scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19679

  1. En äkkiseltään keksi mitään syytä miksi Päijänne tulisi venäjästä, koska kukaan venäläinen ei Päijänteen rannoilla vieraillut ennen hyvin moderneja aikoja. Eikä sana viittaa oikein mihinkään tolkulliseen saamen tai suomen kielissä. Myös Keitele ja Koitere ovat mysteerejä. Luontaisin selitys mielestäni on, että termit ovat sellaisilta puhujilta, joiden kielestä ei enää ole oikein muuta jäljellä kuin nuo sanat.
  2. Tuo periytyminen menee niin, että isälläsi on melkein kaikkiin geeneihin ja ominaisuuksiin sekä se mustalaisversio että sen kromosomiparissa valkolaisversio.

    Sinulla sitten taas osapuilleen 50% perimästä on se isoäidiltä saatu "mustalaisveri" ja toisessa 50% ei. Poikkeuksena sinun toinen X-kromosomisi on kokonaan mustalaisisoäidiltä, koska se on ollut isäsi ainoa X-kromosomi.
  3. Saksanmeri lienee suomea puhuvien ilmaisu ajalta, jolloin saksit tai saksalaiset tai kauppasaksat hallitsivat Suomen rannikolla käytävää kauppaa. Saksalsisillahan on Suomenkin rannikolla ollut tukikohtia.

    Ennen tuota nimi suomeksikin olisi voinut olla jokin viikinkeihin viittaava ilmaus, koska näiden reitit kulkivat ainakin pitkin Suomenlahden pohjoisrannikkoa.

    Mutta haen nyt vielä vanhempaa perua. Luulisin että on ollut jokin erisnimi suolaisen veden alueelle. Suomlais-ugrilaiset eivät pitkään aikaan sellaista sanaa tarvinneet, koska suolaista vettä ei kukaan ollut nähnyt tai maistanut pitkiin aikoihin.
  4. Jääkauden jälkeen oli lämmintä. Suomessakin on yleisesti käytetty vesipähkinää ravintona vaikka ei se nykyään viihdy täällä koska on liian kylmää. Ja aikaa on ollut. Ei ihmisten ole tarvinnut lähteä ajatuksella että mennään tuhansien kilometrien päähän. Muutama kymmenen kilometria vaikkapa kymmenen vuoden välein ja tuhannessa vuodessa on päästy tänne asti kaukaa Siperiasta.
  5. No kovin suuria asutuskeskuksia ei juuri ollut. Turku kyllä oli keskiajalla Itämeren rannan suurkaupunki. 1700-luvulla sen väkiluku kasvoi yli 10 000 asukkaan. Suomen toiseksi suurin eli Viipuri oli tuosta korkeintaan puolet.
    Jotkut näiden välillä asuneet kävivät kaupoilla Tallinnassa, joka oli suunnilleen Turun kokoinen.
  6. Ja yksi ero peltoviljelyalueiden ja kaskiseutujen välillä olivat sukunimet. Kaskeajille oli sukunimet ymmärtääkseni siitä syystä että saattoivat siirtää asumuksensakin kaskien viereen. Oliko silloin varsinaisesti kyliä edes olemassa? Peltoviljelijät eivät tunnistamiseen tarvinneet sukunimeä koska olivat juuret kiinni maassaan.
  7. En tunne kovin hyvin sitä kaskiseutujen Itä-Suomea. En myöskään Ahvenanmasta tai Turun ympäristöä, jossa kirkkoja on varmaan ollut tiheimmin. Mutta Itäisellä Uudellamaalla, itäisessä Hämeessä ja Karjalan kannaksella on jo ennen uskonpuhdistusta ollut myös kohtuullisen tiheä verkko kirkkoja. Suurimmassa osassa kyliä ei ollut omaa kirkkoa, vaan kirkolle oli matkaa parista kilometristä oariinkymmeneen kilometriin. Vähän paikasta riippuen kirkolle johti tie tai vesireitti tai molemmat. Kirkonkylä ei välttämättä ollut juuri sen suurempi kuin muutkaan kylät.

    Kylän "palveluita" olivat esim. oma seppä tai mylly. Näitä ei ollut kaikissa kylissä. Kirkon organisaatioon kuuluivat joitain luottamushommia hoitaneet kuudennusmiehet, mutta ei näitäkään kaikissa kylissä ollut.
  8. Mikä muuten mahtaa olla ollut Itämeren alkuperäinen nimi? Tai siis sillä merellä joka joskus aiemmin on ollut suunnilleen samalla paikalla kuin Itämereksi nykyisin kutsuttu vesialue. Koska jos Päijänteellä ja Saimaalla on ikivanha nimi, niin aivan varmasti on ollut merelläkin.

    Östsjö tai Itämeri on kauheaa ruotsalaisten kulttuuri-imperialismia. Se meri kun ei Suomesta katsoen juuri mistään katsoen tai mistään näkökulmasta ole idässä eikä itämeri.

    Olisiko aika nimetä se uudelleen? Ehdotuksia?
  9. "Etupäässä kuitenkin Siperia-Ural-Baltia-Dnepr joen suunnalta. "

    Joo. Hyvin mahdollista että osa nykysuomalaisten esivanhemmista on tuolta suunnalta ja tuoneet kielen mukanaan.
    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982222018267

    Jotta suurin osa esivanhemmista olisi näitä ei kuitenkaan täsmää sen kanssa että nykysuomalaisissa itäsiperialaista alkuperää on vain se 5%, kun tuossa porukassa sitä on 15%. Ja virolaiset puhuvat myös saman kieliperheen kieltä, mutta siellä itäsiperialainen geneettinen vaikutus on mitätön.

    Täällä on ennen suomensukuisia kieliä puhuvan porukan saapumista olla jo ihan muuta väestöä, joihin tulijat ovat sitten sulautuneet. Hyvin tunnettuahan on että vanhimmille paikannimille kuten Päijänne ja Saimaa ei oikein ole mitään selitystä.
  10. Hehkulampun kivikautinen? Perusidea _valkeni_ varmaankin jo pronssikaudella. Rautakaudella sen viimeistään tiesi jokainen seppä. Tarpeeksi kuuma metalli hehkuu ja silloin sitä voi myös helpoimmin muokata.

    Aika paljon myöhemmin sitten havaittiin että sähkövirta kuumentaa vastuksen ja sopiva vastus sitten myös hehkuu. Tämä oivallus luultavasti sitten johti sähköverkkoihin, koska oli tuote, hehkulamppu, jolle oli kysyntää. Silloinkin tosin alkuun monien mielestä moista ei tarvita, koska öljylamppu tai kynttilä tai päre kyllä on parempi.
  11. Oliko tuo uunoturhapuro-lainaus ryöhön tarkoituksellinen? :D

    https://www.youtube.com/watch?v=CmVdfwsi8Bg&t=50s
  12. kokeillaan linkkiä:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Levänluhdan_muinaisjäännökset
  13. "Suomalaisuus ei ole vain geeneissä vaan etenkin kielessä ja kulttuurissa, identiteetissä, tavoissa, perinteissä ym."

    Kyllä. On erilaisia tapoja määitellä suomalaisuutta. Aloituksessa tarkoituksella otin näkökulman puhtaasti biologiaan ja vaikka siihen että jos keskustellaan mistä suunnasta tänne on tultu, niin aika yksiselitteisesti etelästä, jos tarpeeksi kauas historiaan mennään.

    "Aluksi Suomessa oli saamelaiset, "

    Ei välttämättä. Jos nykyajan ja jopa historian varmoja saamelaisnäytteitä analysoidaan, niin niistä löytyy merkkejä tasan samoista tuhansien vuosien takaisista kantaporukoista kuin suomalaisistakin. Iso ero on siinä, että heissä on sitä itäsiperialaista jopa 25% ja muuten sitten samoja Euroopan kantaporukoita kuin suomalaisissakin.

    Mutta Suomesta on löytynyt luurankoja ainakin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4nluhdan_muinaisj%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset), joiden perimässä on viitteitä ihan muihin, ei-eurooppalaisiin väestöihin.

    Joten on mahdollista esim., että tuo porukka on tullut ja kadonnut koskaan kohtaamatta muita tai että esim. kohdanneet saamelaiset, mutta että eivät koskaan ole risteytyneet keskenään (ja siten heistä ei näy mitään jälkeä nykysaamelaisissa).
  14. Käytännössä tilanne näyttää lähinnä vastaavan sitä, että meillä on valtion rahoittamana organisaatio, jonka tarkoitus on edistää hassuja kävelytyylejä

    https://en.wikipedia.org/wiki/The_Ministry_of_Silly_Walks

    1970-luvulta on vain sen verran opittu, että organisaation nimi ei enää ole "Ministry of Silly Walks", vaan sitä kutsutaan nimellä "Opetushallitus". Mikä sinänsä on nerokasta, koska nimi antaa olettaa että orgnisaatiolla olisi jotain yleishyödyllistä merkitystä eikä siihen kukaan kiinnitä mitään huomiota.
  15. Ymmärrän että opetushallituksessa ei välttämättä ole minkäänlaista kiinnostusta siihen, millaisissa ympäristöissä Suomen kouluissa ruohonjuuritason perusopetusta tehdään. Asiantuntijoilla on näet paljon tärkeämpää tekemistä!

    https://www.oph.fi/fi/tietoa-meista/opetushallituksen-kestavyysraportti-2024

    Kestävyysraportista voidaan hupaisana yksityiskohtana bongata, että opetushallituksen lentomatkojen hiilidioksidipäästöt ovat vuosina 2021-2024 kasvaneet vuosittain 34% - 754%. Arvaan että yhtenä vuoden 2025 painopistealueena organisaatiossa on ollut kestävyysraportoinnin kehittäminen. Ehkä on miljoona lentokm lisää tullut, kun uusimpia kestävyysraportoinnin tuulia on käyty haistelemassa kansainvälisissä konferensseissa.

    Veronmaksajat maksavat näille palkan, mutta vaikea sanoa minkä vuoksi.
  16. Näkemys tuokin. Pari huomiota.

    Video saattoi ennen ajan laskun alkua paremmin kuvastaa mitä suomalaisten esivanhemmat tekivät, mutta jossain muualla. Tai se käsimyllyn käyttäminen revontulten loisteessa nyt on joka tapauksessa aika symbolinen. Ja sitten viikinkiaikaan se aikalaskuri jotenkin hyppää 1500 vuoden yli.

    Ja sitten ihan omasta "vinoumasta" johtuen katson suurelta osin että "russian rule begins" 1743 eikä 1809. Koko nyky-Suomen kannalta 1809 toki on varsin pätevä.

    Onko Ruotsi käyttänyt tuollaista sinivalkoista leijonasotalippua?
  17. Yksi ero on tähtitaivas, joka eteläpuolella on paljon rikkaampi.

    Ja korjasn että eiköhän se Uuden Seelannin syyskuu vastaa aika lailla meidän maaliskuuta. Kun kevät/syyspäiväntasaus on sen kuun loppupuolella. Tähtitaivaan vuoksi pitäisi päästä kokeilemaan.
  18. ... mutta Uusi Seelanti on paljon kauempana navalta kuin me, Eurooppaan sijoitettuna ehkä jossain Ranskan ja Espanjan korkeudella.
  19. Ja ajankohtana se vastaa suunnilleen samaa vaihetta kuin meidän kevät n. maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. Ja etäisyys auringosta siellä vaikuttaa ehkä hiukan vuodenaikoja voimistavasti kun meillä vaimentavasti - lämmön suhteen, ei niinkään valoisuuden.
  20. Eikös ne Uudessa Seelannissa ja Australiassa yleensä puhu Septemberistä eli seitsemännestä kuusta?
    21. 106 / 984
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt