scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19679

  1. Nämä on niitä ankkurilapsia. Tällä kertaa ihan kirjaimellisesti.

    Säästyy kyllä moni paljolta vaivalta ja harmilta, kun näiden koko suvut eivät ole muiden elämää pilaamassa seuraavat sata vuotta.
  2. Kirjapaperia tekee Suomessa ainakin Inkeroisten paperikone. Se on alun perin 1930-luvulta mutta konetta on uudistettu vielä 2000-luvulla. Tuo on yksi paikka, jossa joki ja koski on alkujaan määrittänyt tehtaan paikan ja työläisille on sitten työnantaja rakentanut asuntoja, harrastuspaikkoja ja jopa kirkon.
  3. Mutta ymmärtänet ison virran. Paperia on aikanaan tarvittu paljon, koska se on ollut joskus ylivoimaisesti edullisin tapa välittää informaatiota tekstinä ja kuvina. Nuorisolaiset nykyään käyttävät lähes yksinomaan sähköisiä älylaitteita. Siksi Suomeenkin ollaan rakentamassa vaikka minkä verran uusia konesaleja ja toisaalta paperikoneita suljetaan yksi kerrallaan paperin kysynnän yhä vähentyessä.

    Jokainen paperikone on myös aina energiasyöppö joten ja kun valtio on maksanut UPM:lle sähköistämistukea, niin tavallaan tämäkin tehtaan sulkeminen edesauttaa sitä tavoitetta, että yhä suurempi osa energiaintensiivisen teollisuuden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa.
  4. Tilaatteko te nykyään aikakauslehtiä kotiin tai ostatteko irtonumeroita kaupasta? Kaikenlainen informaation siirto on siirtynyt paperilta sähköiseksi. Kaikelle konekapasiteetille ei ole käyttöä, vaikka ihmiset vähän maksaisivat siitä että pääsisivät ajelemaan paperikoneella.
  5. Tuosta voi hakea piikkejä:
    https://stat.fi/til/ssaaty/2017/02/ssaaty_2017_02_2018-11-14_tau_004_fi.html

    Määrällisesti eniten on avioeroja, joissa sekä nainen että mies mahtuvat haarukkaan 35-40. Tuosta nyt ei sitten eron todennäköisyyttä vielä voi laskea, koska eniten eroja on sellaisista pareista joita on eniten.
  6. Eiköhän meillä lailla säädetä jo ihan liikaa asioita. On ihan hyvä, että on erilaisia asuntoja erilaisella varustuksella. Jokainen voi silloin löytää omille mieltymyksilleen ja omalle kukkarolleen sopivan asunnon.
  7. Ole huoleti. Epäilen että 10 vuoden kuluttuakaan suomalaiset eivät vielä ole niin rikkaita, että kaikilla olisi automaattisesti kulkeva auto. Keskimääräinen 10 vuoden kuluttua käytettävä auto on käytössä jo nyt.
  8. Kaukokylmää taitaa olla tarjolla aika harvassa paikassa/verkossa. Ja sitten se pitää vielä rakentaa itse taloonkin. Uusissa maalämpökohteissa taitaa aika usein olla tehty myös viilennys valmiiksi.
  9. No miten toimitaan, jos vaikkapa 2 vuotta ILPin asennuksen jälkeen se yhdessä huoneistossa lakkaa toimimasta? Miten toimitaan?

    Tai jos joku asukas omatoimisesti poistaa asunnostaan sisäyksikön, sitten tämän jälkeen huoneisto vaihtaa omistajaa ja ostaja sitten huomaa, että asuntoon "kuuluisi" toimiva ILP, koska kaikilla muillakin on?
  10. Veden poiston onnistuminen asiallisesti on sitten vielä yksi rajoite.
  11. Hienoa. Erityiskiitoksen talonmiehestä, joka on muuten jo miltei täysin unohdettu sitten Mika Waltarin ja Pekka Puupään päivien.
  12. "Mikä estää taloyhtiötä hankkimasta niitä asuntoihin? "

    Periaatteessa tuskin mitään. Oleellista on katsotaanko ilmalämpöpumppu osaksi sen taloyhtiön ns. perustasoa. Yleensä varmaan näin ei tehdä, vaan osakkaat voivat omalla kustannuksellaan asennuttaa viilentäviä ilmalämpöpumppuja. Ja sitä yhtiö ei voi estää ellei siihen ole hyvin perusteltu tekninen syy.
  13. Tein pienen laskuharjoituksen ja päädyin siihen, että vesi todellakin voi hajota happikaasuksi, vetykaasuksi ja muuten aineettomaksi pieruksi, joka sisältää melkoisen paljon negatiivista energiaa. Käytännön havainnot tukevat tätä, koska kansoitetussa huoneessa vapaaksi päästetty pieru muuttaa heti kummasti tunnelmaa.
  14. "Miksi tämän on annettu livenä näin, että kartellimaista on touhu."

    Ai se kaukolämpö? Nehän ovat lähes aina kunnan omistamia yhtiöitä ja aikanaan niiden perustamisen taustalla lienee ollut lähinnä kaupunkien ilmanlaadun parantaminen, kun jokainen talo ei tupruta ympäristöön omia savujaan halkoja, öljyä tai hiiltä polttamalla.
  15. Noh, esim. kaukolämpömonopolin kanssa on vaikea neuvotella hinnoista. Saa ehdottaa vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja, jotka järkevästi maksaisivat investoinnin takaisin. Tontin vuokrasta, kiinteistöverosta, sähkön siirrosta pystyy neuvottelemaan ihan yhtä vähän. Isännöintiä, kiinteistöhuoltoa, digisopimuksia, vakuutuksia yms. voi kilpailuttaa, mutta ei niistä ihmeitä ole tiristettävissä. Ja halpa hinta näkyy sitten luultavasti palvelun laadussa. Ehkä isoin vaikutusmahdollisuus on silloin kun päätetään jonkin korjauksen osalta, minkä laatuisena ja laajuisena se tehdään. Vaikka olisi miten "hyvä" isännöitsijä niin ei se mikään jeesus ole, joka ihmeisiin pystyisi.
  16. "Kannattaisi palata vanhaan hyvään aikaan joissa yritykset teettivät kerrostaloja työntekijöidensä asumisiin, "

    Kovasti pähkäilin mikä olisi se yritys, joka tietää noin talon elinkaaren verran tarvitsevansa työntekijäitä tietyssä paikassa? Kun enemmän on liikkeellä sitä, että jotkut yritykset ei haluaisi omaa rakennusta tai edes tiloja työn tekemiseen, vaan oletus että osa poppoosta on jatkuvasti kotona töissä.
  17. "Ja asunnon koko josta puhuttiin aloituksessa on 40 neliötä. Miten kukaan saa 1000 euron vuokran semmoiseen laskettua?"

    Vieläkin on vaihtoehtoja. Kyseessä voi olla jonkin maakuntakeskuksen uusi asunto hyvällä paikalla tai sitten vaikka joku 70-luvun kuutio pääkaupunkiseudulla. Hoitovastike suunnilleen samanlainen, mutta sitten vaihtelee jo aika paljon, meneekö muu osuus miltä osin osin putki- tai julkisivuremontin kattamiseen ja paljoko riippuu sitoutuneesta pääomasta.

    "Velkainen taloyhtiö ehkä? Kaikki teetetty velalla jota lyhennetään pois?"

    Millä muulla rahalla kuin velalla kuvittelet, että taloyhtiöt yleensä pystyvät remontteja tekemään. Ei ole kovin suosittu idea ehdottaa lapsiperheille tai mummoille, että maksetaanpa nyt jokainen parisataa euroa kuukaudessa etukäteen, niin voimme sitten 15 vuoden päästä rakentaa kaikkien kylppärit uudelleen.

    Ja melko uudet taloyhtiöt sitten taas on melko yleisesti rahoitettu 50%-70% taloyhtiövelalla. Ja aika harva asuntoja yleensä ostelee pelkillä säästöillään. Pankin rahaa joka tapauksessa riippumatta siitä onko laina myönnetty taloyhtiölle tai osakkaalle.
  18. "Hoitovastikkeenhan maksavat kaikki asuntoyhtiön osakkaat asui tai oli sitten sijoittaja.
    Se päätetään yhtiökokouksessa."

    Yhtiökokous toki päättää, mutta aika suuri osa menoista on sellaisia, että yhtiökokous tai talon johto pystyy niihin varsin vähän vaikuttamaan. Mutta osakas maksaa vastikkeen ja yleensä vähintään tuon joutuu vuokralainenkin maksamaan. Hgin näkökulmasta ei välttämättä ole helppo uskoa, että muuttotappiopaikkakunnan vanhoissa asunnoissa 2/3 vuokrasta voi mennä hoitovastikkeeseen. Siitä on sitten helppo laskea, että kovin paljon ei remontteihin tai pääomalle korvausta jää. Prosentuaalisesti pääoman tuotto voi silti olla suurikin, koska itse asunnolla ei paljon hintaa eli arvoa ole.

    "Hesasta saa 200.000 €:lla noin 15 - 20 m2 siistin asunnon."

    Hgissä tietenkin pääoman kustannus on merkittävin osa vuokria. Tuollaisen pikku yksiön muut kustannukset ovat melko pieniä, joten hinta riippuu sitten pitkälti siitä millaisia vuokria noista maksetaan. Aika harva varmaan käyttää 200 000€ ostaakseen tuommoisen omaan asumiseen.
  19. "Bisnes ihmisen perustarpeilla kuten asunto on vähän kyseenalaista."

    Historiallisesti Suomessa on toimittu niin, että asunto rakennettiin kaatamalla metsästä puunrunkoja, veistelemällä niistä hirsiä ja pinoamalla taloksi. Katto sopivasta materiaalista. Perustarve eli asunto ei ollut kenenkään bisnes. Jokainen rakensi itselleen tarpeen mukaan. Ei vaan toimi nyky-yhteiskunta noin. Rakennusmiehille maksetaan palkkaa ja niin maksetaan kaikille muillekin, jotka tekevät töitä sen eteen että jotkut muut voivat nauttia perustarpeestaan tekemättä itse juuri mitään. Se tekeekö hommaa yksityinen vai "ei-yksityinen" ei muuta peruskuviota mihinkään. Ilmaiseksi ei mitään tapahdu.

    Aika vähän tässä maassa luultavasti rakennettaisiin mitään, jos velkaa ei kukaan saisi ottaa.
  20. "niin 1000 euroa on ihan päästä keksitty summa. Ei sen kämpän kulut vuokraajalle niin paljoa kuussa ole ikinä. "

    Tuskin on vuokranantajaa, joka ehdoin tahdoin haluaisi tehdä tappiota. Ainoa potentiaalinen ehdokas on yhteiskunta, jolloin siis veronmaksajat maksavat siitä ilosta, että joku saa asua edullisesti.

    Ja mihin se 1000 euroa uppoaa? Karkeasti voidaan jakaa kolmenlaisiin kustannuksiin: jatkuvasti juokseviin kustannuksiin, pitkävaikutteisiin menoihin ja pääomakustannuksiin. Tonnin vuokraa voidaan pyytää erilaisista asunnoista ja se miten tuo tonni jakautuu, riippuu asunnosta, talotyypistä ja sen iästä sekä asunnon koosta.

    Mutta esim. 300€/kk saattaa kulua ihan vaan hoitovastikkeeseen, joka menee siis lämmitykseen, kiinteistönhoitoon ja kaikkeen muuhun juoksevaan. Tällä rahalla ei siis taloa tai huoneistoa vielä ylläpidetä millään tavalla.

    Seuraavat 200€/kk voi sitten laskea kaikkeen sellaiseen, jolla taloa ylläpidetään ja uusitaan rakenteita, jotka vanhenevat. Ja sitten vielä asunnon pinnat ja laitteetkin kuluvat ja niitä pitää aika ajoin uusia. Voit väittää että materiaalit ei paljon maksa, mutta maksaa se tekeminenkin. Olen nähnyt, että tonni per neliö ei riitä, kun vakuutusyhtiön teettämänä kerrostalokämppä korjataan "pommin" jäljiltä uutta vastaavaan kuntoon.

    Mutta mielenkiintoisin osa on sitten pääomakustannukset ja tämä luo yhteyden asunnon vuokran ja hinnan välille. 500€/kk "katteella" saa 3% tuoton 200 000€ euron arvoiselle asunnolle. Eikä tuo vaatimus kerro mistään erityisestä ahneudesta, vaan että sijoitetulle pääomalle pitää saada riskiin nähden suhteutettua tuottoa. Asunnon sijaan saman rahan voi sijoittaa monenlaisiin muihinkin kohteisiin.
    21. 109 / 984
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt