rosaliiin

rosaliiin profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus




https://youtu.be/x1TXMpiqcDI

Liittynyt 12v sitten
13 aloitusta · 3629 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Muisteluta ei sallita mutta tässäpä kuitenkin tulee...

Ennen muinoin apteekissa käärittiin lääkepullot ohueen silkkipaperin näköiseen ja tuntuiseen ohueen paperiin, se oli verratonta pyllypyyhettä mummolan ulkohuussiin. Se vietiin kangaspussiin huussin seinälle ja kun pyyhkimisen tarve tuli, niin sen kun vielä hennosti rutisteli nyrkkiensä välissä...niin.

No, nyt on hyvä paperi kunhan hoitaa hommansa.
Olen käynyt vessassa jossa kaikki oli vaaleansinistä, oikeastaan koko koti oli yhtä samaa vaaleansinistä, siis vessapaperikin. Valintaperuste sekin.
Kuumiin puuskiin vähän viilennystä
veden musiikkia

https://youtu.be/s8pp0XZBdEM
En ajatellut tyhjätäkään.
Elelen tässä tätä elämääni ja sitten kun minua ei ole jälkeen jäävät
tekevät mitä haluavat, En osaa mennä heidän päähänsä, jos eivät esitä suoranaisia toivomuksia. Minulle tärkeät voivat olla heille tyhjänpäiväisi ja taas toisin päin.
Normaalia, normaalia, ohi meni jo 63, eletään siis tätä epänormaalia elämää.
Esimies kertoi 68 ihan kevyesti jos elämä suo ja terveyttä piisaa.
Onnea ja onnea, ihanaa jos on ihanaa,.
Nyt voit helposti osallistua kaikenlaisille yhteisille eläkeläisten riennoille, jos nimittäin haluat.

Itsellä ensi vuonna tulee kuusvitonen ja tuntuisi ihan hirveältä jäädä eläkkeelle, kait jatkan niin kauan kun kunto kestää ja hommat maistuvat hyvältä. Tuntuisi varmaan vaikealta kirjoittaa papereihinsa, että eläkeläinen, paljon mielummin kirjoitan sen mitä nyt kirjoitan. Eläkeläisen elämä kuulostaa jotenkin alaspäin menolta, vai miten on, tunnetko olevasi elämäsi huipulla ja huippukunnossa kun olet eläkeläinen. Toivottavasti pysyt terveenä ja pitkään eläkeläisenä.
Rinkka ja makuupussi ovat taakse jäänyttä elämää,
paremmalta tuntuvat reppu ja laavu.

Parhaimmalta maistuisi nyt kuitenkin seikkailu akselilla Sveitsi-Itävalta-Unkari-Italia ja siellä varsinkin Firenze.

Matkakumppani parhain on yhtä hupsu ja hassu, joka tykkäisi museoista ja vanhoista rakennuksista, ja olisi utelias luonnoltaan.
Uskon, uskon ja uskon...

Viisitoista vuotta vanhempi vanhapiikatätini rupattelee terävästi. Joka vuosi keväisin ja syksyisin piipahdetaan yhdessä kahdeksaksi päiväksi Tallinnaan kylpylään. Ensin puidaan terveysasiat sitten miehet, matkat ja muut viimeisen puolen vuoden aikana sattuneet jutut.
Ei meillä mitään hienoja keskustelunaiheita ole. Parannetaan maailmaa ja höpistään jonnin joutavia. Yhdessä olo hoitaa ja virkistää kummasti kumpaakin. Laivalta mennessä jo ostetaan siiderilaatikot ja sitten pidetään hauskaa. Päivisin käydään kaupungilla kahvilla ja vanhalla tallinnalla, on meille tarpeeksi halpaa nääs.

Nyt on jo suunniteltu kylpylä ja ajankohta...ootellaaan vaan syksyä...
Hienot ajatukset , taas...

https://youtu.be/9vkT1rj_ssg
Hyvä idea, kokeile ihmeessä.

Ehkä kannattaisi ensin tutkia jo siellä asuvien suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten joukkoa, joiden kunto on siellä jo ehkä huonontunut, ja eivät haluaisi palata takaisin tänne kylmään.

Onnea vaan yrityksellesi.
Toki tein testin ja kahdesti,
eka kerralla tuli kesäheilaksi Timo Soini, polttaisimme kuulemma rahamme raveissa,
toka kerralla heilastelisin kanssa Aki Palsanmäen, en edes heti tunnistanut miestä nimestä kirpputori keisariksi, hänen kanssaan kiertäisimme siis kirpputoreja.

Molemmat ovat miehiä, joilla sana hallussa, kesä menisi rattoisasti, vaikeaa valita,
toisaalta helppo, tieteskin Timon Soinin kanssa raveihin.
Enemmän viihdyn ravien tunnelmassa kuin vanhojen tavarain seassa huutokaupoissa.
Sataa, sataa ja taas sataa,
... metsä tuoksuu,
...metsä kaunis on... totta

https://youtu.be/7CpY2quFh7c
Tajusinko sen vasta tänään
olinko vain unohtanut
siirtänyt sivuun
etsinyt jotain suurempaa
leikkivät pääskyt kukkivien omenapuiden yllä
vuorimäntyjen rutistuksissa rehottavat
ruttuiset lehdet metrisine kukkavanoineen
onnekseni... taas muistuttivat
raparperitaivaani...olet täällä... olet tässä

https://youtu.be/6O5oYSbIlfk
Jäähyväiset kuuluvat kesään,
olkoon hänen nimensä vaikkapa Salli,
tänään saattelin hänet itkuin invataksiin
ehkä viimeisen kerran,
niin paljon kuuluu rakkauteen on hänen sydänlaulunsa
koskaan en enää saata erottaa toisistaan näitä kahta,
kun kuuntelen tätä, liikutus liitelee lähelläni...

https://youtu.be/kbEDRy--bBs
Testasin...ja Erkki Tuomiojan "charmi ja äly hurmaa..."
niin hurmasi minutkin...poliitikko, jota todella arvostan.
Kuka rohkea uskaltaisi napata mukaansa kalaan...

https://youtu.be/ouV_uw5g0qY
Jes, tuli mieleen, että kuoritaankos propseja enää lainkaan,
ennen niitä kuorittiin ja moni nuori on maaseudulla ensimmäisen kellonsa tai moponsa hankkinut juuri propsipinon kuorinnassa.
Setelipainoon ne meni, nykyäänhän setelitkin painetaan mualimalla.

Joskus teeveessä niitä siloposkia saattaa nähdä. Toisaalta joskus tapaa ikäihmisen, jonka iho on ikäisesti uurrittunut ja jos vielä kasvoilta pilkistelee nauravat elämää nähneet viisaat silmät ja iloinen hymy. Hän on silloin kaunis.
Kauhee propleema kun en tiedä tuosta propsinkolojasta,
mimmonen naamarustinki hänellä oikein on,
googlettaakin yritin, vain jotain avaruusjuttuja ne siellä...

Tärkeintä se kait on olla sinut omien ruttujensa ja ryppyjensä kanssa, oli ne sitten peräisin ilosta tai surusta, huolista tai huolettomuudesta.

Aika mukavaa elellä jos unohtaa ruttuasiat kokonaan ja keskittyy vain ...
no keskittyy nyt vaikka sydämeensä, tosin sieltäkin jotkut saavat niitä ruttuja...

Kaiken kaikkiaan, onneksi ihminen on aina niin kaunis, hyvä, hellä kokonaisuus
Olen varmaan niin mukavuudenhaluinen, etten kehtoo miehen kotiin mennä. Ei tarvitse mitään vakoilla koska kaikkea mahdollista voi rupatella ennen kuin ketään kotiini kutsun.
Omassa kodissani on kotikenttäetu, tosin moista etua en ole tarvinnut koskaan. En etsi mitään seikkailua, en rakentele pilvilinnoja tai oleta ihmisestä mitään muuta kuin mitä hän on, haluan aidosti tutustua ihmiseen. Silloin ei voi saada murtumiakaan sydämeen.
Harvoin rakastun niin yhtäkkiä etten tutustuisi mieheen, ystävystyisi ajan kanssa.
Muuten ei ukkomies välttämättä ole seikkailija, sen olen huomannut.
Ketään huijaria en ole tavannut, en jaksa olla sinisilmäinen, tai ehkä ns. huijari katsoo silmiinkin vähän eri tavoin ja toteaa tuota ei kannata edes lähestyä...heh,heh
En pelkää elämää, en ihmisiä, en mitään...no joskus pimeää ja ukkosta.
Pelko kannattaa kiertää kaukaa, se kun veijari asuu siellä korvien välissä ja se voi ruveta julmaksi ja hallita vaikka koko elämää jos sitä ruokkii.

En käy ravintoloissa, joten ventovieraiden matkaan tuskin koskaan lähden ja kuka hullu nyt ventovieraiden autoihin työntyisi.

Deittailussa tai muissa tilanteissa tapaamiani ihmissuhteita kutsun mielelläni kahville omaan kotiini, Niistä kahvitteluista on tullut paljon hyviä ja hauskoja hetkiä elämääni. Puolituttujen mieshenkilöiden kutsuista heidän koteihinsa olen kohteliaasti kieltäytynyt.

Kun luottaa ihmistuntemukseensa, talonpoikaisjärkeensä ja huumoriin niin pelotta voi tavata uusia ja tuntemattomia ihmisiä.

Uskon, että kaikesta huolimatta me ihmiset "suhe kuin suhe" olemme toinen toisillemme se suurin rikkaus tässä elämässä.
Peitot, pitsit, perhoset...
Tämän aloituksen riimisi ovat uskomattoman koskettavia...
kultaisen omenan kukan lähettäisin jos voisin...

https://youtu.be/iPkmbA5kHis
172 / 182
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt