- Somen kohtuukäyttäjä kuvittelen olevani, eikä marittaminen ole tullut vielä mieleenikään. Kaikki tapahtuu luonnostaan, välillä hiipuu ja välillä viriää virkeämmin.
Skypeä käytän koska sukuni on kaukana ja sen välityksellä on mukava rupatella.
WattsApp on toinen, joka kanssa pidän yhteyksiä.
Facebookin olen hiljentänyt kokonaan. Ehkä joskus taas innostun...
Työhön ja harrastuksiin liittyvissä ryhmissä olen mukana, on jos jonkinnäköistä rättiporukkaa, joissa heidän tekemisiään on kiva seurata. Joskus napata kuva omistakin aikaansaannoksista ja tuupata sekaan.
Näissä ryhmissä koen verkostot hyvinä ja virkistävinäkin juttuina.
Oman ympäristön ryhmissä piipahdan myös, on kirpputoria ja puskaradiota jne
Jokunen huuhaa mahtuu mukaan.
Yleensä vain seuraan palstoja, hurja aktiivi en ole missään. - Kumma kyllä, mä tykkään teattereista ja tätä kunnallistakin päätöksentekoa on hauska seurata.
Oikeastaan arvostan pitkäaikaisia kunnallispoliitikkoja varsin korkealle, eivät he ole oman edun tavoittelijoita. Jos sä olet jonkun puolueen edustaja kunnan valtuustossa esim., niin totta kait sä ajat oman ryhmäsi, johon myös itse kuulut asioita ja etua. Mitä muuta haluaisit tehdä. Tiedän, että heissä on todella tulevaisuuteen ja oman kunnan asioihin paneutuvia vilpittömiä ihmisiä. Se on yhdenlaista intohimoa päättää oman lähipiirin asoista kunnan luottamistehtävissä. Ei siellä kaikki mene niinkuin virkamiehet esittelevät.
Ikinä en suostu purpattamaan kunnanpäättäjistä mutta valtakunnan poliitikkoa voisin joskus riepottaa kunnolla.
Kyllä mun mielestä on tärkeää kuka siellä istuu päättämässä korotetaanko äyrejä ja kiinteistöveroa yms, Valtio sanelee rajat mutta kunnanvaltuusto lopulta päättää, nehän koskee meitä kaikkia niin taajamissa asuvia ja haja-asutus alueella, kerros ja omakotitalossa.
Näissä vaaleissa olen ajatellut jututtaa suosikkiehdokkaani kaikki tuosta hulevesiasiasta, niin hoopoa kun se onkin.
Menkää nyt ihmeessä äänestämään vaikka sitä aku ankkaa tai kirkkovenettä jos ei ymmärrys ylemmäs yllä. Voitte sitten täällä kehaista tuleeko ehdokkaanne valittua vai kuin käy... - Eipä ole vinkkejä antaa, katsos kun yhdellä ja samalla ruputilla posottelen kesät talvet ja kevään ja syksyn.
Kohta kitkat kesätassuihin vaihdatan ja talvisin vain lasikaton verhot vetäisen eteen niin ei vanhoja luitani niin kolota.
Mutta muuten hyvä yksi autoystävä kun on, niin sillä pärjäilee liikenteen seassa. Hemmottelen sitä ja olen sitä kyllä usein hemmotellutkin, "vaahtokylpyjä" se rakastaa niin kuin minäkin. - Valtameren vapaana valaana viestitän,
kirkkaana kaikuna kaiken kaiutan.
Hetulat helisten tanssin
vastaan ilon ja leikin kaikuvaan kutsuun.
Aaltoihin keinuviin hukutat yksinäisyyteni.
https://youtu.be/jdzRFyAwRY8 - Niiiin, sanovat, että hitaasti hyvää tulee, mutta sekin voi olla kompa, ei tule koskaan hyvää vaikka koko elämänsä koheltaisi. Kohtalossaan vaan kompuroi.
yt tämän muorin on kuukausi odotettava, että voi olla oikein villi ja riehakas noissa liito ja lento hommissa, pantava vaan helmat kuntoon, kokeilisikohan kukkamekkoa ruusuilla tänä pääsiäisenä. - Ancelina
Onnekseni olen myös erittäin kovapäinen ja surkea oppija.
Jospa sitä kehitystä olisi jo pikkiriikkisen sentään tapahtunut lapsellisuudesta sinne teinityttöjuttuihin, siitäkään ei tosin voi olla kovin varma.
Osaan toki jo hyvin kikattaa... - Voisin liittyä kumpaakin ryhmään, kaikenmoiset ryhmät ovat niin mukavia, varsinkin ihmiset niissä, vaikken niin kovin karsinoista tykkääkään. Niistä tulee niin helposti sisäänlämpiäviä keskenään hykertelijöitä. Seikkailu ilman laitoja, siellä ja täällä virkistää elämää.
- Lauletaas vähän joukon jatkoksi,
olenhan toki jo vuosikausia täällä laulellut,
Useimpia noita hommia pyörittelen, aikamoinen kuolemanriski löytyy jos laskeskelee.
Mutta riskejä en laskeskele kun milloin vain voin potkaista tyhjää, elämä itsessään on jo riski.
Teen hommia useampia viikkoja putkeen ja silloin olen niin pulmunen kuin vain osaan olla ja sitten ulostan itseni töistä, vien roskapussit vähäksi aikaa yms ja teen sen kunnolla, riippuu kulloisestakin seurasta kuinka kunnolla. Yleensä vaihdan maisemaa.
Olen kuulema huono juomari, mutta ehkä opin kun loppuelämäni harjoittelen. Yleensä otan oppia muista ihailemistani ihmisistä vaikkapa juicesta tai rautavaarasta tai muista yhdestä tähdestä nauttivista. - Niitä on kuule vaikka mimmosia nokialaisia, haitakin vaikka missä väreissä.
Ostin talvella punaiset nokialaiset, joissa on turkisvuori, ei se oikeaa turkista jotakin karvaa vain. Mutta ne on ihanat, sen kun paljaan jalan sujauttaa sinne lämpöön, ei sukkia tarvitse lain. - Katse katsetta kaipaa, hymy hymyä hellii
käsi käteen tarttuu, lämpö vuolaana virtaa
reisi reidelle rientää, huulet huulilla hiertää.
Pala palalta etsivät palaset paikkansa
sydän sydäntä vasten kaikki kaikkensa.
https://youtu.be/aiB00u96SHU - HyväH
Tuskin se tuki mitään salaperäistä on, nuorta voi tukea niin monella tavalla, kannustaa ja rohkaista etsimään uusia ideoita ja varsinkin rohkaista kokeilemaan. Niissä yrityksissä tuskin ne alkupanostukset taivaita hipoilevat. Useasti nuorten aloittamat yritykset ovat syntyneet ahaa elämyksestä, tätähän olisi hauskaa tehdä tai harrastuksen laajenemisena yrittämisen suuntaan, ajatukset jostain omasta ovat saattaneet jo kauan muhia nuoren omassa päässä.
Katsos...Nuorissa on sellaista ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, jota meiltä kalkkiksilta puuttuu, Aikuiset kun yritystä pistävät pystyyn, he tarvitsevat kaikenlaisia neuvojia ja kannattavuuslaskelmien tekijöitä sun muita virkamiehiä.
Moni nuoren perustama yritys on kerännyt alkupääoman omilta vanhemmilta ja muilta sukulaisilta. Ei niihin miljoonia tarvita kun nuori yrityksen pystyyn pistää kesäloman ajaksi. Suurin anti mitä sellaisesta yrittämisestä saa on tietysti nuorelle kokemus ja useinkin se voi johtaa aikuisiällä myös rohkeaan yrittämiseen. Sellaisia nuoria suomikin tarvitsee ja eiköhän se ole kaikkien aikuisten asia tukea ja auttaa nuoria eteenpäin.
Muita neuvoja on mahdollista saada erilaisilta yhdistyksiltä, esimerkiksi 4H, yrittäjiltä, Leader, Eu maaseudun kehittämis jne, omassa kunnassani on yhdistys varta vasten perustettu ja toimii aktiivisesti nuorten yrittämisen tukemiseksi ja kyllä löytyy hankkeita ja projekteja jos intoa riittää.
Pahus taas blogia pukkaa mutta ei haittaa...sen voisi vielä sanoa, että on tosi kelju juttu kun meiltä vanhoilta parroilta, raatamalla tienatuista tuloistamme kerättyjä ja nyt kerättäviä veroeuroja ei voi korvamerkitä.
Mieluusti vähäisen oman verokertymäni nuorten yrittämisen tukemiseen ohjaisin. - Nyt on se aika vuodesta jolloin kaikkia peruskoulunsa päättäviä nuoria pitäisi pökkiä kesätyön hakuun.
Siinä on yrittäjillä ja kunnilla iso rooli järjestää nuorille kesätyötä. Se voi olla tärkeä polunpää työntekoon. Yksi reitti välttää syrjäytyminen, mitä nuorempana pääsee työn syrjään, ei se ainakaaan huono homma ole.
Meidän kunnassa on erityisesti ajettu nuorten työllisyysasiaa ja kunta maksaa puolet nuoren kahden viikon palkasta ja työllistäjä toisen puolen. Työllistäjä voi olla yksityinen henkilö tai vaikkapa useampi talous yhdessä. Kunta huolehtii vakuutuksista yms
Olen käyttänyt tätä mahdollisuutta jo kahtena kesänä ja tänä kesänäkin joku nuori varmaan tulee, nurmikkoa ajamaan ja puuhommia tekemään ja ennen kaikkea tietokonetta rukkaamaan, siinä hommassa nämä nuoret on niin maan mainioita . Ja on mahdottoman mukavaa saada kotiinsa nuori, ovat niin sanavalmiita ja fiksuja. Omat nuoret ovat jo kasvaneet ulos nuoruudestaan ja seuraavaa sukupolvea saa vielä odottaa.
Jos nuorelle ei valmista työpaikkaa löydy niin pientä omaa yritystä tuettuna on aina kesällä mahdollista tehdä.
Mielikuvitus ja innostus ovat hyviä apuja siinä asiassa, valmista eteen kannettua ideaa on turha odottaa. - Halit aina mukavalta tuntuu...
- Kuvittelen, että tietynlainen taidetoimikunta se tässä meidänkin sairaalasuunnittelussa toimii.
Ja oman puumerkkinsä viihtyvyyteen haluaa tietysti jättää.
Se taide mitä sinne hankitaan on hyvä, että on ammattitaiteilijoiden tekemää, vaikka sitten maksaakin, hankkikoot opiskelijat ensin omat kannuksensa ja sitten vasta ripustettakoonheidän töitään julkisiin tiloihin. Ainahan ne on semmoisia, ettei niistä kuvista seinillä mitään ymmärrä, mutta onhan se hauskaa siinä kivuissaan kiemurrellessa katella kuvia.
Onhan noissa julkisissa taidevalinnoisssa kilpailutustakin ja samalla viivallan ne on opiskelijat siellä kun ammattitaiteilijatkin, nimimerkkeinä sielläkin pyöritään. - Olen aika vanha lapsi kommentoimaan, mutta aina voi jotain heittää kun sentään mahottoman lapsenmielinen olen.
Meidän kaupunkiin ollaan rakentamassa yhtä maan moderneinta uutta sairaalaa, tosin vasta monttu tontilla mollottaa, mutta tulevaissuudessa,,,
Sinnekin taidetta prosenteilla kustannusarvoista varmaan hankitaan, seinille ja yhteisiin tiloihin, se on ihan hyvä juttu.
Sairaalassa hyvinvointi on aika monipiippuinen juttu, sinnekin tuleee vain yksilöhuoneita ja jokaiseeen tietty viimonen tekniikka aparaatteineen, joista jokainen saa mieleistään viihdykettä.
Klovnit toimii yhdistyspohjalta ja saa meiltä innokkailta veikkaajilta sun muilta lahjoittajilta rahansa, se kuulostaa hyvältä systeemiltä, mäkin voin hullun lailla veikata, että saavat rahat muutamalle klovnille kasaan. Mutta palkattu klovni sairaalan rahoista kuulostaa "leipäpappi"jutulta.
Mieluiten kutsun klovnin jostain sirkusyhdistykseltä sairasta lastani viihdyttämään jos kokisin sen tarpeelliseksi. - Vanhat papparaiset katsoivat yöllä jalkapallo-ottelua Leicester- Sevilla,
utelin pelin loputtua kuis kävi, kuka voitti, vastaus tuli napakasti Aston Villa 3-2.
Aikamoisen jännittävä peli mahtoi olla. - Kiedon ne ruskeaan puotipaperiin
sidon hopeisin naruin kultaisin nyörein ja postitan. Ehei.
Ne pitää laulaa taivaan kuulle kerrottavaksi, lennättää tähdille lausuttavaksi
lopulta kiidättää ne sydämellesi. Tunnettavaksi. Sinulle, pienet sattuvat sanat.
https://youtu.be/xJazmkyXjn0 - En tiedä, mihin lie menneet, draamaan vai projektioihin, elämyksiin vai simulaatioihin, joku analyysi niillä varmaan on menossa.
Tuumaus olisi kyllä paikallaan, keksisi vain aiheen mitä alkais tuumaamaan. - Vaikka olenkin huono sanomaan ei, niin siitä huolimatta ei tuon ei sanan korostaminen kuulosta hyvältä. Mielummin näen asiat positiisen etumerkin takaan kuin ei sanan takaa.
Jokaisen pitää pitää huoli itsestään ja läheisistään, että itsetunto olisi kohdillaan ja tuntisi omat kykynsä ja rajansa. Ehkäpä itselleen on joskus hyvä muistuttaa, ettei kukaan muu niitä jaksamisenkaan rajoja voi asettaa kuin ihminen itse. - Ehkä ne thoraxkirurgit lonkkiakin leikkelevät.
En tiedä, huippuosaajia kuitenkin ovat.