scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19676

  1. Suomessa oli yli 300 vuoden perinne pitäjän tai muun yhteisön ylläpitämälle viljamakasiinille tai lainajyvästölle. Näiden idea oli auttaa ihmisiä, joilla ei ollut ruokaa. Mutta oleellinen osa konseptia oli, että ruokaa ei jaettu vastikkeetta vaan vain lainattiin ja lainauksesta tuli maksaa korkoa. Tällöin jokaisella oli kannuste ensisijaisesti tulla toimeen itsenäisesti.
  2. Paras on tietenkin scrgn toffeesekoitus. Erittäin harvoin ja erittäin harvoille tarjolla.
  3. Jos ihminen on vähävarainen, niin olettaisin että vähät varat ensimmäisenä käyttäisi ruokaan. Just katsoin kaupassa, että kahden kilon jauhopussi maksoi 1,20 €. Mitenhän moneksi päiväksi siinä olisi ruokaa?
  4. On ihan mahdollista että ihmisellä ei ole ruokaa. Niin sanotusti silloin siitä on lähdettävä että tähän on tultu. Mitä ruokaa oli silloin kun viimeksi oli ruokaa? Ja kun tiedämme että ruoka on välttämättömyys jokaiselle, niin miksi sen saannin varmistaminen ei ole ollut korkeammalla prioriteeteista?
  5. Se on jokaisen oma asia miten aterioimisensa ajoittaa ja yleisemmin elämänhallinnan asia mihin ja miten rahansa käyttää.

    Minun elämässäni ainakaan sillä mitä voi tuoda kontissa Kiinasta ei ole kovin suurta roolia. Meillä pitäisi Suomessa koulutus olla sillä tasolla, että monien ihmisten tulisi kyetä tuottamaan jotain sellaista mihin suurin osa ei pysty. Osaavaa ja tekevää ihmistä ei ihan helpolla kurjisteta.
  6. Kirkot on sitä varten, että voi mennä seisoskelemaan samaan paikkaan kuin joku muu 500 vuotta sitten.
  7. Ei mitään. Unohdun pian kuten ylivoimainen enemmistö ikinä eläneistä. Ja päinvastaisesta epätodennäköisesti sattumuksesta ei myöskään ole mitään merkitystä eläjälle itselleen. Oman merkityksellisyyden kuvitelmista tietenkin voi olla iloa, mutta luultavammin tuon tavoittelusta vain on moninverroin enemmän harmia. Antaisi vain asioiden mennä omalla painollaan.
  8. Ihan teoreettisestikaan en ymmärrä miten sellainen ihminen voi pihdata, joka aina ja kaikissa olosuhteissa valittaa, että on varaa vain kaikkein välttämättömimpään.

    Kuluttaminen ei sitä paitsi tee ihmisistä vauraampia, vaan tuottaminen. Se, että tuottaminen ja kuluttaminen usein palveluiden tapauksessa ovat yksi ja sama asia ei silti vaurastuta ketään ellei jotenkin ole eriteltävisdä tai todistettavissa miten vaurastuminen on tapahtunut.
  9. Mulla ei ole ikinä ollut dieselautoa, mutta tässä tilanteessa hankkisin semmoisen. Ihan sen takia että kätevästi varastoidun polttoaineen hankkiminen olisi helpointa.

    Ruokaa ainakin itselläni on pelkästään omassa keittiössä useiden viikkojen ajaksi. Tämän talven varmaankin viettäisin "kotona" ja suunnittelisin ja varustautuisin matkaan ja siirtyisin jonkin verran etelän suuntaan keväällä.
  10. Aika huikeita uhkakuvia, kun pelkästään isovanhemmistamme suuri osa on elänyt niin, että kukaan ei toimita heille vettä putkella "jostain", ja ruoka ei vain materialisoidu kaupan hyllylle "tyhjästä". Eikä veden lämmittäminen hygieniatarkoituksiin varsinaisesti rakettitiedettä ole.
  11. Huonolaatuisesta käypä hinta on toinen palli.
  12. Ihan sama. Mitään todella oleellista ei jää tekemättä vaikka koko KELAn lakkauttaisi tällä sekunnilla. Suunnilleen saman vaikutuksen saisi aikaan, jos kaikki johtajan alaiset lopettaisivat työnsä.
  13. Olen huono ja huonosti motivoitunut juttelemaan niitä näitä edes ihmisten kanssa. Keskustelen jonkin verran tekoälyn kanssa ja ärsyttävä piirre on sen halu miellyttää. Väittely ja leikkiminen sen kanssa on hauskempaa.
  14. Kiitos itselleni tästä. Olikin kulunut jo 1,5 vuotta siitä kun edellisen kerran katsoin kaikki Death Wish elokuvat viidessä minuutissa.

    Onko Charles Bronson ikinä ampunut jotain varoituslaukauksia? Kyllä ei ole. Kyllä on eroa Bronsonilla ja Vornasella.
  15. Luultavasti ahkerasti välttelevät opiskelua ja valmistumista jotta ei niin pian tarvitse siirtyä työnteon täyspäiväiseen välttelyyn.

    Onkos tämä se samainen oppilaskunta, joka tekee samaan aikaan isoja tappioita ja on pahoissa veloissa? Tuskin semmoinen oikeistolaisilta onnistuisikaan.
  16. Ei kai se koko suku ole noiden paikkojen väliä rampannut ja kieltään muuttanut. Kun pelkästään 1800-luvun alkuun mennessä niitä sen ajan läheisimpiä sukulaisia on jo kymmeniä.

    Menneinä vuosisatoina enemmistö maahantulijoista, jos siis tekivät kerralla pitkän muuttomatkan, kuitenkin omaksui Suomessa käytettäväksi kielekseen ruotsin eikä suomea. Mutta on kieliloikkia suoraan suomeenkin tehty. Konflikteja on aikojen saatossa ollut ruotsia puhuvan kartanon väen ja suomenkielisen rahvaan välillä, mutta noissa tapauksissa se kartanon väki ei ollut välttämättä etnisesti kovinkaan ruotsalaista.

    Suomenlahden saaristossa taas on pitkät monikielisyyden perinteet, koska kauppa etenkin Baltian suuntaan on ollut oleellinen osa elinkeinoa.

    Helsinki lienee perustamisensa aikoihin alueena ollut varsin ruotsinkielinen. Pääkaupungiksi tullessaan Helsingissä oli alle 5000 asukasta ja sen jälkeisen kasvun alkuaikoina tulijoissa lienee ollut melko tasapuolisesti sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Nykyisin muuttajissa ruotsinkielisten osuus lienee mitätön. Paikalliset osannevat valaista tarkemmin.
  17. Ei kai se koko suku ole noiden paikkojen väliä rampannut ja kieltään muuttanut. Kun pelkästään 1800-luvun alkuun mennessä niitä sen ajan läheisimpiä sukulaisia on jo kymmeniä.

    Menneinä vuosisatoina enemmistö maahantulijoista, jos siis tekivät kerralla pitkän muuttomatkan, kuitenkin omaksui Suomessa käytettäväksi kielekseen ruotsin eikä suomea. Mutta on kieliloikkia suoraan suomeenkin tehty. Konflikteja on aikojen saatossa ollut ruotsia puhuvan kartanon väen ja suomenkielisen rahvaan välillä, mutta noissa tapauksissa se kartanon väki ei ollut välttämättä etnisesti kovinkaan ruotsalaista.

    Suomenlahden saaristossa taas on pitkät monikielisyyden perinteet, koska kauppa etenkin Baltian suuntaan on ollut oleellinen osa elinkeinoa.

    Helsinki lienee perustamisensa aikoihin alueena ollut varsin ruotsinkielinen. Pääkaupungiksi tullessaan Helsingissä oli alle 5000 asukasta ja sen jälkeisen kasvun alkuaikoina tulijoissa lienee ollut melko tasapuolisesti sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Nykyisin muuttajissa ruotsinkielisten osuus lienee mitätön. Paikalliset osannevat valaista tarkemmin.
  18. 1863 tapahtui kyllä, mutta ei suuriruhtinaan vaan Suomen senaatin aloitteesta. Merkittävässä roolissa oli muuan Tukholmassa syntynyt ja äidinkielenään ruotsia puhunut J V Snellman.
  19. Ruotsinkielisyydelle on kaksi toisistaan poikkeavaa lähdettä. Osittain juuriltaan suomenkieliset "alkuasukkaat" omaksuivat ruotsin toiseksi ja sitten ensimmäiseksi kieleksi jos etenivät sellaiseen asemaan, että piti kommunikoida hallinnon tai pääkaupungin kanssa. Ja toisaalta on sitten lännestä muuttaneita uudisasukkaita (etenkin Pohjanmaan rannikko ja Uusimaa) jotka koko ajan ovat puhuneet ensimmäisenä kielenään. Ja tämä jatkui sukupolvesta toiseen, koska sekoittumista tapahtui lähinnä vain kielialueiden rajoilla.
  20. Ei veroilla toki kansa Ruotsin aikana juuri mitään saanutkaan, mutta kokonaisverotus kuitenkin oli paljon nykyistä kevyempää. Mutta ei ole juurikaan näyttöä että Ruotsi valtiona olisi kohdellut itämaan asukkaita sen kummemmin kuin Pohjanlahden länsipuolen hallintoalamaisia.

    Vuonna 1863 suurin osa maasta oli ollut tsaarin vallan alla jo yli 40 vuotta ja pienempi osa jo yli 100 vuotta, joten hyvin vähän mitään kannattaa laskea Venäjän ansioksi.
    21. 89 / 984
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt