Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19682

  1. Riippuu toki varmaan aika paljon työstä, mutta ainakin omassa kokemuksessani sali eroaa työelämästä kuin yö ja päivä. Salilla näkee paljon ihmisiä, mutta vain sen, miltä he näyttävät ja mitä tekevät salilla. Jos edes jonkun nimen tietää, niin siksi että sen tietää jostain muusta yhteydestä. Joitain ihmisiä voi salilla tervehtiä, mutta olisi hyvin epäsuomalaista alkaa kertoa nimeään ja muutenkin puhumaan. Jossain ulkomailla se voisi olla ihan luontevaa. Espoosta en tiedä.

    Työpaikalla sitten taas tiedän kaikkien nimet ja suunnilleen mitä he tekevät. Pari viikkoa olleen harjoittelijan kanssakin on joku sana vaihdettu. Ja vähintään noin vuoden jälkeen aika huomaamatta on tapahtunut sellainen eriytyminen, että toisten kanssa kommunikointi on pintapuolisen asiallista ja toisten kanssa on jo paljon enemmän kosketuspintaa ja keskusteltavaa.
  2. Isoisälläni oli tekohampaat. Muistan ne vesilasista ja suusta ja näiden välillä niiden paikka vaihteli. Mutta kummassa ne olivat tanssiessa? Ehkä sittenkin suussa.

    En muuten tietäisi, että hän kävi tanssimassa, mutta olen telkkarista nähnyt. Ja jos hän oli tanssimassa silloin kun tv-kamerat ovat paikalla, niin luultavasti oli tanssimassa usein muutenkin. Oliko hän tanssimassa tanssimisen ilosta vai siksi että oli kiinnostunut tanssipartnereista? Toiko hän koskaan ketään kotiin? Menikö kenenkään luokse? Jos olisi mennyt niin juorut varmaan olisivat tietäneet.

    Joka tapauksessa tanssilavoista tulee minulle lähes heti isoisä ja tekohampaat. Kun lauletaan kaverista, jolta humppaaman rientäessä housut repeää piikkilankaan, laseista irtoaa linssi ja tekohampaat hajoaa suuhun, niin tiedän kuka se on. Se on isoisä.