scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19679

  1. Odottelen sellaista. Mutta en osaa vielä etukäteen arvata suhtautumistani.
  2. Jaa, mikä siinä liigassa sitten on vikana. Siellähän liikkuu melkein eniten euroja maailmassa ja laji on Suomessakin ottanut melkein selkävoiton pesäpallosta.
  3. Tuossa on jotain ironiaa, että Sveitsi hävisi sen takia, että kello ei ollut ajassa.
  4. Mistä ero?

    No pohjavireeltään ero lähtee siitä miten suhtaudutaan yksilönvapauksiin. Ja kilpailuun. Ajatukset ja mielipiteet kilpailevat perusteluillaan ja sillä miten hyvin ne täsmäävät tunnetun todellisuuden kanssa.

    Mutta jos halutaan ajatella asia positiivisesti vasemmistolaisen kannalta, niin sanojen ja ajatusten tukahduttaminen on yksinkertaisesti ja rationaalisesti vain tapa käyttää valtaa. "Älä esitä poikkeavia mielipiteitä silloin, jos vallitseva tilanne on juuri minulle henkilökohtaisesti hyödyllinen." Tuo aika usein selittää miksi joku on jotain mieltä ja silloin on aika turhaa käydä mitään argumentteihin perustuvaa keskustelua.
  5. Tuossa tuommoinen karkean tason kartta
    https://www.karjalansivistysseura.fi/hallinta/wp-content/uploads/2013/10/Kielikartta.pdf
  6. Ortodoksisuus on voinut olla pääuskonto joissain pitäjissä ja karjalan kielen puhujiakin näissä paljon. Ja kun heitä sitten on asutettu keskitetysti tietyille uusille paikkakunnille, niin evakot ovat niillä saattaneet olla pääosin karjalankielentaitoisia ortodokseja mistä sitten voi helposti saada kuvan, että näin olisi yleisemminkin.

    Mutta pääosa (luokkaa 90%) 400 000:sta evakosta on silti ollut a) suomenkielisiä ja b) luterilaisia. Ja näin ollen 80 vuoden jälkeen maassa ei ole juurikaan mitään entisten evakkojen alakulttuuria, koska ei heillä mitään omaa erillistä kulttuuria ollut ennen evakkoon lähtöäkään.
  7. Semmoinen tieto löytyi että livvin kielisiä olisi ollut n. 30 000 kaikkiaan 400 000:sta evakosta. Näiden lähtöpaikkoina mainitaan Suojärvi, Salmi ja Suistamo. Kaikki taitavat olla Laatokan pohjoispuolelta.
  8. Ortodoksikirkkoja on ollut maaseudulla ainakin Laatokan rannoilla Raudussa ja Hiitolassa, mutta myös Kannaksella Muolaassa ja Kanneljärvellä. Ei kuitenkaan likimainkaan joka pitäjässä, kuten luterilaisia kirkkoja. Käkisalmessa ja Sortavalassa lienee ollut molemmat. Niin tietysti myös Viipurissa, mutta väestöstä valtaosa oli luterilaisia.
  9. Minä en ole koskaan kuullut karjalaa puhuvista evakoista. Toisaalta evakot asutettiin eri osiin lähtöpaikan mukaan ja omilla kotiseuduilla asuneet ja muuten lähipiiriin kuuluneet olivat joko nykyisen rajan pinnasta, Viipurista tai sitten Kannakselta hyvin läheltä silloista rajaa. Enkä ole kuullut, että kukaan olisi puhunut karjalaa edes toisena kielenä. Joitain ruotsia toisena kielenä puhuneita tiedän, koska olivat seuduille joskus kaksikielisiltä alueilta muuttaneet. En myöskään tiedä yhtään ortodoksia näiden evakkojen joukossa.

    Pitää tarkistaa missä ortodoksikirkkoja on ollut...
  10. Jaa, mistä sodasta aloitetaan? Isoisoäiti oli noin seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja varsin pätevä maanviljelijä/tilallinen mutta ei sillä ollut mitään kokemusta sodasta ennen kuin punakaarti tuli siltä nyysimään kaikenlaista. Luulen että on voinut muutakin tekemistä ollut kuin paapoa kakaroita sylissä.
  11. Joo. Olen saanut kohtuullisen "toksisen" kasvatuksen. Pikkuasioita ei ole lupa itkeä, jos kerran isommat eivät itke isojakaan. Osaan jopa analysoida tai arvata mistä se johtuu. Ei se äidin tai isän syy ollut. Isovanhemmista se jo lähtee. Jos ne ovat jotakuta rakastaneet, niin se heiltä pois viety. Semmoista elämä joskus on.
  12. Sheena, minunkin otantani toki on vino. Työpaikalla työkavereina en ole romaneihin tutustunut. Asukkaina, etenkin vuokralaisina, taloyhtiöissä on enemmän sosioekonomisesti vähemmän lahjakkaita, mutta romanit parhaimmillaan aiheuttavat meteliä (no joskus keskellä yötä vaan tulee pakottava musiikin tarve), tai pesevät pyykkituvassa koko suvun pyykit (varaaminen ja maksaminen unohtuu) ja tästä asteittain liikutaan sitten toisten häkkivarastojen kääntämiseen ja kämppien tuhoamiseen tahallisesti tai tuottamuksellisesti.
  13. Eikä edes mikä tahansa kokonaan tai osittain sosiaalituilla elävä, vaan hyvin työ- tai jopa ylityöperusteinen maahanmuuttaja, ravintola-alan moniosaava yrittäjä ja hyvinvointivaltion pelastuksen kulmakivi ja tukipylväs.
  14. Romanit ovatkin havainnollinen esimerkki että etninen ryhmä ei välttämättä edes 20 sukupolvessa integroidu ns. valtaväestöön, jos vaan tahtoa erillisen akakulttuurin säilyttämiseen on. Eikä minulla mitään syytä olisi rumaan puheeseen ellei käytännössä 100% kohdatuista romaneista olisi aiheuttanut jonkin asteisia ongelmia. En minä tiedä mikä taloissa ja huoneissa asumisessa on niin vaikeaa, mutta suosittelisin asumismuodoksi mieluummin vankkureita, telttaa, jurttaa tms.
  15. Osa evakoista 2. tai 1. kielenä suomea?

    Tarkoititko karjalaa?

    Valtaosa evakoista tietenkin puhui ensimmäisenä kielenä suomea, karjalan murretta toki, mutta se on täysin eri asia kuin karjala kielenä.

    Suomihan jatkosodan aikana kävi Äänisellä saakka, mutta eivät nuo alueet valtioiden aikana ikinä ole kuuluneet Suomeen tai edes Ruotsiin eivätkä ne Venäjän alla kuuluneet autobomiseen Suuriruhtinaanmaahan.
  16. "Ainakin, jos uskomme tuota tutkimusta väkivallan määritelmineen ja miksi emme uskoisi? "

    Niin, miksi emme uskoisi.

    Kun muistutetaan Suomen vaarallisuudesta (tutkitusti), niin usein kuitenkin jätetään mainitsematta ne turvallisimmat maat (yhtä tutkitusti): 1) Bulgaria, 2) Puola Seuraavina sitten Tsekkiä, Portugalia ja ehkä sitten juuri Romania. Sieltä kannattaisi oppia ammentaa.
  17. Tuo nyt sitten on määrittelykysymys erikseen, tulkitaanko Karjalan evakot maahanmuuttajiksi. Yleensä kai ei, koska Suomi valtiona oli olemassa ennen ja jälkeen alueluovutusten. Nämä ihmiset asuivat Suomessa ennen muuttoaan ja asuivat yhä sen jälkeen. Kielikin (ainakin kirjakieli) oli sama, vaikka sitten puheen ymmärtämisessä saattoi olla pientä kitkaa. Vihta tai vasta ja muiden sellaisten omaksuminen nyt oli kuitenkin sivujuoni. Ei järjestetty S2-luokkia karjalaisille.
  18. "No minä sallin. "

    No minä en salli. Ämmiä ei ihan vakavasti oteta, Ämmillä on ämmien puheet, ämmien teot, ämmien rationaalisuus ja ämmien luotettavuus.

    Ja ämmä tässä yhteydessä sana, jota ei voi erikseen määritellä vaan ilmaus, jonka avulla pikemminkin voi määritellä muita ilmauksia. Onhan meillä sanontoja kuten "sanasta miestä, sarvesta härkää". Mutta jos ämmä pitäisi jomman kumman subjektin tilalle sijoittaa, niin en tiedä kumman. Vaikka ei ämmillä konkreettisia sarvia olekaan.
  19. "Tiesittekö että me ollaan kaikki maahanmuuttajia, "

    Jos olet syntynyt maassa, et ole maahanmuuttaja. Jos vanhempasi on syntynyt maassa, hän ei ole maahanmuuttaja. Jos isovanhempasi on syntynyt maassa, niin hänkään ei ole maahanmuuttaja. Ja niin edelleen. Tällä tavalla historiassa taaksepäin mennessä jokaisen kohdalla sitten ennen pitkää löytyy maahanmuuttajia. Tavallisesti emme tiedä ainakaan kovin montaa tällaista nimeltä.
  20. "Voihan olla, että moni mies pukee mekon päälle ja on mielummin nainen, kun naisille sallitaan tunteikkuus. "

    Sallitaanko? Jos haluat olla tasa-arvoinen miesten kanssa, niin ei sitä sallita naisillekaan. Hame päällä olet ämmä, on sitten munat eli ei,
    21. 101 / 984
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt