hyvät naiset ja miehet, toisiamme tarvitsemme ja ikävöimme kaikesta huolimatta;) - Edelleen harmaa taivas ja tuuli puhaltelee, lämpöä10 astetta, sisällä kuitenkin aivan hyvin, patterit lämmittää;)
Eipä taida minun meditointi ihan oikeaa olla, mutta ajatusteni kanssa kuitenkin pyörin ja laaja on mielenliike;)
Olen iltaisin myös unen saanut, kun suljen silmäni ja komennan , ei ajatuksia ja uni alkaa, toki hyvä asento on löydettävä ja rento olo, nukunkin nykyisin kahdeksan tuntia, luulisi unen riittävän.
Kuitenkin melko usein päivällä tuoliini torkahdan, ei näin ennen ollut, se tämä ikä kaikkea tuo tullessaan.
Melkoisen saman tyylin elämää elellään ynnämuu ja kiitosmielin voi itseään onnitella, tyytyväinen olen elämääni, nykyiseenkin.
Mitään suurta ei enää kaipaa, jos on milloinkaan kaivannutkaan, on ollut helppoa tyytyä siihen minkä on aikaan saanut.
Onnellinen olen siitä, että olen saanut elämäni siihen malliin, että itse olen pystynyt laskuni maksamaan, en yhteiskunnan apua ole koskaan tarvinnut, no eihän sitä ole tarjollakaan ollut niin kuin nyt on.
Työtä on otettu vastaan sitä mitä tarjolla on ollut ja voisin sanoa, että kyllä sitä työtä on tehtykin.
Suotuisien tähtien alla on elämä kulkenut, terveyttä riittänyt, näin ei jokaisen kohdalla ole ja hyvä että apua annetaan tarpeessa oleville.
Tuo talkootyö on vielä jossain paikoin hyvinkin yleistä, kuten Valamossakin, siellä käy väkeä talkoissa kautta suomen, ylläpidon kustannukset siellä isot.
Näinkin voi apua antaa huomioiden tarpeessa olevat ja mukavaa yhdessä oloa talkoolaisille, kun vielä voimat riittää.
Olen myös talkoo hengellä tehnyt työtä oman yhdistyksemme eteen, sitten koko porukka aina jotain kivaa saa nauttia pienemmillä euroilla.
Nyt se aika on ohi.
Itsekkäästi nyt omaa eloani koetan mukavaksi saada, eipä tässä paljon tarvitsekaan, kun on koko elämänsä vähään tyytynyt;)
Demeter sen kun vain "lipoillaan" jos se ei kaikille sovi ystävällisenä eleenä, niin oma on murheensa;)
Joku kielteinen siitä ihmismielessä syntyy varmaan oman paremmuuden vähäiseksi huomioidessa, mutta sille ei mitään voi, kirjoittajat elävät omien tuntemustensa kanssa, lukevat ja ymmärtävät viestit eritavoin.
Myös kirjoittajien kuva muodostuu jokaisen lukijan omassa mielessä ja väärinkäsitysten aikaan saannoksissa, mutta yrittämällä kaikki hyvin kuitenkin menee;)
Siis jätetään entiset ja eletään tätä päivää;)
Punikkitatti on kovanlainen, sitä joutuu ehkä kiehauttamaan ennen pannulle laittamista, muuten ihan syötävä on ja madot ei siitä niin tykkää, kuin herkkutatista.
Muistan miten olin epäilevä tattien suhteen, kunnes maistoin mieheni paistoksia ja siitä alkoi tattikauteni, ennakkoluulot vahvana elää.
Tuo ruokakulttuurikin poikkeaa aika paljon maakunnittain, hyvää kuitenkin kaikissa löytyy.
Satokausi on parhaillaan ja ihana on, kun oman käden töitä voi säilöön laittaa, sen olen minäkin kokenut, nyt vaan torilta ammennan, hyviä kyllä nekin saatavat on.
Puolukka aika lähestyy, pitääkin muistaa ostaa Pulmusokeria, se tahtoo hyllyiltä loppua, kun puolukat kypsyy.
Annostelen puolukan rasioihin mistä on helppo pakkasesta pöytään nostaa ja voi sitä makua, nam,nam;)
Sankollisen minä itselleni laitan ja keväällä on rippeet enää tähteellä.
Kukapa sitä pahaa mieltä haluaisi tuntea, mutta siinäkin on katsottava peiliin.
Paha mieli voi hyvin vähästä syntyä, siinä asia mihin jokainen voi vaikuttaa.
Sateenvarjon kanssa, tuulta vastaan on kävely tehtävä, järveltä vielä tuuli kovemmin puhaltaa, muuta onneksi on tuota sisua käydä tuultakin vastaan;)D
Oikein mukavaa päivää taas keskelle viikkoa. - En tiedä.