korpikirjailija

Vapaa kuvaus

🫠

Aloituksia

105

Kommenttia

7416

  1. Tänään on ollut unelias päivä. Olen lukenut ja välillä nukkunut. Kuopus soitti ja purki mieltään äidille, yritin antaa neuvoja. Meillä molemmilla on yhteinen ongelma, selkäkipuja joten ymmärrämme toisiamme


    Luin lehdestä, että rokotuspisteissä täälläkin oli ollut pitkät jonot. No, odotamme, että kiireisimmät saavat piikkinsä. Josko vaikka viikon päästä mentäisiin niin ehkä päästäisiin jonottamatta.

    Kyllä se niin on, että meikäläisen on pysyttävä täällä Slillanin suojeluksessa ja pidättäydyttävä osallistumasta muihin ketjuihin.

    Olen suojaton anojen tyhmiltä kommenteilta. Helmoihini takertuu tyhjät tynnyrit ja ne jos ketkä kolisee.
  2. Perheen selviytyminen sodan keskellä oli leikkimistä tulella. P.n isä oli syntynyt Saksassa ja hallitsi kielen, tuli toimeen miehittäjien keskellä ja jopa hyötyi yhteistyöstä. Samalla hän hän piiloitti ja avusti juutalaisia pakenemaan.
  3. Olen lueskellut aloituksia, joissa on keskusteltu kirjallisuudesta. Mietin olisiko minusta kirjoittajaksi oman kokekukseni ulkopuolisista asioista.

    Mielikuvituksestani ei olisi apua jos joutuisin kirjoittamaan esim. puolisoni elämästä, joka olisi kertomisen arvoinen. Hänen lapsuudestaan sodan keskellä saksalaisten piirittämässä kotikaupungissaan Hollannissa.

    Tai kertoisin jo edesmenneen ystävämme Mathan tarinan, vastarintajoukoissa palvelleena.

    Olen kuullut upeita kertomuksia hollantilaisten ystävieni elämästä. Kuitenkin minulta puuttuu kokemus olla heidän kengissään.

    Selviytymis- rakkaus- ja epäonnistumistarinoita. Tarinoita 30-luvulta aina tähän päivään ja uusiin sukupolviin.

    Uskonto ja kulttuuri poikkeaa suuresti suomalaisesta vastaavasta.

    Puolisoani on pyydetty kirjoittamaan muistelmat värikkäästä menneisyydestään, mutta hän ei halua. On myös esitetty, että hän kertoisi tarinansa nauhalle. Uskon kuitenkin sen olevan jo myöhäistä.

    Paloma kirjoitti vuosi sitten joulusadun. Se oli nostettu ylös ja luin sitä eka kertaa. Se ei kolahtanut suurimpaan osaan lukijoista koska se poikkesi meidän kokemista joulun vietoista. Lukemani pisti minut miettimään, näin se on kokemukset ovat ratkaisevia mitä lukee mielenkiinnolla. Luin ennen paljon Arto PaasIlinnaa. Hän seikkaili täällä kotimaassa, jolloin pystyin samaistumaan kirjan henkilöihin.
  4. Ei kerkiä vahoja muistella kun joka päivä haastaa tähän aikaan.

    Kävin pankissa sopimassa taustatuesta mikäli mökin varaston kattoremppalasku ylittää eläketuloni ; ).

    Sitten ajoin kattofirmaan, varmistaakseni tarviinko pankin taustatukea, ei hätää, en taida tarvita.

    Pistäydyin sen jälkeen serkkupojan luona viemässä lainassa olleen laturin.
    Samalla sain kiittää häntä, hänen pyynteettömästä avustaan, ojentamalla hänelle ison suklaakonvehtirasian.

    Siinä me samanikäiset serkukset juotiin toskapiirakkakahvit ja vaihdettiin kuulumisiamme. Hän harrastaa luontokuvausta, kertoi viimeisimmästä näyttelystä, jossa on hänen valokuviaan näytteillä.

    Onneksi hän on toipunut vaimonsa menetyksestä. Yksin jäädessä on hyvä jos on mieleinen harrastus joka auttaa eteenpäin.
  5. Olen pitänyt blogia kauan. Vuosi 2022 oli elämässäni raskas vuosi ja vuoden jutut jäi kesken...jatkan myöhemmin sanoihin.

    Ehkäpä jatkankin.

    Itseasiassa blogeja on useammanlaisia. Omani on päiväkirja itselleni, mutta avoin myös luettavaksi.

    Nyt kun kirjoittelu on jäänyt vähäiseksi voin joka tapaiksessa terästää muistiani lukemalla mitä minäkin vuonna olen tehnyt.

    Tämä Skillanin ketju on oikeastaan ainut johon otan osaa. Tämä on kuin päiväkirja. Jos nyt jatkaisin blogiani, kopsaisin täältä valmiita kirjoituksia valokuvieni tueksi.

    Blogini ei ole tullut kuten tänne ilkeitä kirjoituksia, yleensä sitä on luettu ei kommentoitu.
    Mielestäni tämä Skillanin ketju on terapeuttinen. Täällä kerrotaan iloisia asioita tai puretaan pahaamieltä, pääasiassa jutellaan niitä näitä.

    Usein uuden aloituksen jälkeen vanhaan Skillanin ketjuun jää rannalle roikkuvat kitisemään, terapiaa heille.

    Tämä blogijuttu kirvoitti mieltäni, joskohan jatkaisin elämästäni kertomista, tulevaa mahdollista muistisairautta silmällä pitäen ; ))
  6. Lauantai-iltaa@

    Päivä korvessa oli aurinkoinen. Auringolla on mahtava vaikutus mielialaan, vaikka en olekaan taipuvainen mellankoliaan.

    Anteeksiannosta kirjoittelitte. Minulla ei ole vaikeuksia pyytää anteeksi, ei vaikeuksia antaa anteeksi. En osaa kantaa vihaa tai katkeruutta. Johan tähän ikään pitää tietää, että vihanpito ei kanna eteenpäin.

    Iltapäiväni täyttyi parturihommilla, kauppareissulla ja jääkaapissa olevien ruuanjämien keräämisellä uunivuokaan.

    Uunissa lämminnyt viikkokatsaus oli herkullista saunan jälkeen.

    Kirjoitin aijemmassa kannanotossani omia vahvoja mielipiteitä ulkomaille kerättävistä rahoista. Mihin ne menee sitä emme tiedä, mutta uskon, että suurin osa jää "matkakustannuksiin". Nämä ovat minun mielipiteitäni eikä ne miksikään muutu. Kotimaan kohteiden keräyksiin olen antanut jonkun roposen. Joku ehdotti vammaisten lasten adoptointia sota alueelta, siitä vain jos kantti kestää. Lapsen odotus on onnellista aikaa, jokainen toivoo pientä, kaunista, tervettä lasta.

    Niin, eliaana otti lempinimet huumorilla vastaan. Siitä voidaan ottaa oppia, ei kannata olla tiukkapipo.
  7. Lauantai, saunailta.

    Eilinen meni kiireen hipakassa. KAKS.ssa kului tunteroinen tyhjään kun mentiin väärään aikaan vastaanotolle, no iltapäivällä asiat korjaantuivat. Illalla saimme kivoja vieraita, miniän ja koiran, joka on oppinut suloisesti poseeraamaan valokuvia otettaessa.

    Tutkin juuri Korven rokotusinfoa, pitänee yrittää maanantaina, ilman aikavarausta, toivon, että täällä ei olisi sellaista kaosta kuin olette kertoneet siellä etelässä olleen.

    Eliaana, olet vielä tosi rönski-nainen. Olen itse luopunut renkaiden vaihtohommista. Jätimme autojemme kesärenkaat autoliikkeen rengashotelliin.Tilaa toki löytyisi autotallista, mutta renkaiden rahtuuta, ei jaksa enää.

    Ahtisaaren hautajaiset ovat puhuttaneet teitä. Katselin joitain hautajaiskuvia kännykästani päivän aikana ja ihmettelin kun en nähnyt Marko Ahtisaarta. Mietin kuka on se vanhan näköinen mies Eeva Ahtisaaren tukena. Vasta iltauutisissa tajusin hänen olleen Marko Ahtisaaren.

    Seurasimme illalla nenäpäiväohjelmaa. Ihan oikeesti, miksi kerätä rahaa eri kulttuurien ja tapojen länsimaiseen tyyliin muokkaamiseen.

    Indonesiassa on varakkaat palkanneet apulaisia koti-ja puutarhatöihin iät ajat. Nyt vedettiin ääritapauksia säälipisteiden kalastukseen.

    Äidilläni oi tapana sanoa, että samat kärpästen ympäröimät lapset kuvissa, mikään ei ole muuttunut vaikka vuosi toisensa jälkeen rahaa kerätään olojen parantamiseen.

    Ne kerätyt puolitoistamiljoonaa olisivat voineet auttaa suomalaisia mielenterveyspotilaita, jotka eivät saa apua ja päätyvät itsemurhiin.

    No, teinpä nenäpäiväteemaan nojautuen nenäpäivätorttuja. Perinteisiä luumutorttuja mansikkanenällä.

    Yksi torttu makriinan after-synttäreille; )
  8. Iltaa@

    Vietin iltapäivän henkevässä seurassa luovuuden maaimassa, yhden buranan voimalla ; )

    Kivoja savitöitä sain aikaseksi. Maalailin ensin raakapoltettuja edellisen viikon töitä ja aloitin uuden laattataulun työstön.

    Olen ihastunut tekemään noin 20 x 15 cm tauluja savesta. Kerään valmiit laattataulut suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämän hetkinen kokonaisuus koostuu eksoottisen vanhan talon eri kerroksista. Työnimenä unelmakoti Espanjassa.
  9. No, meitä on moneksi, toinen touhuaa, toinen ei. Olen lähdössä keramiikan tekoon. Haluaisin dreijata, mutta opettaja empi pystynkö huonon selkäni vuoksi, mutta katsotaan, jätän ehkä keväälle. Tänään keskityn värien levitykseen ja
    jos ehdin aloitan jotain uutta.
    Otan burana 600 ja taas mennään.
  10. No, joko olet siinä tilassa, että apua läheisiltä odotat?

    No, huomenta@

    Olen jo tällekin päivälle kerinnyt touhuta yhtä sun toista vaivojen kera, mutta kun keskittyy tekemiseen ei jaksa kolotuksia murehtia.

    Eilen illalla tein sisääntulo-oven viereen joulun punaisen ja pakkasen valkean kanervakukka--amppelin ajastusvaloilla. Tuli kaunis.

    Eilinen meni menneitä muistellen.
    Esikoinen lukee Estoniasta kertovaa kirjaa ja soitti minulle. Kysyi Ruotsin matkakastamme joskus 1980-luvun lopulla. Muistin toki matkan, se tehtiin kesällä 1989, odotin silloin kuopusta.

    Estonia kulki Viking Sally nimellä Ruotsin ja Suomen väliä. Poika kysyi matkustimmeko silloin "Estonialla".

    Olimme ajaneet Ruotsiin Haaparannan kautta ja etenimme kohti etelää.
    Pysähdellen ja yöpyen matkan varrella eri paikoissa.

    Hain mökiltä valokuva-albumin, jossa oli kuvia tuosta kesälomamatkastamme.

    No, minulle selvisi kuvista, että palasimme auto-lautalla Uumajasta Vaasaan, jossa vierailimme pojan kummitädin luona.

    Emme siis matkanneet "Estonialla". sillä se aloitti liikennöinnin Vaasan ja Uumajan välillä vuonna 1991 nimellä Silja Star.

    No, tälläisiä matkoja menneisyyteen.
  11. Korven kätköistä@

    Elämiseeni kuuluu luonteenomaisesti touhuilu ja puuhastelu. En halua sulkeutua neljän seinän sisään. Kun rämpii kaksituntia lumessa ja saa aikaan asetella kynttilät neljälle haudalle niin ei siinä hirveitä vaadita. Kirjoitin jo, että olemme jokainen erilaisia. Toinen valittaa, toinen porhaltaa. Kipukynnyksiä on eritasoisia.

    Niin ja enhän edes ole leikkausjonossa, vaan jonotan ortopedille, joka päättää pääsenkö leikkaukseen. Kyllä minä pääsen leikkaukseen, oikea lonkka on taulukoitu 4. eli leikkausta vaativaksi. Missasin jo lokakuulle suunnitellun tapaamisen ortopedin kanssa. Ilmoitin sairaalaan, että en ole Suomessa lokakuussa. Siksipä odotus jatkuu luultavasti tammikuulle.

    Olin armollinen jollekin ja luovutin paikkan enempi tarvitsevalle. Muuten jos minulle ehdotetaan leikkausta ensi kesäksi. Kieltäydyn vaikka kuinka kivuliasta kulkuni olisi.

    Kesällä on ihana puuhastella mökillä. No, tiedä häntä jos seisovilta jaloilta könähdän kai sitten uhraan yhden kesän.

    Nyt on suunnitelmissa lähteä pihalle töihin. Lumet on osin sulaneet joten käyn vain rapsuttamassa portaiden ympärille kertyneen sohjon pois ja teen jouluisen kukka-asetelman oven vieressä roiķuvaan amppeliin.

    Takapihaakin hiukka järjestelen.
  12. Sain juuri viestin kirurgianpolilta. Arvioivat lähettävänsä vastaaottoajan tammikuussa -24.

    No, pitkälle menee.
  13. Ei hän ole Levillä. Olimme yhdessä Levillä kaun sitten 🫠

    Poikieni ollessa vielä helmoissani, laskettelimme Rukalla, Paljakassa Vuokatissa ne kun olivat tässä lähellä.

    Itse opettelin laskettelemaan samaan aikaan kuin pojat.
  14. Pyykkikone vauhdissa minä en.

    Lähetin viestin sairaalaan, että olisin valmis tapaamaan ortopedin. Vali..vali ei pitäisi, mutta ilman buranaa liikkuminen alkaa käymään hankalaksi varsinkin ulkona kun lunta on maassa.

    Tarvitsen autoa liikkumiseen. Oma autoni on korjaamolla, liirasin viimeviikolla kesärenkailla⁰ katukiveykseen. Jotain meni rikki, no onneksi on kasko.

    Siitä syntyikin tapahtumaketju, jossa serkkupojan aina valmiuksissa oleva auttamishalu pelasti minut.

    Haimme serkkuni kanssa toisen automme parkkihallista, no, siinä ei ollut virtaa, mutta latasimme auton ajokuntoon hänen autostaan ja ajelin kesärenkailla lumisessa illassa autotalliin. Serkkupoika ajeli takana varmistaen pääsyni kotipihaan. Jätin auton vielä yön yli lataukseen.

    Seuraavana päivänä sain talvirenkaat alle.

    No, ei tästäkään olisi tarvinnut pulttia vetää, mutta kuten tavallista, vedin. Onni onnettomuudessa oli, että emme luopuneet P.n autosta kun ostin itselleni uuden.

    Ei siis aihetta valittamiseen. Elämä on.

    Rokotuksista kirjoititte, niistä saa perusturvan. Toin viime keväänä lievänä sairastamani koronan kotiin. Tartutin P.n. Hän joutui sairaalaan. Onneksi kaikki päättyi hyvin, emme enää panikoi. Käymme jahka täällä alkaa, rokottautumassa flunssaa ja koronaa vastaan.
  15. Kaunis kiitos ; )
  16. No, uskon kokemukseni myötä, että avunsaanti kentillä mahdollistaa halua matkustaa. Olemmepa jopa suunnitelleet matkaa etelän aurinkoo. No, katsotaan.

    Finnairille on tehtävä hakemus hyvissä ajoin ennen matkaa. Tietoa löytyy Finnairin sivuilta.
  17. Paljonko on kunnon leskeneläke ja sen veroprosentti? Paljonko jää käteen oman eläkkeesi lisäksi?
  18. On se niin voimille ottavaa tekeytyä lonkkavikaiseksi, mitenhän se demeterkin jaksoi?

    Pitää ottaa huomioon ihmisten erilaisuus. Puolisoni sanoi, että olette esikoisen kanssa periksi ei anneta puurtajia.
  19. Anoppini tuhka laskettiin kauniissa uurnassa samaan hautaan kuin hänen puolisonsa ja poikansa oli haudattu. Nimi on myös kaiverrettu hautakiveen. Vierailin eilen heidän haudallaan.
  20. "Miten voi pitää huolta toisesta, jos sairastuu vakavasti ja kuolee ennen toista", kirjoitit ja jatkoit...
    "Aviopari tavallaan pitää huolta toisistaan vielä sittenkin , kun yksinjääneelle jää yhteinen asunto ja leskeneläke." Noinkohan se huolenpito fyysisesti korjaantuu ja yksinäisyys häviää.

    Kärrättiinhän minuakin lentokentällä kuten kumppaniakin, enkä häpeä siitä kirjoittaa. Voihan halutessa kävellä pitkiä käytäviä suurilla lentoasemilla ja jonottaa turvatarkistuksiin. Kenttäpalvelut ovat ilmaisia ne kuuluvat lentoyhtiöiden liikuntarajoitteisille tarjottaviin palveluihin.

    En ole ketään neuvonut uutta kumppania ottamaan vaan harkitsemaan yhteisöllistä asumista. Jos sitä pätikkää on kuten kerroit olevan leskeneläkkeen myötä niin ei ole este ostaa yhteisöasuntoa, kalliimpaa se on, mutta sisältää mahdollisuuden erilaisiin palveluihin, eikä yksinäisyyttä tarvitse kärsiä.
    21. 68 / 371
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt